Taloustieteellinen keskustelu

No ehka sitten epatavallisia mutta kyllahan niita tulee esmes reitta myoden mutta varmaankin aika hissukseen. En voi vaittaa tunteneeni montaa, mutta tiedan aika monesta jotka olivat samalla tyopaikalla.
Kyllä minäkin tunnen paljon _ulkomaalaisia_ jotka ovat Suomessa töissä, useimmiten juuri suomalaisen naisen perässä muuttaneita. Enimmäksen akateemisia tai yrittäjiä. Lähes kaikki eu/efta-alueelta, tai jenkkejä, joten maahan muuttamisen helpottamisesta, esteistä tai rajoitteista puhuminen on suuren luokan kusetusta. Rajat ovat auki, ja hyvä niin.

Näitä kotivävy-osaajia ei tule koskaan olemaan niin suurta määrää että sillä olisi kansantaloudellista tai demografista merkitystä. Siitä pitää kieli, ilmasto, korkea verotus ja paska palkka huolen. Kun puhutaan "kestävyysvajeen poistajista", "eläkkeen maksajista", "ikärakenteen korjaajista" etc puhutaan itse asiassa AINA _maahanmuuttajista_, missä alleviivaus tarkoittaa "geeniperimän ja kulttuurin rikastajaa" eli _varsinaista_ maahanmuuttajaa. Ei-valkoista, ei-kristittyä rummunpaukuttajaa tai kaapuniekka kuunkumartajaa. Aina.
 
Tätäkin asiaa voi katsoa monesta kulmasta.
Olen ihmetellyt miksi kaupungin vuokra-asuntoihin (kerrostalo asuntoja) rakennetaan huoneistokohtaisia saunoja.
Minulle on vastattu, että köyhillekkin kuuluu oma sauna ja ettei vuokrataloista ole tarkoitus tehdä mitään slummia.
Mahdetaanko rakentaa kaikkiin vai vain osaan? Varmasti moni suomalainen arvostaa omaa saunaa, mutta esimerkiksi henkilökohtaisesti olen tyytyväinen, ettei sellaista ole. Lapsuudenkodissani oli oma sauna, mutta taisi mennä ainakin 10 vuotta niin, ettei sitä käytetty kertaakaan eli lähes totaalisia hukkaneliöitä.

Ihmisillä on erilaisia preferenssejä, eikä omaa saunaa pitäisi ainakaan "pakkotyrkyttää" kaikille.

Muutenhan Suomen asuntomarkkinat ovat ns. p:stä, ainakin (ja varsinkin) kasvukeskuksissa. Yksi esimerkki HS:n tämänpäiväinen juttu Suomalaisia miniasuntoja kauhistellaan jo ulkomailla, sanoo kaupunkiprofessori Mari Vaattovaara – ”Köyhille rakennetaan hellahuoneita”.
KAUPUNKIMAANTIETEEN professori Mari Vaattovaara sanoo, että Suomessa virinnyt innostus miniasuntoihin kiinnostaa ulkomailla asti. Kyse ei kuitenkaan ole kiinnostuksesta positiivisessa mielessä.

Vaattovaara kertoo, että hänelle on vastikään soittanut parikin toimittajaa Britanniasta.

”Minulta on kysytty, onko tosiaan totta, että teillä Suomessa saa rakentaa 15 neliön asuntoja”, hän kertoo.
...
Sato on rakentanut Vantaan Martinlaaksoon 15 neliön miniasuntoja. Pienet asunnot ovat kiinnostaneet myös muita yhtiöitä. YIT esitteli oman 24 neliöisen Smartti-asuntomallinsa vuonna 2016.

VAATTOVAARA kapinoi kiihkeästi miniasuntojen rakentamista vastaan. Hänen mielestään 15 neliömetrin yksiöt eivät kuulu hyvinvointivaltioon.
...
BRITANNIASSA neliöiden alaraja asuntoa kohden on Vaattovaaran mukaan 45 neliötä. Toisena esimerkkinä hän mainitsee Tanskan Kööpenhaminan, jossa vanhojen alueiden minimiksi on määrätty 55 neliötä ja uusien alueiden 65 neliötä.
 
Uhkapelillä rikastuu.

