Taloustieteellinen keskustelu

Tätäkin asiaa voi katsoa monesta kulmasta.
Olen ihmetellyt miksi kaupungin vuokra-asuntoihin (kerrostalo asuntoja) rakennetaan huoneistokohtaisia saunoja.
Minulle on vastattu, että köyhillekkin kuuluu oma sauna ja ettei vuokrataloista ole tarkoitus tehdä mitään slummia.

Ei minulla ole mitään saunoja vastaan, mutta jos tarkoitus on tehdä edullisia asuntoja niille, joilla ei ole varaa asua kalliisti, eikö olisi järkevää pitää kustannukset mahdollisimman pieninä, ilman, että asunnoista tehdään huonoja. Olisi, mutta kun on keksitty maksuautomaatti, niin miksi välittää.

Tuollaisesta [saunattomasta] talosta lähtee ensin pois ne jotka onnistuvat parantamaan taloudellista tilannettaan, ja tilalle muuttavat ne keillä ei ole vaihtoehtoa. Se "yhteiskunnallinen monimuotoisuus" ei oikein toteudu jos tietyllä alueella/tietyissä taloissa asuu vain tt-tuella olevia. Tietty jos ghettoa halutaan niin onnistuuhan se vuosikymmenissä tuolla laillakin. Toisekseen, mitä väliä? TT-tuen siirto KELA:an poisti kunnilta sosiaalitoimiston asumismenot, joten vuokra nousee joka tapauksessa sinne minkä KELA alueelle/asuntoon maksimissaan antaa nousta.

Vieläkös muuten Helsingissä on se Virheiden(sic) ylläpitämä "yksiöiden/kaksioiden maksimimäärä" rakennuksessa jotta kolmioita ja siitä isompiakin pitää tehdä? Siitä voisi ainakin luopua. Minä asuin siellä 11-vuotta 8-kerroksisessa rakennuksessa jonka kadunpuoli oli pelkkiä yksiöitä ja pihan puoli parvekkeellisia kaksioita. Hyvin pärjättiin, muuttoliikekin oli lähinnä kadunpuolelta pihanpuolelle ja sieltä sit eteenpäin.
 
Tuollaisesta [saunattomasta] talosta lähtee ensin pois ne jotka onnistuvat parantamaan taloudellista tilannettaan, ja tilalle muuttavat ne keillä ei ole vaihtoehtoa. Se "yhteiskunnallinen monimuotoisuus" ei oikein toteudu jos tietyllä alueella/tietyissä taloissa asuu vain tt-tuella olevia. Tietty jos ghettoa halutaan niin onnistuuhan se vuosikymmenissä tuolla laillakin. Toisekseen, mitä väliä? TT-tuen siirto KELA:an poisti kunnilta sosiaalitoimiston asumismenot, joten vuokra nousee joka tapauksessa sinne minkä KELA alueelle/asuntoon maksimissaan antaa nousta.

Vieläkös muuten Helsingissä on se Virheiden(sic) ylläpitämä "yksiöiden/kaksioiden maksimimäärä" rakennuksessa jotta kolmioita ja siitä isompiakin pitää tehdä? Siitä voisi ainakin luopua. Minä asuin siellä 11-vuotta 8-kerroksisessa rakennuksessa jonka kadunpuoli oli pelkkiä yksiöitä ja pihan puoli parvekkeellisia kaksioita. Hyvin pärjättiin, muuttoliikekin oli lähinnä kadunpuolelta pihanpuolelle ja sieltä sit eteenpäin.

Pidän saunaa asunnon vähiten käytettynä osana, mutta muuta asuntoa arvokkaampi rakentaa (kosteussulut, yms.). Siksi kyseenalaistan sen.

Jos pääsee muuttamaan parempaan asuntoon, ei se mikään huono asia ole. Olen asunut suurimman osan elämästäni asunnoissa joissa ei ole saunaa, enkä koe sitä mitenkään ihmisarvoa laskevana asiana. Ei ollut edellisessäkään asunnossa, eikä ole tässäkään asunnossa huoneistokohtaista saunaa. Silti meni hyvin kaupaksi hinnalla jota pidin sikamaisena.

Sen sijaan olen asunut osan lapsuudestani stadin vuokrakämpässä ja siellä sitä kotimaista monimuotoisuutta oli yllin kyllin. Silti saunan puute ei ollut se miksi mekin muutimme pois, vaan enemmänkin hullujen, juoppojen ja narkkien kouhkaaminen.

