Taloustieteellinen keskustelu

[StmSvejk]

Nuo ajat eläneenä en ole loputtoman vakuuttunut Suomen pankin ja suomalaisten ekonomistien viisaudesta.

90-luvun lamassa korko huiteli 18 prosentissa

Viime laman aikana lainojen korot olivat huimat ja pankkien vakavaraisuus koetuksella. Etelä-Savon Osuuspankin johtaja Heikki Syvänen ja Nordean pankinjohtaja Pekka Kuusisto istahtivat muistelemaan ajan raadollisuutta.

yle.fi

Mp-historiallisena liitännäiskohtana voisi pohtia Suomen Pankin rooli 1930-luvun lopun asehankintojen rahoituksessa - tai pikemminkin rahoituksen eväämisessä...

 

[inscout]

En muista kuulleeni yhdenkään vientiteollisuuden parissa toimivan yritysjohtajan asettaneen kyseenalaiseksi Suomen jäsenyyttä yhteisvaluutassa. Heillä on tässä suhteessa konkreettinen vastuu oman yrityksen toimintaedellytyksistä. Monessa tapauksessa se kattaa varsin merkittäviä asioita, esim. usein kymmenien, satojen jopa tuhansien ihmisten työpaikat jne.

Minä pidän heitä luotettavampina asiantuntijoina kuin sellaisia satunnaisia ekonomisteja joilla ei henkilökohtaisesti ole äyrinkään edestä taloudellista riskiä mielipiteidensä taustalla.

Suomalaiset ovat hyvin ymmärtäneet vakaan, luotettavan sekä pidemmälläkin aikavälillä hyvin ennakoitavan vaihdantavälineen (Euron) merkityksen. Se tarjoaa taloudellista turvallisuutta niin työpaikkojen kuin perheen yksityistalouden suhteen..(esim. asuntolainakorkojen osalta jne.). Liittyminen yhteisvaluuttaan on ollut erittäin hyvä päätös suomalaisten kannalta.

Mutta tottakai tästäkin saa olla erimieltä.. Kuten nimim."makkaramestari" yllä toteaa meillä ei käytännössä olisi edes mahdollisuuksia irtaantua yhteisvaluutasta. Sen ovat suomalaiset poliitikot päättäneet jo puolestamme.

Mutta jokainen saa vapaasti olla toista mieltä ja tulla onnelliseksi omalla tavallaan.

Minä puhuin kansantaloudesta. En yhden sen osa-alueen toimijoiden näkemyksistä.

Mutta jos noista johtajista puhutaan, niin kummasti he tuntuvat koko ajan vaativan devalvaatiota. Toki palkanalennusten muodossa. Johtuisiko siitä, että devalvaatio osuu myös heihin, mutta sisäinen devalvaatio osuu vain niihin työntekijöihin?

 

[Loyd]

Eli lupaat tulevaisuudessa antaa enemmän markkoja dollarista? Kuvailit juuri devalvaation.

Kaikkien kiinteiden valuuttakurssien ongelma on siinä, että jossain vaiheessa niiden arvo ei enää heijasta reaalitalouden todellisuutta. Kun näin käy, mikään kikka ei pitkässä juoksussa auta koska kukaan ei enää suostu ottamaan sinun killinkejäsi vastaan tarjoamallasi hinnalla. Tämähän oli juuri valuuttapaon ongelma. Markkoja ei enää otettu vastaan suomalaisten haluamalla kurssilla ja homma kaatui sitten siihen. Ei tämä toki ollut vain Suomen ongelma. Moni muu maa on kärsinyt samasta asiasta.

Euron fundamentti ongelma on juuri siinä, että se on sementoinut koko euroalueen välisen kaupan kiinteään valuuttakurssiin samalla kun euroalueiden reaalitaloudet ovat täysin erilaisia rakenteeltaan ja suhdannetiloiltaan. Alueella on tuontimaita ja sitten Saksa joka ylläpitää ylisuurta vientisektoria kynsin hampain koska haluaa välttää väistämättömän rakennemuutoksen tuomat kipupisteet. Kiinteä valuuttakurssi on peittänyt näitä ongelmia mutta eivät ne ole mihinkään hävinneet, vaan päinvastoin pahentuneet kaiken aikaa niin, että ihan pienellä kivulla tästä ei tulla enää selviämään mitenkään.

