Taloustieteellinen keskustelu

[inscout]

Mielenkiintoinen keskustelu. Jatkuvan kasvun hakemiselle on vaikea löytää korviketta. Työn tuottavuuden kasvu aiheuttaa sen, että kun sama tuotanto tehdään pienemmällä ihmismäärällä niin seurauksena on työttömyys jos tuotannon ja ennen kaikkea kulutuksen määrä ei kasva vähintään samassa suhteessa. Tätä kehitystä voidaan toki auttaa myös lyhentämällä yksikkötyöaikaa ja maksamalla parempia palkkoja (kuten on tapahtunutkin 1800- luvun lopulta lähtien). Nykykehitys jossa vaaditaan enemmän työtä vähemmällä palkalla ei pitkän päälle toimi tuosta näkökulmasta.

Toinen iso ongelma josta ei tänä päivänä yleisesti paljon puhuta on joidenkin maiden harjoittama uusmerkantilistinen talouspolitiikka jossa korostetaan viennin autuutta suhteessa kotimarkkinoiden kokoon. Pahimpina esimerkkeinä Kiina, Saksa ja Japani. Muitakin toki löytyy. Nämä maat ylläpitävät kukin omilla tavoillaan keinotekoisesti ylisuurta vientisektoriaan (esim. valuuttakurssi, palkat, ympäristönsuojelu jne.) ja koska vaihtotaseiden globaali summa on 0 seuraa tästä muissa maissa jatkuva velkaantuminen. USA on malliesimerkki tästä velkaantujasta joka vuodesta toiseen kuluttaa enemmän kuin tienaa. Tältä kannalta Trumpin tullit Kiinalle ovat viisaita ja yleensäkin tähän Kiinan vientipolitikkaan olisi pitänyt puuttua jo vähintään 15 vuotta sitten. Tätä eivät tietenkään ole monet suuryritykset halunneet, koska Kiina on niiden suuri potentiaali ja tulonlähde eivätkä ne halua heiluttaa venettä vaikka makrotalouden näkökulmasta se olisikin välttämätöntä. Tässä on mielestäni myös yksi EU:n suurista epäonnistumisista Eurovaluutan ohella.

 

[Quixote]

Näinhän tuo menee. Ei ole kilpailua työvoimasta jolloin työpaikat (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) maksavat vain sen mitä on pakko maksaa. Työntekijästä revitään sitten se irti mitä saadaan ja kun ei enempää saada niin vaihtoon. Ei Suomessa irtisanominen tosiasiallisesti ole vaikeaa nytkään. Kyllä syy lyötyy aina. Toki ns. fiksuista työntekijöistä olla vaikea päästä eroon eli näistä jotka tietävät oikeutensa. tuntevat lakia ja kuuluvat liittoon. Tuollaisesta voi olla vaikea päästä eroon kun ei välttämättä edes savustaminen auta.

Tämä irtisanomisen helpottaminen alle 20 hengen yrityksissä on monessa mielessä ongelmallinen. Oma kokemus on, että näissä pienissä yrityksissä on suhteellisesti kaikkein eniten ongelmia on kyse työsuojelusta tai jostain muusta. Monet yrittäjät eivät esimerkiksi tunne yhtään työsopimuslakia tai alan tessiä. Tuossa mielessä tuo irtisanomisen helpottaminen tulee olemaan ongelmallinen ja ylilyöntejä sattuu aivan varmasti. Kärsijän ollessa se työntekijä. Tällöin olisi kohtuullista, että karenssia ei määrättäisi enään ainakaan automaattisesti jos irtisanojana on työnantaja. Tämä taas lisäisi byrokratiaa jolloin helpommaksi ja todennäköisesti halvemmaksi tulisi, ettei karenssia määrättäisi enään laisinkaan työnantajan irtisanoessa työntekijä. Jos työntekijä irtisanoutuu itse niin tällöinkin tulisi tutkia mistä syystä irtisanominen on tapahtunut. Nyt järjestelmä on todella mekaaninen joka ei ole kovin toimiva.

