Taloustieteellinen keskustelu

Tuntuu kovin epäloogiselta, mutta tutkimusten mukaan perustulo nimenomaan auttaisi tuohon. Suurin osa ihmisistä oikeasti haluaa jotakin mielekästä tekemistä päiväänsä (tutkittu juttu, harvoja poikkeuksia toki löytyy), ja jos pikkutienestejä voisi tehdä ilman että elämiseen tarvittavien rahojen saanti saattaa katketa yhtäkkiä useammaksi kuukaudeksi, niin sitten niitä myös tehtäisiin huomattavasti enemmän. Puhumattakaan siitä, että pienyrittäjällä olisi edes jonkinlainen turvaverkko.

Mielestäni fiksusti tätä selitetään blogissa https://www.jaanawessman.fi/blog/köyhyys-ei-vähene-kyttäämällä (Vasemmiston ehdokas, älkää klikatko jos saatte siitä näppyjä).

Ja tuo 75% ei kovin paljoa lohduta, jos (niin kuin nyt) lisäys tulee sellaisista, jotka ovat viikossa tunnin leikin-laulan työkkäriaktivoinnissa tai palkattomassa työssä. :/
Ainakaan ne artikkelit joita itse olen lukenut perustustulokokeilusta eivät tue näkemystä että perustulon saadat lähtisivät hakeutumaan näille mainitsemillesi epätyypillisille työmarkkinoille (osa-aikaisiin, pätkätöihin, erilaisiin projekteihin jne.). Pikemminkin käy niin että perustulon varassa elävät sopeuttavat (tietysti ymmärrettävästi) elämäänsä saamansa perustulon mukaan. Ikävä kyllä..mutta siihenkin on syynsä. Suomen tuloverotuksen progressio nousee melko nopeasti jo varsin pienissäkin tulotasoissa sellaiseksi että työtätekemällä saadusta "ylimääräisestä" tulonlisästä verottaja ottaa varsin suuren osuuden. Sillä pienellä käteen jäävällä osalla ei sitten "kannattakaan" tehdä töitä.

Toisekseen tiedossa on että varsin monet sosiaaliturvan varassa elävät (erikoisesti tämä on tuttua maahanmuuttajilla) tekevät kaikenlaista pientä harmaantalouden hommaa pienellä muutaman euron/tunti nettopalkkiolla. Yleistä on myös kaikenlainen pikku kaupustelu, matkustelu ja tavaroiden maahantuonti, myynti jne. Puhumattakaan niistä jotka osallistuvat jopa laittomuuksiin ns. pikkurikolliseen toimintaan jne. Omassa kulttuurissaan elävillä on myös omat yhteisölliset "piirinsä" joiden parissa käydään tällaita pienimuotoista vaihdantataloutta jne..ja joskus toki suurempaakin.
- tarkoitan tuolla sitä että perustulo on omiaan tukemaan ja jopa luomaan mahdollisuuksia tällaiselle yhteiskunnan kannalta hieman epätoivottavalle elämäntavalle.
- perustulosta huolimatta virallisesti verotetut lisäansiot myös estävät joissain tapauksissa muiden tulonsiirtojen saamista (esim. asumistuki, harkinnanvaraiset sosiaalituet jne.) mikä ohjaa myös harmaille markkinoile.
- toki syynä viralliselle työllistymiselle on myös siinä että suomalaisilla työmarkkinoilla muitakin kynnyksiä esim. vahvojen sopimuskäytäntöjen vuoksi.

Suurimpana tekijänä on kuitenkin julkishallinnon n. 8 miljardin vuosittainen pysyvä kestävyysvaje.. Suomella ei ole varaa lähteä maksamaan perustuloa. Tässäkään rintamassa Suomen ei kannata(eikä käytännössä voikaan) olla ensimmäisenä maailmassa. Meidän on parempi odottaa että tällainen uudistus otetaan käyttöön esim. Norjassa.
- Norja on perusteiltaan samanlainen maa kuin Suomi..sillä erolla että heillä on oikeasti riittävät taloudelliset resurssit toteuttaa perustulon kaltaisia hankkeita.
- seurataan norjalaisten kokemuksia siitä miten perustulo mukautuu yhteiskuntaan, mitä hyötyä siitä on ja löytyykö haittoja.

