Taloustieteellinen keskustelu

[kimmo.j]

Joo varmaan mieleen tulee. Mutta fakta on että turpeesta voidaan tehdä ihan oikeata diisseliä

VArmasti voi, en epäile yhtään. Epäilen tuollaisen tuotannon taloudellista järkevyyttä.

 

[kimmo.j]

Tuo yhteiskunnan tuki olisi hieno asia. Tukea saa ja on saanut jo aiemminkin Tekesin ja nyttemmin BF:n kautta. Menemättä eri instrumenttien yksityiskohtiin, ongelmana PK-sektorin näkökulmasta on aina ollut se, että saat kyllä rahaa härpäkkeen kehittämiseen (30-70% rahaa) mutta et mitään valmistumisen jälkeen. Vaikka tosiasia on, että vasta silloin aletaan tekemään bisnestä.

Oma ajatukseni (jota aion tulevaisuudessa propagoida) on että BF (Business Finland entinen Tekes/paljon muuta tietämättömille) maksaisi 300-400keur 50 uudelle start-upille joka vuosi. Ei OPO-vaatimusta vaan kunnon analyysi business planista ja sitten menoksi 20% omistusosuutta vastaan. Tuo rahoitussumma on nimittäin se kuoleman kenttä start-up scenessä. Kustannus vuositasolla olisi sen 15-20 miljoonaa. En viitsi kirjoittaa, kuinka helposti sen säästäisi BF:n nykybudjetista (vinkkinä: katsokaapa paljonko valtavia voittoja tekevät yhtiöt saavat täysin turhia tukia BF:n toimintakertomuksesta). Pitkässä juoksussa 1 onnistuminen / vuosi maksaisi koko kuvion takaisin lyhyenkin ajan mittaan.

Yhteiskunnan tuella tarkoitan sitä, että epäonnistuneen yrittäjän kohdalla ei jatkettaisi tätä "tallotaan hengiltä" menttaliteettia.
BF on sitten oma juttunsa josta voi olla montaa mieltä.

 

[kimmo.j]

Ihmisen käyttäytyminen selittyy psykologian kautta eli ihminen ei varsinaisesti omaa täysin puhdasta vapaa tahdoa vaan kaikki päätökset tehdään koetun ympäristön perusteella. Esimerkiksi myyjät tietävät tämän tasan tarkkaan, kun tekevät pisneskeissejä potentiaalisille asiakkaille eli kun asiakaan profiili on about nönnönnöön näköinen niin silloin se ostaa ja näillä parametreille ei osta. Eli jos ihminen ei liikuta evättäkään koulutuksen tai duunin osalta niin silloin kyseessä on henkilön kokeman ympäristön perusteella tehty päätös.

Fyrkkaa saa myös prostituutiosta ja huumekaupasta, mutta niissä on jotain muita tekijöitä mitkä tekevät niistä pahnan pohjimmaisia ammatteja. Noh, vihaiset tiput eivät niinkään ole yhtä paha keissi, mutta siinä on sellainen näkökulma, että ainakaan henkkoht pixeleiden koodaus ei voisi niinkään vähempää kiinnostaa vaikka siitä tipahtaisi triljoonan verran monopolirahaa tilille. Sama vaikka jääkiekon kanssa: kestää katsoa parin minuutin verran ihan vaan viihteen kautta, mutta sitten ei vaan pääse ylitse siitä että katsoo tohkeissaan kun aikuiset miehet viskelee kumikiekkoja kalastusverkkoon työkseen. Toisinsanoen, täällä tehdään ihan helvetisti duunia sellaisten asioiden eteen millä ei ole mitään halvatun suurempaa merkitystä, tai ehkä parempi kuvaus olisi että tunteeko loppupeleissä olevansa yhtään sen fiksumpi ihminen putken toisesta päästä tultaessa. Olen sitä mieltä, että tarkoitus kehittää itseään älyllisellä tasolla eikä alkaa leikkimään mitään järjestelmän 1A5DE8-ratasta (huom. sotu). Voisin melkein väittää, että teknologian mahdollistama keskittäminen aloittaa ihmisten älyllisen ja moraalisen rappeutumisen.

