Taloustieteellinen keskustelu

fulcrum

Ylipäällikkö
Niin siis tuossahan kausaliteetti menee käsittääkseni juuri päinvastoin: köyhyysongelma on yksi brexitin taustasyy.

Yritykset kytkeä brittien köyhyys ja brexit on pitkälti EU-myönteisen median propagandaa, jolla halutaan juurruttaa kansalaisten mieliin, että EU-ero on maailmanloppu.
Exactamundo. Hyvä esimerkki siitä että kun asiat hoidetaan persiilleen, niin demagogien on helppo myydä kansalle joku sopiva syntipukki: juutalaiset, pakolaiset, EU...
Ratkaisuvaihtoehtoja on
1) hoidetaan asiat paremmin tai
2) vähätellään ahdinkoa ja pilkataan köyhää kansanosaa tyhmäksi.

Siitä voi kotona pohdiskella kummalla vaihtoehdolla saavutetaan kirkkaampi tulevaisuus.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS

inscout

Majuri
Annetaan ohjeen mukaan, tarvittaessa konsultoiden tarkoitaa, että tietty potilas, tai potilas ryhmä saa (voidaan antaa) hoitajan harkinnan mukaan lääkettä, jossain kohtaa, tai tietyssä tapauksessa lääkkeen antaminen edellyttää lääkärin konsultaatiota, eli tohtori päättää. Tohtori taas pääättää, koska hän on opiskellut asiaa enemmän ja tarkoituksena ei ole tappaa potilasta. Kipulääkkeet, kuten muutkin lääkkeet, ovat kuitenkin oikeastaan aina vaarallisia väärillä annoksilla. Annostelu ei ole yksinkertaista mg/painokilo touhua, varsinkin sairaudet vaikuttavat asiaan. Ei konsultointi ole mikään oikea este lääkitykselle. Tietysti on paikoja joissa hoitajalla ei ole mahdollisuutta konsultoida lääkäriä, mutta sekin on vain järjestämiskysymys.

Tehtaassakin duunarit tekevät 90% töistä ja silti diplomiinsinööri johtaaa ja saa parempaa palkkaa. Ei sairaala ole mikään poikkeus tästä.
En väitä, etteikö kokemuksesi olisi totta, mutta olen henkilökohtaisesti tehnyt paljon töitä lääkäreiden kanssa jotka välittävät.

Mitä tulee virheiden ja kuoleman hyväksymiseen, myönnän että olet oikeassa, me hyväksymme potilaiden kuolemat ja tiedämme tekevämme virheitä ja hyväksymme ne. Mutta ei se että ei hyväksy sitä, muuta kuin syötyjen mielialapillerien määrää, meidän työssä ihmiset kuolevat. Voisin tietysti henkilökohtaisesti kiinnittyä, mutta se todennäköisesti tuhoaisi mielenterveyteni, siksi terveydenhuolto oppilaitoksessa opetetaan empatian ja sympatian eroa. Aina silloin tällöin hoitaja/lääkäri vaihtaa ala koska eivät osaa enää olla "piitaamattomia", tai heidät ohjataan päihdevierotukseen, tai heidät löydetään itsarin tehneenä. Se mitä sinä pidät "piittaamattomuutena" on työsuojelua joka pitää työkuntoisena. Mieti millaisia tunteita sinulla on asian suhteen, uskotko että kestäisin jos tämä olisi minulla jatkuvaa?
Potilaat ja omaiset menevät ja tulevat henkilökohtaisine tragedioineen, lääkärit ja hoitajat pysyvät, joten on opittavat hyväksymään asiat, niihin kuuluvat myös virheet. Emme ole jumalia.
Esitin asiani huonosti. En usko, että kukaan olettaa saati edellyttää hoitohenkilökunnan olevan henkisesti kiinni potilaassa tai hoitotilanteessa. Ja uskon myös, että kaikki hyväksyvät halun suojata itseään henkiseltä rasitukselta. Sekä myös ymmärtävät sen, että virheitä tapahtuu.

Mutta on ero henkisen virheiden hyväksynnän ja välinpitämättömyyden välillä on myös häilyvä. Jos toimintakulttuuri lähtökohtaisesti perustuu virheiden hyväksymiseen niin se helposti johtaa piittaamattomuuteen. Olen aiheeseen tutustunut (kuten huomasitkin) henkilökohtaisten kokemusten kautta. Mutta myös laajemmin osittain työn kautta ja osittain koska aihe alkoi kiinnostamaan laajemminkin. Toimintakulttuurin tila sairaanhoidossa (korostan että näkökantani koskee suurten sairaaloiden toimintaa, esimerkiksi pelastustoimeen ja perusterveydenhoitoon en ota kantaa kun en niitä enempää tunne) on mielestäni heikko. Ja tämä johtuu pitkälti lääkärikunnan asenteista ja kuvitelmasta omasta erinomaisuudestaan (lauseesi "emme ole jumalia" viittaa voimallisesti siihen, että et ole lääkäri. Kukaan lääkäri ei sanoisi noin paitsi raastuvassa:)). En ymmärrä alkuunkaan sitä, miten huono kommunikaatio sairaaloissa on yksiköiden ja henkilökunnan kesken puhumattakaan potilaiden ja omaisten informoimisesta. ja miten vähän aihe tuntuu ketään kiinnostavan. Hoitajat eivät tiedä ja lääkärien tuloista ja menoista ei kukaan ole koskaan selvillä. Täysin käsittämätöntä touhua.

Se, mikä ehkä eniten asiassa mättää on virheiden vähättely ja suoranainen peittely ja ylimielinen asenne. Tästä voisi kirjoittaa romaanin mutta jääköön tekemättä.

