Taloustieteellinen keskustelu

https://yle.fi/uutiset/3-10623564

Valtiovarainministeriö: Uuden hallituksen varauduttava kahden miljardin euron leikkauksiin tai veronkiristyksiin

Virkamiestavoite: Seuraavan hallituksen pitäisi saada syntymään satatuhatta työpaikkaa lisää nykyiseen verrattuna.

Valtiovarainministeriön matokuuri sisältää julkisen talouden kahden miljardin euron sopeutustoimet ensi vaalikauden aikana, käytännössä vuosina 2020–2023.
Tuo määrä euroja pitäisi säästää menoja leikkaamalla tai hankkia lisää tuloja veroja korottamalla.

Virkamiesraportti ei kerro, mitä menoleikkauksia tai verokorotuksia pitäisi tehdä. Se jää uuden hallituksen mietittäväksi.

Yksi raportin harvoista kouraantuntuvista esimerkeistä valtion tulojen lisäämiseksi on alennettujen arvonlisäverokantojen korotus.
Siis esimerkiksi ruoan, lääkkeiden, kirjojen, taksikyytien tai ravintolamyynnin arvonlisäveron korotus, joka korottaisi samalla hintoja.

– Meillä ei ole suositusta, tehdäänkö kahden miljardin euron julkisen talouden sopeutus menoleikkauksilla vai veroja korottamalla.
Mutta verotusta voi kiristää vain rajallisesti, sanoo valtiovarainministeriön ylijohtaja Sami Yläoutinen.

Valtiovarainministeriön näkökulmasta verojen kiristäminen merkittävästi saattaisi heikentää talouskasvua ja työllisyyttä.

1549264870676.png
1549264893990.png
 
Luin juuri uutisen jossa omnibusin pomo joutuu oikeuteen koska työntekijät tehneet liikaa ylitöitä. Siis mitä vjittua? Yksi työntekijä tehnyt yli 300 tuntia. Aivan kamalaa. Siinähän saattaa ihminen rikastua. Itsekkin juuri ylitöissä. Viime vuonna täyteen 328 tuntia. Lisäksi lisätöina yli 200 tuntia. Ja piikki tunnit 40 tuntia täyteen. Minun mielestä ei kuulu kenellekkään jos tapan itseni työnteolla. Olen oikein kiitollinen työnantajalla että saan mahdollisuuden painaa kunnolla töitä jos mieli tekee. Itsensä saa juoda hengiltä ja valtio siitä oikein rikastuu. Demari meininkiä...
 
eddie kirjoitti:
Luin juuri uutisen jossa omnibusin pomo joutuu oikeuteen koska työntekijät tehneet liikaa ylitöitä. Siis mitä vjittua? Yksi työntekijä tehnyt yli 300 tuntia. Aivan kamalaa. Siinähän saattaa ihminen rikastua. Itsekkin juuri ylitöissä. Viime vuonna täyteen 328 tuntia. Lisäksi lisätöina yli 200 tuntia. Ja piikki tunnit 40 tuntia täyteen. Minun mielestä ei kuulu kenellekkään jos tapan itseni työnteolla. Olen oikein kiitollinen työnantajalla että saan mahdollisuuden painaa kunnolla töitä jos mieli tekee. Itsensä saa juoda hengiltä ja valtio siitä oikein rikastuu. Demari meininkiä...
Klikkaa laajentaaksesi...
Ylitöiden määrä on rajoitettua ihan terveellisistä syistä ja jos kyse on kuljetusalasta niin ihan muidenkin terveyden kannalta on hyvä, että ratissa on levännyt ihminen eikä väsynyt.
 
Arvonlisäverotuksen prosenttikorotus kartuttaa eniten valtion kassaa.

Sijoittaja Kim Väisäsen mukaan taulukko valtion ansiotuloveroasteikosta ”kertoo, kuinka vähän meillä on hyvätuloisia”.

– Kun nostetaan veroastetta yksi prosenttiyksikkö, noin 3000 €/kk tulotasolla kertyy 200M euroa. Yli 6000€/kk vain 50M euroa, hän huomauttaa Twitterissä.

Ministeriön laskelmassa 26 400-43 500 euroa vuodessa ansaitsevan ansiotuloverotuksen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä toisi valtion kassaan ensi vuonna arviolta 193 miljoonaa euroa. Korkeimmalla portaalla, eli yli 76 100 euroa vuodessa tienaavien kohdalla, vastaava yhden prosenttiyksikön korotus toisi valtiolle lisää rahaa vain 50 miljoonaa euroa. Koko valtion ansiotuloverokertymä on ensi vuonna arviolta hieman alle 6 miljardia euroa.