Suomessa ei ole mahdollisuutta lähteä vastikkeettoman perustulon maksajaksi. Mutta ehkä olisi mahdollista kokeilla toisenlaisia keinoja työllistää ihmisiä mm. pienipalkkaisille sekä toisaalta ns. heikomman tuottavuuden töihin jne.
- esimerkiksi vaikkapa työstä maksettavan palkan verottomuus n. 1.500 €/kk asti (madaltaisi työllistymiskynnystä ja houkuttelisi lähtemään töihin)
- joustava käytäntö siirtymisessä sosiaalietuuksilta töihin sekä takaisin.
- pien-/henkilöyrittäjyyden helpottaminen..

Vaikkapa siten että yrittäjä voisi ostaa vaikka R-kioskilta (tai netistä jne.) valtion verolipun joka kattaisi kaikki verot ja maksut/kk. Sen jälkeen saisi tehdä kauppaa, työtehtäviä eri asiakkaille, yksityisille, yrityksille jne. niin paljon kuin haluaa. Jopa ilman arvonlisäveroa esim. alle 50.000 vuosimyyntiin asti jne. Jatkossa riittäisi byrokratiaan se että ostaa samanlaisen verolapun/kk jne.
- ei tarvita mitään kirjanpitoja eikä mitään muutakaan byrokratiaa. Verolapussa olisi tunnistenumero jota voisi käyttää työn, tavaroiden, palveluiden jne. laskutuksessa jne. Esim. silloin kun tekee toitä kirjanpitovelvolliselle.
- jos liiketoiminta kasvaa siten että palkkaa työntekijöitä ja liikevainto kasvaa niin tottakai tulisi siirtyä käyttämään normaaleja yrityksen talousrutiineita, mutta niitäkin olisi mahdollista tarkistaa helpommiksi jne.

Toki olisi mahdollista tehdä kaikenlaisia muitakin järjestelmiä joilla saataisiin työnteon kynnyksiä alennettua..Myös maailmalta löytyy esimerkkejä maailmalta vaikka kuinka paljon.
 
Tämä perustulon järjettömyys on yksinomaan Suomen omien vihersosialistien hanketta...
Meillä tarvitaan lisää työtätekeviä, työllisyys prosentti tulee saada reilusti yli 75%:in...
Yhteiskunnalla ei ole varaa mihinkään vastikkeettomiin tulonsiirtoihin..
Eikä missään tapaksessa perustulon kaltaisiin pysyviin kulurakenteisiin..
Liki 30 vuotta maassa olleet somalit ja Irakilaiset jne. elävät jo osin toisessa sukupolvessa sosiaaliturvan kustannuksella (em. kansalaisista on tilastojen mukaan edelleenkin 70-80%:n työttöminä).
Perustulon idea on hyvä mutta toteutus on väärä. Kyllä sosiaali tuki järjestelmä täytyy hyvinvointivaltiossa olla. Nykyisen mallin heikkous on sen byrokraattisuus sekä se, että ihmiset eivät oikein tunne sitä. Nykyistä mallia kehittämällä päästäisiin hyvään tulokseen. Ei tänne tarvita mitään raha sampoa vaan malli jossa heikommassa asemassa olevista pidetään huolta ja voidaan tarjota elämisen arvoinen elämä. Sitten jos henkilö työllistyy niin sosiaaliturva jää osittain tai kokonaan pois.
 
Perustulon idea on hyvä mutta toteutus on väärä. Kyllä sosiaali tuki järjestelmä täytyy hyvinvointivaltiossa olla. Nykyisen mallin heikkous on sen byrokraattisuus sekä se, että ihmiset eivät oikein tunne sitä. Nykyistä mallia kehittämällä päästäisiin hyvään tulokseen. Ei tänne tarvita mitään raha sampoa vaan malli jossa heikommassa asemassa olevista pidetään huolta ja voidaan tarjota elämisen arvoinen elämä. Sitten jos henkilö työllistyy niin sosiaaliturva jää osittain tai kokonaan pois.