Älä ymmärrä väärin. Varmasti alalla on paljon hyviä ihmisiä. Ihan niin kuin jokaisella alalla siellä on hyvät, huonot ja suurin osa jotain siltä väliltä. Mutta kyllä tuossa olisi paljon kehittämisen varaa. Eikä se olisi edes kauhean vaikeaa joskin kyllä siinä vuosia vierisi. Lentäjillä oli aikanaan sama tilanne. He olivat myös rälssiasemassa. Mutta kummasti vain alan lisäkoulutus alkoi muuttamaan tilannetta eikä turvallisuus vaarantunut millään lailla. Palkat alkoivat muuttua järkeviksi ja silti löytyy porukkaa alalle. Toki myös koulutusta voisi kehittää (pääsykoe nyt ainakin pitäisi muuttaa), lisätyölupia alkaa hieman harkitsemaan, tutkimushommat pois pääosin kliinisen puolen lääkäreiltä ja ennen kaikkea päivystyssysteemin hautaaminen peruskallioon lyijyarkussa olisi todellinen parannus (aivan mielipuoliset päivystykset on jo haudattukin. Aikanaan esim. neurokirralla kirurgit saattoi tehdä jopa 60h vuoroja. Siinä sitä potilasturvallisuutta...).
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Esitin asiani huonosti. En usko, että kukaan olettaa saati edellyttää hoitohenkilökunnan olevan henkisesti kiinni potilaassa tai hoitotilanteessa. Ja uskon myös, että kaikki hyväksyvät halun suojata itseään henkiseltä rasitukselta. Sekä myös ymmärtävät sen, että virheitä tapahtuu.

Mutta on ero henkisen virheiden hyväksynnän ja välinpitämättömyyden välillä on myös häilyvä. Jos toimintakulttuuri lähtökohtaisesti perustuu virheiden hyväksymiseen niin se helposti johtaa piittaamattomuuteen. Olen aiheeseen tutustunut (kuten huomasitkin) henkilökohtaisten kokemusten kautta. Mutta myös laajemmin osittain työn kautta ja osittain koska aihe alkoi kiinnostamaan laajemminkin. Toimintakulttuurin tila sairaanhoidossa (korostan että näkökantani koskee suurten sairaaloiden toimintaa, esimerkiksi pelastustoimeen ja perusterveydenhoitoon en ota kantaa kun en niitä enempää tunne) on mielestäni heikko. Ja tämä johtuu pitkälti lääkärikunnan asenteista ja kuvitelmasta omasta erinomaisuudestaan (lauseesi "emme ole jumalia" viittaa voimallisesti siihen, että et ole lääkäri. Kukaan lääkäri ei sanoisi noin paitsi raastuvassa:)). En ymmärrä alkuunkaan sitä, miten huono kommunikaatio sairaaloissa on yksiköiden ja henkilökunnan kesken puhumattakaan potilaiden ja omaisten informoimisesta. ja miten vähän aihe tuntuu ketään kiinnostavan. Hoitajat eivät tiedä ja lääkärien tuloista ja menoista ei kukaan ole koskaan selvillä. Täysin käsittämätöntä touhua.

Se, mikä ehkä eniten asiassa mättää on virheiden vähättely ja suoranainen peittely ja ylimielinen asenne. Tästä voisi kirjoittaa romaanin mutta jääköön tekemättä.

Älä ymmärrä väärin. Varmasti alalla on paljon hyviä ihmisiä. Ihan niin kuin jokaisella alalla siellä on hyvät, huonot ja suurin osa jotain siltä väliltä. Mutta kyllä tuossa olisi paljon kehittämisen varaa. Eikä se olisi edes kauhean vaikeaa joskin kyllä siinä vuosia vierisi. Lentäjillä oli aikanaan sama tilanne. He olivat myös rälssiasemassa. Mutta kummasti vain alan lisäkoulutus alkoi muuttamaan tilannetta eikä turvallisuus vaarantunut millään lailla. Palkat alkoivat muuttua järkeviksi ja silti löytyy porukkaa alalle. Toki myös koulutusta voisi kehittää (pääsykoe nyt ainakin pitäisi muuttaa), lisätyölupia alkaa hieman harkitsemaan, tutkimushommat pois pääosin kliinisen puolen lääkäreiltä ja ennen kaikkea päivystyssysteemin hautaaminen peruskallioon lyijyarkussa olisi todellinen parannus (aivan mielipuoliset päivystykset on jo haudattukin. Aikanaan esim. neurokirralla kirurgit saattoi tehdä jopa 60h vuoroja. Siinä sitä potilasturvallisuutta...).
Onhan tuossa paljon totta, ei voi kieltää.
En ole lääkäri, vain hoituri joka on kateellinen heidän palkoistaan:cool:

Ja pakko sanoa, oikeaa välinpitämättömyyttä esiintyy, sekä hoitajissa, että lääkäreissä, siis sellaista jota ei voi perustella mitenkään.
Osa ongelmaa on asenne jossa kahvihuoneessa todetaan potilaasta, tai omaisesta, "v***u, jos ei kelpaa, ei täällä ole pakko olla, menköön sellaiseen sairaalaan josta tykkää". Eikä siinä mitään jos sellainen vaihtoehto oikeasti olisi, mutta ei ole, eikä edes haluta. Yksityisellä tuollaisesta saisi tukkapöllyä nopeasti kun se potilas tuo rahan siihen taloon. Miksi se potilas ei voisi olla oikeassa, edes joskus?

Totta, et saa ajaa kuorma-auto kuin x-määrän ja sen jälkeen on pidettävä tarkoin sääädetyt tauot. Tätä seurataan hyvin tarkasti ja poliisi oikeasti tarkastaa tätä.
Lääkärien työaikaa seurataan miten... Ja miten pitkiä työvuoroja tehdään.

Lääkärien aivan kuten hoitajienkin, tuottaminen ulkomailta on ongelmallista. Hyvä puoli on, että ongelmia on vain yksi, kieli.
Kun keskustelu ja viestintä on ongelmallista kantasuomalaistenkin kesken, ei kielitaidottomuus sitä paranna. Lääkäriliitto on onnistunut erinomaisesti kehittämään ja suojelemaan jäsentensä etuja. Mistään muustahan ei ole kysymys. Sama työaikakysymys esiintyy pelastustoimessa ja ensihoidossa, jossa 24h työaika nähdään pyhänä lehmänä. Ongelmaksi nousee, että tuolla työajalla täytyy jättää 12h lepoaikaa, eli vain puolet työajasta käytetään työntekoon. Puhumattakaan väsyneenä ajamisesta ja päätöksenteosta kun ollaan valvottu 23h.
 

inscout

Majuri
Onhan tuossa paljon totta, ei voi kieltää.
En ole lääkäri, vain hoituri joka on kateellinen heidän palkoistaan:cool:

Ja pakko sanoa, oikeaa välinpitämättömyyttä esiintyy, sekä hoitajissa, että lääkäreissä, siis sellaista jota ei voi perustella mitenkään.
Osa ongelmaa on asenne jossa kahvihuoneessa todetaan potilaasta, tai omaisesta, "v***u, jos ei kelpaa, ei täällä ole pakko olla, menköön sellaiseen sairaalaan josta tykkää". Eikä siinä mitään jos sellainen vaihtoehto oikeasti olisi, mutta ei ole, eikä edes haluta. Yksityisellä tuollaisesta saisi tukkapöllyä nopeasti kun se potilas tuo rahan siihen taloon. Miksi se potilas ei voisi olla oikeassa, edes joskus?