Samassa taulukossa käydään läpi myös esimerkiksi pääoma- ja yhteisöveron sekä kulutusverotuksen korotusten vaikutuksia. Pääomatuloveron nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä toisi 101 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Yhteisöveron vastaava korotus toisi taas 321 miljoonaa euroa.

Arvonlisäveron 24 prosentin normaalikannan korottaminen 25 prosenttiin tarkoittaisi puolestaan 642 miljoonan euron lisäystä valtion verotuloihin.

Taulukossa esitellyillä polttoaineverotuksen pienillä korotuksilla olisi niilläkin hyvin vähäinen vaikutus valtion tuloihin. Bensiinin verotuksen korottaminen yhdellä sentillä litra toisi valtiolle vain 17 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Dieselin kohdalla kyse olisi 31 miljoonasta eurosta.

Valtiovarainministeriö kertoo kuinka vähän meillä on hyvätuloisia. Kun nostetaan veroastetta yksi prosenttiyksikkö, noin 3000 €/kk tulotasolla kertyy 200M euroa. Yli 6000€/kk vain 50M euroa #virkamiespuheenvuoro pic.twitter.com/dLTHxKOaFl

— Kim Väisänen (@kimvaisanen) February 4, 2019
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.verkkouutiset.fi/nain-vahan-meilla-on-hyvatuloisia/
 
Talouskasvu ja väestönkasvu.

Ruotsin entisen pääministerin Fredrik Reinfeldtin mukaan maan talous on nyt vahvimmillaan 50 vuoteen, kertoo Kauppalehti. Syyt Ruotsin talouden nykyiseen vahvuuteen löytyvät hänen mukaan markkinoiden avaamisesta kilpailulle, palkankorotusten rajoittamisessa yksityisen sektorin tasolle ja keskituloisten verotuksen keventämisestä.

Eniten Reinfeldt korosti kuitenkin työllisyysasteen nostamista sekä maahanmuuton merkitystä väestönkasvulle. Ruotsin väkimäärä olisi hänen mukaansa nyt vain 8,1 miljoonaa eikä 10,2 miljoonaa, jos maassa olisi 90-luvulla ollut nykyisen kaltaiset tiukat rajat maahanmuutolle. Hän varoitti, että syntyvyys on laskenut sekä Ruotsissa että Suomessa niin alas, että se ei riitä väestön kasvuun.

Ilman maahanmuuttoa Suomesta tulee hänen mukaansa suuri vanhainkoti. https://www.verkkouutiset.fi/kl-suomesta-tulee-vanhainkoti-ilman-maahanmuuttoa/
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja suuren maahanmuuton jälkeen kansainkoti.
 
Suomenlahden etelärannalta löytyisi malli verouudistukselle.

2018 Rankings
Klikkaa laajentaaksesi...
For the fifth year in a row, Estonia has the best tax code in the OECD.

Its top score is driven by four positive features of its tax code. First, it has a 20 percent tax rate on corporate income that is only applied to distributed profits. Second, it has a flat 20 percent tax on individual income that does not apply to personal dividend income. Third, its property tax applies only to the value of land, rather than to the value of real property or capital. Finally, it has a territorial tax system that exempts 100 percent of foreign profits earned by domestic corporations from domestic taxation, with few restrictions. https://taxfoundation.org/publications/international-tax-competitiveness-index/
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Nyt valoja päälle Suomen yritys- ja muut päättäjät :mad:

Kommentti
Millä Suomi nousee, ellei tuotekehityksellä?
8.2.2019 07:00 päivitetty 8.2.2019 08:54
TuotekehitysTeollisuusTutkimusTyöelämäTyöttömyys

Nousimme 1990-luvun lamasta uusilla innovoinneilla. Nyt olemme teollisuuden investoinneissa selvästi vertailumaita jäljessä.

Suomi on pieni, maailma on suuri – tämä koskee myös suhdannesyklejä. Maailmalla Yhdysvaltojen talous kasvaa edelleen, mutta maan talouden suhdannesykli alkaa kypsyä. Euroopan sykli tulee USA:n perässä ja Suomi tulee vielä Eurooppaakin jäljessä. Tällä hetkellä Suomen talous kasvaa vielä parin prosentin vuositahtia, mutta muutos on selvästi tulossa.