Nämähän ovat vain mielipiteitä. Markkinatalouden näkökulmasta olet väärässä, mutta oikeasti tietysti oikeutettu mielipiteeseesi.
Jokainen haluaa löytää oman tiensä ja menestyä sillä. Löytyykö sille itsensä kehittelylle maksajaa lienee kysymys joka taloudellisessa mielessä on SE kysymys.

 

[inscout]

Ei helvatta tälläistä finanssimaailman kiintiömamutusta, phyi!

Haistan kommentissasi negatiivisuutta ajatusta kohtaan.

En toki tarkoita kebablihan paistamiseen uuden mittarin kehittämistä. Vaan oikeasti vakavasti otettavia teknisiä innovaatioita jotka on kehitetty suomalaisissa yliopistoissa. Kollegani kävi läpi vuoden aikana (2016) yli 80 eri teknistä innovaatiota pelkästään neurotieteiden alueella. Henkilökohtainen suosikkini löydösten alueella on pilleri, joka parantaa murskaantumistyyppisen selkäydinvamman. Kyseinen pilleri on testattu eläinkokeilla ja niiden onnistumisen jälkeen hyllytetty. Patentit ovat ostettavissa.Jos kenellä on kiinnostusta/kontakteja pistäköön privaa.

Olen täysin samaa mieltä veli @kimmo.j kanssa. Jos homma kusee, niin ei yhteiskunnan tarvitse lyödä lyötyä vielä lisäksi. Suomi on armoton maa pienelle yrittäjälle mutta oikein mukava isolle firmalle.

BF:stä ei oikein nykyään voi kokonaisuutena olla montaa mieltä. Pyll...stä.

 

[rööperi]

Nämähän ovat vain mielipiteitä. Markkinatalouden näkökulmasta olet väärässä, mutta oikeasti tietysti oikeutettu mielipiteeseesi.
Jokainen haluaa löytää oman tiensä ja menestyä sillä. Löytyykö sille itsensä kehittelylle maksajaa lienee kysymys joka taloudellisessa mielessä on SE kysymys.

Markkinatalous ja valtio on periaatteessa yksi sama asia, kun verorahoilla tuetaan kaikenlaisia yrityksiä ja hankkeita mitä ovat pragmaattisesta näkökulmasta epäonnistuneita rojekteja heti kättelystä, kun valtio operoi nihkeästi, ja mitä tärkeimpänä, täydellisen itsekritiikin poissaololla. Ja en edes jaksa nostaa sitä aspektia esille, että lobbarit tätä nykyä käyttävät enemmän aikaa eduskunnassa ja EU:n tiloissa majailuun kuin omassa byroossa.

Se että turhanpäiväisyyksiin upotetaan rahaa on pelkästään uusinta leipää ja sirkushuveja kansalle. Kun tästä asetelmasta tietoiset ihmiset haluavat pyristellä irti niin silloin päästään juuri asiaan ytimeen eli kansa pakotetaan valtion alaisuuteen. Kyse ei ole enää että ihmiset mielellään tukisivat valtiota omalla työllään eli veroilla vaan kun korruptio on syövyttänyt valtion uskottavuutta tarpeeksi niin sitten on pakko laittaa orwellimaisuudet käytäntöön. Tällöin idea siitä että jokaisella olisi mahdollista löytää oman tiensä ja menestyä nykyisen järjestelmän alaisuudessa on toteuttamiskelvoton ja, täten, siitä päästään tilanteeseen että ihmisten vain pakko alkaa luomaan rinnakkaisyhteiskuntia eli heimoutua henkilö kerrallaan.

 

[fulcrum]

VArmasti voi, en epäile yhtään. Epäilen tuollaisen tuotannon taloudellista järkevyyttä.