Totta, et saa ajaa kuorma-auto kuin x-määrän ja sen jälkeen on pidettävä tarkoin sääädetyt tauot. Tätä seurataan hyvin tarkasti ja poliisi oikeasti tarkastaa tätä.
Lääkärien työaikaa seurataan miten... Ja miten pitkiä työvuoroja tehdään.

Lääkärien aivan kuten hoitajienkin, tuottaminen ulkomailta on ongelmallista. Hyvä puoli on, että ongelmia on vain yksi, kieli.
Kun keskustelu ja viestintä on ongelmallista kantasuomalaistenkin kesken, ei kielitaidottomuus sitä paranna. Lääkäriliitto on onnistunut erinomaisesti kehittämään ja suojelemaan jäsentensä etuja. Mistään muustahan ei ole kysymys. Sama työaikakysymys esiintyy pelastustoimessa ja ensihoidossa, jossa 24h työaika nähdään pyhänä lehmänä. Ongelmaksi nousee, että tuolla työajalla täytyy jättää 12h lepoaikaa, eli vain puolet työajasta käytetään työntekoon. Puhumattakaan väsyneenä ajamisesta ja päätöksenteosta kun ollaan valvottu 23h.
Jouduin peukuttamaan:)!

En tiedä miten nykyään, mutta Töölön sairaalassa jaettiin ennen vuoden huonoimman yhteistyön tekijän ja mahdottomimman kollegan palkintoa. Sattuneesta syytä voittaja tuli yleensä eräästä kirurgisesta yksiköstä joka on kuulemma oikein kansainvälisestikin tunnettu. Niin tai näin, eräs lehti teki artikkelin tästä palkinnosta ja sen silloisesta saajasta. Mielenkiintoista / surullista oli se, että kyseinen palkinto oikeasti koettiin kyseisessä yksikössä meriittinä. Jossain muussa työpaikassa johto olisi miettinyt onko kyseessä avoin narsistinen organisaatiososiopaatti:(.

Vielä tuosta vuorohommasta. 24h valvominen vastaa yli 1 promillen känniä keskimäärin. Siinä sitä työturvallisuutta pelastustoimessakin. Sairaalapuolella pitäisi ehdottomasti siirtyä kolmivuoroon tai maksimissaan 12h vuoroihin. Sitä en osaa sanoa, toimisiko tuo pelastuspuolella. Siellä taitaa keikkojen kesto olla kuitenkin joskus aika pitkäkin?
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Jouduin peukuttamaan:)!

En tiedä miten nykyään, mutta Töölön sairaalassa jaettiin ennen vuoden huonoimman yhteistyön tekijän ja mahdottomimman kollegan palkintoa. Sattuneesta syytä voittaja tuli yleensä eräästä kirurgisesta yksiköstä joka on kuulemma oikein kansainvälisestikin tunnettu. Niin tai näin, eräs lehti teki artikkelin tästä palkinnosta ja sen silloisesta saajasta. Mielenkiintoista / surullista oli se, että kyseinen palkinto oikeasti koettiin kyseisessä yksikössä meriittinä. Jossain muussa työpaikassa johto olisi miettinyt onko kyseessä avoin narsistinen organisaatiososiopaatti:(.

Vielä tuosta vuorohommasta. 24h valvominen vastaa yli 1 promillen känniä keskimäärin. Siinä sitä työturvallisuutta pelastustoimessakin. Sairaalapuolella pitäisi ehdottomasti siirtyä kolmivuoroon tai maksimissaan 12h vuoroihin. Sitä en osaa sanoa, toimisiko tuo pelastuspuolella. Siellä taitaa keikkojen kesto olla kuitenkin joskus aika pitkäkin?
Varmasti monella alalla on kuvaamiasi organisaatiososiopaatteja:ROFLMAO:, mutta kuvaa hyvin tietyjä ihmisiä.
Tuosta työajasta, 12h on hyvä työaika työssä jossa on päivystämistä. Sen jaksaa hyvin kun vapaa päiviä on enemmän. Mutta 24h, olet oikeassa ja sen promillen kyllä kuulee välillä kun aamuyöllä kiukutellaan kun on jouduttu keikalle. Aamupäivällä löytää myös näitä käsittämättömillä päätöksillä kotiin jätettyjä ihmisiä kun menee uudelle hälytykselle. 24h työaika perustuu siihen, että aktiivityö on 12h ja loput lepoaikaa. Tämä tietysti toimii jossain pienen paikkakunnan paloasemalla jossa keikoja on tilastollisesti yksi päivässä, tai alle. Aktiivityöaikaa myös valvotaan (ainakin teoriassa) ja esim. Turussa ensihoidon puolella erikoislupa menetettiin kun aktiivityötä oli liikaa. Seurauksena oli kauhea kitinä ja huuto, ratkaisuksi tarjottiin lisäyksiköitä, jolloin työntekijällä olisi ollut vähemmän aktiivityötä. Melko laitostunutta tämän päivän työelämässä edes ehdottaa tuollaista.

Mitä tulee pelastuksen keikkojen pituuteen, niin ne miehet vaihdetaan keikkapaikalla jos tarve on. Sitä varten paloasemat ovat pullollaan miehistönkuljetusautoja.

Sekä työ-, että potilasturvallisuus vaatisivat ettei liian pitkiä vuoroja tehdä, kompromissi lienee kuitenkin paras ja siksi 12h on parempi kuin 8h.
 

inscout

Majuri
Varmasti monella alalla on kuvaamiasi organisaatiososiopaatteja:ROFLMAO:, mutta kuvaa hyvin tietyjä ihmisiä.
Tuosta työajasta, 12h on hyvä työaika työssä jossa on päivystämistä. Sen jaksaa hyvin kun vapaa päiviä on enemmän. Mutta 24h, olet oikeassa ja sen promillen kyllä kuulee välillä kun aamuyöllä kiukutellaan kun on jouduttu keikalle. Aamupäivällä löytää myös näitä käsittämättömillä päätöksillä kotiin jätettyjä ihmisiä kun menee uudelle hälytykselle. 24h työaika perustuu siihen, että aktiivityö on 12h ja loput lepoaikaa. Tämä tietysti toimii jossain pienen paikkakunnan paloasemalla jossa keikoja on tilastollisesti yksi päivässä, tai alle. Aktiivityöaikaa myös valvotaan (ainakin teoriassa) ja esim. Turussa ensihoidon puolella erikoislupa menetettiin kun aktiivityötä oli liikaa. Seurauksena oli kauhea kitinä ja huuto, ratkaisuksi tarjottiin lisäyksiköitä, jolloin työntekijällä olisi ollut vähemmän aktiivityötä. Melko laitostunutta tämän päivän työelämässä edes ehdottaa tuollaista.

