Taloustieteellinen keskustelu

inscout

Kenraali
Avokonttori on Belsebuubin keksintö.

Aikanaan kun olin Isossa Firmassa alettiin siirtymään avokonttoriin. Monilla henkilöillä oli hyvin erilaiset työtehtävät. Osa teki pohtivaa työtä, osa kommunikoivaa työtä ja muut siltä väliltä. Tätä muutosta ajoi eräs Suuri Johtaja jonka perusteluna muutokselle oli "viestinnän parantuminen".

No. Yksinkertainen kun olen kysyin Johtajalta että miten melu, jota väistämättä tulee, hoidetaan. Vastaus oli "esimerkiksi kuulokkeilla". Sitten tein oikein todellisen mokan. Menin kysymään että "mitenkä se viestinnän parantuminen sitten tapahtuu jos puolet porukasta pitää kuulokkeita?" Saamani palaute ei jättänyt epäselväksi kuka firmassa on vanhanaikainen ja vastustaa muutosta vain vastustamisen ilosta ja paljon muuta:cry:.

Muutos sitten tehtiin Johtajan omassa yksikössä pilottina. Kävin yksikössä jonkin aikaa myöhemmin enkä löytänyt kyseistä Johtajaa. Kysäisin missä suuruus vaikuttaa ja tällöin kävi ilmi, että Johtaja oli varannut pysyvästi yhden neukkarin itselleen. Oli kuulemma välttämätöntä keskittymisen kannalta(y).
 

Loyd

Majuri
Lahjoittaja
Itse pidin jonkin aikaa kuulokkeita vain rekvisiittana: tulee vähemmän häiritsijöitä puhumaan juuri minulle.
Sitten kerran sanoin painavammin että nuo tarinat häiritsevät (ei mitään työasioita). Nyt on parempi tilanne.
Mutta keskustella ei kuitenkaan voi normaalisti vieruskaverin kanssa. Jos yrittää jotain työasiaa puhua, niin silloin läheltä ryntää mukaan tyyppi joka ajattelee että nyt saa tarinoida kun muutkin puhuvat eikä se keskeytä kenenkään työtä.
Slack on paras kommunikaatioväline vieressä istuvan kanssa.

Edit: täsmennetään vielä että jutteluhenkinen kaveri on muualta. Puhuu enemmän kuin mihin suomalainen on tottunut
 
Viimeksi muokattu:

fulcrum

Ylipäällikkö
Keskustojen vuokrataso on noussut erittäin korkeaksi, mistä osoituksena kasvukeskustenkin runsaat tyhjät liiketilat. Mutta mikä siihen on syynä? No siitäkin saamme kiittää EU:ta - tavallaan.

Keskustan korkeimmat neliövuokrat löytyvät kauppakeskusten parhaista paikoista Aleksanterinkadulta, Pohjoisesplanadilta ja näiden välisiltä poikkikaduilta. Kiinteistötieto KTI:n mukaan ennätysmatala korkotaso on jo pitkään houkutellut pääomia kiinteistösijoitusmarkkinoille.

Ydinkeskustassa arvokiinteistöjen liiketiloja hallitsevat kiinteistösijoittajajätit, vakuutuslaitokset ja pankit, joita vastaan yksittäisillä yrittäjillä on vähän neuvotteluvaraa.

Louhiluoto istuu Helsingin keskustan kilpailukykyä edistävän Helsinki City Markkinointi ry:n hallituksessa. Hän sanoo, että kiinteistösijoittaja on yleensä kiinnostunut vain omasta bisneksestä, ei keskustakulttuurista tai kilpailukyvystä suhteessa ostoskeskuksiin.

– Vuokrataso on aivan naurettava. Se ei vastaa mitenkään markkinan kokoa tai ostovoimaa. Kiinteistöbisneksessä ollaan kiinnostuneita siitä, mikä on kiinteistön arvo taseessa. Arvon määrittävät vuokrasopimukset. Kiinteistösijoittaja voi mieluummin pitää liiketilaa jopa tyhjänä kuin tehdä kohtuuhintaisemman sopimuksen vuokralaisen kanssa.


Koska korkotaso on matala (negatiivinenkin) niin johonkin rahat pitää sijoittaa tuottamaan, ja ne sijoitetaan mm. liikekiinteistöihin. Seurauksena näiden kiinteistöjen vuokrataso nousee pilviin, koska niille pitää saada mahdollisimman korkea tasearvo.
 