Katsokaa vaikka SAK:n ylläpitämän yhteistoimintaneuvotteluiden (yt) tilaston kertomaa. Jo syksyllä yt-neuvotteluiden määrässä tapahtui selvä muutos ja neuvottelut jatkuvat nyt selvästi vilkkaampina tammikuussa ja helmikuun alussa. Talouden suurin kasvu on takana. Onko kasvun hidastuminen sitten katastrofi? Ei suoranaisesti, jos se jatkuu vain riittävän suurena eli vähintään puolentoista prosentin tasolla.

Suurempi katastrofi voi olla se, mitä Teknologiateollisuuden tilastot näyttävät. Olemme edelleen selvästi teollisuuden kiinteissä investoinneissa Ruotsia jäljessä. Teollisuuden aineettomat investoinnit, kuten tutkimus- ja tuotekehitysmenot, ovat lähes puolittuneet vuoden 2005 jälkeen.

Juuri uusilla innovoinneilla Suomi nousi 1990-luvun suurlamasta. Millä nyt noustaan, jos emme panosta selvästi enemmän tuotekehitykseen? Niin tekevät muun muassa Itävalta, Hollanti ja Saksa. Jopa Belgia on meitä edellä. Suomen olisi aika herätä.

https://www.talouselama.fi/uutiset/...tyksella/1f2876a3-b454-3002-a0c0-e61ed457f86f
 
Umkhonto kirjoitti:
Nyt valoja päälle Suomen yritys- ja muut päättäjät: Millä Suomi nousee, ellei tuotekehityksellä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuomalla maahan rutkasti matalasti koulutettua porukkaa esmes lähi-Idästä tai Afganistanista siivoojiksi tai pizzan paistajiksi? Sehän on valtion valitsema linja, jota oikeastaan kaikki etujärjestötkin tukevat. Sillä asiantuntemuksella ja pyyttetömyydellä ei voi olla väärässä.
 
Nämä innovaatiot.

Jos nyt edes käytäisiin läpi suomen yliopistoissa olevat innovaatiot eri tutkimusryhmien osalta. Olen mukana yhdessä pienessä läpikäynnissä (90+) innovaatiota. Menemättä yksityiskohtiin raflaavin on pilleri joka parantaa murskavamman aiheuttaman selkäydinvamman. Testattu teoriassa ja eläinkokeilla myös käytännössä.

Seisoo tällä hetkellä tutkimusryhmän hyllyllä. 10 vuotta tästä eteenpäin joku jenkki kertoo hämmästyttävästä keksinnöstä...

Mutta isot kehitysrahat menevät isojen firmojen tuotekehitysprojekteihin joilla parannetaan (ehkä) logistiikkaprosessin SAP-automatiikan optimaatiota 0,2%. Ja pääsääntöisesti tulosta..
 
Alankomaahanmuuttoa.

Kansainväliset suuryritykset siirtävät toimintaansa Alankomaihin.

Alankomaat on aloittanut neuvottelut yli 250 kansainvälisen yrityksen siirtämiseksi maahansa, uutisoi the Guardian. Siirtojen takana on Iso-Britannian tuleva Brexit-ero. Maan talousministeriö kertoo maan houkutelleen yhteensä 42 yritystä tai konttoria Alankomaihin vuoden 2018 aikana, mikä on lisännyt uusien työpaikkojen määrää lähes kahdella tuhannella.

Iso-Britanniassa toimineista suuryrityksistä muun muassa Discovery Channel, Sony, Panasonic and Bloomberg ovat jo siirtäneet osastojaan Iso-Britanniasta Alankomaihin. Joukossa on myös Aasialaisia ja Amerikkalaisia yrityksiä, jotka harkitsivat uudelleen eurooppalaista sivuliiketoimintaansa. Muuttajien joukossa ovat muun muassa japanilainen investointipankki Norinchukin, maailmanlaajuinen tv-jätti TVT-media sekä rahoituspalvelujen tarjoaja MarketAxess.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.verkkouutiset.fi/tasta-maasta-voi-tulla-euroopan-uusi-talousmahti/
 
inscout kirjoitti:
Nämä innovaatiot.

Jos nyt edes käytäisiin läpi suomen yliopistoissa olevat innovaatiot eri tutkimusryhmien osalta. Olen mukana yhdessä pienessä läpikäynnissä (90+) innovaatiota. Menemättä yksityiskohtiin raflaavin on pilleri joka parantaa murskavamman aiheuttaman selkäydinvamman. Testattu teoriassa ja eläinkokeilla myös käytännössä.