Samoilla linjoilla,
Perustulon ajatus on mielestäni se, että jos kansalainen on joka tapauksessa oikeutettu sosturvaan, miksi se vaatii hirvittävän kokoisen byrokratian.
Isoin säästö saataisiin optimitapauksessa keventämällä massiivista byrokratiaa. Valitettavasti tämä ei realististista.
 
.
Ainakaan ne artikkelit joita itse olen lukenut perustustulokokeilusta eivät tue näkemystä että perustulon saadat lähtisivät hakeutumaan näille mainitsemillesi epätyypillisille työmarkkinoille (osa-aikaisiin, pätkätöihin, erilaisiin projekteihin jne.).

Tulee mieleen, että miten paljon on vaikuttanut se, että edes nuo epätyypilliset työmarkkinat eivät halua tai tarvitse ko. työvoimaa.

Kun on tarjontaa, niin on myös varaa valita.

Suomen ongelmat alkoivat noin vuonna 2007 hujakoilla. Pahimmillaan: joka vuosi osa väestöstä jäi jälkeen; ja jos vuonna 2007 oli parikymppinen opiskelija, joka jäi jälkeen, on tänään kolmekymppinen, jolla ei ole enää minkäänlaisia mahdollisuuksia.

Vaikka se koulun paperi, joka kertoo jostain osaamisesta, ei vanhennu, niin silti ammattitaito vanhentuu työnantajien silmissä. Varsinkin jos kyse perusammateista, jossa joka vuosi syntyy kouluista tarjontaa. Varaa valita.

---

Ainoa asia mikä tulee mieleen asian korjaamiseksi, edea jollain tavalla:

Y-tunnus sellaiseksi, että sen saa jos haluaa, ilman että päälle hyökkää heti verottaja. Eli remontti Y-tunnuksen byrokratiaan ja YELin työnarvoon:

-Saa ottaa Y-Tunnuksen ilman, että työkkäri tai Kela hyökkää heti kimppuun
-YELiä ei makseta työnarvon mukaan, vaan kertyneistä tuloista.
-Kun tulot kasvavat, vaikuttavat ne porrasteisesti sosiaalietuuksiin. Ei on/off.
 
Samoilla linjoilla,
Perustulon ajatus on mielestäni se, että jos kansalainen on joka tapauksessa oikeutettu sosturvaan, miksi se vaatii hirvittävän kokoisen byrokratian.
Isoin säästö saataisiin optimitapauksessa keventämällä massiivista byrokratiaa. Valitettavasti tämä ei realististista.

Se isomman skaalan ongelma on, että järjestelmä haluaa tehdä itsenäisestä elämisestä peräti rikollista. Sossuturva on periaatteessa laastari isompaan ongelmaan nähden, joka on että tämä talousjärjestelmä eli kapitalismi, massin kumuloitumisena yhteen pisteeseen, ei enää toimi.

“When a government is dependent upon bankers for money, they and not the leaders of the government control the situation, since the hand that gives is above the hand that takes. Money has no motherland; financiers are without patriotism and without decency; their sole object is gain.” ― Napoleon Bonaparte
 
Viimeksi muokattu:
https://www.forbes.com/sites/jeffmc...-pyramid-scheme-steven-chu-says/#220ca384f178

The World Economy Is A Pyramid Scheme, Steven Chu Says

uncaptioned image

Steven Chu, former U.S. Secretary of Energy, 1997 Nobel Prize winner in physics, and the new president of the American Association for the Advancement of Science. (AP Photo/Tsering Topgyal)
The world economy is based on ever-increasing population, said Nobel laureate Steven Chu, a scheme that economists don't talk about and that governments won't face, a scheme that makes sustainability impossible and that is likely to eventually fail.