Ja kaikkein pahiten tulee käymään vientiin taloutensa sitoneille maille (kuten aina käy).

En tarkoittanut enemmän markkoja dollarista vaan päinvastoin. Ostamme dollareilla markkoja ylihintaan

Ymmärrän kyllä ettei epärealistista kiinteää kurssia voi pitää yllä. Mutta tuo psykologinen juttu voisi toimia silloin kun sijoittajat yrittävät pudottaa kurssia alle sen todellisen arvon.

Tarkoitin Sorosin kaltaisia suursijoittajia jotka tienavat valuuttakursseilla:
Lehtitieto: Soros yrittää keinotella taas punnalla https://www.hs.fi/talous/art-2000003715970.html?share=7b666a7c080678cb1ed7fbb59f99a0f4

 

[inscout]

En tarkoittanut enemmän markkoja dollarista vaan päinvastoin. Ostamme dollareilla markkoja ylihintaan

Ymmärrän kyllä ettei epärealistista kiinteää kurssia voi pitää yllä. Mutta tuo psykologinen juttu voisi toimia silloin kun sijoittajat yrittävät pudottaa kurssia alle sen todellisen arvon.

Tarkoitin Sorosin kaltaisia suursijoittajia jotka tienavat valuuttakursseilla:
Lehtitieto: Soros yrittää keinotella taas punnalla https://www.hs.fi/talous/art-2000003715970.html?share=7b666a7c080678cb1ed7fbb59f99a0f4

Tuota ylihintaa tosiaan maksettiin ja käsittääkseni ainakin Saksa teki tukiostoja ettei markka kaatuisi (halusivat todennäköisesti suojata omaakin vientiään).

Tuo psykologinen puoli on mielenkiintoinen. Ja voisi toimia rajoitetussa tilanteessa hetken aikaa. Periaatteessa tuossa taisteltaisiin shorttipositiota vastaan. Mutta pitäisi olla kyllä kassa kunnossa ennen kuin tuohon lähtee. Onhan noista moni sijoittaja ottanut turskaakin oikein tosissaan. Eivät pelurit aina onnistu.

Mutta kun fundamentti on päin peetä niin ei pirukaan auta pitkän päälle. Ja tämän väitän koituvan myös euron kohtaloksi.

 

[johan6]

Mutta jos noista johtajista puhutaan, niin kummasti he tuntuvat koko ajan vaativan devalvaatiota. Toki palkanalennusten muodossa. Johtuisiko siitä, että devalvaatio osuu myös heihin, mutta sisäinen devalvaatio osuu vain niihin työntekijöihin?

Perusteellisen väärin..

Devalvaatio ei "iske" juuri mitenkään työnantajaan..se on silti huono ja tilapäinen keino sisäisten tuotantokustannusten (palkka, logistiikka, muut tuotantoon sisätyvät palvelut jne.) alentamiseen. Työntekijöille devalvaatio aiheuttaa pysyvämmän palkan ostovoiman vähennyksen. Siksi pidän jopa naurettavan typeränä jos/kun työntekijöiden edustajiksi ilmoittautuvat suosittelevat devalvaatiota. Kaiken lisäksi devalvaation jälkeinen palkka (ym. kustannusten kasvuliukuma) johtaa verotuksen suhteelliseen kiristymiseen, inflaation kasvuun, korkotason korotuksiin jne. Kaikki ne ovat kielteisiä vaikutuksia liiketalouden kannalta.

Toisaalta työnantajapuoli ei yleensä ole alentamassa palkkoja..se kun on huono asia kansantalouden mittakaavassa. Se vaikuttaa suoraan heikentävästi kulutuskysyntään.