Seisoo tällä hetkellä tutkimusryhmän hyllyllä. 10 vuotta tästä eteenpäin joku jenkki kertoo hämmästyttävästä keksinnöstä...

Mutta isot kehitysrahat menevät isojen firmojen tuotekehitysprojekteihin joilla parannetaan (ehkä) logistiikkaprosessin SAP-automatiikan optimaatiota 0,2%. Ja pääsääntöisesti tulosta..
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuulostaa aika samalta meiningiltä mikä oli korkeakouluissa ja yliopistoissa 15-20 vuotta sitten. Tärkeintä oli saada tuotettua mahdollisimman paljon teknikoita ja insinöörejä yrityksille koska kännykät olivat tulevaisuus. Turhanpäiväinen perustutkimus norsunluutorneista piti saada pois tosielämän tarpeiden tieltä.

No nyt kännykät on mennyttä ja se vuosituhannen vaihteen norsunluutornien tuottamaton tuherrus on se millä talous nykyään nousee. Tai nousisi jos sitä olisi silloin vähän enemmän harrastettu. D'oh!
 
Unkarin malli syntyvyyden kasvattamiseksi.

Hungarian women with four children or more will be exempted for life from paying income tax, the prime minister has said, unveiling plans designed to boost the number of babies being born.
Klikkaa laajentaaksesi...
As part of the measures, young couples will be offered interest-free loans of 10 million forint ($36,000), to be cancelled once they have three children.

Hungary's population is falling by 32,000 a year, and women there have fewer children than the EU average. The average number of children a Hungarian woman will have in her lifetime (fertility rate) is 1.45. This puts the country below the EU average of 1.58. France has the highest fertility rate in the EU - 1.96 - and Spain the lowest at 1.33. Niger in West Africa has the highest fertility rate in the world, with 7.24 children per woman. https://www.bbc.com/news/world-europe-47192612
Klikkaa laajentaaksesi...

Verovapaus ja lapsilaina.
 
Mili kirjoitti:
Pikainen googlailu Sammon ja valtion yhteiselosta:

24.3.200414:23
Valtio on myynyt runsaat 44 miljoonaa Sammon osaketta Sampoa lähellä olevalle eläkevakuutusyhtiö Varmalle.

”Tasapainotamme salkkumme koostumusta” – Valtio myy 10,6 miljoonaa Sammon osaketta
12.3.2018

24.2.2014 19:45
Solidium kertoi maanantaina, että se myy Sammon osakkeita enintään 350-500 miljoonalla eurolla. Lisäksi Solidium laittaa tarjolle Sammon osakkeisiin vaihdettavan joukkovelkakirjalainan, jonka suuruus on enintään 350 miljoonaa euroa.

Solidium omistaa nyt Sammosta 14,2 prosenttia. Osakemyynnin jälkeen osuus Sammosta tulee olemaan vähintään noin 11,5 prosenttia, Solidium kertoi tiedotteessaan.

18.2.2005 10:15
Valtiovarainministeriö on julkistanut osakemyynnin, jossa sen on tarkoitus myydä 40 miljoonaa Suomen valtion omistamaa Sampo Oyj:n osaketta.

17.6.2004 klo 22:15päivitetty 9.6.2008 klo 21:59
Valtio on myynyt 60 miljoonaa Sammon A-osaketta kotimaisille ja ulkomaisille institutionaalisille sijoittajille. Valtio on tänä vuonna vähentänyt osuuttaan Sammossa rajusti. Nyt myydyn 11 prosentin osuuden lisäksi yhtiöstä myytiin maaliskuussa kahdeksan prosentin erä

Ja alla osinkokehitys:

Tilivuosi osinko
2017 2,60 €
2016 2,30 €
2015 2,15 €
2014 1,95 €
2013 1,65 €
2012 1,35 €
2011 1,20 €
2010 1,15 €
2009 1,00 €
2008 0,80 €
2007 1,20 €
2006 1,20 €
2005 0,60 €
2004 0,20 €
2003 1,50 €
2002 0,35 €
2001 0,75 €
2000 8,00 €
Klikkaa laajentaaksesi...
Jatkan vanhaa jaaritteluani kun sattui eteen oikeat osakemäärät.

