Taloustieteellinen keskustelu

[inscout]

Vaikka talous on vetänyt paremmin, keskusteluissa pörssiyhtiöissä olevien kavereiden (nyt puhun tehdastyöstä) kanssa on ilmennyt seuraavaa. Johtaminen on edelleen tempoilevaa ja pelokasta. Jos tulostavoitteeksi laitetaan vaikka XXX miljoonaa, siitä pidetään kiinni keinotekoisin ja korville lyövin toimin eli XXX miinus mikään ei enää käy vaikka se olisi nousua. Se ei riitä. TJ saattaa käskeä ajamaan varastot alas ja saneeraamaan jostain ja kun myyjät saavat ison tilauksen vaikka Kiinasta, ei ole tavaraa eikä raaka-aineita eikä tarpeeksi työntekijöitä ja juttu menee ohi.

Monet ovat ihan hirveässä noidankehässä ja pitkäkestoisessa kierteessä vaikka kaikki mahdollisuudet ovat olemassa. Rauhallinen vakaa kasvu ei ole mitään ja siten ollaan kuin harakka tervatulla katolla.

Millä tuohon saisi muutosta?

(Tähän vielä lisäisin, että eräässäkin paikassa Teollisuusliiton lakko osuu pahasti, kuten osuivat ylityökiellotkin, kun olisi pitänyt painaa kolminkertaisesti em. syistä)

Miten tuohon saisi muutosta? Helppoa. Odottaa että firma on sen verran huonossa kunnossa että kaiken maailman (eritoten ulkomaiset) pääomasijoittajat ja rahastot eivät enää näe siinä kuppausmahdollisuutta vaan myyvät jämät jollekin henkilöomistajalle/toimivalle johdolle/henkilökunnalle. Näiden tahojen kun ei ole jatkuvasti tarvetta maksimoida sitä viimeistäkin voittoprosentin kymmenystä. Ja huonoina vuosina saattaa kauhistus, kauhistus, riittää jopa nollatulos. Kun taas nämä kaikkien ihailemat pääomasijoittajat joiden omistukset on vivutettu ulkopuolisella pääomalla OPO:n maksimoimiseksi tarvitsevat koron lisäksi maksimituoton joka vuosi.

 

[fulcrum]

Minun ihanneyhteiskunnassani kansankapitalismia tuettaisiin ja samalla kansankapitalismiin kuuluisi henkilöstöedustus yritysten hallintoon. Se on yksi syy, miksi Saksa pärjää. Mutta kun kompromisseja ei voi tehdä ei toteudu kansankapitalismi eikä henkilöstöedustus.

Niin, itsekin epäilen että moni Saksan tai Ruotsin työmarkkinamallia Suomeen kannattava ei kuitenkaan olisi valmis tähän, eli että yritysten hallituksissa olisi myös henkilöedustus. Ei pullasta voi rusinoita alkaa poimimaan vaan kyllä se on syötävä kokonaan.

 

[StmSvejk]

Niin, itsekin epäilen että moni Saksan tai Ruotsin työmarkkinamallia Suomeen kannattava ei kuitenkaan olisi valmis tähän, eli että yritysten hallituksissa olisi myös henkilöedustus. Ei pullasta voi rusinoita alkaa poimimaan vaan kyllä se on syötävä kokonaan.

Se olisi varmaan kuitenkin kauheaa ruotsalaista diskuteerausta, suorastaan punakaartimaista. Työntekijöitähän ei kannata sitouttaa yhteisiin päämääriin, tärkeämpää päästää heistä eroon.

Voi olla syynsäkin siihen, miksi Ruotsin ja Saksan demarit ovat olleet ajamassa hyvinkin markkintaloushenkisiä työmarkkinauudistuksia. Kun on tieto yhteisistä päämääristä ja luottamusta rakennettu jo yritystasolla vastakkainasettelun sijaan. Suomessa ajatellaan kansalaissodan hengessä, että tärkeintä on voitto jonka jälkeen päästään sanelemaan. Näin riippumatta siitä puhutaanko EK:sta vai SAK:sta, SDP:stä tai Kokoomuksesta.

 

[Nojatuolistrategi]

Onko Donaldin trump card Musta Pekka?