"The world needs a new model of how to generate a rising standard of living that’s not dependent on a pyramid scheme," Chu said at the University of Chicago.

Chu didn't specify what that new model would look like, but he offered a solution to the population growth the current one relies on.

"Increased economic prosperity and all economic models supported by governments and global competitors are based on having more young people, workers, than older people," Chu said. "Two schemes come to mind. One is the pyramid scheme. The other is the Ponzi scheme. I’m not going to explain them both to you, you can look it up. But it’s based on growth, in various forms."

For example, healthy young workers pay the health care costs for aging workers and retirees, the former energy secretary said, a scheme that requires increasing numbers of young workers. And economic growth requires more and more people to buy more and more stuff, with dire environmental consequences.

There are at least two problems with that:

  1. "Depending on a pyramid scheme or a Ponzi scheme, there’s no such thing as sustainability," Chu said.

  2. As standards of living increase, population growth declines. So if the economy succeeds in raising standards of living, it undermines itself.
"The economists know this, but they don’t really talk about it in the open, and there’s no real discussion in government," Chu said. "Every government says you have to have an increase in population, whether you do it through immigrants or the home population. So, this is a problem."

China has replaced its one-child policy with incentives for parents to have two children, Chu noted as an example, and France offers a prize, the Médaille de la Famille Française, to mothers of large families. Incentives like these will not help the world achieve sustainability, he said.

Chu, the man who solved the Gulf Oil spill with a doodle on a napkin, then offered two painless solutions to population growth:

"Education of women and wealth creation. Across all cultures. You go negative. You go negative birth.

"In many countries around the world, developed countries, Japan, Spain Italy, we’re talking about 1.3 (children per couple), 1.2 going below 1, where 2 is steady state."

So Chu expects these effects of rising living standards to eventually offset the growth of human population. That will help the environment, he said, but it will also require a new kind of economy.
 

Tupakkaveron kertymät ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina pääasiassa veronkorotuksien vuoksi. Vuonna 2017 veron kokonaistuotto oli 954 miljoonaa euroa.

Tupakkaveroa korotetaan vuosina 2018-2019. Korotukset toteutetaan neljässä vaiheessa puolivuosittain siten, että ensimmäinen korotus tehtiin vuoden 2018 alusta, toinen tehdään heinäkuun 2018 alusta, kolmas vuoden 2019 alusta ja neljäs korotus heinäkuun 2019 alusta.

Kun tupakkaverotus on ajettu lopulliseen ratkaisuunsa (jos 'savutonta Suomea' sellaisena pidetään), niin mistä korvaavat verotulot sen jälkeen? Vai meinataanko nakata paskat yli 900 miljoonan verotuloille?
 
Kun tupakkaverotus on ajettu lopulliseen ratkaisuunsa (jos 'savutonta Suomea' sellaisena pidetään), niin mistä korvaavat verotulot sen jälkeen? Vai meinataanko nakata paskat yli 900 miljoonan verotuloille?

Ajatuksena kai on että tupakan kansanterveydelle aiheuttamat haitat katoavat jolloin veroja ei tarvita niin paljon.
Kokonaan toinen juttu on että pidän tupakan täyskieltoa melko utopistisena ajatuksena. Tuloksena on vain taas reservaatti-ilmiö, kuten nuuskan kanssa.
 
Kun tupakkaverotus on ajettu lopulliseen ratkaisuunsa (jos 'savutonta Suomea' sellaisena pidetään), niin mistä korvaavat verotulot sen jälkeen? Vai meinataanko nakata paskat yli 900 miljoonan verotuloille?

Eihän tuo 900 miltsii katoa minnekään. Jonnekin se ohjautuu ja vaikuttaa johonkin taloudelliseen toimeliaisuuteen, josta sitten irtoaa tuloja/verotusta.
 
Yhtälö ei toimi nykyisellään, joten mistäs seuraavaksi leikattaisiin? Ääh, liian vaikeita poliittisia keskusteluja näin vaalien alla.

