Taloustieteellinen keskustelu

inscout

Majuri
Avokonttori on Belsebuubin keksintö.

Aikanaan kun olin Isossa Firmassa alettiin siirtymään avokonttoriin. Monilla henkilöillä oli hyvin erilaiset työtehtävät. Osa teki pohtivaa työtä, osa kommunikoivaa työtä ja muut siltä väliltä. Tätä muutosta ajoi eräs Suuri Johtaja jonka perusteluna muutokselle oli "viestinnän parantuminen".

No. Yksinkertainen kun olen kysyin Johtajalta että miten melu, jota väistämättä tulee, hoidetaan. Vastaus oli "esimerkiksi kuulokkeilla". Sitten tein oikein todellisen mokan. Menin kysymään että "mitenkä se viestinnän parantuminen sitten tapahtuu jos puolet porukasta pitää kuulokkeita?" Saamani palaute ei jättänyt epäselväksi kuka firmassa on vanhanaikainen ja vastustaa muutosta vain vastustamisen ilosta ja paljon muuta:cry:.

Muutos sitten tehtiin Johtajan omassa yksikössä pilottina. Kävin yksikössä jonkin aikaa myöhemmin enkä löytänyt kyseistä Johtajaa. Kysäisin missä suuruus vaikuttaa ja tällöin kävi ilmi, että Johtaja oli varannut pysyvästi yhden neukkarin itselleen. Oli kuulemma välttämätöntä keskittymisen kannalta(y).
 

Loyd

Kapteeni
Lahjoittaja
Itse pidin jonkin aikaa kuulokkeita vain rekvisiittana: tulee vähemmän häiritsijöitä puhumaan juuri minulle.
Sitten kerran sanoin painavammin että nuo tarinat häiritsevät (ei mitään työasioita). Nyt on parempi tilanne.
Mutta keskustella ei kuitenkaan voi normaalisti vieruskaverin kanssa. Jos yrittää jotain työasiaa puhua, niin silloin läheltä ryntää mukaan tyyppi joka ajattelee että nyt saa tarinoida kun muutkin puhuvat eikä se keskeytä kenenkään työtä.
Slack on paras kommunikaatioväline vieressä istuvan kanssa.

Edit: täsmennetään vielä että jutteluhenkinen kaveri on muualta. Puhuu enemmän kuin mihin suomalainen on tottunut
 
Viimeksi muokattu:

fulcrum

Ylipäällikkö
Keskustojen vuokrataso on noussut erittäin korkeaksi, mistä osoituksena kasvukeskustenkin runsaat tyhjät liiketilat. Mutta mikä siihen on syynä? No siitäkin saamme kiittää EU:ta - tavallaan.

Keskustan korkeimmat neliövuokrat löytyvät kauppakeskusten parhaista paikoista Aleksanterinkadulta, Pohjoisesplanadilta ja näiden välisiltä poikkikaduilta. Kiinteistötieto KTI:n mukaan ennätysmatala korkotaso on jo pitkään houkutellut pääomia kiinteistösijoitusmarkkinoille.

Ydinkeskustassa arvokiinteistöjen liiketiloja hallitsevat kiinteistösijoittajajätit, vakuutuslaitokset ja pankit, joita vastaan yksittäisillä yrittäjillä on vähän neuvotteluvaraa.

Louhiluoto istuu Helsingin keskustan kilpailukykyä edistävän Helsinki City Markkinointi ry:n hallituksessa. Hän sanoo, että kiinteistösijoittaja on yleensä kiinnostunut vain omasta bisneksestä, ei keskustakulttuurista tai kilpailukyvystä suhteessa ostoskeskuksiin.

– Vuokrataso on aivan naurettava. Se ei vastaa mitenkään markkinan kokoa tai ostovoimaa. Kiinteistöbisneksessä ollaan kiinnostuneita siitä, mikä on kiinteistön arvo taseessa. Arvon määrittävät vuokrasopimukset. Kiinteistösijoittaja voi mieluummin pitää liiketilaa jopa tyhjänä kuin tehdä kohtuuhintaisemman sopimuksen vuokralaisen kanssa.


Koska korkotaso on matala (negatiivinenkin) niin johonkin rahat pitää sijoittaa tuottamaan, ja ne sijoitetaan mm. liikekiinteistöihin. Seurauksena näiden kiinteistöjen vuokrataso nousee pilviin, koska niille pitää saada mahdollisimman korkea tasearvo.
 

