Taloustieteellinen keskustelu

Makkaramestari

Kersantti
Ai 10 vuoden L-taantuma oli sinusta ONNISTUNUT taantuman selätys? Mään, enpä haluaisi nähdä miten käy sitten kun menee oikeasti huonosti.



Devalvaatio romahduttaa ostovoiman ulkomaisiin tavaroihin ja palveluihin nähden. "Sisäinen devalvaatio" romahduttaa ostovoiman myös kotimaisiin tavaroihin ja palveluihin.
Mitä ne kotimaiset tavarat ja palvelut sitten on? Perunat ja vessapaperi? Parturi?
 

tjmies

Kersantti
Lahjoittaja
Irtisanomisen helpottaminen ei lisää työllisyyttä. Tämä on yleinen EK:n propagandajuttu. Suomessa irtisanominen on jo nyt helpompaa ja ainakin halvempaa kuin muissa läntisen Euroopan maissa. Yritykset työllistävät jos on kysyntää riippumatta sen helppoudesta tai vaikeudesta. Jos kysyntää ei ole, ne eivät työllistä oli irtisanominen vaikka kuinka helppoa.
En osaa sanoa varmasti onko näin vai eikä ole. Mutta samaan hengenvetoon väitän ettei osaa jäsen inscoutkaan.
Oikeastihan tämä on sellainen asia että saadakseen tästä varmuuden, pitäisi tehdä vertailevaa tutkimusta. Ja käytännössä tämä on tehtävä tilastojen perusteella, koska oikeita kokeita vaadittavilla skaaloilla ei oikein voida järjestää.

Mutta myös ajatuskokeella pystyy saamaan jotain osviittaa. Jos ajatellaan että "irtisanomisen helpottaminen ei lisää työttömyyttä", niin herää kysymys että sisältääkö tuo väite myös käänteisen väitteen että "irtisanomisen vaikeuttaminen ei vähennä työttömyyttä". Ja laventaen: irtisanomisen helppoudella ei ole vaikutusta työttömyyteen.

Tuo myöhempi kommentti siitä että jos kysyntää ei ole, niiin yritykset ei työllistä vaikka irtisanominen olisi kuinka helppoa, on vain osittainen perustelu. Entä jos kysyntää jollain hetkellä on, mutta irtisanominen on todella vaikeaa? Vaikuttaako tällöin irtisanomisen helppous tai vaikeus halukkuuteen palkata uusia työntekijöitä?

Itse olen näin ajatuskokeen perusteella päätynyt siihen tulokseen että ainakin joissain tilanteissa irtisanomisen vaikeus voi vaikuttaa yritysten työllistämishalukkuuteen. Joten olen myös sitä mieltä että yllä mainitut väitökset siitä että irtisanomisen lisääminen ei lisää työllisyyttä on epätosi. En sano, etteikö olisi tilanteita joissa se on tosi. Mutta vastaavasti on tilanteita, joissa se on - tai vähintään voi olla - epätosi.
Eli siis, vaikka tämä olisikin yleinen EK:n propagandajuttu, ei se silti tee siitä kategoorisesti väärää.

Sen verran vielä loppuun, että vaikka sattuisikin olemaan niin että irtisanomista helpottamalla voisi parantaa työllisyyttä ei tämä tarkoita että välttämättä pitäisi tehdä näin. Kyseessä on aina jonkin sortin tradeoff. Jokin asia parenee, mutta jokin tai jotkut asiat huononee. Tässä tapauksessa voisin kuvitella että yksi hinta mikä tästä pitäisi maksaa on se, että työllistyneiden henkilöiden luottamus työsuhteen jatkoon laskisi. Tällä taas on vaikutusta henkilön kulutuskäyttäytymiseen, lastenhankinta suunnitelmiin ja tsiljoonaan muuhun juttuun......
 

rööperi

Kapteeni
BAN
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006050639.html

Jo joka kolmas yli 16-vuotias suomalainen saa eläkettä

Miesten eläkkeet ovat kaikissa kunnissa keskimäärin korkeammat kuin naisten.
Suomessa on jo lähes 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä, kertoo Eläketurvakeskus. Kaikista 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on jo kolmannes.

Vielä vuonna 2008 vain kahdessa kunnassa eläkkeensaajien osuus yli 16-vuotiaista oli yli puolet. Nyt näitä kuntia on jo 50. Muutos on ollut nopea ja heijastaa koko Suomen ikärakenteen muutosta, sanoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-HeinoEläketurvakeskuksesta.

