Taloustieteellinen keskustelu

miheikki kirjoitti:
Jos kaikki ulkomailla tehty lopettaisi toimintansa. Tapahtuisi seuraavaa. Kaikki sähköllä ja bensalla toimivien laitteiden toiminta loppuisi. Kaikki elintärkeä eli ruoka, juoma ja suoja olisi edelleen toiminnassa.

Jos tilanne olisi toisinpäin eli kaikki kotimainen tuotos häviäisi, niin olisin välittömästi kivikaudella piirilevyineni.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuinka monta päivää luulet, että ruokaan, juomaan ja suojaan liittyvä logistiikka operoi valtion öljyvarannoilla? Jos puhutaan, vaikka sen kautta miten vedenpuhdistuslaitokset pystyvät operoimaan ja yms siihen liittyvät prosessit kuten vesitornien ylläpito? Itse annan tälle skenaariolla aikaa jopa ruhtinaallisen viikon verran ennen kuin jengi saa käydä äyskäröimässä lähimmästä jorpakosta omat juomavedet.
 
rööperi kirjoitti:
Tällä hetkellä 10% 18-29 vuotiaista on syrjäytynyt, koska jos sossun rahojen sijaan on tarjolla ainoastaan orjan hommia orjan palkalla niin ei sieltä sossun palveluiden piiristä lähdetä. Helppoa matematiikkaa hyötyjen ja haittojen puntaroinnin osalta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Syrjäytymiseen on ainoa lääke siinä että lähtee aluksi hakemaan itselleen osaamista johonkin itseä miellyttävään ja asialliseen ammattiin..Mahdollisen koulun, koulutuksen jne. jälkeen töitä löytyy varmasti. Tottakai on mahdollista että alkuun joutuu tekemään pienemmällä palkalla mutta osaamisen myötä aukeaa uusia vaihtoehtoja.. Monilla toimialoilla myös itsenäinen yrittäjyys mahdollistaa taloudellisesti paremman tulotason. Jos halua/intoa riittää niin yrittäjyyden myötä voi osaamiseen ja työhön perustuvaa liiketoimintaa kasvattaa rajattomasti.

Asiallisia ja hyvin palkattuja töitä riittää jokaiselle joka sellaista oikeasti haluaa. Siitä olen varma. Ei ne työpaikat kuitenkaan taivaasta tipahda..
 
johan6 kirjoitti:
Syrjäytymiseen on ainoa lääke siinä että lähtee aluksi hakemaan itselleen osaamista johonkin itseä miellyttävään ja asialliseen ammattiin..Mahdollisen koulun, koulutuksen jne. jälkeen töitä löytyy varmasti. Tottakai on mahdollista että alkuun joutuu tekemään pienemmällä palkalla mutta osaamisen myötä aukeaa uusia vaihtoehtoja.. Monilla toimialoilla myös itsenäinen yrittäjyys mahdollistaa taloudellisesti paremman tulotason. Jos halua/intoa riittää niin yrittäjyyden myötä voi osaamiseen ja työhön perustuvaa liiketoimintaa kasvattaa rajattomasti.

Asiallisia ja hyvin palkattuja töitä riittää jokaiselle joka sellaista oikeasti haluaa. Siitä olen varma. Ei ne työpaikat kuitenkaan taivaasta tipahda..
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllähän tuota lähihoitajankin ammattia markkinoidaan miellyttäväksi ja asialliseksi ammatiksi, mutta suurimmalla osalla alkaa muodostua kuvaa siitä, että tässä on tietynlainen ristiriita todellisuuden kanssa. Alkuun joutuu tekemään pienemmällä palkalla hommia, koska yrityksillä ei ole varaa pitää useita kuukausia kestävää perehdyttämistä ennen kuin kavereita voi oikeasti päästää sorvin ääreen, ja high teckki-alalla tätä perehdyttämistä ei yksinkertaisesti voi järjestää edes työntekijän persnahalla, koska perehdyttäminen sitouttaa kokeneempaa kaartia ja näitä kovan liksan kavereita ei voi sijoittaa tuottamattomaan työhön. Ilman valtion roolia tunkeutua joka halvatun koloon työelämässä riistoporvarin kapasiteetissa, itsenäinen yrittäjyys on se ainoa oikea kestävä malli. Jos ajatellaan, että mihin valtion rooli ylipäätään perustui alunperin työmarkkinoiden säätelijänä on se että sen kapasiteetissa pystyy sanomaan mikä on oikein valtion populaation kannalta. Esimerkiksi näitä kaivoslakeja ei voi alkaa säätämään, että tästä maasta tulee jokin Pohjois-Kongo, jonka pohjavedet ovat saastuneet 50 vuoden ajalta.