Museo

Eversti
Koska korkotaso on matala (negatiivinenkin) niin johonkin rahat pitää sijoittaa tuottamaan, ja ne sijoitetaan mm. liikekiinteistöihin. Seurauksena näiden kiinteistöjen vuokrataso nousee pilviin, koska niille pitää saada mahdollisimman korkea tasearvo.
Joo ja sitten minä piensijoittajana ostan pienellä summalla liikekiinteistöihin sijoittaneen firman osakkeita koska eihän niitä rahoja tililläkään kannata pitää koska talletuksille ei makseta korkoa. Ja jos taas kaikki kiinteistösijoitusfirmaan sijoittaneet jostain syystä panikoivat ja päättävät myydä samaan aikaan niin seuraukset voivat olla varsin ikäviä. Eihän tässä mitään kuplan elementtejä taaskaan tietenkään ole, niinhän ne kaikki aina sanovat.
 

inscout

Kenraali
Eräs suomen talouden ongelma on markkinoinnin puute. Suomessa tosiasiassa markkinointi nähdään lähinnä kuluna. Täällä monesti ihmetellään miksi ruotsi pärjää paremmin. Syynä on toki se, että ruotsilla on jumalattoman pitkä kokemus oikeasta kilpailusta ja markkinoinnista mitä suomella ei ole. Ohessa esimerkki laajassa mielessä miten ruotsi rakentaa brandia ja miten suomi tekee samaa. Jos haluaa muita esimerkkejä, menkääpä esim. jokaiselle ruotsalaiselle lentokentälle tai satamaan ja katsokaa tauluja mitä siellä esitetään ja verratkaa niitä härmän vastaaviin.


 

arix

Kenraali
Eräs suomen talouden ongelma on markkinoinnin puute. Suomessa tosiasiassa markkinointi nähdään lähinnä kuluna. Täällä monesti ihmetellään miksi ruotsi pärjää paremmin. Syynä on toki se, että ruotsilla on jumalattoman pitkä kokemus oikeasta kilpailusta ja markkinoinnista mitä suomella ei ole. Ohessa esimerkki laajassa mielessä miten ruotsi rakentaa brandia ja miten suomi tekee samaa. Jos haluaa muita esimerkkejä, menkääpä esim. jokaiselle ruotsalaiselle lentokentälle tai satamaan ja katsokaa tauluja mitä siellä esitetään ja verratkaa niitä härmän vastaaviin.


Tästä suomalaisten yritysten markkinoinnin heikkoudesta on puhuttu jo ainakin 80-luvulta lähtien mutta mitään ei ole 'vielä' saatu aikaan...
 

inscout

Kenraali
Tästä suomalaisten yritysten markkinoinnin heikkoudesta on puhuttu jo ainakin 80-luvulta lähtien mutta mitään ei ole 'vielä' saatu aikaan...
Ei ole eikä saadakaan. Kun aikajänne on se, että rahaa pitää tulla sisään heti.

Markkinointi ja liiketoiminnan kehitys nähdään kuluina, joita leikataan heti kun tulos tippuu. Pitkäjänteisyys puuttuu täysin eikä ymmärretä ollenkaan sitä, että tulos ei voi kasvaa koko ajan. Ei ole mitään järkeä alkaa leikkaamaan toimintaa heti, kun vähänkin tulos tippuu. Mutta tätä ei suomessa ymmärretä alkuunkaan.
 

johan6

Kapteeni
Suomesta toki löytyy markkinoinnin ja myynnin osaajia. Mutta ikävä kyllä työsuhteisena toimivat myyntiorganisaatiot eivät juurikaan kannusta ja motivoi tehokkuuteen.
- ja kuten tunnettua Suomessa yrittäjyyttä ei osata tai oikeastaan edes haluta arvostaa.
- toisekseen meidän yli-byrokraattinen ja verososialistinen yhteiskuntamme asettaa monenlaisia esteitä yrittämiselle.
- meillä tulisi ottaa enemmän mallia vapaamman markkinatalouden ehdoilla toimivista maista ja yhteiskunnista

Onneksi suomalaisilla yrityksillä on kuitenkin mahdollisuus toimia maailman vauraammalla, 500 miljoonan asukkaan(=kuluttajan) yhtenäisellä markkina-alueella. Saman hyödyn suomalainen (vienti)teollisuus ja liiketoiminta saa myös yhteisvaluutasta. Näiden molempien yhteinen positiivinen vaikutus mm. Suomen työllisyyteen on ratkaisevan tärkeä (puhutaan sadoista tuhansista työpaikoista).
https://www.kaleva.fi/uutiset/talous/tutkimus-lahes-11-miljoonalla-suomalaisella-on-tyopaikka-vientiteollisuuden-ansiosta-kun-vienti-vetaa-suomi-vaurastuu/811090/