Mitä tulee pelastuksen keikkojen pituuteen, niin ne miehet vaihdetaan keikkapaikalla jos tarve on. Sitä varten paloasemat ovat pullollaan miehistönkuljetusautoja.

Sekä työ-, että potilasturvallisuus vaatisivat ettei liian pitkiä vuoroja tehdä, kompromissi lienee kuitenkin paras ja siksi 12h on parempi kuin 8h.
Aina oppii! En tiennyt että brankkareita voidaan vaihtaa lennossa keikalla? En ikinä ole kuullut moisesta. Ihan fiksua jos asiaa miettii(y).

12h ihminen vielä jaksaa pitkässäkin juoksussa painaa hieman raskaampaakin duunia. Toisaalta brankkareiden eläkeikäsysteemin muutos on ehkä yksi perseimmistä ratkaisuista mitä itselle mieleen tulee työaikasysteemejä ajatellen:poop:. Siinä olisi kyllä ensi alkuun myös tekemistä mielestäni.
 

Umkhonto

Kenraali
Näin köyhyys kurittaa suomalaisia: Äiti syö jos jotain jää, ylimääräiseen ei ole varaa... ”Kaikki punalappuiset on koluttava, sillä se on selvää säästöä”

Tänään klo 6:02
Köyhyys aiheuttaa monenlaista ahdinkoa, kertovat Iltalehden lukijat.

  • Iltalehti kysyi lukijoiltaan kokemuksia köyhyydestä.
  • Moni vanhempi kertoo olevansa valmis kärsimään itse nälästä, kunhan lapsille riittää ruokaa.
  • Jotkut eivät usko, että Suomessa voisi oikeasti nähdä nälkää.

Lähes 700 000 suomalaista asuu köyhyysrajan alapuolella. Moni vähävarainen haaveilee paremmasta elämästä. Kuvituskuva. MOSTPHOTOS

Ensin vanhemmat nipistävät omasta terveellisestä ravinnosta. Lapset saavat hedelmiä. Äiti syö, jos jotain jää. Maksullisista harrastuksista ei puhutakaan.
Tällaista on elämä vähävaraisena, kertoo Iltalehteen yhteyttä ottanut Sanna.
Sanna ei ole ainoa suomalainen, jolla ei ole varaa tehdä ja ostaa aivan mitä huvittaa. Lähes 700 000 suomalaista asuu köyhyysrajan alapuolella.
Hoitovapaalla oleva Sanna kertoo katselleensa alle kouluikäisille tarkoitettuja liikuntaharrastuksia. Kaikki olivat kuitenkin liian kalliita kolmilapsiselle perheelle.
– Ennen näillä tuloilla olisi elänyt mukavasti, mutta nykyään mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa. En valita. Vähennän vain kulutusta, hän kirjoittaa.
Lukuisat Iltalehteen yhteyttä ottaneet lukijat kertovat ahdingostaan, jonka pienituloisuus aiheuttaa. Eräs lukija kertoo lastensa kokeneen kiusaamista, koska heillä ei ole merkkivaatteita, hienoja puhelimia tai tabletteja.
– Teini-ikäinenhän haluaa vain sulautua joukkoon. Nälkää eivät lapset ole kokeneet, mutta olen itse siitä kärsinyt vuosia. Haluan, että lapsille jää enemmän. Toisen lapsen hankkimista mietin, että onko järkeä tuoda köyhyyteen lisäsuu ruokittavaksi.
Toinen lukija kertoo olevansa köyhä, mutta ei anna sen häiritä lapsensa elämää.
– Itse voin kyllä kärsiä nälkää ynnä muuta sellaista, mutta en ikinä anna poikani kärsiä samaa kuin itse lapsena, että ruokaa ei ollut välillä koko viikkoon. Sokerivettä juotiin pahimpaan nälkään.

Rahankäyttöä mietittävä tarkoin
Moni lukija kertoo joutuvansa miettimään tarkoin kaupassa, mihin rahansa laittaa.
Eräs äiti kertoo katselevansa kaupassa ihaillen kassajonossa olevia perheitä, joiden ostoskärryt tursuavat toinen toistaan terveellisempiä ja maukkaimpia ruokia.
– Ehdin jopa sekunnin haaveilla olevani joskus itse tuossa tilanteessa, kunnes tulee vuoroni nostaa tuotteet hihnalle. Makaronia, halvinta jauhelihaa, halvinta makkaraa, halvinta maitoa. Kaikki punalappuiset on koluttava, sillä se on selvää säästöä.
Ruoka näyttäisi olevan monille se, mistä säästetään ensimmäisenä. Yksi Iltalehden lukija kertoo perheeseensä kuuluvan kolme lähes aikuista lasta ja työttömät vanhemmat. Henkilön mukaan ravinto koostuu lähinnä makaronista, kaurahiutaleista ja jauhoista.
– Kaikki näistä ovat halpoja ja ainakin kahdesta näistä saa ruokaa ilman lisäaineksia: pataleipää ja kaurapuuroa.

Köyhyys ei välttämättä näy
Vähävaraisuus ei välttämättä näy ulospäin. Sp-nimimerkkiä käyttävä lukija kertoo, että moni ei usko, että esimerkiksi autolla ajava tai ylipainoinen voisi olla oikeasti köyhä.