– Samaan aikaan kuntien määrä on vielä vähentynyt Suomessa, eli siinä mielessä muutos on vielä isompi, Palotie-Heino sanoo.

Eläkkeensaajien osuus on suuri etenkin Itä-Suomessa. Suomen eläkevaltaisin maakunta on Eläketurvakeskuksen mukaan Etelä-Savo, ja seuraavina tulevat Kainuu ja Kymenlaakso. Maakunnista vain Uudellamaalla on eläkkeensaajia alle 30 prosenttia.

Vain perhe-eläkettä saavia ei lasketa omaa eläkettä saaviin. Leskelle ja lapsille maksettava perhe-eläke turvaa toimeentulon perheenhuoltajan kuoltua.

Suurimmat eläkkeet Kauniaisissa
Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 680 euroa kuukaudessa. Eläketurvakeskuksen mukaan lähes 40 prosentilla eläkkeensaajista eläke jää alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia.

Suuria yli 3 000 euron eläkkeitä sai seitsemän prosenttia eläkkeensaajista. Heistä selkeä enemmistö on miehiä.

Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla. Kuntatasolla Kauniainen nousee omaan luokkaansa 3 059 euron keskieläkkeellään. Suomen pienin keskieläke on Etelä-Pohjanmaan Isojoella, 1 215 euroa.

– Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kaikissa kunnissa miesten eläkkeet ovat keskimäärin korkeammat kuin naisten, Palotie-Heino kertoo.

Miesten keskieläke oli 1 898 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 499 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän.

"Lupauksia kannattaisi peilata laskelmia vasten"
Vaalien lähestyessä puolueilta on sinkoillut erilaisia eläkeavauksia. Isojen puolueiden osalta hintalapultaan mojovin avaus on ollut SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteenesittämä "vappusatanen". Viime keväänä Rinne lupasi vappupuheessaan SDP:n parantavan pienillä eläkkeillä elävien ihmisten toimeentuloa. Rinne lupasi puheessaan 100 euroa nettona kuukaudessa lisää alle 1 400 euron eläkkeisiin. Tämä toteutettaisiin useamman vuoden ohjelmalla.

Palotie-Heino ei ota kantaa eri puolueiden eläkelupauksiin, mutta viittaa Eläketurvakeskuksen tuoreisiin laskelmiin. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa työeläkemaksuun voimakkaan korotuspaineen.

– Kannattaisi näitä laskelmia vasten peilata lupauksia. Haasteita riittää pelkästään tällä nykyjärjestelmälläkin jo, Palotie-Heino sanoo.

Hänen mukaansa pieniin eläkkeisiin voi olla ehkä tarpeen tehdä tarkistuksia.

– Silloin täytyy ottaa kokonaisuus haltuun ja miettiä, miten rahoitus hoidetaan pitkällä aikavälillä. Kyse ei ole vain yhdestä vuodesta, vaan kumulatiivisesta vaikutuksesta tuleville vuosikymmenille, Palotie-Heino sanoo.
 

inscout

Eversti
En osaa sanoa varmasti onko näin vai eikä ole. Mutta samaan hengenvetoon väitän ettei osaa jäsen inscoutkaan.
Oikeastihan tämä on sellainen asia että saadakseen tästä varmuuden, pitäisi tehdä vertailevaa tutkimusta. Ja käytännössä tämä on tehtävä tilastojen perusteella, koska oikeita kokeita vaadittavilla skaaloilla ei oikein voida järjestää.

Mutta myös ajatuskokeella pystyy saamaan jotain osviittaa. Jos ajatellaan että "irtisanomisen helpottaminen ei lisää työttömyyttä", niin herää kysymys että sisältääkö tuo väite myös käänteisen väitteen että "irtisanomisen vaikeuttaminen ei vähennä työttömyyttä". Ja laventaen: irtisanomisen helppoudella ei ole vaikutusta työttömyyteen.

Tuo myöhempi kommentti siitä että jos kysyntää ei ole, niiin yritykset ei työllistä vaikka irtisanominen olisi kuinka helppoa, on vain osittainen perustelu. Entä jos kysyntää jollain hetkellä on, mutta irtisanominen on todella vaikeaa? Vaikuttaako tällöin irtisanomisen helppous tai vaikeus halukkuuteen palkata uusia työntekijöitä?