1535369527865.png

Kasinoista tunnetun Macaon talous on kasvamassa maailman suurimmaksi asukasta kohden ensi vuosikymmenen alkuun mennessä.

Qatarin emiirikunta on menettämässä asemansa maailman väkilukuun suhteutetusti rikkaimpana alueena, selviää Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ennusteaineistosta. Asiasta kertoo Bloomberg.

Vuoteen 2020 mennessä Kiinan erillishallintoalueen Macaon kansantalouden koko ostovoimakorjatulla bruttokansantuotteella mitattuna on nousemassa vastaamaan yli 143 000 dollarin eli noin 123 000 euron summaa asukasta kohti. Qatarin talous henkeä kohti taas on ennusteen mukaan samaan aikaan reilut 139 000 dollaria eli noin 120 000 euroa.

Vuoteen 1999 asti Portugalille kuulunut Macao tunnetaan erityisesti kasinoistaan, jotka ovat kaikkien uhkapelien ohella Kiinassa laillisia vain Macaon alueella. Etelä-Kiinan rannikolla sijaitsevan alueen talous nojaakin vahvasti uhkapeliturismiin.

IMF:n mukaan Macaon bruttokansantuote on yli kolminkertaistunut vuoden 2001 jälkeen. Tuolloin alueen talouden koko henkeä kohti vastasi 34 500 dollaria.

IMF ennustaa myös, että kärkikaksikon talouksien välinen ero levenee entisestään vuoden 2020 jälkeen. Ennusteessa Macaon talous kasvaisi henkeä kohti lähes 173 000 dollariin vuoteen 2023 mennessä, kun Qatar yltäisi samassa ajassa hieman yli 158 000 dollariin.

Vuonna 2020 maailman rikkaimpien alueiden kärkeen kuuluvat ennusteen mukaan lisäksi Luxemburg, Singapore ja Brunei Darussalam sekä Irlanti ja Norja. Macaon lisäksi vain Luxemburgin ja Singaporen taloudet ylittävät henkeä kohti 100 000 dollarin rajan vuoteen 2020 mennessä, IMF arvioi.

Suomen vastaava ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen määrä henkeä kohti nousee saman ennusteen mukaan 49 600 dollariin vuoteen 2020 mennessä ja 53 800 dollariin vuonna 2023.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/imf-kiinan-macao-ohittaa-pian-qatarin-maailman-rikkaimpana-alueena/W8sxErf8

Kasino.

Kasinotalous parhaimmillaan.
 
Joka sekunti 44 intialaista nousee äärimmäisestä köyhyydestä. Joka minuutti 6 nigerialaista painuu äärimmäiseen köyhyyteen.

Vielä vuonna 2004 noin 39 prosenttia intialaisista sinnitteli alle 1,9 dollarilla päivässä.

Keskimäärin 44 intialaista nousee joka sekunti pois äärimmäisestä köyhyydestä. Brookings-ajatuspajan tutkimuksen mukaan vuoteen 2022 mennessä enää alle kolme prosenttia maan asukkaista elää alle 1,9 dollarilla päivässä. Nykyisellä tahdilla äärimmäinen köyhyys katoaa Intiasta vuoteen 2030 mennessä.

The Guardian -lehden mukaan äärimmäisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä on tällä hetkellä eniten Nigeriassa, noin 87 miljoonaa ihmistä. Määrä kasvaa keskimäärin kuudellä hengellä minuutissa.

Köyhyys on vähentynyt viime vuosien aikana ennätystahtiin vahvan talouskasvun vuoksi. Maailmanpankin tilastojen mukaan köyhien osuus Intian väestöstä laski vuosien 2004 ja 2011 välillä 38,9 prosentista 21,2 prosenttiin.

https://www.verkkouutiset.fi/talouskasvun-seuraus-koyhyys-romahti-intiassa/

Talouskasvun taikaa ja väestönkasvun mustaa magiaa.
 
Joka sekunti 44 intialaista nousee äärimmäisestä köyhyydestä. Joka minuutti 6 nigerialaista painuu äärimmäiseen köyhyyteen.

Talouskasvun taikaa ja väestönkasvun mustaa magiaa.

Plus, maaginen vuosiluku 2030 mainittu.