Et ole nyt sisäistänyt miten työmarkkinat toimivat. Ihmiset tekevät töitä sen takia, että jollakin ihmisellä (olkoon vaikka hänellä itsellään) jokin ongelma mikä kannattaa ratkaista ottaen huomioon jotkin parametrit esim. ratkaisun hyvät ja huonot puolet. Selvyyden vuoksi: tuolla maailmalla ei ole mitään konetta mikä suoltaan euroja ulos kun esim. koodari tunkee laitteeseen sisään tietyn määrän rivejä koodia, eli kaikki toiminta kiteytyy jonkin ongelman ratkaisemiseksi. Seuraava tärkeä käsite: ihmisellä on kiinteä määrä erilaisia tarpeita: on tarve ravinnolle, suojalle, sosiaaliselle kanssakäymiselle, viihteelle, jne. Emme siis ole esim tässä viimeisen kymmenen vuoden aikana keksineet mitään uutta täyttämätöntä tarvetta ihmiselle, jota ei ole aiemmin pystytty tilkitsemään matalan teknologisen kehityksen asteen takia. Esim auto ei mahdollista mitään uutta vaan sen on inkrementaalinen kehitysaskel liikkuvuuden ongelman ratkaisemiseksi: kävely -> juoksu -> hevonen -> polkupyörä -> auto. Huomattavaa tässä on että jokainen kehitysaskel tarvitsee eksponentiaalisesti suuremman määrän energiaa seuraavaan teknologiseen ratkaisuun. Eli jos haluat yrittää tässä teknologian ihmeellisessä maailmassa niin sinun täytyy joko tarjoata tuotteita/palveluita halvemmalla tai kuroa teknologinen etumatka kiinni helvetinmoisella hikipääomalla.

Tässä tilanteessa pienyrittämisestä tulee sula mahdottomuus, kun teknistä osaamista pitää olla joka lähtöön ja sitten vielä riihikuivaa vino pino että pystyy hankkimaan pelit ja vehkeet plus että selviää byrolandian viidakosta. Toki sitä saa veistellä viisauksia, että "ei yrittämistä ole suunniteltu jokaiselle..." mutta fakta on että tässä maailmassa on keksitty kaikki mahdollinen minkä järjevä ihminen haluaa ostaa ja kaikki seuraavat kehitysaskeleet ovat aivan täysin turhia suurimman osan mielestä. Allekirjoitan kyllä että pisnesmahdollisuuksia on ja tulee aina olemaan, mutta nämä seuraavat isot harppaukset tarkoittavat myös kehitysaskelia pois vapaaehtoisen pakon sanelijasta eli valtiosta.
 
rööperi kirjoitti:
Kuinka monta päivää luulet, että ruokaan, juomaan ja suojaan liittyvä logistiikka operoi valtion öljyvarannoilla? Jos puhutaan, vaikka sen kautta miten vedenpuhdistuslaitokset pystyvät operoimaan ja yms siihen liittyvät prosessit kuten vesitornien ylläpito? Itse annan tälle skenaariolla aikaa jopa ruhtinaallisen viikon verran ennen kuin jengi saa käydä äyskäröimässä lähimmästä jorpakosta omat juomavedet.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onkohan tässä maassa kukaan ikinä kuollut janoon? Viluun ja nälkään on.
 
miheikki kirjoitti:
Jos kaikki ulkomailla tehty lopettaisi toimintansa. Tapahtuisi seuraavaa. Kaikki sähköllä ja bensalla toimivien laitteiden toiminta loppuisi. Kaikki elintärkeä eli ruoka, juoma ja suoja olisi edelleen toiminnassa.