Itse olen näin ajatuskokeen perusteella päätynyt siihen tulokseen että ainakin joissain tilanteissa irtisanomisen vaikeus voi vaikuttaa yritysten työllistämishalukkuuteen. Joten olen myös sitä mieltä että yllä mainitut väitökset siitä että irtisanomisen lisääminen ei lisää työllisyyttä on epätosi. En sano, etteikö olisi tilanteita joissa se on tosi. Mutta vastaavasti on tilanteita, joissa se on - tai vähintään voi olla - epätosi.
Eli siis, vaikka tämä olisikin yleinen EK:n propagandajuttu, ei se silti tee siitä kategoorisesti väärää.

Sen verran vielä loppuun, että vaikka sattuisikin olemaan niin että irtisanomista helpottamalla voisi parantaa työllisyyttä ei tämä tarkoita että välttämättä pitäisi tehdä näin. Kyseessä on aina jonkin sortin tradeoff. Jokin asia parenee, mutta jokin tai jotkut asiat huononee. Tässä tapauksessa voisin kuvitella että yksi hinta mikä tästä pitäisi maksaa on se, että työllistyneiden henkilöiden luottamus työsuhteen jatkoon laskisi. Tällä taas on vaikutusta henkilön kulutuskäyttäytymiseen, lastenhankinta suunnitelmiin ja tsiljoonaan muuhun juttuun......
Olet oikeassa siinä, että näistä asioista voi esittää vain mielipiteitä. Niiden todistaminen on vaikeaa / mahdotonta syistä jotka mainitsit.

Tosiasia kuitenkin on, suomessa irtisanominen on huomattavasti halvempaa ja helpompaa kuin monissa euroopan verrokkimaissa. Ja verrattaessa työllisyyden kehitystä näissä maissa suomeen, voidaan mielestäni melko perustellusti väittää, että ainakaan helpompi irtisanominen ei ole työpaikkoja suojannut tai tuonut niitä lisää.

Sinänsä ymmärrän pienten yritysten kohdalla irtisanomisen helpottamisen voivan lisätä jonkin verran uskallusta työllistämisen (ihan omastakin kokemuksesta) mutta isommissa yrityksissä en tähän usko. Sen sijaan työn sivukulujen merkitys voi olla paljon suurempi mutta siitähän emme nyt keskustellut.

Vuokratyöllä ja pätkätöillä on sitten yritetty taklata tuota kausivaihtelukysymystä, mutta vaikka ajatus sinä onkin hyvä, siitä on tullut korvike vakinaiselle työlle ja se on kääntynyt itseään vastaan. Vuokratyö ja pätkätyöt ovat mielestäni yksi työmarkkinoiden isoista ongelmista nykyään.

Oma mielipiteeni on se, että vaikka joissain tapauksissa helpompi irtisanominen voi lisätä työllisyyttä, kokonaisuutena vaikutukset ovat miinusmerkkiset. Jo pelkästään sen vuoksi, että kilpailutilanteessa suomesta irtisanotan helpommin koska se on halvempaa. Tästä on käytännön esimerkkejäkin olemassa. Niinpä vaikka en voikaan todistaa kantaani, ei siihen pysty EK:kaan ja minun kantani tueksi on kuitenkin esittää vertailua kilpailijamaihin. Näin ollen pitäydyn propagandatuomiossani:).

Hyvää pohdintaa sinulla aiheesta!
 

johan6

Kapteeni
Kylläpä työn hinta vaikkapa autokorjaamoilla on aika suuri verrattuna materiaalikustannuksiin.
Juuri näin..

Varsin nopeasti devalvaation merkitys näkyy varaosissa (suurin osa tulee ulkomailta) ja tarvikkeissa. Myös polttoaine ja öljy kalistuus jne.
- palkat pysyy ennallaan mutta tietysti palkkojen suhteellinen osuus autokorjaamon hinnoittelussa laskee.
- tottakai myös autonasentajan palkan ostovoima heikkenee kun kaikki ulkomailta tuotavat raaka-aineet ym. kallistuu. Toki polttoaineiden, energian jne. kallistuminen nostaa myös kotimaisten tuotteiden hintoja.