Jos Yhdysvallat ryhtyy tullisotaan kauppakumppaniensa kanssa, supistaisi se koko maailman taloutta, selviää Suomen Pankin laatimista skenaarioista.

Skenaarioissa tutkittiin presidentti Donald Trumpin aloitteleman tullisodan vaikutuksia euroalueelle, Yhdysvalloille, Kiinaan ja koko maailmantaloudelle. Kummassakin tilanteessa Yhdysvaltojen talous heikkenisi maailmantaloutta selvästi nopeammin. Vähiten kärsisi euroalue.

”Erityisesti Yhdysvallat näyttäisi kärsivän protektionistisista toimista, koska muiden maiden asettamien vastatullien seurauksena se eristäytyisi kansainvälisestä kaupasta ja sen vienti muihin maihin pienenisi huomattavasti”, Suomen Pankki arvioi Euro ja talous -verkkojulkaisun artikkelissa.

https://www.uusisuomi.fi/raha/260626-trumpin-tullisodassa-haviaisi-yhdysvallat-suomen-pankilta-kaksi-skenaariota

 

[sotajätkä]

Yhdysvaltain puolustusministeriön raportti tuotannon, puolustusteollisuuden ja tuotantoketjujen kestävyydestä on valmistunut.

“The central challenge to U.S. prosperity and security is the reemergence of long-term, strategic competition by what the National Security Strategy classifies as revisionist powers. It is increasingly clear that China and Russia want to shape a world consistent with their authoritarian model – gaining veto authority over other nations’ economic, diplomatic, and security decisions.”

Decreases in key production capabilities and declines in manufacturing employment, relative to the last time the U.S. faced a great power competition, left key weaknesses that threaten the nation’s manufacturing capabilities. The industrial policies of foreign competitors have diminished American manufacturing’s global competitiveness – sometimes as collateral damage of globalization, but also due to specific targeting by great powers like China.

Domestic industrial and international trade policies of competitor nations, notably the economic aggression of China, directly or indirectly degrade the viability, capabilities, and capacity of the U.S. National Security Innovation Base

A healthy defense industrial base is a critical element of U.S. power and the National Security Innovation Base. The ability of the military to surge in response to an emergency depends on our Nation’s ability to produce needed parts and systems, healthy and secure supply chains, and a skilled U.S. workforce. The erosion of American manufacturing over the last two decades, however, has had a negative impact on these capabilities and threatens to undermine the ability of U.S. manufacturers to meet national security requirements. Today, we rely on single domestic sources for some products and foreign supply chains for others, and we face the possibility of not being able to produce specialized components for the military at home. As America’s manufacturing base has weakened, so too have critical workforce skills ranging from industrial welding, to high-technology skills for cybersecurity and aerospace. Support for a vibrant domestic manufacturing sector, a solid defense industrial base, and resilient supply chains is a national priority.

As part of the increasingly global manufacturing and defense industrial base, imports of strategic and critical materials, such as rare earths, have increased, causing a trade-off between supply dependency and lower costs.

China’s domination of the rare earth element market (Figure 14) illustrates the potentially dangerous interaction between Chinese economic aggression39,40 guided by its strategic industrial policies and vulnerabilities and gaps in America’s manufacturing and defense industrial base. China has strategically flooded the global market with rare earths at subsidized prices, driven out competitors, and deterred new market entrants. When China needs to flex its soft power muscles by embargoing rare earths, it does not hesitate, as Japan learned in a 2010 maritime dispute.

https://media.defense.gov/2018/Oct/...DUSTRIAL-BASE-AND-SUPPLY-CHAIN-RESILIENCY.PDF

Kenties palstan "talousnerot" voi pikkuhiljaa alkaa miettimään muitakin arvoja kuin talouskasvu ja vain talouskasvu?

 

[Talvela]

Yhdysvaltain puolustusministeriön raportti tuotannon, puolustusteollisuuden ja tuotantoketjujen kestävyydestä on valmistunut.






https://media.defense.gov/2018/Oct/05/2002048904/-1/-1/1/ASSESSING-AND-STRENGTHENING-THE-MANUFACTURING-AND DEFENSE-INDUSTRIAL-BASE-AND-SUPPLY-CHAIN-RESILIENCY.PDF

Kenties palstan "talousnerot" voi pikkuhiljaa alkaa miettimään muitakin arvoja kuin talouskasvu ja vain talouskasvu?