Pitää olla melko röyhkeä, että jotkin taivaanrannan maalarit pistetään kertomaan ketkä ovat köyhiä ja ketkä rikkaita, ja näiden tulosten perusteella pitää tehdä jotain toimenpiteitä. Mitä enemmän "autamme" afrikkalaisia länsimaiseen meininkiin niin sitä varmemmin alkaa näiden maiden asukkeja tunkeutumaan näille lakeuksille paremman palkan ja etuuksien perässä. Taas eräs yksi variaatio demokratian levittämisestä Vietamiin ja Keski-ja Etelä-Amerikan maihin USA:n toimesta.
 
Plus, maaginen vuosiluku 2030 mainittu.

Pitää olla melko röyhkeä, että jotkin taivaanrannan maalarit pistetään kertomaan ketkä ovat köyhiä ja ketkä rikkaita, ja näiden tulosten perusteella pitää tehdä jotain toimenpiteitä. Mitä enemmän "autamme" afrikkalaisia länsimaiseen meininkiin niin sitä varmemmin alkaa näiden maiden asukkeja tunkeutumaan näille lakeuksille paremman palkan ja etuuksien perässä. Taas eräs yksi variaatio demokratian levittämisestä Vietamiin ja Keski-ja Etelä-Amerikan maihin USA:n toimesta.

Väittivät äärimmäisen köyhiksi ihmisiä, joiden pitää tulla toimeen alle 1 dollarilla 90 sentillä päivässä. Itse olisin vetänyt rajan tasarahaan: 2 taalaa.

Arvelevat tasaisen tahdin taulukon perusteella, että vuonna 2022 Intian asukkaista elää alle 1,9 dollarilla päivässä enää alle 3% ja vuonna 2030 ei enää kukaan. Köyhät ovat ehkä kuolleet.

Tosin vajaalla kahdella taalalla pitäisi saada Intiassakin ainakin kipollinen riisiä päivässä, ettei sentään nälkään näänny. Mutta emmehän me elä pelkästä leivästä. Palanpainikettakin tarvitaan.
 
Väittivät äärimmäisen köyhiksi ihmisiä, joiden pitää tulla toimeen alle 1 dollarilla 90 sentillä päivässä. Itse olisin vetänyt rajan tasarahaan: 2 taalaa.

Arvelevat tasaisen tahdin taulukon perusteella, että vuonna 2022 Intian asukkaista elää alle 1,9 dollarilla päivässä enää alle 3% ja vuonna 2030 ei enää kukaan. Köyhät ovat ehkä kuolleet.

Tosin vajaalla kahdella taalalla pitäisi saada Intiassakin ainakin kipollinen riisiä päivässä, ettei sentään nälkään näänny. Mutta emmehän me elä pelkästä leivästä. Palanpainikettakin tarvitaan.

Premiisi tälle on se että afrikkalaiset eivät varsinaisesti perusta maailmaansa rahalle vaan päivän ravinto eli esim jamssi käydään kaivamassa käsin ja tähän prosessiin ei dollarit ja eurot vaikuta. Täten, esim suomalaiset kauhistelevat tilannetta, jossa eletään parin dollarin voimin per päivä, vaikka globalistisen maailmantalouden asukit elävät täysin omaa orjuuden muotoa kun taasen kolmannen maailman asukit. Näihin kansantaloustieteen pauloihin langetaan kun ei ole kokonaiskuvasta selvyyttä. Tämä on se kaikenlaisten puunhalaajien ja taskunauriilla varustettujen pukumiesten maailmanpelastusoperaation käärmeloitsu, jonka turvin imperiumin laajentumista pitää harrastaa vielä Afrikassa ennen kuin voidaan pistää homma matalaksi.
 
Kaljanjuonti on myös selkeästi kannattavampaa kuin lottoaminen. Satasella saa 100 tölkkiä keskiketterää, joiden palautustölkeistä saa 15 € takaisin. Satasella jos lottoaa niin voittaa ehkä 2 €.
 