Yrittäjälle itselleen tilanne ei ole aivan yhtä huono. Hän voi hinnoitella devalvaation aiheuttaman ostohintojen ja kustannusten nousun asiakkaiden maksettavaksi..Varmasti huomioi yrityksen katerakenteessa myös oman henkilökohtaisen toimeentulonsa. Hyvä niin.

Työnantajan kannalta tässä on hienoa että työntekijöillä itsellään on positiivinen käsitys devalvaatiosta. Kuten täälläkin keskusteluissa tulee esille. Juuri palkansaajat ovat kaikkien halukkaimpia devalvoimaan. Joskus tällainen jopa hieman naurattaa ja tokihan yrittäjänä voi olla erittäin iloinen tällaisesta työntekijäpuolen asenteesta.
 

tjmies

Kersantti
Lahjoittaja
Oma mielipiteeni on se, että vaikka joissain tapauksissa helpompi irtisanominen voi lisätä työllisyyttä, kokonaisuutena vaikutukset ovat miinusmerkkiset. Jo pelkästään sen vuoksi, että kilpailutilanteessa suomesta irtisanotan helpommin koska se on halvempaa. Tästä on käytännön esimerkkejäkin olemassa. Niinpä vaikka en voikaan todistaa kantaani, ei siihen pysty EK:kaan ja minun kantani tueksi on kuitenkin esittää vertailua kilpailijamaihin. Näin ollen pitäydyn propagandatuomiossani:).
Juu, hiukan postaukseni jälkeen tajusin että on todennäköistä että tarkoitit varmaankin pariakin asiaa. 1) suomessa irtisanominen on jo sen verran helppoa että sen helpottaminen ei tuota haluttua vaikutusta ja jossain määrin myös 2) irtisanominen helpottamisen muut vaikutukset on merkittävämpiä kuin tässä mainittu vaikutus.
Yleisemmän tason jaaritteluni oli kuitenkin jo päätynyt internetiin eikä sieltä lähde enää kulumallakaan....
 

rööperi

Kapteeni
BAN
Juuri näin..

Varsin nopeasti devalvaation merkitys näkyy varaosissa (suurin osa tulee ulkomailta) ja tarvikkeissa. Myös polttoaine ja öljy kalistuus jne.
- palkat pysyy ennallaan mutta tietysti palkkojen suhteellinen osuus autokorjaamon hinnoittelussa laskee.
- tottakai myös autonasentajan palkan ostovoima heikkenee kun kaikki ulkomailta tuotavat raaka-aineet ym. kallistuu. Toki polttoaineiden, energian jne. kallistuminen nostaa myös kotimaisten tuotteiden hintoja.

Yrittäjälle itselleen tilanne ei ole aivan yhtä huono. Hän voi hinnoitella devalvaation aiheuttaman ostohintojen ja kustannusten nousun asiakkaiden maksettavaksi..Varmasti huomioi yrityksen katerakenteessa myös oman henkilökohtaisen toimeentulonsa. Hyvä niin.

Työnantajan kannalta tässä on hienoa että työntekijöillä itsellään on positiivinen käsitys devalvaatiosta. Kuten täälläkin keskusteluissa tulee esille. Juuri palkansaajat ovat kaikkien halukkaimpia devalvoimaan. Joskus tällainen jopa hieman naurattaa ja tokihan yrittäjänä voi olla erittäin iloinen tällaisesta työntekijäpuolen asenteesta.
Devalvaatio on aikalailla 90-luvun juttuja tässä vaiheessa peliä, kun kaikki toiminnot yritetään keskittää yhteen pisteeseen ja jos vaikka devalvoitaisiin niin ei toiminnot tule takaisin jostain Kiinasta tai Intiasta. Suomi ei pysty missään muotoa luomaan kilpailuasetelmaa skaalautuvuusetuihin puhumattakaan että Kiinassa asuu edelleen väkeä jossakin luolissa, jotka The Puolue haluaisi mielellään liittää osaksi tehdasväestöä 2 sentin tuntipalkalla.