Jos tilanne olisi toisinpäin eli kaikki kotimainen tuotos häviäisi, niin olisin välittömästi kivikaudella piirilevyineni.
Klikkaa laajentaaksesi...

Koska ruuan ja juoman tuotanto nojaa vahvasti ulkomailta tuotuun energiaan ja teknologiaan epäilen tuota. Emme ole omavaraisia, oikeastaan missään.
 
kimmo.j kirjoitti:
Koska ruuan ja juoman tuotanto nojaa vahvasti ulkomailta tuotuun energiaan ja teknologiaan epäilen tuota. Emme ole omavaraisia, oikeastaan missään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ruuan tuotannossa olemme omavaraisimpia maita tällä pallolla. Yritän etsiä pohjia tälle väitteelle huomenna. Muistaakseni toin jonkunlaista evidenssiä maatalous- ketjuun aikoinaan.
 
miheikki kirjoitti:
Onkohan tässä maassa kukaan ikinä kuollut janoon? Viluun ja nälkään on.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pelikenttä on kuitenkin muuttunut vuosien varrella siihen pisteeseen, että sitä ei voi tietää minkälaisen kemikaalikoktailin sitä hulauttaa kitusiin summanmutikassa valitusta järvestä. Moni kyllä tässä tilanteessa alkaa keittämään ja kehittämään omia käänteisosmoosisuodattimia.
 
Suomesta ei energia tai vesi lopu se on varmaa. Ja energialla ja vedellä saadaan tuotettua ravintoa.

TK julkaisi uusimmat laskelmat Suomen turvevaroista
Klikkaa laajentaaksesi...
Geologian tutkimuskeskus (GTK) julkaisi Geologian päivänä Kauppa- ja teollisuusministeriön tilaaman raportin Suomen turvevarat 2000, Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 156, jossa esitetään uusin arvio Suomen turvevaroista. Raportti perustuu Geologian tutkimuskeskuksen suo- ja turvetiedostoihin vuoteen 2000 mennessä kerättyyn aineistoon.

Raportti kertoo tiedot tunnetuista ja lasketuista turvevaroista ja suokerrostumista. Tiedot palvelevat mm. valtiollisten energiahuolto-ohjelmien, aluesuunnittelun, ympäristönsuojelun, turveteollisuuden ja energian varmuusvarastoinnin suunnittelua. Raportin tilastot ja laskelmat liittyvät maamme energia- ja ympäristötiedostoihin, joiden tavoitteena on soiden luonnonvaraperustan turvaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tilastoja on mm. valtakunnallisesti, maakunnittain, kunnittain ja vesistöalueittain.

Yli miljoona tutkimuspistettä

Suomessa soita ja turvevaroja tutkii keskitetysti Geologian tutkimuskeskus. Suomen 5,1 milj. ha:n geologisesta suoalasta on tutkittu tähän mennessä noin kolmannes. Suomessa on kaikkiaan 33 000 suota, joista 12 000 on kartoitettu. Tutkituille soille on tehty yli 1 miljoona tutkimuspistettä. Geologisella suolla tarkoitetaan tässä yli 20 ha:n suuruisia suokuvioita, joissa on yli 0,3 m paksu turvekerros.

Suomen arvioitu teknisesti käyttökelpoinen suoala on 1,2 milj. ha ja turvemäärä noin 30 mrd. m 3 in situ. Turvevaroista lähinnä kasvualustana ja ympäristöturpeina käytettäviä vaaleita rahkaturpeita on noin 6 mrd. m 3 in situ ja energiaturpeina käytettyjä turvelajeja noin 24 mrd. m 3 in situ.

Energiamäärä kaksinkertainen Pohjanmeren öljyvaroihin verrattuna

Valtakunnan turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Turvevarojen energia vastaa 1100 milj. öljy tonnia. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Suomen turvevarat ovat lähes kymmenkertaiset maamme puuvarojen energiaan ja 35 -kertaiset puuston tilavuuteen verrattuna.