Jos byrokratia sitten vastaavasti joustaisi vähän, eikä tulisi karenssia, niin ehkä luonnonvalinta hoitaisi nuo huonot työpaikat markkinoilla niiden oikeaan koloon.

 

[johan6]

Mielenkiintoinen keskustelu. Jatkuvan kasvun hakemiselle on vaikea löytää korviketta.

Peruslähtökohdat määrittää globaalin kehityksen suunnan.

Jatkuva kasvua syntyy luonnostaan ihmispopulaation(=kuluttajien määrän) lisääntyessä. Jo itsessään ravinnon hankinta tuottaa talouskasvua. Ymmärrettävästi myös tieteellinen ja tekninen kehitys sekä tuotannollinen kilpailu kehittää/tuottaa jatkuvasti uusia palveluita sekä tuotteita joille löytyy ja niille myös luodaan kysyntää. Tällainen kehitys tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa.

Erityisen paljon uutta talousnousua on nähtävissä tulevina vuosikymmeninä Afrikassa. Siellä väestön määrä (nykyisin n. 1.3 miljardia) tulee tuplaantumaan seuraavan 30 vuoden aikana. Jo tälläkin hetkellä käydään suorastaan kilpailua pääsystä Afrikan kuluttajamarkkinoille. Kiinalaiset luovat yhteyksiään niin poliitiikan kuin yritysten tasolla ja keskittävät sinne investointejaan. Kuten myös kaikki ns. länsimaiden yritykset suomalaiset siinä muiden mukana.

Suomi on Euroopan kärkitasoa teollisen tuotannon kilpailukyvyn suhteen. Todennäköisesti myös suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet (monella teknisellä ja tuotannollisella rintamalla) kasvattaa vientiä nopeasti kehittyvälle uudelle markkina-alueelle.

Näköpiirissä ei ole mitään joka erityisemmin kykenisi hidastamaan globaalia talouskasvua. Ilmastonmuutokset jne. toteutuvat (jos toteutuvatkaan) mahdollisesti vasta satojen vuosien päästä. Eikä nykyaikana ole odotettavissa hallitsemattomia sairauksia/pandemioita jotka joskus satoja vuosia sitten tappoivat suuria määriä väestöä. Globaalia tuhoa aiheuttavaa sotimistakaan ei ole näköpiirissä.

Suuressa kuvassa maailman asiat ovat ihmiskunnan osalta hyvässä mallissa. Uskoisin että Suomi ja suomalaiset tulevat olemaan suhteellisella elintasolla mitaten maailman kärkikaartia myös tulevien vuosikymmenien/-satojen ajan. Peruslähtökohdat tulevaisuuden suhteen ovat kohdillaan tavallisten suomalaisten osalta.

 

[inscout]

Olen Johan6:n kanssa samaa mieltä monista asioista paitsi tuosta näkemyksestä globaalin talouskasvun hidastumisesta. Se, että tällä hetkellä kulutuskysyntää globaalisti ylläpidetään velkaantumisella ei ole kestävä tila. Tilanteen korjautuminen vaatisi merkittävää globaalin palkkasumman kasvua ja sellaista ei ole nähtävissä. Päinvastoin. esim. Kiinan sijoitukset Afrikkaan ovat enemmänkin merkki Kiinan pyrkimyksestä siirtää tuotantoa itseäänkin halvempaan ympäristöön. Toki Afrikka voi siitä hyötyä hetkellisesti mutta globaalisti se ei kuvaa isosti muuta. Väestönkasvu itsessään vain mahdollistaa talouskasvun, ei takaa sitä jos tulotaso ei kasva samassa suhteessa.

Yhdysvallat esimerkiksi on maailman suurin yksittäinen kuluttaja. Pystyykö se jatkamaan kulutuksensa tasoa koko ajan jatkamalla velkaantumista vai loppuuko leikki jossain vaiheessa? Näin on ainakin ennen maailma pyörinyt enkä oikein näe tämän lainalaisuuden muuttuneen millään tavalla.