Roubini ennustelee taas. Vaikka Tohtori Tuho on useimmiten väärässä, lienee hän oikeassa siinä, että perinteinen koronlasku ja julkinen velkaantumisen lisääntyminen ei tehoaisi seuraavaan taantumaan vaan jotain uutta täytyis keksiä. Ehkäpä mieluiten etukäteen kuin kiireessä tai jälkikäteen.

https://www.project-syndicate.org/c...il&utm_term=0_73bad5b7d8-cb8165502d-104976097

Although the global economy has been undergoing a sustained period of synchronized growth, it will inevitably lose steam as unsustainable fiscal policies in the US start to phase out. Come 2020, the stage will be set for another downturn – and, unlike in 2008, governments will lack the policy tools to manage it.
...
Finally, once the perfect storm outlined above occurs, the policy tools for addressing it will be sorely lacking. The space for fiscal stimulus is already limited by massive public debt. The possibility for more unconventional monetary policies will be limited by bloated balance sheets and the lack of headroom to cut policy rates. And financial-sector bailouts will be intolerable in countries with resurgent populist movements and near-insolvent governments.

In the US specifically, lawmakers have constrained the ability of the Fed to provide liquidity to non-bank and foreign financial institutions with dollar-denominated liabilities. And in Europe, the rise of populist parties is making it harder to pursue EU-level reforms and create the institutions necessary to combat the next financial crisis and downturn.1

Unlike in 2008, when governments had the policy tools needed to prevent a free fall, the policymakers who must confront the next downturn will have their hands tied while overall debt levels are higher than during the previous crisis. When it comes, the next crisis and recession could be even more severe and prolonged than the last.
 
https://www.kansanuutiset.fi/artikk...us-euroopan-on-luovuttava-kasvuriippuvuudesta

238 TUTKIJAN VETOOMUS: EUROOPAN ON LUOVUTTAVA KASVURIIPPUVUUDESTA

...

Aggressiivista kasvun tavoittelua

Viimeisten seitsemän vuosikymmenen aikana BKT:n kasvu on pysynyt Euroopan valtioiden talouspoliittisena päätavoitteena. Mutta kun talous on kasvanut, samalla on kasvanut myös ympäristölle aiheutuva haitta. Nyt olemme tutkijoiden mukaan ylittäneet ne planetaariset reunaehdot, jotka takaavat inhimillisen toiminnan jatkuvuuden.
”Näkyvissä ei ole merkkejä siitä, että taloudellinen toiminta onnistutaan kytkemään irti resurssien käytöstä tai saastumisesta läheskään siinä määrin kuin se olisi tarpeellista. Siksi nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan.

Talouskasvua on tutkijoiden mukaan yhä vaikeampi saavuttaa, koska tuottavuuden paraneminen hiipuu, markkinat kyllääntyvät ja ekologinen tuho etenee. Jos nykyiset trendit jatkuvat, Euroopassa ei välttämättä synny talouskasvua lainkaan tulevana vuosikymmenenä. Vastaukseksi juuri nyt tarjotaan kasvun kiihdyttämistä lisävelan ottamisella, ympäristölainsäädännön purkamisella, työtuntien kasvattamisella ja sosiaaliturvan leikkauksilla. Tutkijat toteavat kirjeessään, että tällainen aggressiivinen kasvun tavoittelu hinnalla millä hyvänsä jakaa yhteiskuntamme, luo taloudellista epätasapainoa ja heikentää demokratiaa
...

Hahah... Aikamoisia tutkijoita, kun eivät edes tiedä mitä korko-käsite tarkoittaa. Koko talouskasvuintoilu on velkaan sidotun koron maksamista varten ja, täten, tästä hullunmyllystä ei tulla pääsemään irti ellei jotain aivan ihmeellistä tapahdu esim. korkoa laiteta rikolliseksi käsitteeksi. Toisaalta fyrkka arvon mittarina on tyhjän päällä, koska jos jotain investointia pitää suorittaa niin rahaa voi printata tyyliin á la Zimbabwe.
 
  • Tykkää
Reactions: Tex
Vapaa markkinatalous tulee jatkossakin pysymään taloutta ohjaavana voimana. Sille ei ole olemassa toimivia tai edes kilpailevia vaihtoehtoja.
Luonnollisena osana tähän kokonaisuuteen, rahaan/varallisuuteen ja valtaan, liittyy myös kaikenlaisia väärinkäytöksiä, huijauksia, taloudelliseen toimintaan vaikuttavia poliittisia päätöksiä jne. Ne tietenkin heiluttelevat monella tavalla taloutta (monilla eri tasoilla) mutta sen seurauksena on että niin sanotusti "paska putoaa rattailta" ja toisaalta oikeat asiat säilyy sekä menestyy. Näin talouselämän kirjoitetut ja toisaalta ns. kirjoittamattomat lait korjaavat tilannetta omalla tavallaan. Uskon tulevaisuuden osalta kasvavaan kehitykseen, oikeat asiat menestyy - huonot karsiutuu.