Eniten turvevaroja pohjoisessa, syviä soita eniten etelässä

Suomessa on eniten soita Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Suomen teknisesti käyttökelpoisista turvevaroista kolmannes sijaitsee Lapin läänissä. Eniten soita on Sodankylässä, 335 000 ha, Kittilässä on 273 000 ha, Pudasjärvellä 220 000 ha ja Rovaniemen kunnissa 183 000 ha. Eteläisen Suomen kunnista eniten soita on Ilomantsissa, 76 000 ha, Pyhäsalmella on 42 000 ha, Lieksassa 41 000 ha ja Kauhajoella 39 000 ha.

Tutkittujen soiden keskisyvyys on 1,41 m ja tuotantokelpoisten alueiden keskisyvyys on 2,50 m. Syvimpiä suot ovat Uudellamaalla, jossa 64 % tutkituista soista on yli 1,5 m syviä ja matalimpia suot ovat Pohjois-Pohjanmaalla, jossa vai 26 % yltää yhtä syvälle. Suomen soiden kokonaisturvemäärä on n. 70 mrd. m 3 in situ. Kiintoainetta soissamme on 6,3 mrd. tonnia.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
rööperi kirjoitti:
Kyllähän tuota lähihoitajankin ammattia markkinoidaan miellyttäväksi ja asialliseksi ammatiksi, mutta suurimmalla osalla alkaa muodostua kuvaa siitä, että tässä on tietynlainen ristiriita todellisuuden kanssa. Alkuun joutuu tekemään pienemmällä palkalla hommia, koska yrityksillä ei ole varaa pitää useita kuukausia kestävää perehdyttämistä ennen kuin kavereita voi oikeasti päästää sorvin ääreen, ja high teckki-alalla tätä perehdyttämistä ei yksinkertaisesti voi järjestää edes työntekijän persnahalla, koska perehdyttäminen sitouttaa kokeneempaa kaartia ja näitä kovan liksan kavereita ei voi sijoittaa tuottamattomaan työhön. Ilman valtion roolia tunkeutua joka halvatun koloon työelämässä riistoporvarin kapasiteetissa, itsenäinen yrittäjyys on se ainoa oikea kestävä malli. Jos ajatellaan, että mihin valtion rooli ylipäätään perustui alunperin työmarkkinoiden säätelijänä on se että sen kapasiteetissa pystyy sanomaan mikä on oikein valtion populaation kannalta. Esimerkiksi näitä kaivoslakeja ei voi alkaa säätämään, että tästä maasta tulee jokin Pohjois-Kongo, jonka pohjavedet ovat saastuneet 50 vuoden ajalta.

Et ole nyt sisäistänyt miten työmarkkinat toimivat. Ihmiset tekevät töitä sen takia, että jollakin ihmisellä (olkoon vaikka hänellä itsellään) jokin ongelma mikä kannattaa ratkaista ottaen huomioon jotkin parametrit esim. ratkaisun hyvät ja huonot puolet. Selvyyden vuoksi: tuolla maailmalla ei ole mitään konetta mikä suoltaan euroja ulos kun esim. koodari tunkee laitteeseen sisään tietyn määrän rivejä koodia, eli kaikki toiminta kiteytyy jonkin ongelman ratkaisemiseksi. Seuraava tärkeä käsite: ihmisellä on kiinteä määrä erilaisia tarpeita: on tarve ravinnolle, suojalle, sosiaaliselle kanssakäymiselle, viihteelle, jne. Emme siis ole esim tässä viimeisen kymmenen vuoden aikana keksineet mitään uutta täyttämätöntä tarvetta ihmiselle, jota ei ole aiemmin pystytty tilkitsemään matalan teknologisen kehityksen asteen takia. Esim auto ei mahdollista mitään uutta vaan sen on inkrementaalinen kehitysaskel liikkuvuuden ongelman ratkaisemiseksi: kävely -> juoksu -> hevonen -> polkupyörä -> auto. Huomattavaa tässä on että jokainen kehitysaskel tarvitsee eksponentiaalisesti suuremman määrän energiaa seuraavaan teknologiseen ratkaisuun. Eli jos haluat yrittää tässä teknologian ihmeellisessä maailmassa niin sinun täytyy joko tarjoata tuotteita/palveluita halvemmalla tai kuroa teknologinen etumatka kiinni helvetinmoisella hikipääomalla.