Puhumattakaan Euroopasta. Mitä tapahtuu jos Euro kaatuu esim. Italian, Espanjan ja Ranskan velkaantumisen takia? Jos palaamme kansallisiin valuuttoihin, niin arvatkaapa mikä on Saksan D-markan kurssi ja mitä se merkitsee Saksan viennille ja koko taloudelle?

 

[Nojatuolistrategi]

Maailmanpankin listalla Suomi 23. Moni maa jää taakse.



https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)_per_capita

Mutta miten pääsee kärkisijoille?

 

[Nojatuolistrategi]

Näin.

Spoiler

There are many natural economic reasons for GDP-per-capita to vary between jurisdictions (e.g. places rich in Oil & Gas reserves tend to have high GDP-per-capita figures). However, it is increasingly being recognized that tax havens, or corporate tax havens, have distorted economic data which produces artificially high, or inflated, GDP-per-capita figures.[8] It is estimated that over 15% of global jurisdictions are tax havens (see tax haven lists).[9] An IMF investigation estimates that circa 40% of global FDI flows, which heavily influence the GDP of various jurisdictions, are described as "phantom" transactions.[10]

A stunning $12 trillion—almost 40 percent of all foreign direct investment positions globally—is completely artificial: it consists of financial investment passing through empty corporate shells with no real activity. These investments in empty corporate shells almost always pass through well-known tax havens. The eight major pass-through economies—the Netherlands, Luxembourg, Hong Kong SAR, the British Virgin Islands, Bermuda, the Cayman Islands, Ireland, and Singapore—host more than 85 percent of the world’s investment in special purpose entities, which are often set up for tax reasons.

— "Piercing the Veil", International Monetary Fund, June 2018[10]

In 2017, Ireland's economic data became so distorted by U.S. multinational tax avoidance strategies (see leprechaun economics), also known as BEPS actions, that Ireland effectively abandoned GDP (and GNP) statistics as credible measures of its economy, and created a replacement statistic called Modified gross national income (or GNI*). Ireland is one of the world's largest corporate tax havens.

Ireland has, more or less, stopped using GDP to measure its own economy. And on current trends [because Irish GDP is distorting EU-28 aggregate data], the eurozone taken as a whole may need to consider something similar.

— Brad Setser, Council on Foreign Relations, "Ireland exports its Leprechaun", 25 April 2018[11]

The statistical distortions created by the impact on the Irish National Accounts of the global assets and activities of a handful of large multinational corporations have now become so large as to make a mockery of conventional uses of Irish GDP.

— Patrick Honohan, ex-Governor of the Central Bank of Ireland, 13 July 2016[12]

A list of the top 15 GDP-per-capita countries from 2016-2017, contains most of the major global tax havens (see GDP-per-capita tax haven proxy for more detail):

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)_per_capita

 

[inscout]

Tuohon listaan kun lisätään CIA:n listalta puolen tusinaa heidän top-10 sijoitustaan (esim. Sint Maarten, Falklandit, Gibraltar jne.) niin saadaan yksi näkemys siihen, mikä maailmantaloudessa mättää. Maailma kestää yhden Sveitsin mutta ei oikein 20:tä...

 

[johan6]

Kiinan sijoitukset Afrikkaan ovat enemmänkin merkki Kiinan pyrkimyksestä siirtää tuotantoa itseäänkin halvempaan ympäristöön. Toki Afrikka voi siitä hyötyä hetkellisesti mutta globaalisti se ei kuvaa isosti muuta. Väestönkasvu itsessään vain mahdollistaa talouskasvun, ei takaa sitä jos tulotaso ei kasva samassa suhteessa.

Kuluttajamarkkinat luodaan aluekohteisesti. Näin tulee tapahtumaan myös Afrikassa. Tarkoittaa että suurin osa sekä tuotannosta että kulutuksesta tapahtuu samalla alueella. Kuluttajat tarvitsevat rahaa ostaakseen tuotteita..siksi myös tehtaiden pitää sijoittua lähelle jotta väestölle muodostuu ostovoimaa. Luonnollisesti Afrikan kokoisella mantereella tulee olemaan monia talous-/hallintoalueita. Valtiot muodostaa useimmissa tapauksissa luonnollisen lähtökohdan alueelliselle kehitykselle.