Muistankohan oikein että Fischer-Tropsch-prosessi (kuuluisa saksalaisten käyttämänä 2. maailmansodan aikana) on taloudellinen vasta jos öljyn hinta on luokkaa $250 /barreli?

 

[arix]

Muistankohan oikein että Fischer-Tropsch-prosessi (kuuluisa saksalaisten käyttämänä 2. maailmansodan aikana) on taloudellinen vasta jos öljyn hinta on luokkaa $250 /barreli?

Ei taida enää pitää paikkaansa:

Fischer–Tropsch process - Wikipedia

en.wikipedia.org

The LTFT facility Pearl GTL at Ras Laffan, Qatar, is the largest FT plant. It uses cobalt catalysts at 230 °C, converting natural gas to petroleum liquids at a rate of 140,000 barrels per day (22,000 m3/d), with additional production of 120,000 barrels (19,000 m3) of oil equivalent in natural gas liquids and ethane. The plant in Ras Laffan was commissioned in 2007, called Oryx GTL, has a capacity of 34,000 barrels per day (5,400 m3/d). The plant utilizes the Sasol slurry phase distillate process, which uses a cobalt catalyst. Oryx GTL is a joint venture between Qatar Petroleum and Sasol.[16]

 

[fulcrum]

Ei tuo jako enää ole mitenkään selvää.

Vessapaperi on täysin kotimaista, mutta siihen se jääkin.

Muutoin tavarat, puolivalmiit, komponentit, palvelut ym.kulkevat ristiin ja rastiin rajojen yli.

Niin. Mihin maahan palvelujen ja tavaroiden tuotto menee? Siihen missä on kallis valuutta vai siihen missä on halpa?

On koomista miten euro-Suomea puolustellaan sillä että "pitäisi tehdä niinkuin Ruotsi" kun Ruotsilla on oma valuutta jota se on devalvoinut melkein koko vuosikymmenen.
Ja huom. en sano että Ruotsin devalvointi on ollut yksiselitteisesti HYVÄ asia, totean vain tapahtuneen tosiasian.

 

[johan6]

Niin. Mihin maahan palvelujen ja tavaroiden tuotto menee? Siihen missä on kallis valuutta vai siihen missä on halpa?

On koomista miten euro-Suomea puolustellaan sillä että "pitäisi tehdä niinkuin Ruotsi" kun Ruotsilla on oma valuutta jota se on devalvoinut melkein koko vuosikymmenen.
Ja huom. en sano että Ruotsin devalvointi on ollut yksiselitteisesti HYVÄ asia, totean vain tapahtuneen tosiasian.

Miksi suoranaisesti valehdellaan Ruotsin kruunun arvosta vai onko jostain suunnalta tullut ohjeistusta kirjoitteluun?

Ruotsin kruunu on kellunut euron suhteen melko tasaisesti ja vaihtosuhde on pyörinyt koko ajan noin 10 SKR - 1 Eur paikkeilla (vaihdellen 9 -11 SKR vs 1 Eur). Näin on ollut koko Euro-valuutan ajan. Ei tuossa mitään devalvoitumista ei ole tapahtunut...kysymys on vapaasti kelluvien valuuttojen normaaleista vaihteluista.
Suhteellisesti taloudessaan vielä Ruotsiakin paremmin kehittynyt Tanska kiinnitti jo alusta alkaen valuuttansa Euroon..