Tässä tilanteessa pienyrittämisestä tulee sula mahdottomuus, kun teknistä osaamista pitää olla joka lähtöön ja sitten vielä riihikuivaa vino pino että pystyy hankkimaan pelit ja vehkeet plus että selviää byrolandian viidakosta. Toki sitä saa veistellä viisauksia, että "ei yrittämistä ole suunniteltu jokaiselle..." mutta fakta on että tässä maailmassa on keksitty kaikki mahdollinen minkä järjevä ihminen haluaa ostaa ja kaikki seuraavat kehitysaskeleet ovat aivan täysin turhia suurimman osan mielestä. Allekirjoitan kyllä että pisnesmahdollisuuksia on ja tulee aina olemaan, mutta nämä seuraavat isot harppaukset tarkoittavat myös kehitysaskelia pois vapaaehtoisen pakon sanelijasta eli valtiosta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lähihoitajan ammatista voisi puhua paljonkin, mutta antaa olla tässä kohtaa.
Osalla ihmisistä ongelma on sen halutun elintason ja omien kykyjen ristiriitä.
Jos ahkeruus ja/tai kyvyt eivät riitä pitkälle, ei sillä kaukomaiden lomia pidetä ja bemarilla ajeta.

Olen nähnyt ihan riittävästi näitä sossun rahoilla kepardia ryystäviä pöhköjä jotka ilmoittavat, etteivät lähde mihinkään paskaduuneihin, mihinkään duuniin ei kuitenkaan ole koulutusta, eikä oikeastaan haluakaan.

Maailma kehittyy ja se mahdollistaa innovoinnin, uutta on mahdollista keksiä. Tässä pari vuotta sitten muutama kaveri keksi hassun hauskan pelin vihaista linnuista. Fyrkkaa tuli tuli ovista ja ikkunoista. Keksivätkö he jotain uutta, kyllä ja eivät.
Yrittäjyyttä kyllä pitäisi tukea voimakkaammin yhteiskunnan puolelta.
 
kimmo.j kirjoitti:
Lähihoitajan ammatista voisi puhua paljonkin, mutta antaa olla tässä kohtaa.
Osalla ihmisistä ongelma on sen halutun elintason ja omien kykyjen ristiriitä.
Jos ahkeruus ja/tai kyvyt eivät riitä pitkälle, ei sillä kaukomaiden lomia pidetä ja bemarilla ajeta.

Olen nähnyt ihan riittävästi näitä sossun rahoilla kepardia ryystäviä pöhköjä jotka ilmoittavat, etteivät lähde mihinkään paskaduuneihin, mihinkään duuniin ei kuitenkaan ole koulutusta, eikä oikeastaan haluakaan.

Maailma kehittyy ja se mahdollistaa innovoinnin, uutta on mahdollista keksiä. Tässä pari vuotta sitten muutama kaveri keksi hassun hauskan pelin vihaista linnuista. Fyrkkaa tuli tuli ovista ja ikkunoista. Keksivätkö he jotain uutta, kyllä ja eivät.
Yrittäjyyttä kyllä pitäisi tukea voimakkaammin yhteiskunnan puolelta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihmisen käyttäytyminen selittyy psykologian kautta eli ihminen ei varsinaisesti omaa täysin puhdasta vapaa tahdoa vaan kaikki päätökset tehdään koetun ympäristön perusteella. Esimerkiksi myyjät tietävät tämän tasan tarkkaan, kun tekevät pisneskeissejä potentiaalisille asiakkaille eli kun asiakaan profiili on about nönnönnöön näköinen niin silloin se ostaa ja näillä parametreille ei osta. Eli jos ihminen ei liikuta evättäkään koulutuksen tai duunin osalta niin silloin kyseessä on henkilön kokeman ympäristön perusteella tehty päätös.