Jo pelkästään Afrikan elintarviketuotanto (huom. koneet ja laitteet yms.) kaksinkertaistuu (samassa tahdissa väestön kasvun myötä) vuoteen 2050 mennessä. Yksistään tämä maatalous-/elintarvikesektori tulee luomaan käsittämättömän määrän talouskasvua Afrikassa.

Afrikka kokonaisuudessaan muodostaa jo nyt likimain kolminkertaisen väestöpohjan mm. Eurooppaan verrattuna. Kiinan (ja kiinalaisten yritysten) tarkoituksena on investoida Afrikkaan, perustaa tehtaita, työllistää afrikkalaisia, maksaa heille palkkaa jotta afrikkalaiset voisivat ostaa kyseiste tehtaiden tuotteita jne.. Siis mukailla jo Henry Ford'in tunnetuksi tekemää talousmallia. Kolmenkymmenen vuoden päästä n. 1/3 maapallon väestöstä asuu Afrikassa. Kyse on äärettömän suurista ja lähes neitseellisistä kuluttajamarkkinoista. Siellä tullaanvalmistamaan, myymään ja ostamaan jo kahden-kolmenkymmenen vuoden päästä jopa liki puolet koko maapallon kodinkoneista yms. laiteista jne.

Kiinalaisilla yrityksillä tulee olemaan pääasiallisessa hallinnassaan vuoden 2050 mennessä oman maansa kuluttajamarkkinat (n. 1.5 miljardia asukasta) sekä varsin suuri osuus myös Afrikan (n. 2.5 miljardin asukkaan) sisämarkkinoista. Sen lisäksi merkittävä osuus koko muun maailman taloudesta. Jos kiinalaisten tavoitteet ja suunnitelmat toteutuu niin Kiina tulee olemaan maailman johtava talousmahti tämän vuosisadan loppupuolella.

Erilaiset valuuttaspekulaatiot ovat suuren talouskehityksen pieniä työkaluja, lillukan varsia. Käytännössä raha/valuutat ovat vain vaihdantavälineitä joiden osalta tulee aikojen myötä monenlaisia muutoksia. Suuressa kuvassa silläkään että esim. dollari tai euro häviäisi kokonaan ei ole ratkaisevaa merkitystä. Niiden tilalle löytyy varmasti uusia ja aikaisempaa parempia vaihdantavälineitä. Näin on aina ollut ja tulee olemaan myös jatkossa.

 

[Nojatuolistrategi]

Kasvu-uskoa koetellaan.



https://ourworldindata.org/grapher/average-real-gdp-per-capita-across-countries-and-regions

 

[inscout]

Kuluttajamarkkinat luodaan aluekohteisesti. Näin tulee tapahtumaan myös Afrikassa. Tarkoittaa että suurin osa sekä tuotannosta että kulutuksesta tapahtuu samalla alueella. Kuluttajat tarvitsevat rahaa ostaakseen tuotteita..siksi myös tehtaiden pitää sijoittua lähelle jotta väestölle muodostuu ostovoimaa. Luonnollisesti Afrikan kokoisella mantereella tulee olemaan monia talous-/hallintoalueita. Valtiot muodostaa useimmissa tapauksissa luonnollisen lähtökohdan alueelliselle kehitykselle.

Jo pelkästään Afrikan elintarviketuotanto (huom. koneet ja laitteet yms.) kaksinkertaistuu (samassa tahdissa väestön kasvun myötä) vuoteen 2050 mennessä. Yksistään tämä maatalous-/elintarvikesektori tulee luomaan käsittämättömän määrän talouskasvua Afrikassa.