Suurin osa suomalaista on varsin hyvin koulutettua väkeä. He ymmärtävät talouden realitetteja. Siksi meillä on vankka kannatus EU:n ja Euro-valuuttajärjestelmän jäsenyydelle. Hyvä niin.
- viime vuosina parantuneen kilpailukykymme myötä meillä on kohtalaisen hyvät mahdollisuudet lisätä vientiämme. Siinä yhteydessä tarvitaan osaavaa myyntiä ja markkinointia..Käytännössä ne ovat usein ulkomaisia kaupallisia yrityksiä ja -edustajia.
- mutta mukana on myös suomalaisia alan osaajia.
 

inscout

Kenraali
Suomesta toki löytyy markkinoinnin ja myynnin osaajia. Mutta ikävä kyllä työsuhteisena toimivat myyntiorganisaatiot eivät juurikaan kannusta ja motivoi tehokkuuteen.
- ja kuten tunnettua Suomessa yrittäjyyttä ei osata tai oikeastaan edes haluta arvostaa.
- toisekseen meidän yli-byrokraattinen ja verososialistinen yhteiskuntamme asettaa monenlaisia esteitä yrittämiselle.
- meillä tulisi ottaa enemmän mallia vapaamman markkinatalouden ehdoilla toimivista maista ja yhteiskunnista

Onneksi suomalaisilla yrityksillä on kuitenkin mahdollisuus toimia maailman vauraammalla, 500 miljoonan asukkaan(=kuluttajan) yhtenäisellä markkina-alueella. Saman hyödyn suomalainen (vienti)teollisuus ja liiketoiminta saa myös yhteisvaluutasta. Näiden molempien yhteinen positiivinen vaikutus mm. Suomen työllisyyteen on ratkaisevan tärkeä (puhutaan sadoista tuhansista työpaikoista).
https://www.kaleva.fi/uutiset/talous/tutkimus-lahes-11-miljoonalla-suomalaisella-on-tyopaikka-vientiteollisuuden-ansiosta-kun-vienti-vetaa-suomi-vaurastuu/811090/

Suurin osa suomalaista on varsin hyvin koulutettua väkeä. He ymmärtävät talouden realitetteja. Siksi meillä on vankka kannatus EU:n ja Euro-valuuttajärjestelmän jäsenyydelle. Hyvä niin.
- viime vuosina parantuneen kilpailukykymme myötä meillä on kohtalaisen hyvät mahdollisuudet lisätä vientiämme. Siinä yhteydessä tarvitaan osaavaa myyntiä ja markkinointia..Käytännössä ne ovat usein ulkomaisia kaupallisia yrityksiä ja -edustajia.
- mutta mukana on myös suomalaisia alan osaajia.
Voitaneen hieman kärjistäen sanoa, että Euron vankka kannatus on hyvä osoitus suomalaisten heikosta makrotaloudellisesta yleistiedosta.

No. Toivoa on vielä. Jos jo ekonomistitkin ovat pikku hiljaa ymmärtäneet Euron haitallisuuden, niin kaiketi suomalaisetkin sen seuraavan 50 vuoden aikana pikku hiljaa ymmärtävät:).
 

Makkaramestari

Kersantti
Voitaneen hieman kärjistäen sanoa, että Euron vankka kannatus on hyvä osoitus suomalaisten heikosta makrotaloudellisesta yleistiedosta.

No. Toivoa on vielä. Jos jo ekonomistitkin ovat pikku hiljaa ymmärtäneet Euron haitallisuuden, niin kaiketi suomalaisetkin sen seuraavan 50 vuoden aikana pikku hiljaa ymmärtävät:).

En ota kanta onko euro hyvä vai huono, mutta on kuitenkin täysin eri asia irtautua eurosta nyt, kuin että ei oltaisi lähdetty mukaan ollenkaan.
 

inscout

Kenraali
En ota kanta onko euro hyvä vai huono, mutta on kuitenkin täysin eri asia irtautua eurosta nyt, kuin että ei oltaisi lähdetty mukaan ollenkaan.
Nuo tuo on taivahan tosi. Tilanne on vähän sama kuin 90-luvun lamassa. Yritettiin roikkua epätoivon vimmalla kiinteässä valuuttakurssissa kunnes yksinkertaisesti ei enää mitenkään pystytty. Sama tapahtuu nyt ja aivan saman mekanismin seurauksena. Kaikki roikkuvat mukana kun pelkäävät seurauksia ensimmäisenä olemisesta ja sitten yhtäkkiä koko homma luhistuukin käsiin. Mutta veikkaan että paljon pahaa ehtii vielä tapahtua ennen kuin väistämätön tapahtuu.
 

