- meillä tulisi ottaa enemmän mallia vapaamman markkinatalouden ehdoilla toimivista maista ja yhteiskunnista
Tämän väitteen kuulee -tarpeeksi usein-. Nykyään olen pyytänyt väitteen esittäjää kertomaan, mitä tarkoittaa -vapaampi markkinatalous- ja missä maissa se mielestäsi toimii de facto selvästi mitaten paremmin kuin Suomessa?
Perusteluissa pitää huomioida se -tuki-, mitä suomivaltio tosiasiassa antaa yritystoiminnalle: koulutetut työntekijät, toimivan infran, vakaan ympäristön, toimivan rahamarkkinan, turvallisen miljöön jne.jne.
Sitten vielä lisätään yrittäjän vastuu. Jos luulette, että mm. länsi-euroopan maissa yrittäjän vastuu on jotenkin pienempi kuin Suomessa, niin siinä tulee kyllä virheväite. Väitän, että vertailumaissa yrittäjän vastuu on jopa suurempi kuin Suomessa.
Toimin aikanaan matkailualalla ja markkinointihommissa eurooppalaisessa ulottuvuudessa. Jotain silloin tarttui nahkaan. Ja kyllä yksi -nahkaan- osunut asia oli yrittäjän vastuu, se jouduttiin ottamaan kumppaneiden osalta ihan eri vakavasti, ja vasta Unioniin liittyminen käynnisti Suomessa tietyn evoluution tässä kohtaa. Siinä kun Suomessa pudotellaan ratkaisuja melkein hihasta, on eurooppalainen konteksti hyvin pikkutarkkaa nypläämistä - nimenomaan yrittäjän kannalta.
Amerikkalainen kapitalismi kuulostaa että jees. Siinä vaan törmätään ihan samaan asiaan - yrittäjän vihoviimeiseen vastuuseen. Plus amerikkalainen sisämarkkina on niin hillitön, että sitä on mahdotonta siirtää Suomeen tai edes Unioniin. Se vaan ei ole sama asia.
Asioippa yrittäjänä Saksassa tai Ranskassa erilaisissa virastoissa....tulee Suomea ikävä. Tai Hollanti....varaa aikaa, tupakkaa ja hermolääkkeitä, eikä asianajajakaan ole turhake.
En ole ottanut omiin kokemuksiini viitaten lainkaan todesta tuota yllä esittämääsi väitettä enää sitten vuoden -94. Silloin alkoivat baikalin oppivuodet ko. kontekstissa.
Suomalaisen yrittämisen suurin este on sisämarkkinoidemme hervoton aneemisuus. Jokaisen laajentumishaluisen yrityksen on kehitettävä suunnitelma laajentaa toimintaansa EUn alueelle, vähintään. Ja sitä vasta opetellaan, koska YYAsuomi oppi vähän paskoille tavoille, homma toimi liian helposti ja valtio johti toimintaa ja tosiasiassa järkkäsi -viennin-.
Tuleva sukupolvi osaa varmasti jo paremmin. Itku meinaa päästä, kun huomaan, että kielten opiskelu suoritetaan edelleen laiskoin metodein. Ja kielet ja kulttuurien tuntemus on SE, jos aiotaan pärjätä vaikkapa Unionin markkinoilla, saatana.
Nyhrääminen kotimarkkinoilla on joissain tapauksissa säälittävää. Ja sitten itketään, että ei kannataa nyyh. Ja yrittäjää ei tueta ja ymmärretä....mietihän hetki, mikä vääristymä tuossa on?
Koko-ongelma. Tuotanto ei välttis pysty vastaamaan kysyntään, ei edes alkuunkaan, kun lähdetään puuhaamaan isompiin ympyröihin. Siihen törmäsin itsekin aikanaan.
EUn aluetukirahoituksesta jopa 80 pros. saattaa ohjautua yhteen kartonkitehtaaseen maakunnan osalta. MH?
Jos taas tarkoitat -vapaammalla markkinataloudella- turkkilaisia pitsaketjuja ja nepalilaisia ruokaloita, niin puhumme eri asioista. Ja toisaalta samasta. Jos ko. oivalliset yrittäjät pystyvät Suomessa saamaan käyntiin erittäin säännellyn ihmisten syöttämiseen liittyvän bisneksen, niin missä siis hidasteet? Mikä vapaus puuttuu? Työelämän lait romukoppaan ja verojen maksu vapaaehtoiseksi?
.
podtail.com