No sieltä tuli kaikki mitä olen tääälläkin listannut jo vuosia.,

 

[Nojatuolistrategi]

Ei 20 perhettä, ei 200 maata, vaan 600 metropolia.

Option kansijuttuun haastateltu Helsingin pormestari Jan Vapaavuori osallistuu voimakkaasti kaupungistumisesta käytävään keskusteluun. Kaikkia hänen ulostulonsa eivät miellytä, mutta jutussamme hän lakoniseen sävyyn toteaa, että kaupungistuminen on fakta, ei mielipidekysymys.

Vaikka kaupungistuminen on jo vuosia pyörinyt merkittävien instituutioiden julkaisemissa megatrendilistauksissa, Suomessa ei vieläkään käydä kovin aktiivista keskustelua kaupunkien roolista.

Maailmalla teemasta pidetään enemmän ääntä. Esimerkiksi ruotsalainen taloustieteilijä Kjell A. Nordström on vaatinut muutosta pohjoismaiseen aluepolitiikkaan. Hänen mukaansa me tarvitsemme eri politiikan urbaaneille alueille kuin muihin osiin maita, sillä elämme parhaillaan ihmiskunnan suurinta urbanisaatioaaltoa. Jos Nordströmiä on uskominen, vuonna 2050 maailman taloutta eivät enää pyöritä reilut 200 maata, vaan noin 600 kaupunkialuetta.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/haluatko-vaurastua-muuta-helsinkiin/AGBq8Zem

 

[Nojatuolistrategi]

Eläkehaaveet.

Finanssikriisin jälkeen viimeisen lähes kymmenen vuoden aikana sijoitustuotot ovat yllättäneet positiivisesti. Alhaiset korot eivät ole ainakaan vielä syöneet eläkesijoittajien tuottoja. Osakesijoitusten tuotot ovat olleet hyvät, ja alhaiset korot ovat tukeneet myös muiden omaisuusluokkien tuottoja.

Yllätyksiä laskelmiin on kuitenkin tullut muualta yhteiskunnasta. Isoin yllätys on syntyvyyden nopea lasku. Suomessa syntyy tänään selvästi vähemmän lapsia kuin esimerkiksi 2012 tai 2015 tehdyissä väestöennusteissa oletettiin.

Syntyvyys on nopeasti laskenut vuodesta 2010 lähtien. Syntyvyys on nyt alhaisinta, mitä Suomessa on tilastoitu. Vuonna 2017 syntyi noin 10 000 lasta vähemmän kuin vuonna 2010. Kymmenessä vuodessa tämä tarkoittaisi, että Suomessa jäisi syntymättä 100 000 lasta aikaisempaan verrattuna. Kasvanut muuttoliike ei olisi tätä aukkoa täysin täyttämässä nykytrendeillä.

Eläkejärjestelmän pitkän aikavälin tasapainolle alhainen syntyvyys asettaa haasteen. Tosin tämä vaikuttaa viipeellä. Tänä päivänä syntyvät lapset eivät ensimmäisen runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana ole lähtökohtaisesti maksamassa vielä veroja tai työeläkemaksuja.

Eläkejärjestelmän ja itse asiassa monen muunkin pitkän aikavälin laskelman kannalta marraskuu on jännittävä. Ensi kuun puolivälissä Tilastokeskus julkistaa uuden pitkän tähtäimen väestöennusteen. Edellinen väestöennuste on vuodelta 2015.

https://www.verkkouutiset.fi/vaestoennusteet-menevat-kohta-uusiksi/

Ja ennustamisen vaikeus.

 

[Nojatuolistrategi]

Brändiä.

Maabrändin arvo lisääntyi dollareissa laskettuna, mutta Suomen sijoitus laski pykälän. Brändin vahvuudessa Suomi lyö muut Pohjoismaat.

Suomen sijoitus vuosittain julkaistavassa raportissa oli 36. yhteensä 100 arvioidun maan joukossa. Brittiläisen brändiarviointi- ja konsulttiyritys Brand Financen katsauksessa Suomen sijoitus oli viime vuonna 35, mutta Tšekki kiri nyt ohi.