Ruotsin kruunu (SEK) – vaihtokurssi kruunu

Perjantai, 1.11.2024 (ruotsin kruunu) – ajankohtaiminen vaihtokurssi ruotsin kruunu 1 € = 11.612 SEK. Kehityksen kaavio ruotsin kruunu (kruunu), Vaihtokurssin laskin, Valuuttamuunnin.

valuuttakurssit-euro.fi

Tanskan kruunu (DKK) – vaihtokurssi kruunu

Perjantai, 1.11.2024 (tanskan kruunu) – ajankohtaiminen vaihtokurssi tanskan kruunu 1 € = 7.456 DKK. Kehityksen kaavio tanskan kruunu (kruunu), Vaihtokurssin laskin, Valuuttamuunnin.

valuuttakurssit-euro.fi

Se että sekä Ruotsin että Tanskan kansantalous on kehittynyt Suomea paremmin ei johdu valuutan arvoista suhteesta Euroon.
- ko. naapurimaat tekivät jo reily 10 vuotta sitten varsin radikaalit uusitukset sosiaaliturvaan, työmarkkinoilla ja verotuksessa.
- Suomessa samaan suuntaan päästiin vientiteollisuuden piirissä vasta Sipilän hallituksen Kiky-päätöksien myötä. Tosin meillä muutokset jäivät paljon vähäisemmilsi kuin vertailumaissa.
- toisaalta kun Tanska ja Ruotsi päättivät vastata 2008 pankkikriisiin julkishallinnon säästötöimilla, meillä päädyttiin lisäämään julkishallinnon kustannuksia ns. "velkaelvytyksellä". Sen jälkeen meillä on joka vuosi otettu lisää velkaa julkishallinnon kulujen kattamiseksi..
- käytännössä Suomen ongelma on keskittynyt julkishallinnon pysyvään alijäämään...vientiteollisuuden kilpailukyvyn kehittymistä on pääosin heikentänyt jatkuvasti kiristyvä työn verottaminen
Tuossa yllä on koko asia lyhyesti kerrottuna..liitteenä muutama linkki joista voi perehtyä aiheeseen tarkemmin..

Borg: ”Ruotsin yritettävä välttää Suomen virheet”

Tärkeimmät ajankohtaiset talousuutiset, pörssikurssit ja kattavat sijoittajapalvelut löydät Kauppalehdestä.

www.kauppalehti.fi

Anders Borg – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Strategia Suomelle - Juhana Vartiainen, Anders Borg

Julkisen talouden näkymät ovat heikot. Esitämme ratkaisuja: Korkeampi kilpailukyky, kasvava työn tarjonta, tuottavuuden ja yrittäjyysilmaston parantaminen.

juhanavartiainen.fi

 

[fulcrum]

Miksi suoranaisesti valehdellaan Ruotsin kruunun arvosta vai onko jostain suunnalta tullut ohjeistusta kirjoitteluun?

Ruotsin kruunu on kellunut euron suhteen melko tasaisesti ja vaihtosuhde on pyörinyt koko ajan noin 10 SKR - 1 Eur paikkeilla (vaihdellen 9 -11 SKR vs 1 Eur). Näin on ollut koko Euro-valuutan ajan. Ei tuossa mitään devalvoitumista ei ole tapahtunut...kysymys on vapaasti kelluvien valuuttojen normaaleista vaihteluista.
Suhteellisesti taloudessaan vielä Ruotsiakin paremmin kehittynyt Tanska kiinnitti jo alusta alkaen valuuttansa Euroon..

Kaikki valuutat kelluvat. Myös Tanskan kruunu, sitä vain tuetaan tukiostoilla tai -myynneillä sen verran että sen arvo pysyy (melkein) vakiona.
On naiivia kuvitella etteikö Ruotsin kruunun arvon laskemisessa viimeinen 7-8 vuoden aikana ole taustalla tietoinen valuuttapolitiikka. Tietysti on, ja sitä on Ruotsissa myös kritisoitu koska ei devalvointi ole tietenkään yksiselitteisesti positiivinen asia.