En osaa sanoa tuosta yksiöiden ja kaksioiden maksimäärästä mitään.
 
https://yle.fi/uutiset/3-10343669

– Budjetti voisi tällaisessa taloustilanteessa ole kireämpikin. Noususuhdanteessa olisi hyvä paikka kiristää finanssipolitiikkaa ja esimerkiksi luopua suunnitelluista ansiotuloverotuksen kevennyksistä. Nämä kevennykset kyllä luvataan korvata haittaverojen kiristyksillä mutta yksityiskohdat jäivät epäselviksi, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:in tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen.
 
Pidän saunaa asunnon vähiten käytettynä osana, mutta muuta asuntoa arvokkaampi rakentaa (kosteussulut, yms.). Siksi kyseenalaistan sen.

Kyllä, mutta kun kylppäri on kuitenkin vesieristettävä ja ilmastoitava kunnolla, niin eipä se 2*2 metrin koppi kovin iso lisäkustannus ole. Sitten jos kosteitatiloja ei tulisi asuntoihin lainkaan niin säästö olisi suuri.


En osaa sanoa tuosta yksiöiden ja kaksioiden maksimäärästä mitään.

Kyllä ne on isojen kaupunkien rakennusjärjestyksissä määrätty. Isojen kämppien vuokrat on sitten sellaiset, ettei niitä kukaan omalla rahalla maksa, mutta suurperheet saavat yhteiskunnan maksamia asuntoja.
 
https://yle.fi/uutiset/3-10343669

– Budjetti voisi tällaisessa taloustilanteessa ole kireämpikin. Noususuhdanteessa olisi hyvä paikka kiristää finanssipolitiikkaa ja esimerkiksi luopua suunnitelluista ansiotuloverotuksen kevennyksistä. Nämä kevennykset kyllä luvataan korvata haittaverojen kiristyksillä mutta yksityiskohdat jäivät epäselviksi, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:in tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen.
Vaalibudjetti
 
Kyllä, mutta kun kylppäri on kuitenkin vesieristettävä ja ilmastoitava kunnolla, niin eipä se 2*2 metrin koppi kovin iso lisäkustannus ole. Sitten jos kosteitatiloja ei tulisi asuntoihin lainkaan niin säästö olisi suuri.
Eihän se sauna kallis ole jos oletetaan että ne neliöt otetaan pois muusta tilasta. Mutta jos oletetaan että sauna olisi extraa niin kustannus onkin jo hieman isompi verrattuna saunattomaan yhtiöön. 50 saunaa tekisi n.200 neliötä lisää kerrosalaa. Joka neliö tuo kuluja perustuksista vesikattoon asti muitakin kuin saunan pinnat.
 
Kyllä, mutta kun kylppäri on kuitenkin vesieristettävä ja ilmastoitava kunnolla, niin eipä se 2*2 metrin koppi kovin iso lisäkustannus ole. Sitten jos kosteitatiloja ei tulisi asuntoihin lainkaan niin säästö olisi suuri.




Kyllä ne on isojen kaupunkien rakennusjärjestyksissä määrätty. Isojen kämppien vuokrat on sitten sellaiset, ettei niitä kukaan omalla rahalla maksa, mutta suurperheet saavat yhteiskunnan maksamia asuntoja.

Sallinet minun olla erimieltä.
Saunassa kyse on hitaasta käsityöstä joka on kallista, koska työvoima. Eikä se edes ole kosteuseristys yksin, panelointi, kiukaan hinta ja oven hinta,kaikki lisäkuluja.
Kuten @Passi jo totesi, eihän se yksittäinen sauna ole iso asia, mutta kun joka kämpässä on, se tuntuu.
Sitä paitsi, eihän se sauna ole pahasta, mutta jos halutaan tuottaa halpoja asuntoja, mistä säästettäisiin? Eristyksestä, rakentajien palkoista, rakentaja, tai rakennuttajan voitossa? Ei taida olla realistista.
Alkuperäinen pointtini oli, korkeille vuokrille on muitakin syitä kuin vuokratuki.
 
Tähän päästään jo 1 % keskimääräisellä vuotuisella talouskasvulla, jos matkan varrella ei ole taantumakausia. Mutta laskelmassa ei huomioida sitä, että muista syistä velkaa ei saa tulla lisää.

Niin. Laskelmassa on monta oletusta. Toimitus- ja maksuehdoista riippuu, miten paljon hävittäjiä tulee milloinkin ja miten paljon maksetaan milloinkin. Laskelma venyy ja paukkuu.

Tarkoituksena oli vain osoittaa, ettei tuo 60% velkakriteeri ole välttämättä se tiukin reunaehto. Verrattain vaatimatonkin (1%) talouskasvu riittää. Ja komissio on ollut suurpiirteinen Suomen ja muiden maiden velkasuhteen ylityksille.