Taloustutkijoista suurin osa saa palkkansa yhteiskunnalta. Heidän ennustuksillaan ei sinällään ole mitään itseisarvoa. Parhaita talouden asiantuntijoita ovat he jotka kykenevät kehittämään ja luomaan uutta vaurautta tulevien vuosikymmenien aikana. Katsottuna/mitattuna sekä henkilökohtaisella että yleisellä tasolla. Jenkin sanoavat hyvin, "money talks - bullshit walks". Juuri näin asia on. Suomeksi voisi sanoa "paskanpuhuminen ei hyödytä ketään - työ ja yrittäminen synnyttää lisäarvoa".

Tavallisen ihmisen on tärkeintä ymmärtää että voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa pelkästään omien päätöstensä ja tekemisiensä myötä. Yksilön kannalta on täydellisen turhaa jäädä odottelemaan että esim. EU:n yhtenäisyys tai hajoaminen, jonkun poliittisen puolueen/liikkeen menestyminen jne. jollain tavoin parantaisi henkilökohtaista tilannetta. Puhumattakaan että vaaleissa valitut edustajat kykenisivät parantamaan kansalaisten elämää tulevaisuudessa. Enkä tarkoita tässä viimeisessä, yllä olevassa kappaleessa, pelkästään taloudellisia arvoja.
 
https://www.kansanuutiset.fi/artikk...us-euroopan-on-luovuttava-kasvuriippuvuudesta



Hahah... Aikamoisia tutkijoita, kun eivät edes tiedä mitä korko-käsite tarkoittaa. Koko talouskasvuintoilu on velkaan sidotun koron maksamista varten ja, täten, tästä hullunmyllystä ei tulla pääsemään irti ellei jotain aivan ihmeellistä tapahdu esim. korkoa laiteta rikolliseksi käsitteeksi. Toisaalta fyrkka arvon mittarina on tyhjän päällä, koska jos jotain investointia pitää suorittaa niin rahaa voi printata tyyliin á la Zimbabwe.

Suomi ehti jo kokeilla vuosikymmenen, miltä 0-kasvu (tai negatiivinen kasvu) tuntuu.

1537184059407.png

https://www.uusisuomi.fi/raha/250141-menetetty-vuosikymmen-ohi-nyt-riemuitaan-suomen-taloudesta

Nollakorko tai negatiivinen korko maistuu velallisille paremmin. Onkohan kyse korkokiellon modernista soveltamisesta?

https://www.teologia.fi/component/content/article?id=848:korko-kristillisessae-etiikassa

Kansan uutisilla on arvonsa. Paperiversiolla oli ainakin lämpöarvo.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansan_Uutiset
 
En tiedä mitä vapaalla markkinataloudella viitataan, koska puritanistisessa mielessä esim. sekä britit jotka lähtivät uuteen maailmaan pakoon kruunua että holodomoriin ukrainalaiset talonpojat ovat tehneet kollektiivisesti vapaasta tahdosta joko osallistua tahi olla osallistumatta tyrannian alaisuuteen. Veikkaisin, että enemmänkin tässä haetaan yleistä ihmisen evoluution perustaa, koska vapaa markkinatalous on pelkkä illuusio, koska mitään vapautta ei ole.

Jos joku haluaa jättää kaupunkielämän taakseen ja rakentaa kirvesmiehen elkein jonnekin skuttaan niin jos joku parin sadan metrin päästä tule tiedustelemaan tälläisen yksinyrittelijäisyyden tarkoitusperiä niin sitten jostain usean sadan kilometrin päästä lähetään pyytämään suojelusrahaa nimeltä vero jotta saadaan ylläpidettyä herra-alainen kuvio pystyssä. Kuinkakohan moni suomalainen käsittää, että esim EU on ollut vapaan markkinatalouden tuote ottaen huomioon että tämä herra-alainen suhde kasvatetaan tuhansien kilometrien päähän. Tämä Björn Walhroossin laisses faire markkinatalouden korostaminen on vain yksi rikkaiden taikatemppu, koska mitä pidemmälle tässä mennään niin "Too Big To Fail"-firmat kasvavat ja rikkaita pelastetaan työssäkäyvien ihmisten kukkaron voimalla.