Afrikka kokonaisuudessaan muodostaa jo nyt likimain kolminkertaisen väestöpohjan mm. Eurooppaan verrattuna. Kiinan (ja kiinalaisten yritysten) tarkoituksena on investoida Afrikkaan, perustaa tehtaita, työllistää afrikkalaisia, maksaa heille palkkaa jotta afrikkalaiset voisivat ostaa kyseiste tehtaiden tuotteita jne.. Siis mukailla jo Henry Ford'in tunnetuksi tekemää talousmallia. Kolmenkymmenen vuoden päästä n. 1/3 maapallon väestöstä asuu Afrikassa. Kyse on äärettömän suurista ja lähes neitseellisistä kuluttajamarkkinoista. Siellä tullaanvalmistamaan, myymään ja ostamaan jo kahden-kolmenkymmenen vuoden päästä jopa liki puolet koko maapallon kodinkoneista yms. laiteista jne.

Kiinalaisilla yrityksillä tulee olemaan pääasiallisessa hallinnassaan vuoden 2050 mennessä oman maansa kuluttajamarkkinat (n. 1.5 miljardia asukasta) sekä varsin suuri osuus myös Afrikan (n. 2.5 miljardin asukkaan) sisämarkkinoista. Sen lisäksi merkittävä osuus koko muun maailman taloudesta. Jos kiinalaisten tavoitteet ja suunnitelmat toteutuu niin Kiina tulee olemaan maailman johtava talousmahti tämän vuosisadan loppupuolella.

Erilaiset valuuttaspekulaatiot ovat suuren talouskehityksen pieniä työkaluja, lillukan varsia. Käytännössä raha/valuutat ovat vain vaihdantavälineitä joiden osalta tulee aikojen myötä monenlaisia muutoksia. Suuressa kuvassa silläkään että esim. dollari tai euro häviäisi kokonaan ei ole ratkaisevaa merkitystä. Niiden tilalle löytyy varmasti uusia ja aikaisempaa parempia vaihdantavälineitä. Näin on aina ollut ja tulee olemaan myös jatkossa.

Ei globaalissa näkökannassa. Jos yksi Afrikkaan viety palkkaeuro / dollari vähentää palkkaa jossain muualla palkkasummaa kahdella yksiköllä niin globaalissa katsannossa kysyntä vähenee. Eli sen mitä Afrikka voittaa joku muu häviää tuplana. En myöskään näe Kiinalaisten investointien päätarkoituksen olevan Afrikan talouskasvun hakeminen vaan oman raaka-ainemarkkinan tukeminen. Lisäksi ainakin itse olen saanut sen käsityksen että Kiinalaiset tuovat hyvin suuressa määrin mukanaan omaa työvoimaansa eivätkä suinkaan käytä paikallista työvoimaa niin laajasti kuin voisi ajatella. Minkä lisäksi ei ole mitään takeita että Kiina pystyy jatkamaan investointejaan tulevina vuosikymmeninä.

Afrikan nousua on ennustettu niin kauan kuin minä olen elänyt. Sen nousun edessä on monia muitakin esteitä kuin vain raha. Etniset konfliktit ja paikallisten hallitsijoiden oman edun ajaminen ovat kovin monesti katkaisseet hyvänkin kehityksen. Esimerkkeinä vaikka Zimbabve, Kongo ja Nigeria mutta muitakin löytyy. Pelkkä väestön määrä ei takaa talouskasvua.

Kukaan ei pysty ennustamaan Kiinan tulevaisuutta. 1900-luvun alussa Kiina oli maailman toiseksi suurin kansantalous. 40 vuotta myöhemmin se oli jotain aivan muuta. Kiinan sisällä on valtava määrätaloudellisia ja poliittisia jännitteitä jotka pysyvät piilossa niin kauan kuin talous jatkaa kasvuaan mutta mitä tapahtuu jos se kasvu sakkaa esimerkiksi USA:n kysynnän tyrehtyessä?

Olen samaa mieltä tuon rahan luonteesta kanssasi. Samoin on varmasti näin että mikään raha ei ole ikuista ja kaikki FIAT- valuutat kaatuvat jossain välissä. Mutta niiden kaatuminen voi kyllä mullistaa montakin asiaa pitkäksi aikaa eikä näitä muutoksia pysty mitenkään edeltä ennustamaan. Näin on nähty käyvän jo pelkästään Euroopankin historiassa tuhansien vuosien ajan. Pitää muistaa että esimerkiksi globaalia Kiinan kauppaa käytiin Eurooppaan jo 2000 vuotta sitten. Ei tässä mitään uutta olla näkemässä.