Niin juu ja tuosta korjaamopisneksestä sen verran, että nykyajan korjaamon tekniikalla voisi varmaan upottaa jonkin 60-luvun ydinsukellusveneen. Eli materiaalikustannukset käsittää myös kaikenlaisten hilavitkuttimien ostamisen, että voi vaihtaa öljynputsarin.
 

johan6

Kapteeni
Itse olen näin ajatuskokeen perusteella päätynyt siihen tulokseen että ainakin joissain tilanteissa irtisanomisen vaikeus voi vaikuttaa yritysten työllistämishalukkuuteen.
Kysymys on siitä että pyrittiin löytämään ja antamaan työllistymismahdollisuuksia nuorille alle 25 vuotiaille pääosin vailla ammattikoulutusta oleville pitkäaikaistyöttömille..
- en jaksa uskoa että tällaisen henkilön kohdalla keskeinen ongelma on irtisanomisen helppoudessa tai vaikeudessa.
- mielestäni tärkeintä olisi että mahdollisimman moni saisi edes mahdollisuuden päästä mukaan työmarkkinoiille.
- työnantajan tavoitteena ei suinkaan ole irtisanoa sellaisia nuoria jotka osoittautuvat motivoituneiksi ja asiallisiksi työntekijöiksi.

Valitettavasti ay-liike ei puoluepoliittisista syistä halunnut tällaisia muutoksia/mahdollisuuksia/kokeiluja työmarkkinoille.. Hyvin todennäköisesti ay-liikkeen lakkoilulla ja vastustuksella estettiin useiden tuhansien nuorten pitkäaikaistyöttömien mahdollisuus päästä esittäytymään työpaikoille sekä työllistymään. Näitä, vaille mahdollisuuksia jääneitä, nuoria ei hyödytä tippaakaan se että poliittisesti järjestäytynyt sosialistinen ay-liike näytti voimaansa ja irtisanomisen edellytykset säilyivät ko. nuorten kohdalla ennallaan. Kyseinen irtisanomismahdollisuus olisi koskenut vain ko. kohderyhmää ja erityistilannetta.

P.S. Olen joskus joutunut irtisanomaan väkeä ja se on ns. hyvien työntekijöiden kohdalla erittäin ikävä tehtävä. Näissä tilanteissa olen käyttänyt aikaa keskusteluihin yrittäjäkollegoiden kanssa sekä hyvällä menestyksellä antanut suorituksia. Tämä kaikessa yhteistyössä ja ymmärryksessä työntekijän kanssa.
- maailma on muuttunut. Läheskään kaikki työnantajat eivät nykyaikana enää "ruoski työntekijöidensä selkänahkaa verille ja ime työntekijöiden verta" Kuten sosialistien propagansa väittää.
 

tjmies

Kersantti
Lahjoittaja
Kysymys on siitä että pyrittiin löytämään ja antamaan työllistymismahdollisuuksia nuorille alle 25 vuotiaille pääosin vailla ammattikoulutusta oleville pitkäaikaistyöttömille..
- en jaksa uskoa että tällaisen henkilön kohdalla keskeinen ongelma on irtisanomisen helppoudessa tai vaikeudessa.
- mielestäni tärkeintä olisi että mahdollisimman moni saisi edes mahdollisuuden päästä mukaan työmarkkinoiille.
- työnantajan tavoitteena ei suinkaan ole irtisanoa sellaisia nuoria jotka osoittautuvat motivoituneiksi ja asiallisiksi työntekijöiksi.
Minun mielestäni kuvaamasi kaltainen henkilö on aikalailla se, jonka työllistämishalukkuuteen irtisanomisen vaikeus vaikuttaa kaikista eniten.
EDIT: en minäkään usko että keskeinen ongelma on tämä.
Aikaisempi, lainaamasi pohdintani kohdistui lähinnä siihen esitettyyn väitteeseen että irtisanomisen vaikeus ei vaikuta yritysten työllistämishalukkuuteen.
 

rööperi

Kapteeni
BAN
- maailma on muuttunut. Läheskään kaikki työnantajat eivät nykyaikana enää "ruoski työntekijöidensä selkänahkaa verille ja ime työntekijöiden verta" Kuten sosialistien propagansa väittää.
Onhan tuolla tuo IT-pisnes, jota markkinoidaan iloisten ihmisten kokoontumisajoiksi, vaikka todellisuus aivan toista, aivan kuten monet itsemurhiin päätyneet uskonlahkot ovat operoineet. Se ruoska on vaihtunut psykoloogiseen painostamiseen ja se toimii erittäin hyvin kun nykyään tehtaan esimies voi nostaa töppöset pöydälle ja ottaa ihan rennosti, kun duunarit ovat alkaneet valvomaan toisiaan ajatuspoliisin ottein koska "intohimo tekemiseen" ja "kasvu4life" on niin pop.
 