Sp kertoo olevansa itse työssäkäyvä, mutta vähävarainen. Siitä huolimatta hän ei ole luopunut esimerkiksi perheen perustamisesta.
– Pitikö niitä lapsia tehdä jos ei ole varaa? Kyllä. Mikään tässä maailmassa ei ole tuonut iloa elämääni niin paljoa kuin lapset.
Eräs työssäkäyvä ja hyvin koulutettu kolmen lapsen yksinhuoltaja kertoo elävänsä myös tiukilla.
Äiti kertoo, että hän ei saa lapsilisän lisäksi muita tukia, koska hän käy töissä, joten tulorajat ylittyvät juuri ja juuri. Äidin mukaan kaikkien pakollisten menojen jälkeen hänellä jää käteen 300 euroa kuukaudessa. Tämän rahan on riitettävä niin ruokaan, lukion oppikirjoihin, vaatteisiin, mahdollisiin harrastuksiin, lääkärikäynteihin ja lääkkeisiin.
– Loppukuusta lasken, riittävätkö viimeiset kolikkoni halpashampooseen. Ei todellakaan helppoa.

Suomessa ei olla nälässä
Köyhyyteen löytyy myös toisenlaisia näkökulmia. Useampikin kommentoi, että on tottunut tulemaan pienillä tuloilla toimeen. Eräs lukija kommentoi pienituloisuuden vaativan elämässä viitseliäisyyttä.
– Ostan raaka-aineet ja teen kaiken itse. Virallisesti kuulumme tulojen perusteella köyhälistöön! En ole koskaan tuntenut itseäni köyhäksi.
Iltalehteen yhteyttä ottanut opiskelija kertoo pärjäävänsä hyvin, vaikka hänellä on kaksi lasta ja koira huolehdittavanaan.
Hänen mukaansa Suomessa ei tarvitse tinkiä hedelmistä tai pitää nälässä lapsia.
– Kelasta saa toimeentulotuen jos tarvitsee, seurakunnalta avustusta ja sossusta loput. Halpa kaksio riittää meille. Siitä jää vielä säästöönkin muutama kymppi.
Magi-nimimerkillä kommentoiva ihmettelee puhetta köyhyydestä. Hän kertoo saaneensa aikoinaan opiskelijana opintorahaa alle toimeentulotuen.
– Kuukaudessa meni elämiseen noin 350 euroa, josta ruokaan 100 euroa. Ei koskaan ollut nälkä. Selvästi halvemmallakin olisi selvinnyt.
Iltalehteen yhteyttä ottanut Eila pohtii monen muun lukijan ohella sitä, kuka on köyhä. Eilan mukaan peruspäivärahalla elää oikein hyvin – oluenkin voi aina joskus ostaa.

Parempi elämä
Moni lukija haaveilee paremmasta elämästä. Eräs lukija kertoo olevansa puolisonsa kanssa kotona lasten kanssa, ja tiukkaa tekee. Hänen mukaansa vaatteet pyritään ostamaan käytettynä, lasten jämät syödään lautasilta ja lähinnä ollaan kotona.
– Haaveena olisi päästä töihin. Haluan antaa omille lapsilleni hyvän tulevaisuuden. Välillä vaan mietin, miten kykenen.
Iltalehden lukijoiden joukossa on myös heitä, jotka ovat selvinneet köyhyydestä.
Eräs lukija kertoo eläneensä usean kuukauden niin, että rahat eivät riittäneet ruokaan, vaikka hän asui yksin. Palkka meni vuokraan, töissä kulkemiseen ja laskuihin.
– Päiväni ruoka saattoi sisältää vain pari appelsiinia ja makaronia voilla sekä hapankorpulla ilman päälisiä. Töissä sai onneksi syödä jämäruokia silloin tällöin. Edelleen mietin monesti, miten olen edelleen hengissä sen ajanjakson jälkeen.
Niina Huuhtanen
niina.huuhtanen@iltalehti.fi

LUE MYÖS
Yle: Vähävaraisissa perheissä tammikuu on tiukin: ”Miehen kanssa saatetaan syödä yksi hedelmä puoliksi, loput annetaan lapsille””Äiti, miksi meidän pitää olla aina niin köyhiä?” Kaksi naista kertoo, minkälaista on elämä vähävaraisena

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3caa5a87-3541-4cb3-80f3-107b929d2a4a
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
https://www.facebook.com/juhani.kuosmanen?fref=nf&__tn__=%2Cdm-R-R&eid=ARBGxxAjixyZ0Em5rvJvpRhUnJSQ9bZpWnons_tiTjC7QalBcbDPV_DNPb4O4sRV_E3P2PrUPZ1CluQo
Juhani Kuosmanen
11 hrs ·

Alan tulla vanhaksi. Katselen jo sopivaa suonsilmää, etten vain joudu hoivatuksi...
https://www.lue.fi/blogit/blogit/niin-hyvaa-hoivaa-etta-ihan-kuolee/?fbclid=IwAR3ZcHmXLDxw0SfmOYM-SIlZZ3qS9JAGr2504uwLWffmjR873V_HXGf1J1o
LUE.FI

Niin hyvää hoivaa, että ihan kuolee... - Lue.fi
Alkaa olla viheliäistä tulla vanhaksi tässä maassa. Viimeaikaiset kauhukertomukset pistävät toivomaan, että joutuisi mieluummin marjareissulla susien ruuaksi kuin suomalaiseen hoivakotiin. Eikä suonsilmään tipahtaminenkaan enää tunnu huonoimmalta vaihtoehdolta… Jo vuosia on…
 
Kun finanssihait turskaan tukehtuivat.

Finanssihaiden maailmanvalloitus päättyi siihen, että kolme suurinta pankkia kaatui valtion syliin. Islanti oli käytännössä vararikossa. Kruunu menetti arvonsa, asuntovelalliset luhistuivat valuuttalainojensa alle, ja moni jäi työttömäksi. Pääkaupunki Reykjavíkin kaduilla kuohui.

”Olemme tehneet järkeviä asioita – ja sitten meillä on ollut onnea. Onnella tarkoitan turismia, joka on kasvanut eksponentiaalisesti vuoden 2010 jälkeen.” Noin 340 000 asukkaan Islanti on maailman eksoottisimpia lomakohteita. Sen valtteja ovat tuliperäisyys, jäätiköt ja loputtomat Kuun pintaa muistuttavat maisemat.

Vuonna 2017 Islantiin saapui 2,2 miljoonaa matkailijaa eli yli kuusinkertainen määrä väkilukuun verrattuna. Jos Suomeen tulisi turisteja samassa suhteessa, se tarkoittaisi liki 35:tä miljoonaa matkailijaa. Nykyään Suomeen tulee noin 8 miljoonaa matkailijaa vuodessa.

”Matkailu on nyt suurempi tulonlähde kuin kalastus ja alumiini”, Katrín sanoo.