Esimerkiksi sisäisen devalvaation keinoina työnantajat käyttävät mieluummin tuottavuuden lisäämistä, kilpailukyvyn parantamista. Verojen alennus on tähän oikea keino..se alentaa työnantajan palkkakustannuksia sekä lisää kulutuskysyntää jolloin myös yhteiskunta saa fiskaalisia verotuottoja (=euroja) jopa enemmän kuin aikaisemman korkeamman verokannan aikana. Toisekseen työnantaja pyrkii lisäämään tuottavuutta myös työn suhteellista tehokkuutta kasvattamalla. Esimerkiksi uusien työmenetelmien, uusien tehokkaampien laitteiden/työkalujen avulla. Siis, työtuntia kohden syntyy aikaisempaa enemmän tuotantoa. Oikealla tavalla toteutettuna sisäinen devalvaatio on kaikkien kannalta hyvä ratkaisu..se on sitä työntekijöiden ja erityisesti työttömien kannalta. Kuten tällä päättyneelläkin vaalikaudella on saatu kokea (150.000 uutta työpaikkaa ja työllisyysprosentin kasvu asetettujen tavoitteiden mukaisella tasolle).

Toki tähän aiheeseen liittyy paljon muutakin..tuossa edellä kerroin joitakin pääkohtia. Kysymys ei ole mistään sellaisesta etteikö myös työntekijät ymmärtäisi näitä talouden perusasioita. Siksi uskallan sanoa ettei työntekijäpuolella olla erityisen innostuneita devalvaatioista. Ne on käytännössä havaittu holtittomiksi kepulikonsteiksi. Ja, kuten aikaisemmin jo kerroin, työntekijöille irtselleen kaikkein huonommiksi vaihtoehdoiksi.

Mutta taaskin sanon että jokainen saa olla vapaasti toista mieltä ja tulla onnelliseksi haluamallaan tavalla.

 

[fulcrum]

Ekonomisteja nekin olivat, jotka 90-luvun alussa härkäpäisesti pitivät kiinni vahvasta markasta ja nostivat markkinakorot 15 %:iin. Korkomarginaalien kanssa velalliset maksoivat 18 %:n korkoja..

Ei sentään koko kansantalous kyykännyt, mutta moni menetti kaiken. Lähellä oltiin myös täydellistä tuhoa.

Nuo ajat eläneenä en ole loputtoman vakuuttunut Suomen pankin ja suomalaisten ekonomistien viisaudesta.

Ei ole koskaan ollut mitään vahvan markan politiikkaa. Oli vakaan markan politiikka, josta osin ei-toivotusti tuli sitten myös vahva markka. Kyseessä ei ollut suomalaisten ekonomistien tai poliitikkojen oma keksintö, vaan yleiseurooppalainen talouspoliittinen suuntaus, ja jos sitä ei olisi otettu Suomessa käyttöön, Suomen markkaa ei olisi hyväksytty ecuun, eli euron esiasteeseen. Ecu-kytkentä osoittautui sittemmin katastrofiksi ja koko korttitalo kaatui mantereen laajuisesti.

On vaikea olla näkemättä yhtäläisyyksiä nykytilanteeseen.

 

[johan6]

Ei ole koskaan ollut mitään vahvan markan politiikkaa. Oli vakaan markan politiikka, josta osin ei-toivotusti tuli sitten myös vahva markka. Kyseessä ei ollut suomalaisten ekonomistien tai poliitikkojen oma keksintö, vaan yleiseurooppalainen talouspoliittinen suuntaus, ja jos sitä ei olisi otettu Suomessa käyttöön, Suomen markkaa ei olisi hyväksytty ecuun, eli euron esiasteeseen. Ecu-kytkentä osoittautui sittemmin katastrofiksi ja koko korttitalo kaatui mantereen laajuisesti.

On vaikea olla näkemättä yhtäläisyyksiä nykytilanteeseen.

Onko Suomella muka edelleenkin oma pienen maan (ja talouden) oma valuutta?
- markka-aikana näin oli. Seuraukset hyvin tiedämme.

Kun suomen markka romahti, niin mitä tapahtui samaan aikaan eurolle?
- eurolle ei tapahtunut mitään..se pysyi kuin tatti omalla kurssitasollaan.

Siis voisitko ystävällisesti selventää mitä yhtäläisyyttä on nykytilanteessa vs. siihen aikaan kuin Suomella oli oma valuutta?
- mikä on se pienen ja köyhän talousalueen valuutta?
- mikä on se suuri valuutta johon verrattuna euro voisi romahtaa?