Kun perehtyy näiden isojen firmojen toimintaan niin edes itse Wahlroos Nordean puheenjohtajan ominaisuudessa ei tiedä mitä tämä hänen hallinnoima firma tekee Panaman papereiden joukossa. Eli heikkoutta löytyy tässä "vapaan" markkinatalouden maailmassa sekä ylhäällä että alhaalla, koska suomalainen duunari tulee häviämään rahallisesti kun pääsee kilpailemaan koko maailman duunarien kanssa samoista paikoista jotka vähenevät lukumäärällisesti päivä päivältä sitä mukaa kun tehtaita fuusioidaan tuotantokustannusten alentamiseksi, ja omistava väki on ulkoistanut sekä älyllisen toiminnan ja itse työn tekemisen duunareille totaalisesti.

Otetaan vaikka Eelo Muski esimerkiksi: kaverilla on monta firmaa peukalon alla, mutta mitä kaveri tekee itse? Sähköauto ei ole mikään uusi tuote edes markkinoituna tuotteena koska Chevroletin EV1 ehti 20 aikaisemmin markkinoille. Uudelleenkäytettävät kantoraketit ovat ihan kiva, mutta käytännön merkitystä vielä haetaan. Ja näitä insinöörirojekteja ei todellisuudessa vedä Muski vaan hänen alaiset ja Muskin ainoa, luonnollinen tehtävä on käyttää raippaa kun homma ei luista kuin rasvattu ja osoittaen pinnallista solidaarisuutta nukkumalla tehtaiden tiloissa. Jos tavallinen duunari käyttäytyisi samalla tavalla metallipajassa eli vittuilemassa muille kun omat kipparoimat rojektit laahaa aikataulusta perässä ja alkaa käyttämään taukotilaa omana olohuoneenaan niin siitä tulisi potkut alta aikayksikön. Mutta kun iso kiho tekee samalla tavalla niin sehän on pelkästään ihailtavaa.
 
Vapaa markkinatalous tulee jatkossakin pysymään taloutta ohjaavana voimana. Sille ei ole olemassa toimivia tai edes kilpailevia vaihtoehtoja.
Luonnollisena osana tähän kokonaisuuteen, rahaan/varallisuuteen ja valtaan, liittyy myös kaikenlaisia väärinkäytöksiä, huijauksia, taloudelliseen toimintaan vaikuttavia poliittisia päätöksiä jne. Ne tietenkin heiluttelevat monella tavalla taloutta (monilla eri tasoilla) mutta sen seurauksena on että niin sanotusti "paska putoaa rattailta" ja toisaalta oikeat asiat säilyy sekä menestyy. Näin talouselämän kirjoitetut ja toisaalta ns. kirjoittamattomat lait korjaavat tilannetta omalla tavallaan. Uskon tulevaisuuden osalta kasvavaan kehitykseen, oikeat asiat menestyy - huonot karsiutuu.

Vapaan markkinatalouden kilpailijoita ovat ei-vapaat markkinataloudet (Kiina, Venäjä, Saudi-Arabia, jne.).

Some analysts have announced the end of “the democratic century”. They note that within five years the share of global income held by countries considered “not free” — such as China, Russia and Saudi Arabia — will surpass the share held by western democracies.

https://www.ft.com/content/7f454bb6-b733-11e8-a1d8-15c2dd1280ff

Saa nähdä, viekö kapitalisti voiton. Vai asekauppias.
 
Viimeksi muokattu:
Nollakorko tai negatiivinen korko maistuu velallisille paremmin. Onkohan kyse korkokiellon modernista soveltamisesta?

Itse olen tullut siihen käsitykseen, että korko ja raha ovat todellakin saatanallisia vimpaimia. Korko perustellaan yleensä sen takia että investointiin liittyy riskejä ja on muita investointikohteita. Mutta näiden vastakohtana on että halutaan ulkoistaa oman päätöksen teon riskit koron vastaanottavalle taholle ja samalla myös kasvattaa lisää riskiä, koska takaisinmaksun todnäk alenee suuremman koron myötä. Ja korkoa ihan periaatteena on mahdotonta maksaa takaisin jos on olemassa vain itse lainan verran fyrkkaa markkinoilla. Mentaalisesti laina pakottaa elämään sormet ristissä, että toivottavasti tulevaisuudessa asiat on hyvin ja nykyhetken tilanne voidaan laittaa kärsimyksen tasolle.