 

[johan6]

Jos yksi Afrikkaan viety palkkaeuro / dollari vähentää palkkaa jossain muualla palkkasummaa kahdella yksiköllä niin globaalissa katsannossa kysyntä vähenee. Eli sen mitä Afrikka voittaa joku muu häviää tuplana...................... Eikä väestön määrä ei takaa talouskasvua.

Talouskasvu ei ole nollasummapeliä siinä tilanteessa kun kuluttajien määrä lisääntyy.. Varsinkin kun Afrikan osalta kyseessä on suorastaan valtava väkimäärän kasvu. Siis nykyisestä 1.3 miljardista jopa kaksinkertaiseksi. Näissä luvuissa jo pelkästään elintaviketuotanto kasvattaa kansantaloutta..

Mutta tosiaan. Jää vielä nähtäväksi miten nämä ennusteet Afrikan osalta toteutuu. Monta mutkaa on matkassa. Kun väestön määrä lisääntyy niin monen nurkan takaa saattaa se nälkäkin kurkistaa. Jopa Suomessa vihreät ja muutkin sosialistit vastustaa Afrikan sademetsien raivaamista viljelymaiksi.

 

[inscout]

Talouskasvu ei ole nollasummapeliä siinä tilanteessa kun kuluttajien määrä lisääntyy.. Varsinkin kun Afrikan osalta kyseessä on suorastaan valtava väkimäärän kasvu. Siis nykyisestä 1.3 miljardista jopa kaksinkertaiseksi. Näissä luvuissa jo pelkästään elintaviketuotanto kasvattaa kansantaloutta..

Mutta tosiaan. Jää vielä nähtäväksi miten nämä ennusteet Afrikan osalta toteutuu. Monta mutkaa on matkassa. Kun väestön määrä lisääntyy niin monen nurkan takaa saattaa se nälkäkin kurkistaa. Jopa Suomessa vihreät ja muutkin sosialistit vastustaa Afrikan sademetsien raivaamista viljelymaiksi.

Totta on että väestönkasvu mahdollistaa talouskasvua ja jos ostovoima tuolla lähtisi edes jonkinlaiseen varovaiseen kasvuun niin nuo oletukset voisivat hyvinkin toteutua. Mutta jäämme katselemaan. Potentiaalia tosiaan on mutta myös haasteita.

Äläkä ala pelottelemaan minua Vihreiden aateinvaasiolla! Sellainen tsunami jättää niin helposti varjoonsa kaikki nuo muut uhkat ettei niitä kannata edes mainita samana päivänä!! Pelkkä ajatuskin aiheuttaa alusvaatepyykkiä...

 

[Mustaruuti]

Väestönkasvu on keskustelussa korostunut. Toki sekin vaikuttaa, mutta oleellisempaa on talouskasvu per henkilö. Siinä kehityksessä taas oleellista on tiede, teknologia, innovaatiot, tuottavuus jne. BKT-per capita kehitys on oleellinen, koska se kertoo hyvinvoinnin tasosta.

Suomen BKT per capita -käyrä on ollut aika huikea. Esim. vuodesta 1950 on hyvinvointi 6-7-kertaistunut.



Samaan aikaan popula on kasvanut vain 4 miljoonasta 5,5 miljoonaan.

 

[inscout]

BKT/capita on hieman ongelmallinen mittari tuossa mielessä. Mediaaniarvo on jossain määrin parempi mutta itse kannatan samalla ylä/alakvartiilien katsomista. Tulonjaon rakenne kun ei oikein tule hyvin esiin keskiarvoissa. Ja desiilien katsominenkin hämää joskus paljon. Monissa maissa GDP/Capita voi olla hyvinkin korkea mutta roima tulonjaon epätasaisuus kätkee alleen isot ongelmat. Lisäksi vanhaan aikaan GDP ei mitannut tuotantoa yhtä tarkkaan kuin nyt. Esimerkiksi monet asiat jotka nyt ostetaan kaupasta tehtiin ennen kotona (esim alkoholi). Näinollen GDP-vertailut kovin pitkälle menneisyyteen eivät ole aivan tarkkoja.