Suomen brändin arvoksi laskettiin 352 miljardia dollaria eli noin 307 miljardia euroa, missä kasvua oli yhdeksän prosenttia vuodessa. Brändin arvossa johtavia maita olivat Yhdysvallat, Kiina ja Saksa.

Spoiler

Vahvimmat maabrändit:

1. Singapore

2. Sveitsi

3. Yhdistyneet arabiemiirikunnat

4. Kiina (Hongkong)

5. Alankomaat

6. Suomi

Arvokkaimmat maabrändit:

1. Yhdysvallat

2. Kiina

3. Saksa

4. Britannia

5. Japani

6. Ranska

7. Kanada

8. Italia

9. Intia

10. Etelä-Korea

:

19. Ruotsi

25. Norja

32. Tanska

36. Suomi

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-maabrandi-pysyi-vahvana-vertailussa--arvo-kasvoi-9-prosenttia-yli-300-miljardiin/LdH2kkps

 

[StmSvejk]

https://www.economist.com/leaders/2018/10/11/the-next-recession

The world economy - The next recession
Toxic politics and constrained central banks could make the next downturn hard to escape
...
Yet this is where the bad news comes in. As our special report this week sets out, the rich world in particular is ill-prepared to deal with even a mild recession. That is partly because the policy arsenal is still depleted from fighting the last downturn. In the past half-century, the Fed has typically cut interest rates by five or so percentage points in a downturn. Today it has less than half that room before it reaches zero; the euro zone and Japan have no room at all.
...

Fiscal stimulus would also attract political opposition, regardless of the economic arguments. The euro zone is again the most worrying case, if only because Germans and other northern Europeans fear that they will be left with unpaid debts if a country defaults. Its restrictions on borrowing are designed to restrain profligacy, but they also curb the potential for stimulus. America is more willing to spend, but it has recently increased its deficit to over 4% of GDP with the economy already running hot. If it needs to widen the deficit still further to counter a recession, expect a political fight.
Politics is an even greater obstacle to international action. Unprecedented cross-border co-operation was needed to fend off the crisis in 2008. But the rise of populists will complicate the task of working together. The Fed’s swap lines with other central banks, which let them borrow dollars from America, might be a flashpoint. And falling currencies may feed trade tensions. This week Steve Mnuchin, the treasury secretary, warned China against “competitive devaluations”. Mr Trump’s belief in the harm caused by trade deficits is mistaken when growth is strong. But when demand is short, protectionism is a more tempting way to stimulate the economy.
...

Lisäkommenttina: Hei hei HX, tai ainakin ne 64 JSF:ää...

 

[ctg]

 

[Ozero]

https://www.economist.com/leaders/2018/10/11/the-next-recession

The world economy - The next recession
Toxic politics and constrained central banks could make the next downturn hard to escape
...
Yet this is where the bad news comes in. As our special report this week sets out, the rich world in particular is ill-prepared to deal with even a mild recession. That is partly because the policy arsenal is still depleted from fighting the last downturn. In the past half-century, the Fed has typically cut interest rates by five or so percentage points in a downturn. Today it has less than half that room before it reaches zero; the euro zone and Japan have no room at all.
...

Fiscal stimulus would also attract political opposition, regardless of the economic arguments. The euro zone is again the most worrying case, if only because Germans and other northern Europeans fear that they will be left with unpaid debts if a country defaults. Its restrictions on borrowing are designed to restrain profligacy, but they also curb the potential for stimulus. America is more willing to spend, but it has recently increased its deficit to over 4% of GDP with the economy already running hot. If it needs to widen the deficit still further to counter a recession, expect a political fight.
Politics is an even greater obstacle to international action. Unprecedented cross-border co-operation was needed to fend off the crisis in 2008. But the rise of populists will complicate the task of working together. The Fed’s swap lines with other central banks, which let them borrow dollars from America, might be a flashpoint. And falling currencies may feed trade tensions. This week Steve Mnuchin, the treasury secretary, warned China against “competitive devaluations”. Mr Trump’s belief in the harm caused by trade deficits is mistaken when growth is strong. But when demand is short, protectionism is a more tempting way to stimulate the economy.
...