 

[rööperi]

Mutta taaskin sanon että jokainen saa olla vapaasti toista mieltä ja tulla onnelliseksi haluamallaan tavalla.

Jos joku näkee että tähän järjestelmään ei kannata enää syytää verorahaa niin häkkiä siitä heilahtaa jos haluaa yrittää ilman että verokarhu haluaa ryystää puolet tuloista. Ylipäätään keneltäkää ei kysytä mitään vaan koko yhteiskunnan organisoituminen on illuusiota vapaaehtoisen pakon sanelemana.

 

[fulcrum]

Onko Suomella muka edelleenkin oma pienen maan (ja talouden) oma valuutta?
- markka-aikana näin oli. Seuraukset hyvin tiedämme.

Kun suomen markka romahti, niin mitä tapahtui samaan aikaan eurolle?
- eurolle ei tapahtunut mitään..se pysyi kuin tatti omalla kurssitasollaan.

Olennaista on, mistä Suomen markka romahti? No, ecu-tasosta. Onneksi romahti, muuten Suomi olisi nyt kehitysmaa.

Samoin kävi Italialle ja Britannialle. Se siitä isojen maiden vakaasta valuutasta. ERM:n romahdus osaltaan myötävaikutti siihen miksei Britannia halunnut liittyä euroon.

 

[arix]

Onko Suomella muka edelleenkin oma pienen maan (ja talouden) oma valuutta?
- markka-aikana näin oli. Seuraukset hyvin tiedämme.

Kun suomen markka romahti, niin mitä tapahtui samaan aikaan eurolle?
- eurolle ei tapahtunut mitään..se pysyi kuin tatti omalla kurssitasollaan.

Siis voisitko ystävällisesti selventää mitä yhtäläisyyttä on nykytilanteessa vs. siihen aikaan kuin Suomella oli oma valuutta?
- mikä on se pienen ja köyhän talousalueen valuutta?
- mikä on se suuri valuutta johon verrattuna euro voisi romahtaa?

Silloin mitään euroa ollut...
Yksi ISO syyllinen tuohonkin romahdukseen oli Soros.

Breaking the Bank of England: The Coming of George Soros

The Cast George Soros, Chairman and Founder, Soros Fund Management Stanley Druckenmiller, Chief Investment Officer, Soros Fund Management Robert Johnson, Currency Expert, Soros Fund Management Sir …

alphaleon.wordpress.com

 

[johan6]

Olennaista on, mistä Suomen markka romahti? No, ecu-tasosta. Onneksi romahti, muuten Suomi olisi nyt kehitysmaa.

Samoin kävi Italialle ja Britannialle. Se siitä isojen maiden vakaasta valuutasta. ERM:n romahdus osaltaan myötävaikutti siihen miksei Britannia halunnut liittyä euroon.

En ymmärrä tuosta mitään..en todellakaan. Myönnän tyhmyyteni..

Euro on kellunut koko olemassaolonsa ajan suhteessa muiden markkina-alueiden valuuttoihin (USD, Punta jne.) Luonnollista vaihtelua on ollut kumpaankin suuntaan aina sen mukaan miltä talouden näkymät ovat vaihdelleet.. Mistään Euron romahduksesta ei ole ollut hajuakaan koko sen olemassaolon aikana. Eikä sellaisesta ole minkäänlaista näkymää tulevaisuudessakaan..

Olkaamme tyytyväisiä että saamme olla mukana näin vakaassa valuutassa.. Minä ainakin olen erittäin tyytyväinen. Kaiken lisäksi olen 100%:n varma että EU:n talousalueen kehitys jatkuu suotuisana ainakin tämän vuosisadan loppuun asti. Aivan kuten on tapahtunut tähänkin asti.. Toki aina tulee myös suhdanteiden vaihtelua, hyviä ja parempia aikoja..

Toki Suomen omat poliitikot kykenevät saattamaan maamme talouden samanlaiseen kuntoon kuin Kreikassa.. Lähinnä holtittomalla velanotolla ja vastikkeettomia tulonsiirtoja lisäämällä. Mutta siihen olen toki varautunut omassa henkilökohtaisessa taloudessani.