Juuri turismin ansiosta Islannin talous on saavuttanut suorastaan kiinalaisia kasvulukuja.

”Kansantuotteen vuosikasvu on ollut todella vahvaa, jopa seitsemän prosenttia, mutta nyt se on tasaantunut. Olemme kaikki hyvin tietoisia, että talouden täytyy olla tasapainossa.”

Hallituksen aikaansaannoksista kysyttäessä Katrín ottaa esiin syyskuussa hyväksytyn ilmastostrategian.

”Vuoden 2030 jälkeen emme enää tuo maahan fossiilisilla polttoaineilla toimivia ajoneuvoja”, Katrín mainitsee esimerkin Islannin linjauksista. Tavoite on vastaava kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Muut Pohjoismaat laskevat sähkömoottoreiden yleistymisen varaan, ja Suomi on jäämässä liikennelinjauksineen yksin.

Islannin tavoite on kova. Vuosi 2030 ei ole kaukana, ja islantilaiset ovat mieltyneet isoihin menopeleihin, jotka kuluttavat rutkasti polttoainetta. Maasturirakkaus johtuu osittain – mutta vain osittain – Islannin maaseudun vaativista ajo-oloista. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005980988.html
Turismia ja ilmastonsuojelua. Purjevenheellä Islantiin – niin kuin viikingit aikoinaan – vai modernisti kuumailmapallolla?
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Kommentoin kun kyseisessä firmassa olen joskus ollut töissä (en tuossa yksikössä, tai toimialalla).
Hyvä kun homma pelleily saatiin poikki, mutta suorastaan en ihmettele, että näin kävi.
Tässä ilmenee kaikki se mikä on ongelma kun organisaatioiden koko kasvaa ja se joka päättää ei näe päätöstensä vaikutuksia.
Kuinka paljon tällä on tekemistä sen kanssa että kyseessä on yksityinen firma, ei juuri mitään, koska kunnallisessa puolella on vastaavia ongelmia. Ei Turun mielisairaalassa pientä sadistileikkiä pitäneiden hoitajien työnantaja ollut firma, vaan kunnallinen laitos.
Siivousalalla pitkään ollut kaveri on kertonut että pienissä yrityksissä, missä johtaja on vielä ainakin jossain määrin itsekin 'hands-on' on ollut mukavinta ja homma toiminut parhaiten. Isoissa käy helposti niin että johtoporras istuu korkeassa norsunluutornissa ja tuijottaa excelistä voittoprosentteja ja kiristää vain ruuvia suorittavassa portaassa saadakseen mustat pylväät nousemaan.
Siivoojat olivat ennen vanhaan yleensä itse talon työntekijöitä ja jos oli siivouksessa jotakin ongelmaa tai kehityskohdetta niin saattoi vain käydä sanomassa tutulle siivoojalle. Nyt kaikki on ulkoistettu ja siivoojien aikataulut viritetty sekuntikellolla per kohde (tämä ei ole edes vitsi). Niinpä asiakaspäässäkin voi olla joskus hankalaa ja byrokraattista kun valitukset saattavat mennä oman firman johtoportaan kautta, joka tietysti myös tuijottaa voittoprosentteja ja heitä kiinnostaa vain se kuinka halvalla palvelut on saatu ja kunhan oman toimiston roskis tyhjennetään niin kaikki on kunnossa.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Siivousalalla pitkään ollut kaveri on kertonut että pienissä yrityksissä, missä johtaja on vielä ainakin jossain määrin itsekin 'hands-on' on ollut mukavinta ja homma toiminut parhaiten. Isoissa käy helposti niin että johtoporras istuu korkeassa norsunluutornissa ja tuijottaa excelistä voittoprosentteja ja kiristää vain ruuvia suorittavassa portaassa saadakseen mustat pylväät nousemaan.
Siivoojat olivat ennen vanhaan yleensä itse talon työntekijöitä ja jos oli siivouksessa jotakin ongelmaa tai kehityskohdetta niin saattoi vain käydä sanomassa tutulle siivoojalle. Nyt kaikki on ulkoistettu ja siivoojien aikataulut viritetty sekuntikellolla per kohde (tämä ei ole edes vitsi). Niinpä asiakaspäässäkin voi olla joskus hankalaa ja byrokraattista kun valitukset saattavat mennä oman firman johtoportaan kautta, joka tietysti myös tuijottaa voittoprosentteja ja heitä kiinnostaa vain se kuinka halvalla palvelut on saatu ja kunhan oman toimiston roskis tyhjennetään niin kaikki on kunnossa.
Näin se herkästi menee hoitopuolellakin.

Ulkoistamisessa on taas muitakin näkökulmia, mutta sulla on pointti
 

krd

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Esimerkki laskutavasta yritysten verojalanjäljestä: (puolet tuosta summasta tulee suoraan tyänantaajana toimimisesta, joka on laskettu mukaan, alv on laskettu mukaan myös, voitoista maksetut verot on huomattavasti pienempi summa, mutta eihän sitä summaa kehtaisi isoissa pöydissä mainita). Mainitusta kritiikistä huolimatta varsin havainnollistava selvitys.
1548830297156.png
https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2019/01/suuri-veroselvitys-2019-web.pdf
 

johan6

Kapteeni
Olen tainnut mainita tästä jo aikaisemminkin...

Siis miksi työnantajien täytyy toimia verottajan(=yhteiskunnan) voutina ja välikätenä laskemassa, pidättämässä ja tilittämässä työntekijöiden veroja sekä kaikenlaisia muita maksuja? Jopa ammattiuhdistysliikkeen jäsemaksuja myöten?
- on ymmärrettävää että yritykset hoitavat verojen maksun oman toimintansa osalta.
- muuten olisi paljon fiksumpaa jos työntekijät hoitasivat verojen ym. maksujen tilityksen itse oman organisaationsa kautta tai suoraan valtiolle.
- tällainen järjestelmä antaisi niin kansalaisille kuin hallinnon palveluksessa oleville päättäjille paljon paremman käsityksen siitä miten yhteiskunnallinen hallinto toimii ja hankkii varat palveluille.
- olen varma että samalla työntekijöiden henkilökohtainen vastuu omista työeläke-, työttömyysturva-, ay-jäsenmaksujen ym. lisäisi ymmärrystä myös yrittäjänä toimimisen vastuista yhteiskunnalle.
- ehkä lisäisi myös suoraan yrittäjyyttä. Mikä olisi erittäin tervetullutta koko yhteiskunnan kannalta.