 

[johan6]

Ruotsin kruunun arvo on koko euro-valuutan aikana (jo reilut 15 vuotta)vaihdellut normaalisti (suhteessa euron arvoon) valuuttamarkkioilla..ihan samalla tavalla kuin kaikki ns. kelluvat valuutat tekevät.. Eikä kysymys ole pelkästään kruunun arvon muutoksista vaan yhtä lailla myös euro ns. kelluu ylös ja alas. Tanskan kruunu on ns. sidottu/kiinnitetty euron arvoon kiinteällä kurssilla..sen arvo suhteessa euroon on pysynyt 4 centin(0,04) haarukassa koko valuuttaunionin ajan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tanskan_kruunu

Venäjän rupla on myös kelluva valuutta. Ehkä sen voi jo sanoa devalvoituneen koska arvo (länsimaisiin valuuttoihin) on puolittunut viimeisen viiden vuoden aikana. Venäjän talouden yhä henkentyessä ruplan arvo tulee jatkuvasti heikkenemään (mm. katteettoman rahan markkinoillelaskun johdosta jne.). Rikollinen diktatuurihallinto painaa jatkuvasti lisää rahaa markkinoille. Venäjällä ollaan väistämällä menossa suuntaan jossa /c:n pyyhkiminen setelirahalla tulee halvemmaksi kuin wc-paperin käyttö..

 

[Nojatuolistrategi]

Venäjän rupla on myös kelluva valuutta. Ehkä sen voi jo sanoa devalvoituneen koska arvo (länsimaisiin valuuttoihin) on puolittunut viimeisen viiden vuoden aikana.

Rupla kelluu kuin kopeekan kolikko. Mutta painovoima painaa vettynyttä taalaakin.

Spoiler

Historically, the Russian Ruble reached an all time high of 82.45 in January of 2016 and a record low of 0.98 in August of 1993.

Historically, the United States Dollar reached an all time high of 164.72 in February of 1985 and a record low of 71.32 in April of 2008.

https://tradingeconomics.com/russia/currency

 

[Umkhonto]

En toki tarkoita kebablihan paistamiseen uuden mittarin kehittämistä. Vaan oikeasti vakavasti otettavia teknisiä innovaatioita jotka on kehitetty suomalaisissa yliopistoissa.

Keksinnöstä tulee innovaatio vasta kun se kaupallistetaan. Näin ollen tuhannet Ö-mapeissa lojuvat hyödyntämiskelvottomat patentit eivät ole eikä niistä koskaan tule innovaatioita. Perustutkimus tuottaa keksintöjä, soveltava ja ongelmanratkaisuun keskittyvä tutkimus yrittää hyödyntää niitä keksintöjä ja luoda niistä kaupallisia innovaatioita.

Innovaatiot - lyhyt oppimäärä

 

[inscout]

Keksinnöstä tulee innovaatio vasta kun se kaupallistetaan. Näin ollen tuhannet Ö-mapeissa lojuvat hyödyntämiskelvottomat patentit eivät ole eikä niistä koskaan tule innovaatioita. Perustutkimus tuottaa keksintöjä, soveltava ja ongelmanratkaisuun keskittyvä tutkimus yrittää hyödyntää niitä keksintöjä ja luoda niistä kaupallisia innovaatioita.

Innovaatiot - lyhyt oppimäärä

Kiitokset termin tarkennuksesta. Kutsuttakoon sitä innovaatiotoiminnaksi mutta sitä tarvitaan lisää ja ennen kaikkea resurssoitua sellaista.

 

[Lunni]

Ruotsin kruunun arvo on koko euro-valuutan aikana (jo reilut 15 vuotta)vaihdellut normaalisti (suhteessa euron arvoon) valuuttamarkkioilla..ihan samalla tavalla kuin kaikki ns. kelluvat valuutat tekevät.. Eikä kysymys ole pelkästään kruunun arvon muutoksista vaan yhtä lailla myös euro ns. kelluu ylös ja alas.

Kyllä, Euro kelluu myös, mutta kun se kelluu samanlailla niin Saksassa kuin Suomessa.

Ruotsin kruunu on kellunut euron suhteen melko tasaisesti ja vaihtosuhde on pyörinyt koko ajan noin 10 SKR - 1 Eur paikkeilla (vaihdellen 9 -11 SKR vs 1 Eur).