Tästä totuudesta poliitikot vaikenevat: ”Leikkauksia on tehtävä laaja-alaisesti” – Lue talousviisaiden tylyt arviot
29083
Julkaistu: 10.4. 6:00

Vaalikeskusteluissa on luvattu äänestäjille kaikenlaista hyvää. Vähemmälle on jäänyt se puhe, miten vanhenevan Suomen talous kestää?

Suomi on lähivuosina ja vuosikymmeninä suurten ongelmien edessä. Väestö ikääntyy ja samaan aikaan työikäisiä on aiempaa vähemmän. Syntyvyyden romahdus on yllättänyt poliitikot ja talousviisaat.

Seuraavan eduskunnan on jo tehtävä monta päätöstä, joilla näitä ongelmia aletaan ratkoa. Tähän asti vaalipuheissa on lähinnä luvattu hyvää, mutta edessä on välttämättä myös kipeitä päätöksiä. Kysyimme ekonomisteilta ja talouden tuntijoilta, mistä talouden miinoista näissä vaaleissa olisi oikeasti pitänyt puhua.

Näin he vastasivat.

”Leikkauksia tehtävä laaja-alaisesti”


Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju löytää useammankin talousasian, joista ei ole puhuttu, vaikka olisi pitänyt.

– Aloitan kestävyysvajeesta. Valtiovarainministeriö on laskenut, että tulevan hallituksen on leikattava julkisia menoja tai kiristettävä veroja kaksi miljardia. Siinä vaiheessa oletettiin, että sote-uudistus syntyy. Koska näin ei käynyt, siitä ei tullut kolmea miljardia säästöä, kuten oli oletettu. Tarkoittaa, että meillä on viiden miljardin aukko julkisessa taloudessa eikä ole puhuttu siitä, mistä rahat tulevat.

– Lisäksi pitäisi puhua, miten 75 prosentin työllisyysasteeseen päästään. Jo nyt on saavutettu rakenteellisen työttömyyden raja. Täytyisi miettiä, miten saamme enemmän väkeä töihin. Se linkittyy esimerkiksi vuorotteluvapaan sääntöihin, kotihoidontuen pituuteen, perhevapaauudistukseen ja työttömyysturvan porrastuksiin. Kaikki helpot keinot on jo käytetty.

"Meillä on viiden miljardin aukko julkisessa taloudessa eikä ole puhuttu siitä, mistä rahat tulevat."

Kangasharju haluaisi puhetta myös yritysten tuottavuudesta – ja miten siitä pidetään huolta. Eli miten suomalaiset yritykset voittavat maailmalla tilauksia ja miten yrityksiä saadaan investoimaan Suomeen. Hänen mielestään Suomen hyvä kilpailukyky parantaa työllisyyttä enemmän kuin yksikään hallituksen varsinainen työllisyystoimenpide.

– Kääntäen kyse on siitä, mitä kikylle ja siinä sovituille asioille tapahtuu. Maailmanmarkkinoilla kysyntä hiipuu ja meillä pitäisi olla selvät sävelet, miten toimitaan, ettei hintakilpailukyky täällä romahda. Hallituksella pitää olla tähän heti valmis vastaus ja valmius toimia.

Kangasharjun mukaan työnantajapuoli on asiassa ”silmiinpistävän hiljaa”. Mistä voi päätellä, että pinnan alla on varsin paljon jännitteitä.

Jos tulevan hallituksen on leikattava, mistä Kangasharju leikkaisi.

– Siinäpä se. On laaja-alaisesti katsottava, mistä voi leikata. Kunnilta luvattiin jo kertaalleen ottaa pois tehtäviä miljardin verran. Se nyt ainakin on tehtävä.


”Pahimmassa tapauksessa matalasuhdanne tulee ensi vuonna”


Aktian pääekonomisti Heidi Schauman sanoo ihmetelleensä, miten kaikki puolueet vannovat 75 prosentin työllisyysasteen nimiin, mutta eivät kerro, miten sinne päästään.