Mutta kyllähän tuo suunta on selkeä.

 

[miikkaj]

BKT/capita on hieman ongelmallinen mittari tuossa mielessä.

Se mittaa elintason nousua elämän laadun kustannuksella ja ei kerro yhtään kuinka tasaisesti tulot jakaantuvat. Vaikka tuo paalumäärä kumuloituu vain pienelle kerholle niin loppupeleissä kun sitä kertyy tarpeeksi kriittisen pisteen yli niin raha menettää merkityksensä sekä rikkaiden että duunarin korvien välissä. Toisella rahaa on niin paljon että se ei ole enää hyödyke millä saa päivän antimet hommattua kaupasta vaan siitä tulee vallan väline, ja taasen duunarilla sitä on niin vähän ja paremman tuntipalkan saa kun käy rullaamassa parit mummot kadulla ja hiacella käy koluamassa rakennustyömaita mahdollisten löytötavaroiden osalta.

Afrikka on siitä kiva investointikohde, koska perstuntuma on että 90% investoinneista menee kankkulan kaivoon ainakin osittain. Mutta koska valtioilla ja korporaatioilla on niin suuri hätä pitää tätä showta päällä niin nämä ovat valmiita pistämään avustusrahaa ja investointeja näihin banaanivaltioihin tästä huolimatta. Raaka-aineet ovat olleet aiemmin investointien kohde, mutta nyt halutaan muuttaa Afrikan mantere länsimaiseksi kulutushysteriaksi, vaikka näitä länsimaiden aiheuttamia ympäristöongelmia ei ole edes korjattu tahi saada yhtään konkreettista suunnitelmaa ongelmien korjaamiseksi niin tätä samaa formaattia menee puffaamaan Afrikan miljardipopulaatiolle.

 

[StmSvejk]

Näköpiirissä ei ole mitään joka erityisemmin kykenisi hidastamaan globaalia talouskasvua. Ilmastonmuutokset jne. toteutuvat (jos toteutuvatkaan) mahdollisesti vasta satojen vuosien päästä. Eikä nykyaikana ole odotettavissa hallitsemattomia sairauksia/pandemioita jotka joskus satoja vuosia sitten tappoivat suuria määriä väestöä. Globaalia tuhoa aiheuttavaa sotimistakaan ei ole näköpiirissä.

Niin, rajattomaan kasvuun uskovat joko hulluja tai taloustieteilijöitä... Jo elintason kohottaminen länsimaiselle tasolle about 1,2 miljardille on vienyt maapallon ympäristötuhon partaalle tai oikeastaan rajan yli. Ilman todella radikaaleja teknologisia edistysaskeleita Afrikan kehitystason kohottaminen on ekologinen mahdottomuus.

Mitä tulee ilmastonmuutoksen, niin parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan vaikutukset ilmenevät jo muutaman vuosikymmenen sisään radikaaleina. Meidän pitää valmistautua maailmaan joka pc-stä. Mieluiten kansakuntana. Niin sotilaallisesti, taloudellisesti kuin henkisestikin.

 

[StmSvejk]

Väestönkasvu on keskustelussa korostunut. Toki sekin vaikuttaa, mutta oleellisempaa on talouskasvu per henkilö. Siinä kehityksessä taas oleellista on tiede, teknologia, innovaatiot, tuottavuus jne. BKT-per capita kehitys on oleellinen, koska se kertoo hyvinvoinnin tasosta.

Tätä kannattaa katsella myös Afrikan taloustiikerien osalta... väestönkasvu tuhosi kasvun eväät Afrikalta ja Lähi-Idältä. Voi vain miettiä, millainen maanpäällinen (materiaalisessa mielessä) paratiisi vaikkapa Saudi-Arabia olisi jos väestönkasvu olisi pidetty aisoissa... bkt:n kokonaissumma olisi toki pienempi....nyyh...