Niin, mitäpä jollain 10%:lla on väliä, kun Suomessa saatiin kikyilyllä parannettua kilpailukykyä sen 5%...

 

[Old Boy]

Venäjän rupla on myös kelluva valuutta. Ehkä sen voi jo sanoa devalvoituneen koska arvo (länsimaisiin valuuttoihin) on puolittunut viimeisen viiden vuoden aikana. Venäjän talouden yhä henkentyessä ruplan arvo tulee jatkuvasti heikkenemään

Onko sun numerot kohdallaan? Ruplan vaihtokurssi maaliskuussa 2014 oli 50 ja nyt se on vähän yli 70. Puolittumiseen (siis vaihtokurssiin 100) on vielä matkaa.

 

[johan6]

Kyllä, Euro kelluu myös, mutta kun se kelluu samanlailla niin Saksassa kuin Suomessa.
Niin, mitäpä jollain 10%:lla on väliä, kun Suomessa saatiin kikyilyllä parannettua kilpailukykyä sen 5%...

Asiaa voi ajatella niin monella tavalla... Kun olemme samassa valuutassa Saksan kanssa niin kilpailukyvystä on helppo tehdä vertailuja, kuten kaikesta muustakin..
- teollisuuden osalta voisi todeta että saksalaisten kannattaa tuottaa/valmistaa Suomessa laivoja (Meyer'in telakka, tilauskirjat täynnä 5 vuotta eteenpäin) ja Mersun tekee autoja Uudessakaupungissa.
- ainakin kyseisillä aloilla suomalainen tuotanto on kilpailykyvyltään samaa tasoa Saksan kanssa.
- Se tarkoittaa sitä että suomalaiset yritykset pärjäävät maailmalla tulevaisuudessakin jollei yhteiskunta lähde verottamaan ja sälyttämään lisäkustannuksia.
- kokonaisveroasteen osalta olemme Saksaan verrattuna likimain noin 8%:ia kalliimpi maa... Ruotsin kanssa olemme suurinpiirtein tasoissa.

Kannattaisi muistaa että valuutan arvon muutoksella on paljon muitakin vaikutuksia kuin hetkellinen ja usein näennäinen tuotantokustannusten aleneminen(erityisesti työkustannusten=palkan ostovoiman aleneminen)
- ilmeisestä täällä kirjoittelevat eivät taida olla palkansaajia. Päätellen siitä että niin monet näkevät devalvaation hyvänä keinona kilpailukyvyn parantamiseen. Osittain näin on koska reaalipalkkataso(=ostovoima) alenee.

Suomen "kikyilyllä" parannettiin paitsi kilpailukykyä niin erityisesti työllisyyttä.
- työllisyysprosentti nousi n. 72.5%:in ja lukumääräisesti syntyi n. 150.000 uutta työpaikkaa
- ymmärrän hyvin että esim. SAK ja demarit eivät tuota arvosta..AY-liike puolustaa ensisijaisesti työssäolevien asioita.
- em. arvostuksen heikkous näkyi erityisesti siinä vaiheessa kun hallitus halusi helpottaa alle 25 vuotiaiden nuorten pitkäaikaistyöttömien työnsaantia..rohkaisemalla työnantajia tarjoamaan työpaikkaa helpottamalla ko. työntekijöiden osalta irtisanomissuojaa..
- työttömät nuoret eivät olleet peloissaan irtisanomisturvan heikennyksestä...mutta AY-liike oli.

Old Boy: Onko sun numerot kohdallaan? Ruplan vaihtokurssi maaliskuussa 2014 oli 50 ja nyt se on vähän yli 70. Puolittumiseen (siis vaihtokurssiin 100) on vielä matkaa.[/QUOTE]

Venäjän rupla (RUB) – vaihtokurssi rupla

Tiistai, 1.3.2022 (venäjän rupla) – ajankohtaiminen vaihtokurssi venäjän rupla 1 € = 117.201 RUB. Kehityksen kaavio venäjän rupla (rupla), Vaihtokurssin laskin, Valuuttamuunnin.

valuuttakurssit-euro.fi

H.