johan6

Kapteeni
En muista kuulleeni yhdenkään vientiteollisuuden parissa toimivan yritysjohtajan asettaneen kyseenalaiseksi Suomen jäsenyyttä yhteisvaluutassa. Heillä on tässä suhteessa konkreettinen vastuu oman yrityksen toimintaedellytyksistä. Monessa tapauksessa se kattaa varsin merkittäviä asioita, esim. usein kymmenien, satojen jopa tuhansien ihmisten työpaikat jne.

Minä pidän heitä luotettavampina asiantuntijoina kuin sellaisia satunnaisia ekonomisteja joilla ei henkilökohtaisesti ole äyrinkään edestä taloudellista riskiä mielipiteidensä taustalla.

Suomalaiset ovat hyvin ymmärtäneet vakaan, luotettavan sekä pidemmälläkin aikavälillä hyvin ennakoitavan vaihdantavälineen (Euron) merkityksen. Se tarjoaa taloudellista turvallisuutta niin työpaikkojen kuin perheen yksityistalouden suhteen..(esim. asuntolainakorkojen osalta jne.). Liittyminen yhteisvaluuttaan on ollut erittäin hyvä päätös suomalaisten kannalta.

Mutta tottakai tästäkin saa olla erimieltä.. Kuten nimim."makkaramestari" yllä toteaa meillä ei käytännössä olisi edes mahdollisuuksia irtaantua yhteisvaluutasta. Sen ovat suomalaiset poliitikot päättäneet jo puolestamme.

Mutta jokainen saa vapaasti olla toista mieltä ja tulla onnelliseksi omalla tavallaan.
 

skärdis

Ylipäällikkö
Voitaneen hieman kärjistäen sanoa, että Euron vankka kannatus on hyvä osoitus suomalaisten heikosta makrotaloudellisesta yleistiedosta.

No. Toivoa on vielä. Jos jo ekonomistitkin ovat pikku hiljaa ymmärtäneet Euron haitallisuuden, niin kaiketi suomalaisetkin sen seuraavan 50 vuoden aikana pikku hiljaa ymmärtävät:).
Ekonomisteja nekin olivat, jotka 90-luvun alussa härkäpäisesti pitivät kiinni vahvasta markasta ja nostivat markkinakorot 15 %:iin. Korkomarginaalien kanssa velalliset maksoivat 18 %:n korkoja..

Ei sentään koko kansantalous kyykännyt, mutta moni menetti kaiken. Lähellä oltiin myös täydellistä tuhoa.

Nuo ajat eläneenä en ole loputtoman vakuuttunut Suomen pankin ja suomalaisten ekonomistien viisaudesta.

 

inscout

Kenraali
Ekonomisteja nekin olivat, jotka 90-luvun alussa härkäpäisesti pitivät kiinni vahvasta markasta ja nostivat markkinakorot 15 %:iin. Korkomarginaalien kanssa velalliset maksoivat 18 %:n korkoja..

Ei sentään koko kansantalous kyykännyt, mutta moni menetti kaiken. Lähellä oltiin myös täydellistä tuhoa.

Nuo ajat eläneenä en ole loputtoman vakuuttunut Suomen pankin ja suomalaisten ekonomistien viisaudesta.

Juu. Muistan kun yliyönkorko kävi 40% paremmalla puolella viimeisinä päivinä taisteltaessa valuuttapakoa vastaan (jonka takana oli osittain suurteollisuus). Kaatuminen oli varmaa. Muistan myös erään silloisen huippupoliitikon puhelun jolloin hän kertoi "kavereille" muutamaa päivää etukäteen tulossa olevasta devalvaatiosta kun samaan aikaan liturgia Viinasen suulla vannoi ettei devalvaatiota tule (satuin olemaan kyydissä autossa johon puhelu tuli).