Mutta jos jonkun mielestä näyttää siltä että asiat menevät huonompaan suuntaan niin ei voi mitään..jokainen saa valita vapaasti oman tiensä. Tulkoon kaikki onnellisiksi omalla tavallaan.

 

[johan6]

Silloin mitään euroa ollut...
Yksi ISO syyllinen tuohonkin romahdukseen oli Soros.

Breaking the Bank of England: The Coming of George Soros

The Cast George Soros, Chairman and Founder, Soros Fund Management Stanley Druckenmiller, Chief Investment Officer, Soros Fund Management Robert Johnson, Currency Expert, Soros Fund Management Sir …

alphaleon.wordpress.com

Suomen markka oli kiinteässä sidonnaisessa kurssissa muihin EU-alueen valuuttoihin.. Syyllinen ei ollut Soros. Hän käytti tilaisuutta hyväkseen ja keikutti pienen valtion ja heikon markkina-alueen valuuttaa mielensä mukaan.. Mitä väärää siinä muka on? Tottakai jokainen saa ostaa ja myytä valuttaa sen kun kerkiää. Syyllisiä Suomen markan ahdinkoon olivat pikemminkin Suomen pankin johtajat ja erityisesti sosialisti Koivisto.. Onneksi olemme nykyään mukana maailman vauraimman ja suurimman talousalueen yhteisvaluutassa.. Olemme saaneet nauttia jo reilun viidentoista vuoden ajan vakaasta valuutasta, maltillisesta inflaatiosta ja ennenkuulumattoman alhaisista koroista..

Minulle vahva ja vakaa valuutta kelpaa jatkossakin.. Hyvä näin.

 

[fulcrum]

Joo ei Sorosia voi tuosta sentään syyttää. Jos hän ei olisi tehnyt tuota, joku toinen olisi.

 

[inscout]

Perusteellisen väärin..

Devalvaatio ei "iske" juuri mitenkään työnantajaan..se on silti huono ja tilapäinen keino sisäisten tuotantokustannusten (palkka, logistiikka, muut tuotantoon sisätyvät palvelut jne.) alentamiseen. Työntekijöille devalvaatio aiheuttaa pysyvämmän palkan ostovoiman vähennyksen. Siksi pidän jopa naurettavan typeränä jos/kun työntekijöiden edustajiksi ilmoittautuvat suosittelevat devalvaatiota. Kaiken lisäksi devalvaation jälkeinen palkka (ym. kustannusten kasvuliukuma) johtaa verotuksen suhteelliseen kiristymiseen, inflaation kasvuun, korkotason korotuksiin jne. Kaikki ne ovat kielteisiä vaikutuksia liiketalouden kannalta.

Toisaalta työnantajapuoli ei yleensä ole alentamassa palkkoja..se kun on huono asia kansantalouden mittakaavassa. Se vaikuttaa suoraan heikentävästi kulutuskysyntään.

Esimerkiksi sisäisen devalvaation keinoina työnantajat käyttävät mieluummin tuottavuuden lisäämistä, kilpailukyvyn parantamista. Verojen alennus on tähän oikea keino..se alentaa työnantajan palkkakustannuksia sekä lisää kulutuskysyntää jolloin myös yhteiskunta saa fiskaalisia verotuottoja (=euroja) jopa enemmän kuin aikaisemman korkeamman verokannan aikana. Toisekseen työnantaja pyrkii lisäämään tuottavuutta myös työn suhteellista tehokkuutta kasvattamalla. Esimerkiksi uusien työmenetelmien, uusien tehokkaampien laitteiden/työkalujen avulla. Siis, työtuntia kohden syntyy aikaisempaa enemmän tuotantoa. Oikealla tavalla toteutettuna sisäinen devalvaatio on kaikkien kannalta hyvä ratkaisu..se on sitä työntekijöiden ja erityisesti työttömien kannalta. Kuten tällä päättyneelläkin vaalikaudella on saatu kokea (150.000 uutta työpaikkaa ja työllisyysprosentin kasvu asetettujen tavoitteiden mukaisella tasolle).