– Se on todella vaikea kysymys ja aivan politiikan ja arvovalintojen ytimessä. Tästä asiasta tulisi todella isoja eroja puolueiden välille, jos puolueet kertoisivat, millä keinoilla he 75 prosentin työllisyysasteeseen aikovat päästä.

Hyvin vähän on Schaumanin mielestä puhuttu myös euroalueen ja EU:n asioista. Ne otetaan vähän kuin annettuina, vaikka tulossa voi olla isoja muutoksia ja uudistuksia. Lisäksi hänestä olisi pitänyt puhua enemmän yleisestä taloustilanteesta.

– Valtiovarainministeriön ennuste on hyvä pohja, eikä se anna sellaista kuvaa, miten ehdokkaat asioista puhuvat. Nyt ollaan aika optimistisia, että hyvä talouskehitys jatkuu, vaikka voimme olla globaalissa matalasuhdanteessa pahimmassa tapauksessa jo ensi vuonna.

"Nyt ollaan aika optimistisia, että hyvä talouskehitys jatkuu."
Jos 75 prosentin työllisyysaste ei toteudu, se tarkoittaa Schaumanin mukaan, että julkiselta sektorilta on leikattava menoja tai sitten on hyväksyttävä, että velkaa otetaan lisää.

– Siinä tapauksessa on hyväksyttävä, että velkasuhde pysyy suhteellisen korkeana.

Jos mennään leikkauksiin, mistä Schauman leikkaisi.

– Vastaan niin päin, että olen aika varma, että koulutuksesta ei enää leikata.

– Yritystuista voitaisiin leikata, mutta edellisen hallituksen aikana nähtiin, miten vaikeaa se on. Vaikka sote-uudistus ei onnistunut, seuraavan hallituksen on keksittävä tapa uudistaa sote-alan toimintaa. Sieltä voi löytyä ainakin laskelmissa tehostamista. Samoin kuin sosiaaliturvauudistus, sieltä voi löytyä sellaisia tapoja toimia, että niistä syntyy säästöä.

”Suhdannekäänne vesittää kaikkien tavoitteita”


Mitkä tekijät vaikuttavat työllisyyteen, miten tuottavuus saadaan kasvu-uralle, miten rahoitetaan infrahankkeet ja miten suhtaudutaan valtion omistukseen? Nämä asiat ovat jääneet vaalikeskusteluissa paitsioon, työeläkeyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander sanoo.

– Infra liittyy ilmastopolitiikkaan ja raideliikennettä pitäisi kehittää. Turun ja Tampereen ja kaikki ratahankkeethan maksavat ihan hirveästi. On pyöritelty ratayhtiöideaa, mutta siitä ei ole paljon keskusteltu. Halutaanko lähteä yksityistämään tai millaisia ratkaisuja haetaan.

Kianderia on häirinnyt Juha Sipilän hallituksen kehuskelu siitä, että työllisyysasteen toteutunut nousu olisi lähes kokonaan hallituksen toimien ansiota.

– Vähän häiritsee se ajatus, että työllisyys nousee pelkästään työttömien kannusteita muuttamalla. Se kyllä lisää työvoiman tarjontaa ja luo kannusteita mennä töihin. Mutta työnhakijat eivät luo työpaikkoja, vaan yritykset luovat. Siksi pitäisi miettiä, mitkä asiat vaikuttavat työpaikkojen syntyyn, varsinkin kun tiedämme, että parantuneet vientinäkymät ovat vaikuttaneet aika paljon. Voiko politiikalla vaikuttaa siihen, että yritykset haluavat ja voivat luoda työpaikkoja.

"Odotettavissa olevasta suhdannekäänteestä kukaan ei keskustele, koska se on vähän ikävä aihe ja vesittää kaikkien tavoitteita."
Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin edellyttäisi Kianderin mukaan suotuisia olosuhteita. Kun Eurooppaan ennakoidaan jonkinlaista taantumaa, on vaikea säilyttää nykyinenkin työllisyysaste.