Lisäkommenttina: Hei hei HX, tai ainakin ne 64 JSF:ää...

https://www.sijoitustieto.fi/sijoit...nssa-eri-mielta-oleminen-ainoa-tie-tuottoihin

Päivätty 29.3 - 2018. Silmämääräisesti uloskäynti hyvin haettu & osuttu.

 

[miikkaj]

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3181451-kaivosyhtiot-varanneet-seitsemasosan-suomesta

KAIVOSYHTIÖT VARANNEET SEITSEMÄSOSAN SUOMESTA
EMILIA KUKKALA8.6.2014 9.55
KOTIMAA
Alkuperäiskansat ja paikalliset asukkaat saavat yleensä tietää kaivoshankkeista viimeisenä.
Siemenpuu-säätiön meksikolaisen vieraan Marco Von Borstelin mukaan alkuperäiskansat ja paikalliset asukkaat saavat yleensä tietää kaivoshankkeista viimeisenä. Hän puhui Tampereen sosiaalifoorumissa.

Meksikon Maan ystävissä eli Otros Mundos Chiapas -järjestössä toimiva Von Borstel sanoi olevansa huolissaan siitä, että Euroopan talouskriisin yhteydessä on yritetty tarjota kaivosteollisuutta yhtenä vastauksena talousongelmiin.

Meksikolaisaktiivin mukaan kaivosteollisuutta vastaavia maailmanlaajuisia uhkia ovat patohankkeet, monokulttuuri ja geenimanipulaatio.



Kertakäyttöelektroniikkaa


Miksi kaivoksia sitten halutaan avata lisää, kun niitä ei kukaan halua takapihalleen?

Syy on vanha tuttu voitontavoittelu, johon pyritään kyseenalaisinkin keinoin. Esimerkkinä Von Borstel käytti suunniteltua vanhenemista, jota käytetään erityisesti elektroniikassa.

ILMOITUS​

Suunnitellussa vanhenemisessa tuotteen valmistaja lyhentää tuotteen käyttöikää, jotta kuluttaja joutuisi ostamaan uuden tuotteen useammin. Tunnetuin esimerkki tästä lienee hehkulamppu.



Ministeriö markkinoi maata


Kuusamolainen ympäristö- ja energiapolitiikan tutkijan Mika Flöjtin kansainväliset kaivosyhtiöt valtaavat käytännössä ilmaisten datojen perusteella alueita Suomessa ja Ruotsissa.

Flöjtin mukaan valtio tekee paljon yhtiöiden houkuttelemiseksi Suomeen.

– Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat tehneet määrätietoista työtä markkinoiden kaivospotentiaalia kansainvälisille yhtiöille.

Kaikkiaan noin seitsemäsosa Suomen pinta-alasta on yhtiöiden varaamaa. Varaus tarkoittaa etuoikeutta hakea myöhemmin malminetsintälupaa, joka vastaa vanhan kaivoslain valtauslupaa.

Suurin osa varauksista kohdistuu Itä- ja Pohjois-Suomeen, mutta myös keskemmällä maata on huomattava malmivyöhyke. Pohjoisen varaukset ovat hyvin laajoja.

– Usein malmivyöhykkeet ovat päällekkäin Natura-alueiden kanssa. Se on jännä sattuma, sellainen kauniiden paikkojen kirous.



Uraania lomakohteista


Flöjtin mukaan peruskalliossamme on kohtalaisen hyvin uraania. Tärkeimpiä uraanikohteita ovat Levin ja Ylläksen välinen vyöhyke, jossa on varauksia muun muassa australialaisella Dragon Miningilla.

Vastaava on myös Kuusamon Juomasuo, jossa kaivos tulisi aivan Rukan matkailukeskuksen viereen.

– Yhtiö on tosin joutunut myöntämään, että alueella on enemmän uraania kuin kultaa. He ovat sanoneet, että Talvivaara osoittaa prosessin, miten uraani voidaan ottaa tuotantoon jälkikäteen, vaikka kaivos avataankin ensin kultakaivoksena.

Toinen merkittävä uraanivyöhyke on Pohjois-Karjalassa alueen Joensuu–Eno–Kontiolahti–Paukkajavaara–Koli liepeillä.