Toki tähän aiheeseen liittyy paljon muutakin..tuossa edellä kerroin joitakin pääkohtia. Kysymys ei ole mistään sellaisesta etteikö myös työntekijät ymmärtäisi näitä talouden perusasioita. Siksi uskallan sanoa ettei työntekijäpuolella olla erityisen innostuneita devalvaatioista. Ne on käytännössä havaittu holtittomiksi kepulikonsteiksi. Ja, kuten aikaisemmin jo kerroin, työntekijöille irtselleen kaikkein huonommiksi vaihtoehdoiksi.

Mutta taaskin sanon että jokainen saa olla vapaasti toista mieltä ja tulla onnelliseksi haluamallaan tavalla.

Tuota noin. Oletko yleensä seurannut talouskeskusteluja viimeisen 10 vuoden aikana? Teollisuus on ajanut palkanalenuksia kaiken aikaa eri menetelmillä. Tuosta 150000 luvusta ja mitä se pitää sisällään ja mistä sen toteutuminen oikeasti johtuu on kirjoitettu niin paljon että en viitsi ottaa siihen edes kantaa.

Devalvaatiossa on huonot puolensa, ei siitä ole epäilystäkään. Mutta kiinteä valuuttakurssi on monta kertaluokkaa pahempi asia. Toki euro kelluu muihin valuuttoihin nähden, mutta se ongelma syntyy euroalueen sisällä, jossa epätasapainotilat pahenevat koska valuuttakurssi ei ole niitä tasaamassa. Minkä lisäksi euro on aiheuttanut meille kaamean fiskaalisen pommin koska se on mahdollistanut löysän lainoituksen.

Fakta josta et pääse yli etkä ympäri on se, että euron kurssi joka on siis keskiarvo euroalueen talouksien tilasta, on käytännössä väärä lähes kaikkien maiden kannalta. Se on liian kallis toisille ja liian halpa toisille. Jo vaihtotaseen kehitys euroalueen sisällä ja sen epätasapainotilan kasvun pitäisi saada ymmärtämään tämä asian. Ja kun (ei jos) tämä epätasapaino purkautuu, niin seuraukset ovat sen verran pahat että niitä ei mielellään ajattele.

 

[miheikki]

Poijat taas ynnäilevät.

HS: Suomessa pitäisi olla 30 vuoden päästä 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotta eläkkeet turvattaisiin

Maahanmuuton kasvun tulisi olla 250 %.

www.is.fi

HS: Suomessa pitäisi olla 30 vuoden päästä 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotta eläkkeet turvattaisiin

ETK:n laskelman mukaan eläkejärjestelmämme kestävyys edellyttää maahanmuuton kaksinkertaistumista. (KUVA: Kuvituskuva / Colourbox)
Julkaistu: 22.3. 8:26


Maahanmuuton kasvun tulisi olla 250 %.
Helsingin Sanomat on pyytänyt Eläketurvakeskusta (ETK) laskemaan ja kertomaan, kuinka paljon Suomeen pitäisi tulla maahanmuuttajia, jotta nykynuorten ei tarvitsisi vuonna 2050 maksaa eläkemaksuja merkittävästi enemmän kuin mitä nykyisin työssä olevat maksavat.

Kyse on eläkejärjestelmämme kestävyydestä.

Lopputulema oli, että joka neljännen suomalaisen pitäisi tuolloin olla ulkomailla syntynyt, ja sieltä Suomeen muuttanut.

• Lue lisää: Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan

HS:n eläkemaksuihin liittyvän huolen taustalla on Suomen nykyinen alhainen syntyvyys.

Tämä oli myös laskutoimituksen lähtöoletus, eli että vuosittain syntyvien lasten määrä pysyy jatkossakin nykyisellä alhaisella tasolla.

• Lue lisää: Tuoreet laskelmat kertovat kolmekymppisten koruttoman kohtalon – näin vauvojen vähyys syö tulevat eläkkeet

ETK:N saama tulos oli, että eläkejärjestelmämme kestävyys edellyttää maahanmuuton kaksinkertaistumista. Joka vuosi tarvittaisiin 30 000 uutta maahanmuuttajaa.

Tämän seurauksena maahanmuuttajien osuus vuonna 2050 olisi 22 prosenttia Suomen väestöstä eli heitä olisi 1,4 miljoonaa – ja siinä samalla Suomen väkiluku olisi kohentunut nykyisestä 5,5 miljoonasta 6,1 miljoonaan.