Museo

Eversti
Koska korkotaso on matala (negatiivinenkin) niin johonkin rahat pitää sijoittaa tuottamaan, ja ne sijoitetaan mm. liikekiinteistöihin. Seurauksena näiden kiinteistöjen vuokrataso nousee pilviin, koska niille pitää saada mahdollisimman korkea tasearvo.
Joo ja sitten minä piensijoittajana ostan pienellä summalla liikekiinteistöihin sijoittaneen firman osakkeita koska eihän niitä rahoja tililläkään kannata pitää koska talletuksille ei makseta korkoa. Ja jos taas kaikki kiinteistösijoitusfirmaan sijoittaneet jostain syystä panikoivat ja päättävät myydä samaan aikaan niin seuraukset voivat olla varsin ikäviä. Eihän tässä mitään kuplan elementtejä taaskaan tietenkään ole, niinhän ne kaikki aina sanovat.
 

inscout

Majuri
Eräs suomen talouden ongelma on markkinoinnin puute. Suomessa tosiasiassa markkinointi nähdään lähinnä kuluna. Täällä monesti ihmetellään miksi ruotsi pärjää paremmin. Syynä on toki se, että ruotsilla on jumalattoman pitkä kokemus oikeasta kilpailusta ja markkinoinnista mitä suomella ei ole. Ohessa esimerkki laajassa mielessä miten ruotsi rakentaa brandia ja miten suomi tekee samaa. Jos haluaa muita esimerkkejä, menkääpä esim. jokaiselle ruotsalaiselle lentokentälle tai satamaan ja katsokaa tauluja mitä siellä esitetään ja verratkaa niitä härmän vastaaviin.


 

arix

Eversti
Eräs suomen talouden ongelma on markkinoinnin puute. Suomessa tosiasiassa markkinointi nähdään lähinnä kuluna. Täällä monesti ihmetellään miksi ruotsi pärjää paremmin. Syynä on toki se, että ruotsilla on jumalattoman pitkä kokemus oikeasta kilpailusta ja markkinoinnista mitä suomella ei ole. Ohessa esimerkki laajassa mielessä miten ruotsi rakentaa brandia ja miten suomi tekee samaa. Jos haluaa muita esimerkkejä, menkääpä esim. jokaiselle ruotsalaiselle lentokentälle tai satamaan ja katsokaa tauluja mitä siellä esitetään ja verratkaa niitä härmän vastaaviin.


Tästä suomalaisten yritysten markkinoinnin heikkoudesta on puhuttu jo ainakin 80-luvulta lähtien mutta mitään ei ole 'vielä' saatu aikaan...
 

inscout

Majuri
Tästä suomalaisten yritysten markkinoinnin heikkoudesta on puhuttu jo ainakin 80-luvulta lähtien mutta mitään ei ole 'vielä' saatu aikaan...
Ei ole eikä saadakaan. Kun aikajänne on se, että rahaa pitää tulla sisään heti.

Markkinointi ja liiketoiminnan kehitys nähdään kuluina, joita leikataan heti kun tulos tippuu. Pitkäjänteisyys puuttuu täysin eikä ymmärretä ollenkaan sitä, että tulos ei voi kasvaa koko ajan. Ei ole mitään järkeä alkaa leikkaamaan toimintaa heti, kun vähänkin tulos tippuu. Mutta tätä ei suomessa ymmärretä alkuunkaan.
 

johan6

Kapteeni
Suomesta toki löytyy markkinoinnin ja myynnin osaajia. Mutta ikävä kyllä työsuhteisena toimivat myyntiorganisaatiot eivät juurikaan kannusta ja motivoi tehokkuuteen.
- ja kuten tunnettua Suomessa yrittäjyyttä ei osata tai oikeastaan edes haluta arvostaa.
- toisekseen meidän yli-byrokraattinen ja verososialistinen yhteiskuntamme asettaa monenlaisia esteitä yrittämiselle.
- meillä tulisi ottaa enemmän mallia vapaamman markkinatalouden ehdoilla toimivista maista ja yhteiskunnista

Onneksi suomalaisilla yrityksillä on kuitenkin mahdollisuus toimia maailman vauraammalla, 500 miljoonan asukkaan(=kuluttajan) yhtenäisellä markkina-alueella. Saman hyödyn suomalainen (vienti)teollisuus ja liiketoiminta saa myös yhteisvaluutasta. Näiden molempien yhteinen positiivinen vaikutus mm. Suomen työllisyyteen on ratkaisevan tärkeä (puhutaan sadoista tuhansista työpaikoista).
https://www.kaleva.fi/uutiset/talous/tutkimus-lahes-11-miljoonalla-suomalaisella-on-tyopaikka-vientiteollisuuden-ansiosta-kun-vienti-vetaa-suomi-vaurastuu/811090/

Suurin osa suomalaista on varsin hyvin koulutettua väkeä. He ymmärtävät talouden realitetteja. Siksi meillä on vankka kannatus EU:n ja Euro-valuuttajärjestelmän jäsenyydelle. Hyvä niin.
- viime vuosina parantuneen kilpailukykymme myötä meillä on kohtalaisen hyvät mahdollisuudet lisätä vientiämme. Siinä yhteydessä tarvitaan osaavaa myyntiä ja markkinointia..Käytännössä ne ovat usein ulkomaisia kaupallisia yrityksiä ja -edustajia.
- mutta mukana on myös suomalaisia alan osaajia.
 
Top