Wikipedian mukaan Solidiumin eli valtiomme Sampo-omistus oli
11.12.2008 79 280 080 kpl
Muutama vuosi ja myynti
24.1.2019 56 057 360 kpl

Tälle vuodelle maksettava osinko 2,85e.

Eli myyntien takia jää saamatta 66184752e tänävuonna osinkoa.

.
11.12.2008 13,20e/osake
Muutama vuosi ja myynti
8.2.2019 42,09e/osake

Eli laskennallista myyntitappiota tullut tuosta aikavälistä 28,89e/osake ja yhteensä 671 miljoonaa euroa. Noita kaikkia ei tietystikään myyty tuohon 2008 hintaan eli hieman turha laskelma.

Kyllä on kuitenkin Solidiumin pojat ansainneet isot palkkansa.
 
Viimeksi muokattu:
Huoltosuhde ja taloudellinen huoltosuhde.

Monissa maakunnissa kytee melkoinen taloudellinen aikapommi: huoltosuhde, eli työikäisten ja eläkeikäisten välinen suhde heikkenee kovaa vauhtia.

Suhteen muutokselle on monia syitä: työelämässä aloittavat nuoret ikäluokat ovat alkaneet supistua ja eläkeikäisten määrä kasvaa hurjaa vauhtia.

Työikäisiksi lasketaan tässä väestöllisessä huoltosuhteessa kaikki 15–64-vuotiaat ja heitä verrataan alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrään. Asian tarkasteluun on toinenkin, monimutkaisempi mittari, taloudellinen huoltosuhde. Se kuvaa työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhdetta työllisten määrään.

Tilanne ei tule yllätyksenä, koska suurten ikäluokkien on pitkään tiedetty jäävän eläkkeelle. Jo vuonna 2004 väestöllinen huoltosuhde koko maassa nousi yli 50 prosentin, eli silloin yli puolet kansasta oli lapsia tai vähintään 65-vuotiaita.

Huoltosuhteen ennustaminen ei ole aivan helppoa. Ennusteita on rukattu 2000-luvulla monta kertaa. Senioreiden ja varsinkin yli 85-vuotiaiden määrä on yllättänyt asiantuntijat. Vuonna 1995 asiantuntijat arvioivat, että vuonna 2030 Suomessa olisi reilut 125 000 yli 85-vuotiasta. Tuorein ennuste on yli 216 000. Toisaalta myös koko Suomen väestönkehitys on yllättänyt: vuonna 1995 arveltiin, että Suomen väkiluku vuonna 2030 olisi noin 5,1 miljoonaa. Nyt ennuste on vakiintunut 5,6 miljoonan tuntumaan.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapohttps://www.is.fi/haku/?query=markus+rapo kertoo, ettei väestöllisen huoltosuhteen luvuissa ole tapahtunut valtavaa muutosta. Esimerkiksi vuoden 2001 ennuste väestöllisestä huoltosuhteesta vuodelle 2020 oli hyvin samansuuruinen kuin viime vuonna tehty viimeisin ennuste. Siinä koko maan väestöllinen huoltosuhde on 62,1 prosenttia. Rapo kuitenkin muistuttaa, että valtiontalouden näkökulmasta taloudellisella huoltosuhteella on väestöllistä mittaria suurempi merkitys.

– Pelkkä hyvä väestöllinen huoltosuhde ei auta, jos esimerkiksi työttömyys on suurta. Talouden ja työllisyyden kehityksellä on paljon suurempi vaikutus siihen, millaisia haasteita Suomi tulevaisuudessa kohtaa, Rapo sanoo.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005998258.html
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Niin. Mutta Ruotsin kuningaskunnan ja Venäjän tsaarivaltion jälkeen parhaita käytäntöjä kannattaa katsastaa muualtakin. Voi mennä Itämertakin kauemmas kalaan. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse.
Klikkaa laajentaaksesi...

Irlannin veromalli on toiminut ainakin heille hyvin. Se rakentuu suurinpiirtein periaatteelle 1 % verokannan lasku lisää tuottavuutta, työllisyyttä ja suoria sijoituksia maahan 1,5 %:lla. Toki irlannilla on kielietu. Brexitiä seurataan hyvin tarkkaan koska siitä voi vyöryä muutamia yrityksiä myös irlantiin. Irlannin veromalli on ollut vallitseva jo hyvin pitkään joten sen tulokset ovat hyvin nähtävissä, saaneet houkuteltua aika suuria amerikkalaisia ICT alan jättejä maahan.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top