johan6

Kapteeni
Onhan tuolla tuo IT-pisnes, jota markkinoidaan iloisten ihmisten kokoontumisajoiksi, vaikka todellisuus aivan toista, aivan kuten monet itsemurhiin päätyneet uskonlahkot ovat operoineet. Se ruoska on vaihtunut psykoloogiseen painostamiseen ja se toimii erittäin hyvin kun nykyään tehtaan esimies voi nostaa töppöset pöydälle ja ottaa ihan rennosti, kun duunarit ovat alkaneet valvomaan toisiaan ajatuspoliisin ottein koska "intohimo tekemiseen" ja "kasvu4life" on niin pop.
Maailma on täynnä vaihtoehtoja.. vaikeita ja helppoja jne. Löytyy sopivia hommia niin laiskoille kuin ahkerillekin. Jos työntekijänä on vaikeaa niin ehkä kannattaisi kokeilla yrittäjyyttä niin pääsee itse päättämään ja samalla ottamaan vastuuta omista tekemisistään. Tunnen henkilökohtaisesti monia kavereita varsinkin mainitsemaltasi IT-alalta jotka tekevät oman yrityksensä puitteissa kaikenlaista tilaustöitä asiakkailleen.. Toki heille on yhteistä vahva ja monipuolinen osaaminen omalta alaltaan mutta ei se osaaminen ole heillekään tipahtanut taivaasta.. Sen eteen on tehty töitä, opiskeltu, harjoiteltu ja kokeiltu kaikenlaista.. Eikä mikään ole tässä mielessä muuttunut. Aivan samalla tavalla aloitin itsekin yrittämisen joskus kauan, kauan sitten..
 

rööperi

Kapteeni
BAN
Maailma on täynnä vaihtoehtoja.. vaikeita ja helppoja jne. Löytyy sopivia hommia niin laiskoille kuin ahkerillekin. Jos työntekijänä on vaikeaa niin ehkä kannattaisi kokeilla yrittäjyyttä niin pääsee itse päättämään ja samalla ottamaan vastuuta omista tekemisistään. Tunnen henkilökohtaisesti monia kavereita varsinkin mainitsemaltasi IT-alalta jotka tekevät oman yrityksensä puitteissa kaikenlaista tilaustöitä asiakkailleen.. Toki heille on yhteistä vahva ja monipuolinen osaaminen omalta alaltaan mutta ei se osaaminen ole heillekään tipahtanut taivaasta.. Sen eteen on tehty töitä, opiskeltu, harjoiteltu ja kokeiltu kaikenlaista.. Eikä mikään ole tässä mielessä muuttunut. Aivan samalla tavalla aloitin itsekin yrittämisen joskus kauan, kauan sitten..
IT-pisnes, kuten kaikki muut alat tämän talousjärjestelmän piirissä, on tiensä päässä. Yrittäjyys ei tule koskaan katoamaan tästä maailmasta, mutta se tämä Pipilän ja kumpp. iänkaikkinen talouskasvu on utopiaa. Jotenka kaikki tähän talousjärjestelmään sidonnainen koulutus on menossa kankkulan kaivoon. Jos on kouluttautunut esim. ekonoomiksi eli monopolirahojen hiplailuun perustuvaan ammattiin niin kauppiksen paperit ovat yhtä arvokkaita kuin niiden toimivuus sytykkeinä. Itse olen ottanut pesäeron IT-pisnekseen jo kolme vuotta sitten kun uusien yritysten pisnesideat ovat luokkaa deittailu sovellus puudeleille. Ei tämä mitään uutta ole, neljäs ammatin vaihto jo, mutta tosin kohta kaupanteon välineeksi ei enää kelpaa monopoliraha.
 

johan6

Kapteeni
Toinen juttu on että kiinnostaako ihmisiä ostaa jotain sähköistä munavatkainta kahden donan hintaan.
Vaihtoehtoja riittää. Sen voi myydä myös viidellä donalla niin saa paremman katteen.