 

[miikkaj]

Puhumattakaan Euroopasta. Mitä tapahtuu jos Euro kaatuu esim. Italian, Espanjan ja Ranskan velkaantumisen takia? Jos palaamme kansallisiin valuuttoihin, niin arvatkaapa mikä on Saksan D-markan kurssi ja mitä se merkitsee Saksan viennille ja koko taloudelle?

Kun talouskasvu pysähtyy niin siinä ei auta Titanicin kansituolien uudelleenjärjestely. Eli jos haluaa palata EU:n jäsenvaltioiden omiin valuuttoihin niin sama fiat currency-pyramidihuijaus polkaistaan käyntiin.

 

[Mustaruuti]

Tätä kannattaa katsella myös Afrikan taloustiikerien osalta... väestönkasvu tuhosi kasvun eväät Afrikalta ja Lähi-Idältä. Voi vain miettiä, millainen maanpäällinen (materiaalisessa mielessä) paratiisi vaikkapa Saudi-Arabia olisi jos väestönkasvu olisi pidetty aisoissa... bkt:n kokonaissumma olisi toki pienempi....nyyh...


Katso liite: 24113


Katso liite: 24114

Tsekkasin Saudi-Arabian per capita luvut, ja ne ovat seuranneet yksi-yhteen öljyn hintaa.

Sinänsä nuo kertovat, että väestö on kasvanut, mutta per-capita talous on kehittynyt varsin vaatimattomasti. Sehän se Afrikan kuva varmaan onkin?

Saa nähdä, saako Afrikka hyödynnettyä tätä https://en.wikipedia.org/wiki/Demographic_dividend

 

[Rannari]

Tämä irtisanomisen helpottaminen alle 20 hengen yrityksissä on monessa mielessä ongelmallinen. Oma kokemus on, että näissä pienissä yrityksissä on suhteellisesti kaikkein eniten ongelmia on kyse työsuojelusta tai jostain muusta. Monet yrittäjät eivät esimerkiksi tunne yhtään työsopimuslakia tai alan tessiä. Tuossa mielessä tuo irtisanomisen helpottaminen tulee olemaan ongelmallinen ja ylilyöntejä sattuu aivan varmasti. Kärsijän ollessa se työntekijä. Tällöin olisi kohtuullista, että karenssia ei määrättäisi enään ainakaan automaattisesti jos irtisanojana on työnantaja. Tämä taas lisäisi byrokratiaa jolloin helpommaksi ja todennäköisesti halvemmaksi tulisi, ettei karenssia määrättäisi enään laisinkaan työnantajan irtisanoessa työntekijä. Jos työntekijä irtisanoutuu itse niin tällöinkin tulisi tutkia mistä syystä irtisanominen on tapahtunut. Nyt järjestelmä on todella mekaaninen joka ei ole kovin toimiva.

Tämä käynnissä oleva lakihanke on erikoinen kun huomioi ne helpotukset mitä alle 20 hengen yrityksillä jo nyt on. Esimerkiksi YT-velvoitetta ei ole ja huonoksi koetun työntekijän voi milloin tahansa lomauttaa ( tyypillisesti ) kahden viikon varoitusajalla. Takaisinottovelvoitekin on pelkkä hidaste kunhan joka vaiheessa hiukan miettii mitä tekee. Perustelujen pitää olla kunnossa ja huolella harkittuja.

Karenssikäytännöthän ovat lähteneet täysin lapasesta. Näin on käynyt varmaankin ihan ohjatusti ja säästöjä tavoitellaan. On tolkutonta ettei työnhakijan esimerkiksi kannata kysyä työvoimatoimistosta avoimia paikkoja koska tällainen menettely johtaa helposti karenssiin ilman minkäänlaista omaa mahdollisuutta vaikuttaa asiaan. Kun työnhakijan oikeusturvan takaajana vielä touhuaa vakuutusoikeuden kaltainen korruproitunut kumileimasin niin ei hyvä.