Talouskasvu on avainasia. Lama läpsii Suomi-neitoa kummallekin poskelle: BKT supistuu, velka kasvaa. Kymmenen vuoden taantuma (2008...2018) osoitti, että talous voi polkea paikallaan vuosikymmenenkin. Japanissa kauemminkin. Talouskasvun eteen täytyy tehdä työtä.
 
Minusta artikkelissa yksinkertaistettiin. Suomen velkataso/bkt on toki matala, mutta kannattaa muistaa, että matala velkataso antaa pelivaraa yllättävissä tilanteissa, ts. lisää toimintavapautta. Suomi ei ole "too big to fail", toisin kuin vaikkapa USA...

Muistan elävästi miten tietyt piirit kritisoivat Vanhasen hallituksia siitä että nämä pitivät ylijäämäisiä budjetteja ja maksoivat valtionvelkaa pois. Tätä pidettiin taloutta näivettävänä ceausesculaisena politiikkana.
Voi vain kuvitella miten Suomi makaisi jos olisi taloutta ylikuumennettu ja samalla vedetty valtionvelka samoihin lukemiin ENNEN lamaa kuin mitä se nyt on.

Nähdäkseni Suomen suurin ongelma ei ole velkataso tai verotus vaan visioiden puute. Pienenä maana valtio voi ja sen pitää toimia strategisen ketterästi halutessaan, kuten esimerkiksi Singapore tai Etelä-Korea, ilman että juuttuisi sosialismin tai kapitalismin ideologioihin jotka on rakennettu suurten valtioiden mallien mukaisesti. Ongelma juontuu isojen puolueiden visioiden puutteesta: Kokoomuksen ainoa päämäärä on verotuksen leikkaaminen, SDP:llä tukien nosto, Kepulla yritystuet... Pienemmillä puolueillakaan ei oikein strategisia visioita löydy. Vasemmistoliitto ja Persut profiloituvat lähinnä ei-puolueina, Vihreät yhdistelmänä yritystukia ja sosiaalitukia.

Olen samaa mieltä...aikaisemmin Suomella oli selkeä kansallinen strategia joka perustui korkean teknologian alojen kehittämiseen ja Eurooppaan integroitumiseen. Näissä ei sitten mennyt ihan niin hyvin miltä aluksi näytti, mutta ainakin ne olivat strategia. Nykyään talousvaikuttajat tarjoavat ainoastaan kurjistumisen hidastamista: "Suomella tulee menemään aina vain huonommin, mutta jos leikkaamme kaikesta niin ainakin kurjistuminen hidastuu."
 
Uusseelantilaiset ovat kuin maansa myyneet.

Uuden-Seelannin hallitus kieltää asuntojen myymisen ulkomaisille ostajille sen jälkeen, kun maan asuntojen hinnat ovat räjähtäneet tavallisten palkansaajien ulottumattomiin ja uusiseelantilaiset ovat kyllästyneet olemaan "vuokralaisia omassa maassaan".

Uuden-Seelannin toinen valtiovarainministeri David Parker sanoi Guardianin haastattelussa, että tavoitteena on, että myös paikalliset pystyvät ostamaan asuntoja ja että tarjonta kasvaa. Tavoitteena on hänen mukaansa auttaa uusiseelantilaisia, jotka työskentelevät ja maksavat veronsa maahan.

"Meidän ei kuulu olla vuokralaisia omassa maassamme", ministeri sanoi puheessaan maan parlamentissa.

Uudessa-Seelannissa on maailman suolaisimmat asuntojen hinnat, kirjoittaa Guardian viitaten Economistin viime vuoden selvitykseen. Maan suurimman kaupungin Aucklandin asuntojen hinnat ovat nousseet neljässä vuodessa peräti 75 prosenttia, joskin nousu on jäähtynyt viime aikoina.

Määrällisesti eniten kiinteistökauppoja ovat tehneet kiinalaiset. New Zealand Herald -lehden mukaan Aucklandissa vuonna 2016 ulkomaalaisten tekemistä kiinteistökaupoista 60 % oli kiinalaisten tekemiä. The Economist arvioi Kiinasta virranneen vuoden 2014 syksystä laskien yli 13,7 tuhatta miljardia USA:n dollaria pääomaa kansainvälisille markkinoille, kun maan hallinto vapautti asteittain yksityisen pääoman liikkeitä.