Hyvä että joku puolustaa myös Venäjän talouslukuja. Varsin todennäköisesti asiat lähtee Venäjällä rullaamaan hyvään suuntaan kun saatiin tuo, julkisen tiedonsaannin kannalta niin harmillinen tilastokeskus(Rosstat), Putinin haluamaan ruotuun..
- tällainen hyvä kehitys miellyttää varmasti Venäjän/Putinin ystäviä Suomessakin.

Mutta, kuten aiemmin jo totesin ruplan kurssi on myös kelluvaa sorttia. Oheisesta linkistä näkee miten se on kehittynyt 2000-luvulla.. Ennen Kriminin miehitystä ruplan arvo euroon verrattuna oli oli n. 1 eur = 45 rupla.. Pahimillaan arvo laski jo 1 eur = 90 ruplaa tasolle, nyt ollaan taas palattu arvoon 70-80 ruplaa/1 euro tasolle.. Samanaikaisesti inflaatio on heikentänyt kansalaisten ostovaoimaa vielä huomattavasti enemmän.
- valuutan arvon kehityssuunta on selkeästi heikkenevä
- toki ruplan arvvoon vaikuttaa jossain määrin öljyn maailmanmarkkinahinnan muutokset
- Öljy ja kaasu kun ovat lähes ainoita merkittäviä vientituotteita ja tulonlähteitä Putinille.
- keskeisiä syitä ruplan luisumiselle ovat sodankäynti, asevarustelu, (raha)talouden manipulointi, Putinin hallinnon turvaaminen (asevoimat, miliisi, turvallisuuskaarti), kaiken kattava korruptio jne.

 

[krd]

Taloussykli heittää taantumalle:

10-Year Treasury Constant Maturity Minus 2-Year Treasury Constant Maturity | FRED | St. Louis Fed

The 10-year minus 2-year Treasury (constant maturity) yields: Positive values may imply future growth, negative values may imply economic downturns.

fred.stlouisfed.org

Siis kun korkoero pitkän ja lyhyen välillä painuu lähelle nollaa, niin siitä noin vuoden viiveellä tullaan alas.

 

[inscout]

Asiaa voi ajatella niin monella tavalla... Kun olemme samassa valuutassa Saksan kanssa niin kilpailukyvystä on helppo tehdä vertailuja, kuten kaikesta muustakin..
- teollisuuden osalta voisi todeta että saksalaisten kannattaa tuottaa/valmistaa Suomessa laivoja (Meyer'in telakka, tilauskirjat täynnä 5 vuotta eteenpäin) ja Mersun tekee autoja Uudessakaupungissa.
- ainakin kyseisillä aloilla suomalainen tuotanto on kilpailykyvyltään samaa tasoa Saksan kanssa.
- Se tarkoittaa sitä että suomalaiset yritykset pärjäävät maailmalla tulevaisuudessakin jollei yhteiskunta lähde verottamaan ja sälyttämään lisäkustannuksia.
- kokonaisveroasteen osalta olemme Saksaan verrattuna likimain noin 8%:ia kalliimpi maa... Ruotsin kanssa olemme suurinpiirtein tasoissa.

Kannattaisi muistaa että valuutan arvon muutoksella on paljon muitakin vaikutuksia kuin hetkellinen ja usein näennäinen tuotantokustannusten aleneminen(erityisesti työkustannusten=palkan ostovoiman aleneminen)
- ilmeisestä täällä kirjoittelevat eivät taida olla palkansaajia. Päätellen siitä että niin monet näkevät devalvaation hyvänä keinona kilpailukyvyn parantamiseen. Osittain näin on koska reaalipalkkataso(=ostovoima) alenee.