Fjöltin mukaan kaivoksia voidaan kunnallisesti vastustaa kaavoituksella, valtakunnallisesti painostamalla kaikkia kaivoshankkeita käsiteltäväksi uuden kaivoslain mukaan.

– Vanhan kaivoslain mukaan luvat saadaan, jos malmio on taloudellisesti kannattava. Se on ainoa kriteeri.

 

[Teräsmies]

”Hälyttävän monen” talous kaatuu jo, kun tulot putoavat 100 euroa kuussa – joukossa myös hyvätuloisia
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005870235.html

 

[hansai]

https://twitter.com/x/status/1054381696664133632

Enemmistö kansanedustajista on allekirjoittanut lakialoitteen ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamisesta – allekirjoittajia löytyy niin vasemmalta kuin oikealta. Saatavuusharkinnan poistaminen tarkoittaisi suomalaisten matalapalkka-alojen työmarkkinoiden avaamista koko maailmalle, ilman että työnantajien tulisi enää etsiä tarvittavaa työvoimaa ensin kotimaasta.

Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salminen käy raportissa Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee? – Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, työmarkkinat ja julkinen talous läpi sen, mistä saatavuusharkinnassa on kyse ja millaisia vaikutuksia sen poistamisella on – Ruotsin kokemuksista halpatyövoiman vapauttamisessa on hyvä ottaa opiksi. Raportissa tarkastellaan sitä, kuka voittaa ja kuka häviää, jos saatavuusharkinta poistetaan. Halpatyövoiman maahantulon vapauttaminen hyödyttää toki työnantajia ja muuttajia itseään, mutta hyöty tapahtuu suomalaisten työntekijöiden ja Suomen julkisen talouden kustannuksella, kuten raportissa julkaistut tutkimustulokset matalapalkka-aloille tulevien muuttajien työllisyyden, työtulojen ja nettotulonsiirtojen kehityksestä osoittavat.

Raportti julkistetaan Matti Putkosen Työmiehen tuumaustunnilla perjantaina 26.10. klo 11 ja on tuolloin luettavissa Suomen Perusta -ajatuspajan verkkosivuilla. Tuumaustunnilla raportin esittelee tutkija Samuli Salminen ja aihetta ovat kommentoimassa Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja poliittinen suunnittelija Riikka Purra.

 

[Ozero]

Onko kukaan huomannut panamaindeksiä. Aika vaarallisen näköinen, 10 vuoden sykli osuu teknisesti aika täydelliseen kuvioon. Usein nämä Israelin ja panaman indikaattorit ovat olleet hivenen liidaavia isoille markkinoille.

Tässä voi olla edessä vähän isommatkin rytinät. Tänään taisi jo pikkaisen lopputunneille kyllä rekyloida. Trumppi näkyy olevan jo aivan hädissään, WSJ:ssä syyttää keskuspankkia.

 

[ctg]

 

[ctg]

ä. Aika vaarallisen näköinen, 10 vuoden sykli osuu teknisesti aika täydelliseen kuvioon.

Tässä voi olla edessä vähän isommatkin rytinät. Tänään taisi jo pikkaisen lopputunneille kyllä rekyloida. Trumppi näkyy olevan jo aivan hädissään, WSJ:ssä syyttää keskuspankkia.

Joo, olen yrittänyt varoittaa omaa perhettä ja ystäviä elokuusta lähtien. Puheet menee ohi korvien. Kukaan ei kuuntele. Toivon, että olisi rahaa mitä voisin käyttää shorttaamiseen.

 

[Ozero]

Joo, olen yrittänyt varoittaa omaa perhettä ja ystäviä elokuusta lähtien. Puheet menee ohi korvien. Kukaan ei kuuntele. Toivon, että olisi rahaa mitä voisin käyttää shorttaamiseen.

Vähän turhan paljon ihmeteltävää samaan aikaan geopoliittisesti, eurobondien boolimalja otetaan pois pöydästä joulukuussa sitten nähdään miten pöytä pysyy pystyssä kun on kaksi jalkaa vähemmän. Ilonpilaajia harvemmin kuunnellaan.

 

[ctg]

Ilonpilaajia harvemmin kuunnellaan.

Ainoa komentti minkä olen saanut tuli amerikan sedältä. Hän sanoi: "Good instincts. Soon we'll see what happens. Don't worry."