Talojen keskihinnat nousivat Aucklandissa vuonna 2016 The Guardianin mukaan jo yli miljoonan Uuden-Seelannin dollarin. Tuolla summalla saa tee se itse -miehen unelman kaupungin laitamilta. Maan keskipalkkojen liikkuessa noin 2 800 dollarissa, on selvää, että omakotitalo maan suurimman kaupungin liepeiltä ei ole keskiluokan saavutettavissa.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/asuntojen-hintaralli-oli-liikaa---uusi-seelanti-kieltaa-asuntojen-myynnin-ulkomaalaisille/673HQMgZ
 
Laitetaanpa tämä lohijuttu tänne. Kuvaa sitä, miten monimutkainen maailma nykyään on. Ja myös hyvä esimerkki siitä, miten hataralta pohjalta Trumppi kaupan esteitä pystyttelee.

Kuulostaa oudolta, mutta Suomen nopeimmin kasvava ruokaviennin tuote on Norjassa viljelty lohi. Selvitimme, mistä miljoonaluokan lohirallissa on kyse.
https://yle.fi/uutiset/3-10239546
 
Mistä vauhtia eläkejärjestelmään? Vastaus on maahanmuutto

MAURI KOTAMÄKI 13.08.2018

kotamaki_mauri_200.jpg
VALTAKUNNAN KAMREERI

Mauri Kotamäki on Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti. Hän seuraa ennen kaikkea työmarkkinoita, sosiaaliturvajärjestelmän kehitystä ja liian harvakseltaan jalkapalloa. Häntä voi seurata Twitterissä @Mau_And

Suomeen mahtuisi selvästi nykyistä enemmän maahanmuuttoa. Ihmisten liikkumista ei pitäisi liikaa hillitä. Jo järkiperustein eli käytännössä väestörakenne huomioiden on mielestäni vähän hassua, ettei varsinkin työperäistä maahanmuuttoa kannusteta ja tueta enemmän. Sekä Suomi että suomalainen maahanmuuttopolitiikka kaipaisi pientä ravistelua

Tässä kirjoituksessa en kuitenkaan käsittele maahanmuuttoa arvovalintana, vaan pohdin kysymystä ennen kaikkea eläkejärjestelmän talouden kautta. Mihin suuntaan eläkejärjestelmämme talous osoittaisi korkeamman maahanmuuton tapauksessa?

Eläketurvakeskus on laskenut maahanmuuton vaikutuksia eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Tulokset ovat puhuttelevia.

https://www.taloustaito.fi/blogit/m...a-elakejarjestelmaan-vastaus-on-maahanmuutto/
 
Mutta kun niitä eläkkeitä maksavia huippuosaajia nyt vain ei tule. Enkä väitä että maahanmuutto oliis pelkästään sosiaaliturvaperustaista, vaikka pitkälle onkin. Töihin tulee kielitaidottomia hanslankareita jotka painavat palkat alas, tarvitsevat subventoitua asuntokantaa ja tekevät suomalaisista persvakomiehistä työttömiä. Tavallisia verolypsettäviä ansaitsijakansalaisia EI saada maahanmuutolla.

Eikä tällä kertaa tarvitse edes mainita vieraskulttuurien mukana tulevia kielteisiä ilmiöitä. Ihan kukkaroon vilkaiseminen riittää.

Egonomisti voisi keskittyä jalkapallon seuraamiseen.
 
Ja ai niin. Jos eläkejärjestelmä ei kestä, sitä pitää muuttaa. Ei rakentaa pyramidihuijausta tai paikkailla vuotavaa purkkia vaan muuttaa.
 
Ja ai niin. Jos eläkejärjestelmä ei kestä, sitä pitää muuttaa. Ei rakentaa pyramidihuijausta tai paikkailla vuotavaa purkkia vaan muuttaa.
Kun joku vuosi sitten tilanne korjattiin nostamalla eläkeikää ja pienentämällä eläkkeitä, niin se koskee pahiten nuoria.
Ammattiliittojen ja hallituksen oli helppo pitää nykyisten eläkeläisten ja suurten ikäluokkien edut ennallaan ja korjata tilanne tulevien sukupolvien eläkkeitä laskemalla.

Kaikki mukaan talkoisiin. Myös jo eläkkellä olevat isoa eläkettä saavat.
 
Oli aika hapokasta, pysyva oleskelulupa suoritetusta tutkinnosta... Ma olen kylla ollut kasityksessa etta tyollistymisvaikeudet ovat byrokratiaa suurempi este ulkolaisten tutkinnon suorittajien maahan jaannin tiella.
 
Tavallisia verolypsettäviä ansaitsijakansalaisia EI saada maahanmuutolla.

No ehka sitten epatavallisia mutta kyllahan niita tulee esmes reitta myoden mutta varmaankin aika hissukseen. En voi vaittaa tunteneeni montaa, mutta tiedan aika monesta jotka olivat samalla tyopaikalla.
 
Back
Top