Yleisesti ottaen ihmisellä on vain rajallinen määrä erilaisia tarpeita, joita tällä ns. markkinataloudella halutaan tyydyttää, mutta korolla tarkoitetaan, että nämä kasvavat rajattomasti joko laadullisesti tahi määrällisesti. Kummastakaan ei ole mitään näyttöä edes konseptuaalisesti joten tämä tulee kippaamaan siinä vaiheessa kun uusia investointeja ei pystytä oikeuttamaan edes ketunhäntä kainalossa.
 
https://www.kansanuutiset.fi/artikk...us-euroopan-on-luovuttava-kasvuriippuvuudesta



Hahah... Aikamoisia tutkijoita, kun eivät edes tiedä mitä korko-käsite tarkoittaa. Koko talouskasvuintoilu on velkaan sidotun koron maksamista varten ja, täten, tästä hullunmyllystä ei tulla pääsemään irti ellei jotain aivan ihmeellistä tapahdu esim. korkoa laiteta rikolliseksi käsitteeksi. Toisaalta fyrkka arvon mittarina on tyhjän päällä, koska jos jotain investointia pitää suorittaa niin rahaa voi printata tyyliin á la Zimbabwe.
Mun mielestä huoli on aiheellinen ja tutkijat ovat monessa suhteessa oikeassa. Jatkuvan kasvun tavoittelu on luonnon varojen ja ilmastomuutoksen kannalta ongelmallinen. Toisaalta mitä noita jäljempiä viestejä luki niin totta on myös, että markkinataloudelle ei oikein ole kilpailijaa tai on mutta monet eivät sitä halua. Se on elintason roima lasku.

Jotain täytyy kuitenkin tehdä koska jossain vaiheessa on pakko alkaa kiinnittää tähän pallon kuntoon jossa elämme enemmän huomiota. Sovellukset jotka auttaisivat meitä pakenemaan niitä ongelmia ovat vielä kaukana tulevaisuudessa.
 
markkinataloudelle ei oikein ole kilpailijaa tai on mutta monet eivät sitä halua. Se on elintason roima lasku.

Tämä nykyinen, vapaa markkinatalous on liberaalia talouspolitiikkaa minkä turvin esim. Nestlen johto haluaisi yksityistää veden ja poistaa ihmisiltä oikeuden veteen. Jos on pätäkkää ja/tahi valtaa niin kaikki onnistuu, koska vapaa markkinatalous. Seuraava askel tästä onkin keppiä vai porkkanaa-keskustelu eli laitetaanko byrolandiaa pystyyn liberaalia talouspolitiikkaa vasten vai jotain kannustinta ettei jokin korporaatio ala eväämään ihmisiltä oikeutta elää. Globaalin markkinatalouden edellytys on halpa ja helposti saatavilla oleva öljy. Noh, tämä materiaali alkaa loppumaan pikku hiljaa ainakin siinä määrin että sen hankkiminen alkaa olla niin kallista hommaa ettei liikevaihto kata kustannuksia. Globaalin ja paikallisen tason markkinatalouden edellytys on taasen raha, jonka arvo on pelkkä korvien välin tuote ja tämän tuotteen arvo aina päätyy lopulta sen itseisarvoon eli kuinka arvokas pala paperia on jossa on jonkin partanaaman kuva. Tämä koko himmeli pyörii sillä vaihtokaupalla, että elämän laatua on korvattu elintason nostolla. Monet ihmiset haluavat tällä hetkellä palata takaisin landelle eli valita elämän laadun elintason sijaan, mutta tämä on tahdosta riippumaton asia, koska siinä vaiheessa kun öljy loppuu ja/tai raha menettää merkityksensä niin silloin alkaa semmoinen kilpajuoksu maaseudulle ja metsään ettei vastaavaa tulla näkemään todnäk ikinä enää ainakaan näillä lakeuksilla ottaen huomioon kuinka paljon populaatio on kasvanut vuosien varrella.
 
Back
Top