Sekin olisi merkityksellistä että kansalaiset oppisivat käytännön tasolla ymmärtämään erilaisten toimijoiden roolin yhteiskunnassa.

Yksityiset yritykset, teollisuus, kauppa jne. ovat selkeästä oma kokonaisuutensa.
- omistajien ja yrittäjien itsensä hallinnoima kokonaisuus.
- keskittyy täysin oman toimialansa tehtäviin
- toimii ensisijaisesti markkinatalouden sääntöjen mukaan
- toimintaa säätelee ensisijaisesti globaalit, kansainvälisesti hyväksytyt sopimukset ja säädökset jne.

Julkishallinto muodostaisi toisen tärkeän sektorin joka on suoraan vastuullinen kansalaisille.
- tuottaisi palveluita kansalaisille jne.
- kansallinen yhteiskunnan hallinnoima ja poliittisten päättäjien johtama organsaatio

Tuollaisella toimintamallilla olisi yrityksillä paremmat mahdollisuudet säädellä liiketoimintaansa ja sopeuttaa sitä kansainväliseen kilpailuun.
 

inscout

Majuri
Olen tainnut mainita tästä jo aikaisemminkin...

Siis miksi työnantajien täytyy toimia verottajan(=yhteiskunnan) voutina ja välikätenä laskemassa, pidättämässä ja tilittämässä työntekijöiden veroja sekä kaikenlaisia muita maksuja? Jopa ammattiuhdistysliikkeen jäsemaksuja myöten?
- on ymmärrettävää että yritykset hoitavat verojen maksun oman toimintansa osalta.
- muuten olisi paljon fiksumpaa jos työntekijät hoitasivat verojen ym. maksujen tilityksen itse oman organisaationsa kautta tai suoraan valtiolle.
- tällainen järjestelmä antaisi niin kansalaisille kuin hallinnon palveluksessa oleville päättäjille paljon paremman käsityksen siitä miten yhteiskunnallinen hallinto toimii ja hankkii varat palveluille.
- olen varma että samalla työntekijöiden henkilökohtainen vastuu omista työeläke-, työttömyysturva-, ay-jäsenmaksujen ym. lisäisi ymmärrystä myös yrittäjänä toimimisen vastuista yhteiskunnalle.
- ehkä lisäisi myös suoraan yrittäjyyttä. Mikä olisi erittäin tervetullutta koko yhteiskunnan kannalta.

Sekin olisi merkityksellistä että kansalaiset oppisivat käytännön tasolla ymmärtämään erilaisten toimijoiden roolin yhteiskunnassa.

Yksityiset yritykset, teollisuus, kauppa jne. ovat selkeästä oma kokonaisuutensa.
- omistajien ja yrittäjien itsensä hallinnoima kokonaisuus.
- keskittyy täysin oman toimialansa tehtäviin
- toimii ensisijaisesti markkinatalouden sääntöjen mukaan
- toimintaa säätelee ensisijaisesti globaalit, kansainvälisesti hyväksytyt sopimukset ja säädökset jne.

Julkishallinto muodostaisi toisen tärkeän sektorin joka on suoraan vastuullinen kansalaisille.
- tuottaisi palveluita kansalaisille jne.
- kansallinen yhteiskunnan hallinnoima ja poliittisten päättäjien johtama organsaatio

Tuollaisella toimintamallilla olisi yrityksillä paremmat mahdollisuudet säädellä liiketoimintaansa ja sopeuttaa sitä kansainväliseen kilpailuun.
Hoitavatko yritykset tuossa sinun mallissasi itse myös kaikki ne asiat mitkä ne nyt saavat osana yhteiskuntaa?
 
  • Tykkää
Reactions: jak

inscout

Majuri
Saavat osana yhteiskuntaa?
Infrastruktuuri, koulutettu työvoima, turvallisuus, lainsäädäntö jne. jne. Jos me eläisimme maailmassa jossa yritykset ja yhteiskunta erotetaan toisistaan, niin yritykset palaavat kivikaudelle. Yhteiskunta ei niinkään.

Monilla ihmisillä tuntuu nykyään olevan kuvitelma että yritykset tai rikkaat pystyvät toimimaan yksin ja heidän ei kannata osallistua yhteiskunnan rahoittamiseen koska pärjäävät ilmankin. "ei kannata osallistua, se on vain kustannus" @johan6 näkee yritykset jonkinlaisina erillisinä entiteetteinä jotka luovat ympärilleen vaurautta ja muun yhteiskunnan ja ihmiset jonain erillisenä osana jonka tulee tulla toimeen itsekseen (mutta jonka arvatenkin täytyy tukea yrityksiä tarvittaessa:))

Kysymykseni tarkoitus oli herättää hieman ajatusta siitä, että yritykset eivät oikeasti toimi nykypäivänä ilman yhteiskuntaa. Yhteiskunnan merkitystä ei enää nähdä ja tämä johtaa myös nykyisen "kaikki minulle eikä minun kuulu osallistua yhtään kustannuksiin" ajatteluun. Rutger Bregmanin puhe käsittelee rohkeasti tätä problematiikkaa. Ensimmäinen kaveri, joka julkisesti on haastanut nykyistä "kaikki rikkaille ilman vastuuta"- ajattelua. En ole välttämättä kaikesta samaa mieltä, mutta nostan hattua rohkeudesta.
 

johan6

Kapteeni
Yritykset maksavat toki veroja. Kyllä ne varmasti maksavat sen määrän joka niiden osalta kuuluu maksaa yhteiskunnalle.
 