Nykymalleissa oletetaan (netto)maahanmuuton olevan vain 15 000 maahanmuuttaja vuosittain, jolloin heitä olisi vuonna 2050 vain 14 prosenttia väestöstä.

Suomen eläkejärjestelmä perustuu työssä käyvien maksamiin eläkemaksuihin, vaikka osa eläkkeistä on rahastoitu.

Viime viikolla Eläketurvakeskus laski, että työeläkemaksu TyEL voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti, Sen jälkeen työeläkemaksuun syntyy useiden prosenttiyksiköiden korotuspaine.

• Lue lisää: Eläketurvakeskus: Työeläkemaksu mahdollista pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti

HS muistuttaa, että eläkejärjestelmän kestävyyttä voidaan hoitaa myös eläkemaksuja nostamalla, joko tulevaisuudessa, tai jo nyt, ja rahastoida enemmän.

Yksi vaihtoehto on lisätä joustavuutta: eläkkeet pienenevät, jos maksajia ei ole tarpeeksi ja rahat eivät riitä.
IS

Julkaistu 7.10.2008

Jyrki Katainen ulkomaisen työvoiman tarpeesta. Suomi tarvitsisi 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa paikkaamaan työvoimapulaa 11 vuodessa Leike: Ykkösaamu

 

[Helikopteri]

Pari mielipidettä euron eri puolista:

Hyvä puoli on, että poliitikot eivät pääse härkkimään valuuttakurssien kanssa ja tekemään politiikkaa siihen perustuen, että devalvaatio korjaa.

Huono puoli on, että valuuttakurssi ei heijasta yhtään suomen reaalitaloutta. Suhdanteet iskevät koko voimallaan, mikä näin suhdanneherkälle taloudelle on myrkkyä.

Idioottimaisuuden multihuipennus on se, että meillä ei osata elää euroalueen yhteisen valuuttakurssin kanssa. Meillä on ollut kaikki vuodet järjestään liian korkeat kustannukset tuottavuuteen nähden.
Normaalitilanteessa valuuttakurssin muutos olisi korjannut tilanteen, mutta meillä on tuloksena ollut vuosikymmenen paikallaan polkenut talouskasvu ja yhteiskunnan rapautuminen.

Tilanne olisi aivan toinen, jos euroon liittymisestä lähtien olisi pidetty yritysten kustannukset per tuottavuus Saksan tasolla. Meillä olisi ollut mahdollisuus aivan erilaiseen hyvinvointiin ja todella monta inhimillistä tragediaa olisi vältetty.

Tämä ei tietenkään ole euron vika, mutta toisaalta jos ei osata olla kaivamatta nenää piipulla, niin ei kannata käpistellä ladattua ja varmistamatonta asetta.

 

[ILoveEU]

Pari mielipidettä euron eri puolista:

Hyvä puoli on, että poliitikot eivät pääse härkkimään valuuttakurssien kanssa ja tekemään politiikkaa siihen perustuen, että devalvaatio korjaa.

Huono puoli on, että valuuttakurssi ei heijasta yhtään suomen reaalitaloutta. Suhdanteet iskevät koko voimallaan, mikä näin suhdanneherkälle taloudelle on myrkkyä.

Tuossa muuten on pieni eurojärjestelmän paradoksi.

Eli valtio ei saisi puuttua rahan hintaan; mutta koska tässä eurojärjestelmässä rahan hinta ei välttämättä kuvasta omaa kansantaloutta, niin kuitenkin tämän saman valtion pitäisi säännellä taloudellisesti itse itseään, yhdessä kotitalouksien oman itsekurin kanssa. Rahan hinta ohjaa niin valtiota kuin kotitalouksia - lienee jopa ainut keino.

Itsesääntely ei ole toiminut missään, ja se onkin se keskeinen syy, miksi (kansallisille) keskuspankeilla on itsenäinen rooli. EKP:llä on itsenäinen rooli, koska edes Euroopan Unioniin ei voi luottaa itsesääntelyssä.