Suomen "kikyilyllä" parannettiin paitsi kilpailukykyä niin erityisesti työllisyyttä.
- työllisyysprosentti nousi n. 72.5%:in ja lukumääräisesti syntyi n. 150.000 uutta työpaikkaa
- ymmärrän hyvin että esim. SAK ja demarit eivät tuota arvosta..AY-liike puolustaa ensisijaisesti työssäolevien asioita.
- em. arvostuksen heikkous näkyi erityisesti siinä vaiheessa kun hallitus halusi helpottaa alle 25 vuotiaiden nuorten pitkäaikaistyöttömien työnsaantia..rohkaisemalla työnantajia tarjoamaan työpaikkaa helpottamalla ko. työntekijöiden osalta irtisanomissuojaa..
- työttömät nuoret eivät olleet peloissaan irtisanomisturvan heikennyksestä...mutta AY-liike oli.


Hyvä että joku puolustaa myös Venäjän talouslukuja. Varsin todennäköisesti asiat lähtee Venäjällä rullaamaan hyvään suuntaan kun saatiin tuo, julkisen tiedonsaannin kannalta niin harmillinen tilastokeskus(Rosstat), Putinin haluamaan ruotuun..
- tällainen hyvä kehitys miellyttää varmasti Venäjän/Putinin ystäviä Suomessakin.

Mutta, kuten aiemmin jo totesin ruplan kurssi on myös kelluvaa sorttia. Oheisesta linkistä näkee miten se on kehittynyt 2000-luvulla.. Ennen Kriminin miehitystä ruplan arvo euroon verrattuna oli oli n. 1 eur = 45 rupla.. Pahimillaan arvo laski jo 1 eur = 90 ruplaa tasolle, nyt ollaan taas palattu arvoon 70-80 ruplaa/1 euro tasolle.. Samanaikaisesti inflaatio on heikentänyt kansalaisten ostovaoimaa vielä huomattavasti enemmän.
- valuutan arvon kehityssuunta on selkeästi heikkenevä
- toki ruplan arvvoon vaikuttaa jossain määrin öljyn maailmanmarkkinahinnan muutokset
- Öljy ja kaasu kun ovat lähes ainoita merkittäviä vientituotteita ja tulonlähteitä Putinille.
- keskeisiä syitä ruplan luisumiselle ovat sodankäynti, asevarustelu, (raha)talouden manipulointi, Putinin hallinnon turvaaminen (asevoimat, miliisi, turvallisuuskaarti), kaiken kattava korruptio jne.

Devalvaatio myös parantaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä verrattuna tuontiin lisäten työllisyyttä kotimaassa. Devalvaatiolla on positiivisia vaikutuksia myös tätä kautta.

Irtisanomisen helpottaminen ei lisää työllisyyttä. Tämä on yleinen EK:n propagandajuttu. Suomessa irtisanominen on jo nyt helpompaa ja ainakin halvempaa kuin muissa läntisen Euroopan maissa. Yritykset työllistävät jos on kysyntää riippumatta sen helppoudesta tai vaikeudesta. Jos kysyntää ei ole, ne eivät työllistä oli irtisanominen vaikka kuinka helppoa.

 

[Mortti]

Onko sun numerot kohdallaan? Ruplan vaihtokurssi maaliskuussa 2014 oli 50 ja nyt se on vähän yli 70. Puolittumiseen (siis vaihtokurssiin 100) on vielä matkaa.

Kurkkasin xe.comin valuuttakäyrää. Jos alkuvuotta hieman venyttää taaemmas, ilmentää nykykurssikin jokseenkin puolittumista. Jotakuinkin 2010 - 2013 rupla oli 37-40 euron kieppeillä, juuri nyt näyttäisi olevan vajaat 73 euroa (mutta esim. pari kuukautta takaperin 80 euroa).

Ruplan kurssilla lienee taipumusta heikentyä helposti, koska länsimaat eivät luota Venäjän sisäpoliittiseen kehitykseen, ja ulkopoliittiset kriisitkin ovat tuoneet päälle vinon pinon Venäjän talouskehitystä heikentäviä pakotteita.