johan6

Kapteeni
Yritykset sekä erityisesti varakkaammat keskituloiset ja rikkaat pitävät osaltaan suomalaisen yhteiskunnan pystyssä. Käytännössä nettomaksajia ovat reilut 4.000€/kk ja sitä enemmän tienaavat. Kaikki pienempituloiset kuluttavat enemmän yhteiskunnan palveluita kuin maksavat niistä.
- tältä pohjalta on helppo ymmärtää sosialistien huoli kansalaisten tasavertaisuudesta..Suomessa kun on vielä ihan oikeasti ihmisiä jotka tuovat enemmän varoja yhteiseen pussiin kuin ottavat sieltä..
- sitä en ymmärrä miten yhteiskunta toimii jos/kun kaikista kansalaisista tulee nettosaajia.. Sosialismissa se ilmeisesti on mahdollista?
- tietysti on myös Kreikan ja Italian malli... Eletään velaksi niin pitkään kuin kyetään ja siirretään velat tulevien sukupolvien maksettaviksi. Se lienee sitä rohkeaa politiikkaa.
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
1548906975689.png

https://www.lue.fi/blogit/blogit/viheliainen-vanhuus-hoivakodin-huutolaisena/?fbclid=IwAR2Nf-wnPpnNmiRSFIvMwMVKqs8ozT47un9SEqqGSTRykHTxI6zZrpn79YI
Viheliäinen vanhuus hoivakodin huutolaisena
TEHNYT JUSSI JUHANI KUOSMANEN, 31/01/2019
http://www.facebook.com/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fwww.lue.fi%2Fblogit%2Fblogit%2Fviheliainen-vanhuus-hoivakodin-huutolaisena%2F
https://www.linkedin.com/shareArticle?mini=true&title=Viheli%C3%A4inen+vanhuus+hoivakodin+huutolaisena&url=https%3A%2F%2Fwww.lue.fi%2Fblogit%2Fblogit%2Fviheliainen-vanhuus-hoivakodin-huutolaisena%2F
Koko maan sietäisi hävetä. Ei pelkästään Esperin ja Attendon porukoiden, vaan jokaisen. Ja kuntapäättäjien eritoten. Mikä tahansa on ollut tärkeämpää kuin vanhusten hyvä hoiva, mihin tahansa on tarvittaessa kyllä riittänyt rahaa ja hyvää tahtoa, mutta ei siihen.

Pyöräteitä, metroa, valaistuja latuja, jäähalleja, kulttuurilaitoksia… kaikkea, millä nuorempi väki voi tyydyttää hedonismiaan. Ja sitten se monelle niin rakas, mutta kaikista turhin rahareikä, johon humpsahti muutaman kymmenen tuhannen mummon hoitorahat…
Voitte buuata, mutta muistutan silti, että olen kahdessa blogissani kertonut absurdista tilanteesta mikä syntyi, kun valtava joukko terveitä nuoria miehiä marssi maahamme: Yli kymmenen tuhatta vapaaehtoista ilmestyi kuin tyhjästä lapastalkoisiin ja ilmaisiksi paijaajiksi. Samaan aikaan eräs kuopiolainen yhdistys etsi vapaaehtoisia ulkoiluttamaan vanhuksia ja vammaisia. Yksikään ei ilmoittautunut.
Että sellainen tahtotila on vallinnut tässä maassa jo muutaman vuoden. Ja nyt sitten siunaillaan…
Ihmetellään, kun ne jäljelle jääneetkin hoivarahat siirtyivät veroparatiiseihin ja mummoilta puuttuu edelleen sekä hoitajat että vaipat.
Jos haluatte pelastaa edes jotakin rippeitä kadonneesta empatiastanne, niin kaivakaa vaikka kiven kolosta se sama summa, jonka tulijoihin uhrasitte ja pistäkää kiireesti pystyyn edes muutama hoitopaikka, jossa vessapaperirullan vaihtamisesta ei veloiteta 15 €/kerta.
Puistattaa näin vanhuuden lähestyessä lukea noita juttuja. Vaippoja ei vaihdeta kuin kahdesti vuorokaudessa, jätetään sängystä pudonnut lattialle moneksi tunniksi, syötetään vääriä lääkkeitä tai kipulääkkeitä ei ole, pistetään yöpuulle kello kolmelta iltapäivällä... Mikä röyhkeys! Ja mitä uskomatonta kuhnailua valtiovallalta, ettei tuollaiseen ole puututtu topakasti, vaikka näitä espereitä on tullut esiin vuosi toisensa jälkeen.
Minäpä yritän kertoa teille yhden jutun, jota kukaan teistä nuoremmista ei näköjään tajua. Pistän sen oikein puukstaavilla, että hoksaatte: JOKAINEN TULEE VANHAKSI. Myös sinä kuntapelle, joka keksit, että annetaan vanhusten hoito niille, jotka sen halvimmalla tekevät.
Käytitte samaa menetelmää, mitä pidettiin aikoinaan vaivaishuutokaupoissa: vaivaiset annettiin hoitoon taloihin, jotka suostuivat halvimmalla ottamaan. Jo sieltä saakka tiedetään, että mitä halvemmalla huutolaisen otti, sen huonommin häntä kohteli. Se on maailman laki. Se pätee edelleen.
Ja mikä ihmeen vimma meillä suomalaisilla on työntää lopulta kaikki sieluttomien monikansallisten veroparatiisiyhtiöiden käsiin? Mikä tahansa ala, niin lopulta se on muiden kuin suomalaisten omistuksessa. Siinä se isänmaallisuus nähdään. Se on nykyisin yhtä suosittua kuin läskisoosi. Kukaan ei halua edes kuulla.
Kuitenkin olen aivan varma, että se Korhosen & Koposen pyörittämä paikallisesti omistettu hoivakoti ei ikinä ilkeäisi kohdella tuttuja pappoja ja mummoja kuin teurasruhoja, jos saisi työstään kunnon korvauksen. Mutta sitähän kukaan ei halua maksaa, kun on niitä lapaskuluja ja menisi liian tutulle.
Ja nyt korvat hörölle: Norjassa vanhusten hoivaan uhrataan lähes kolminkertainen summa rahaa per vanhus verrattuna Suomeen. Väitän, ettei se tapahdu siksi, koska ovat rikkaita, vaan siksi, että kunnioittavat oikeastiheitä, jotka loivat maan vaurauden. Meillä sellaista ei ole havaittavissa.
Muuten… oletteko kuulleet, miten Amerikan alkuperäiskansat ratkaisivat vanhusongelmansa? No, kun muuttivat kesäleiristä talvileiriin, niin kulkivat niin rivakasti etteivät heikoimmat pysyneet mukana. Heidät siis jätettiin susille. Aivan samoin kuin meillä nyt.
Jussi Juhani
PS. Haluan vakuuden pilleristä. Että se minulle annetaan. Tarkoitan pilleriä, joka on riittävän stydi lopettamaan kärsimykseni, ennen kuin joudun hoivakotiin taloudellisesti nyljettäväksi ja epäkunnioittavien hoiturien kynsiin. Sellaisia (pillereitä) pitäisi olla jokaisen vanhuksen saatavilla sillä hetkellä, kun tulee halu siirtyä olemattomuuden kirkkauteen.
 
Top