Fyrkkaa saa myös prostituutiosta ja huumekaupasta, mutta niissä on jotain muita tekijöitä mitkä tekevät niistä pahnan pohjimmaisia ammatteja. Noh, vihaiset tiput eivät niinkään ole yhtä paha keissi, mutta siinä on sellainen näkökulma, että ainakaan henkkoht pixeleiden koodaus ei voisi niinkään vähempää kiinnostaa vaikka siitä tipahtaisi triljoonan verran monopolirahaa tilille. Sama vaikka jääkiekon kanssa: kestää katsoa parin minuutin verran ihan vaan viihteen kautta, mutta sitten ei vaan pääse ylitse siitä että katsoo tohkeissaan kun aikuiset miehet viskelee kumikiekkoja kalastusverkkoon työkseen. Toisinsanoen, täällä tehdään ihan helvetisti duunia sellaisten asioiden eteen millä ei ole mitään halvatun suurempaa merkitystä, tai ehkä parempi kuvaus olisi että tunteeko loppupeleissä olevansa yhtään sen fiksumpi ihminen putken toisesta päästä tultaessa. Olen sitä mieltä, että tarkoitus kehittää itseään älyllisellä tasolla eikä alkaa leikkimään mitään järjestelmän 1A5DE8-ratasta (huom. sotu). Voisin melkein väittää, että teknologian mahdollistama keskittäminen aloittaa ihmisten älyllisen ja moraalisen rappeutumisen.
 
kimmo.j kirjoitti:
Emme ole omavaraisia, oikeastaan missään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kateuden osalta pärjäämme melko hyvin omillamme. Sanonnan mukaan olemme ainut maa, jossa kateus voittaa kiimankin.
Ja moni on "valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saa viittäkymppiä."
 
kimmo.j kirjoitti:
Turpeella toimiva kuorma-auto ja traktori?
Mieleen tulee vanha kunnon häkäpönttö viritelmä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo varmaan mieleen tulee. Mutta fakta on että turpeesta voidaan tehdä ihan oikeata diisseliä
 
kimmo.j kirjoitti:
Lähihoitajan ammatista voisi puhua paljonkin, mutta antaa olla tässä kohtaa.
Osalla ihmisistä ongelma on sen halutun elintason ja omien kykyjen ristiriitä.
Jos ahkeruus ja/tai kyvyt eivät riitä pitkälle, ei sillä kaukomaiden lomia pidetä ja bemarilla ajeta.

Olen nähnyt ihan riittävästi näitä sossun rahoilla kepardia ryystäviä pöhköjä jotka ilmoittavat, etteivät lähde mihinkään paskaduuneihin, mihinkään duuniin ei kuitenkaan ole koulutusta, eikä oikeastaan haluakaan.

Maailma kehittyy ja se mahdollistaa innovoinnin, uutta on mahdollista keksiä. Tässä pari vuotta sitten muutama kaveri keksi hassun hauskan pelin vihaista linnuista. Fyrkkaa tuli tuli ovista ja ikkunoista. Keksivätkö he jotain uutta, kyllä ja eivät.
Yrittäjyyttä kyllä pitäisi tukea voimakkaammin yhteiskunnan puolelta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo yhteiskunnan tuki olisi hieno asia. Tukea saa ja on saanut jo aiemminkin Tekesin ja nyttemmin BF:n kautta. Menemättä eri instrumenttien yksityiskohtiin, ongelmana PK-sektorin näkökulmasta on aina ollut se, että saat kyllä rahaa härpäkkeen kehittämiseen (30-70% rahaa) mutta et mitään valmistumisen jälkeen. Vaikka tosiasia on, että vasta silloin aletaan tekemään bisnestä.

Oma ajatukseni (jota aion tulevaisuudessa propagoida) on että BF (Business Finland entinen Tekes/paljon muuta tietämättömille) maksaisi 300-400keur 50 uudelle start-upille joka vuosi. Ei OPO-vaatimusta vaan kunnon analyysi business planista ja sitten menoksi 20% omistusosuutta vastaan. Tuo rahoitussumma on nimittäin se kuoleman kenttä start-up scenessä. Kustannus vuositasolla olisi sen 15-20 miljoonaa. En viitsi kirjoittaa, kuinka helposti sen säästäisi BF:n nykybudjetista (vinkkinä: katsokaapa paljonko valtavia voittoja tekevät yhtiöt saavat täysin turhia tukia BF:n toimintakertomuksesta). Pitkässä juoksussa 1 onnistuminen / vuosi maksaisi koko kuvion takaisin lyhyenkin ajan mittaan.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top