Suomesta löytyy kilpailukykyä ja osaamista. Lähellä on maailma vaurain, 500 miljoonan asukkaan yhteismarkkina-alue. Mistään muualta, koko maailmasta ei löydy parempia lähtökohtia taloudelliselle menestymiselle. Hinnalla ei ole juurikaan merkitystä.. esim. autojakin löytyy moneen hintaluokkaan 3.000€, 30.000€, 300.000€ ja jopa 3.000.000€ maksavia.. Noissa kalleimmissa on sellainen erikoisuus että kaikki on myyty jo ennen niiden valmistamista. Niiden kohdalla taloudellinen riski on kaikkein vähäisin..
 

rööperi

Kapteeni
BAN
Vaihtoehtoja riittää. Sen voi myydä myös viidellä donalla niin saa paremman katteen.

Suomesta löytyy kilpailukykyä ja osaamista. Lähellä on maailma vaurain, 500 miljoonan asukkaan yhteismarkkina-alue. Mistään muualta, koko maailmasta ei löydy parempia lähtökohtia taloudelliselle menestymiselle. Hinnalla ei ole juurikaan merkitystä.. esim. autojakin löytyy moneen hintaluokkaan 3.000€, 30.000€, 300.000€ ja jopa 3.000.000€ maksavia.. Noissa kalleimmissa on sellainen erikoisuus että kaikki on myyty jo ennen niiden valmistamista. Niiden kohdalla taloudellinen riski on kaikkein vähäisin..
Riippuu mitä henkilö pyörältään tarvitsee. Jos puhutaan normaalista ihmisestä niin silloin kyseessä on tarve päästä paikasta A paikkaan B kun taas näillä viiden donan viikonloppu Tour de Franse-kuskeilla on enemmänkin tarve näyttäytyä kovana sotkijana muille.

Kilpailukyky ei tarkoita minulle mitään kun puhutaan tuotteista ja palveluista, joiden tarkoitus on ratkaista jokin oikean elämän onkelma eikä esim. jokin ykkösten ja nollien maailman ongelma, jolla on vain näennäinen sidonnaisuus oikeaan maailmaan. Ja huom. nyt puhutaan tuotteista/palveluista joita pitää myydä isolla volyymilla eikä mistään parille ökyporholle myytävästä 200 metrin jahdeista. Ei näillä näpertelyillä elätetä kansoje ja, täten, valtioita. Koko homma on yhtä talouskasvu-intoilun kautta valmistettua illuusiota.
 
Maailman kannattavin yritys?

The earnings of Saudi Arabia’s giant oil company have long been a mystery, kept under wraps by the country’s government. But on Monday, Saudi Aramco opened its books, revealing that it generated $111.1 billion in net income last year, making it probably the world’s most profitable company by far.

It handily beat Apple ($59.5 billion in net income in 2018) and ran laps around other oil companies like Royal Dutch Shell ($23.9 billion) and Exxon Mobil ($20.8 billion). The disclosure reveals a company that is hugely profitable but also tightly bound to one country and the price of oil. https://www.nytimes.com/2019/04/01/business/saudi-aramco-profit.html
 

inscout

Eversti
Vaihtoehtoja riittää. Sen voi myydä myös viidellä donalla niin saa paremman katteen.

Suomesta löytyy kilpailukykyä ja osaamista. Lähellä on maailma vaurain, 500 miljoonan asukkaan yhteismarkkina-alue. Mistään muualta, koko maailmasta ei löydy parempia lähtökohtia taloudelliselle menestymiselle. Hinnalla ei ole juurikaan merkitystä.. esim. autojakin löytyy moneen hintaluokkaan 3.000€, 30.000€, 300.000€ ja jopa 3.000.000€ maksavia.. Noissa kalleimmissa on sellainen erikoisuus että kaikki on myyty jo ennen niiden valmistamista. Niiden kohdalla taloudellinen riski on kaikkein vähäisin..
Noissa kalleimmissa on lisäksi yksi hauska ominaisuus mitä kaikki eivät tiedä.

Nimittäin se, että ne tehdään melkein kaikki tappiolla:).
 

johan6

Kapteeni
Noissa kalleimmissa on lisäksi yksi hauska ominaisuus mitä kaikki eivät tiedä.
Nimittäin se, että ne tehdään melkein kaikki tappiolla:).
Herättää kysymyksiä:
- ovatko Asiakkaat liian köyhiä?
- vai, viekö kapitalisti firman rahat?
- jääkö ne köyhät jotka ovat investoineet tappiolliseen? tuotantoon, sosiaaliturvan asiakkaiksi?
 
Top