Eli eurojäsenyys vaatisi käytännössä itsenäisen viraston perustamista jokaiseen jäsenvaltioon, jolla olisi sama rooli, kuin aikoinaan kansallisilla keskuspankeilla - rahan hinnan määrittely.

Eurojärjestelmän itsesääntely ei toimi, koska jos halpaa rahaa on tarjolla, niin siihen ei tarvita kuin yksi tekijä, joka käyttää hyväkseen halpaa rahaa, ja siten saa aikaan edun muihin verrattuna. Muiden valtioiden, yritysten ja kotitalouksien on pakko (luonnollista) seurata perässä, ja käyttää hyväkseen halpaa rahaa.

 

[skärdis]

Minkä lisäksi euro on aiheuttanut meille kaamean fiskaalisen pommin koska se on mahdollistanut löysän lainoituksen.

Tuossa muuten on pieni eurojärjestelmän paradoksi.

Eli valtio ei saisi puuttua rahan hintaan; mutta koska tässä eurojärjestelmässä rahan hinta ei välttämättä kuvasta omaa kansantaloutta, niin kuitenkin tämän saman valtion pitäisi säännellä taloudellisesti itse itseään, yhdessä kotitalouksien oman itsekurin kanssa. Rahan hinta ohjaa niin valtiota kuin kotitalouksia - lienee jopa ainut keino.

Eli eurojäsenyys vaatisi käytännössä itsenäisen viraston perustamista jokaiseen jäsenvaltioon, jolla olisi sama rooli, kuin aikoinaan kansallisilla keskuspankeilla - rahan hinnan määrittely.

Muistutan siitä, että pääomien liikkeet vapautuivat jo 80-luvulla. Kauan ennen euroa ja EKP:tä. Ilmeisesti haikailette 70-luvun suunnitelmataloutta?

80-luvulla tarjolla oli halpoja valuuttalainoja, jotka eivät olleet Suomen pankin hinnoittelemia. Ihan hyvä, jos vaan ymmärsti varautua isoon D:hen.

Tässäkin asiassa siis menee valuuttaunionin piikkiin asia joka ei varsinaisesti sen vika ole. Ei Ruotsin riksbankenilla ole mitään mahdollisuutta hallita Ruotsin lainamarkkinoita, kun valuuttaa saa tuoda ja viedä vapaasti. Samat Norwegianit ja Santanderit sielläkin huseeraavat ja jakavat rahaa kansalle.

70-luvulla tosiaankin oli kontrolli kunniassa. Ulkomaan matkalle sai viedä muutaman tonnin ja suurempiin summiin tarvitsi luvan Suomen pankista. Jo vaihto-oppilaaksi lähtevällä oli ongelma, että miten rahoittaa vuotensa kun rahaa ei saanut viedä sellaisia summia.

 

[rööperi]

Ihan hyvä, jos vaan ymmärsti varautua isoon D:hen.

Ei välttämättä tuohon varauduttu, mutta olihan jenkeissä ns. savings and loan-kriisi ihan muutamaa vuotta aiemmin, jonka taustalla oli myös kyse sääntelyn vähentämisestä ja tämän seurauksena talletukset hävisivät kuin tuhka tuuleen.

Valtiot ja pankit toimivat käsi käessä, joten aina kun kaikkivaltias Talouskasvu(tm) meinaa sakkaa niin silloin on pakko tehdä lainanotosta eli riskin ottamisesta helpompaa, jotta raha ja tavara pääsee taas liikkumaan. Tätä nykyä kun postilaatikkopankkeja ilmestyy kuin sieniä sateella, melkein uhaten aseella että nyt otat prkl lainaa, vaikka 20 donaa näin alkajaisiksi halvalla korolla vaikka pisneksenä olisi kadun kulman limonaatikoju... niin voidaan puhua että meno on totaalisen päälaellaan "vain" 30 vuotta takaiseen operointimalliin nähden.

 

[skärdis]

niin voidaan puhua että meno on totaalisen päälaellaan "vain" 30 vuotta takaiseen operointimalliin nähden.

Niin on, mutta niin on kansan hyvinvointi ja ostovoimakin.

Okei laitetaan 40 vuotta ja verrataan vuoteen 1979 niin meidän tilanne on muuttunut hurjasti parempaan. Myös sen rasvanahkaduunarin.