Minusta tuli hieman kyyninen silloin.
 

skärdis

Ylipäällikkö
Juu. Muistan kun yliyönkorko kävi 40% paremmalla puolella viimeisinä päivinä taisteltaessa valuuttapakoa vastaan (jonka takana oli osittain suurteollisuus). Kaatuminen oli varmaa. Muistan myös erään silloisen huippupoliitikon puhelun jolloin hän kertoi "kavereille" muutamaa päivää etukäteen tulossa olevasta devalvaatiosta kun samaan aikaan liturgia Viinasen suulla vannoi ettei devalvaatiota tule (satuin olemaan kyydissä autossa johon puhelu tuli).
Ei tuossa mitään sisäpiirin tietoa tarvittu, että pystyi arvaamaan kujanjuoksun lopputuloksen. Ajankohta tietysti saattoi yllättää.

Ylen toimittaja veti Viinasen kanssa tonnin vedon (1000 FIM) siitä, että Suomi ei devalvoi. Viinanen maksoi tv:ssä velkansa toimittajalle.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS

Loyd

Majuri
Lahjoittaja
Suomi puolusti markan arvoa ja se maksoi paljon. Itse olen ajatellut että tehokkaampaa olisi ollut taistella psykologisella sodankäynnillä:

Kun markan arvo putoaa suursijoittajien keinottelun vuoksi niin olisi vaan annettu pudota. Olisi vain ilmoitettu että tietyn ajan päästä maksamme markoista x dollaria. Kyseisenä päivänä sitten ostetaan k.o hintaan. (Ei tarvitse ostaa niin paljon että kyseinen osto vaikuttaa kursseihin pysyvästi). Samalla ilmoitetaan että jonkin ajan päästä maksetaan hieman enemmän. Jne. Ei kuitenkaan tuhlata kymmeniä miljardeja kuten puolustustaistelussa tehtiin.

Keinottelijoilta loppuu usko jossain vaiheessa, kun nähdään että puolustavan maan pankki voi jatkaa halvalla taistelua vaikka kuinka pitkään. Ja nouseehan se markan kurssi itsestäänkin kun on tiedossa mahdollisuus myydä kalliilla.
 

inscout

Kenraali
Suomi puolusti markan arvoa ja se maksoi paljon. Itse olen ajatellut että tehokkaampaa olisi ollut taistella psykologisella sodankäynnillä:

Kun markan arvo putoaa suursijoittajien keinottelun vuoksi niin olisi vaan annettu pudota. Olisi vain ilmoitettu että tietyn ajan päästä maksamme markoista x dollaria. Kyseisenä päivänä sitten ostetaan k.o hintaan. (Ei tarvitse ostaa niin paljon että kyseinen osto vaikuttaa kursseihin pysyvästi). Samalla ilmoitetaan että jonkin ajan päästä maksetaan hieman enemmän. Jne. Ei kuitenkaan tuhlata kymmeniä miljardeja kuten puolustustaistelussa tehtiin.

Keinottelijoilta loppuu usko jossain vaiheessa, kun nähdään että puolustavan maan pankki voi jatkaa halvalla taistelua vaikka kuinka pitkään. Ja nouseehan se markan kurssi itsestäänkin kun on tiedossa mahdollisuus myydä kalliilla.
Eli lupaat tulevaisuudessa antaa enemmän markkoja dollarista? Kuvailit juuri devalvaation:).

Kaikkien kiinteiden valuuttakurssien ongelma on siinä, että jossain vaiheessa niiden arvo ei enää heijasta reaalitalouden todellisuutta. Kun näin käy, mikään kikka ei pitkässä juoksussa auta koska kukaan ei enää suostu ottamaan sinun killinkejäsi vastaan tarjoamallasi hinnalla. Tämähän oli juuri valuuttapaon ongelma. Markkoja ei enää otettu vastaan suomalaisten haluamalla kurssilla ja homma kaatui sitten siihen. Ei tämä toki ollut vain Suomen ongelma. Moni muu maa on kärsinyt samasta asiasta.

Euron fundamentti ongelma on juuri siinä, että se on sementoinut koko euroalueen välisen kaupan kiinteään valuuttakurssiin samalla kun euroalueiden reaalitaloudet ovat täysin erilaisia rakenteeltaan ja suhdannetiloiltaan. Alueella on tuontimaita ja sitten Saksa joka ylläpitää ylisuurta vientisektoria kynsin hampain koska haluaa välttää väistämättömän rakennemuutoksen tuomat kipupisteet. Kiinteä valuuttakurssi on peittänyt näitä ongelmia mutta eivät ne ole mihinkään hävinneet, vaan päinvastoin pahentuneet kaiken aikaa niin, että ihan pienellä kivulla tästä ei tulla enää selviämään mitenkään.

Ja kaikkein pahiten tulee käymään vientiin taloutensa sitoneille maille (kuten aina käy).
 
Top