– Odotettavissa olevasta suhdannekäänteestä kukaan ei keskustele, koska se on vähän ikävä aihe ja vesittää kaikkien tavoitteita.

Jos työllisyys heikkenee, ollaan takaisin julkisen talouden kriisissä, koska väestön ikääntyminen heikentää julkista taloutta joka tapauksessa, Kiander sanoo.

Sitten saatetaan taas alkaa puhua julkisen talouden leikkauksista.

– Voi kysyä, mitä säästämistarpeeseen vaikuttaa se, että lainakorko on nolla prosenttia. Se on keskustelu, jota taloustieteilijät ovat nyt käynnistäneet. Jos laina on ilmaista, kuinka paljon meidän on syytä hermostua?

Kianderin mukaan finanssipolitiikan mitoituksessa kannattaa ottaa huomioon muiden euromaiden tilanne, koska Euroopan keskuspankki mitoittaa politiikkansa euroalueen kantokyvyn mukaan.

”Työllisyyden paranemiseen vetoaminen heikoin kohta”


Valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri Raimo Sailas on sitä mieltä, että tärkeimpiä talousasioita on vaalikeskusteluissa käsitelty. Esimerkiksi julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainosta ja työllisyysasteen nostamisen tärkeydestä on puhuttu.

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin on vaikea mutta saavutettavissa oleva tavoite, Sailas sanoo.

– Tässä käytetään usein esimerkkinä muita Pohjoismaita, joissa työllisyysaste on korkeampi. On vaikea nähdä perusteltuja syitä sille, miksi se ei Suomessa voisi olla korkeampi. Tosin nyt, kun kansainväliset suhdanteet ovat heikkenemään päin, työllisyysasteen nostaminen on vaikeampaa.

Monet puolueet ovat perustelleet esimerkiksi menolisäyksiä sillä, että työllisyysasteen nostaminen antaa siihen mahdollisuuden.

"Siinä mennään aivan liian helpolla, että sanotaan vain, että työllisyysastetta nostetaan ja sillä hoidetaan jokunen miljardi lisää."
Tämä on Sailaksen mielestä vaalikeskusteluiden heikoimmin perusteltuja asioita juuri siksi, että työllisyystilanne on Suomessa pitkälti riippuvainen kansainvälisestä taloudesta ja vientikysynnästä.

– Siinä mennään aivan liian helpolla, että sanotaan vain, että työllisyysastetta nostetaan ja sillä hoidetaan jokunen miljardi lisää, joka sitten jaetaan erinäisiin hyviin tarkoituksiin.

Sailas tunnettiin 90-luvulla ”Sailaksen listasta”. Nyt hän ei lähde arvioimaan sitä, joudutaanko vaalien jälkeen joka tapauksessa leikkauksiin. Hän toivoo, että keskusteluissa tarkemmin määriteltäisiin leikkaukset.

– Onko leikkausta esimerkiksi se, jos on olemassa suunnitelma jonkin menokohteen kasvattamiseksi ja jos sitä ei kasvatetakaan, onko se leikkaus vai ei?

”Elintaso tulee työn tuottavuudesta”


Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo, että vaalikeskusteluissa ei ole puhuttu työn tuottavuudesta.

– Puhutaan hirveästi työllisyysasteen nostosta, mikä sinänsä on ihan hyvä. Mutta elintaso meille tulee siitä, miten työn tuottavuutta saadaan nostettua.

Kuismanen pitää mahdollisena työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin, mutta se ole asiassa oleellisinta.

– Työllisyysasteen nousu ei tarkoita välttämättä sitä, tarjotut työtuntimäärät lisääntyvät. Työllisyysastehan saadaan hyvin nopeasti ylös, jos on väkeä joka tekee viikossa muutaman tunnin työtä.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työlliseksi määritellään henkilö, joka on tehnyt tutkimusviikolla vähintään tunnin töitä.

Kuismasen mielestä hyväksi ”primääritavoitteeksi” hallitukselle voisi kirjata sen, että rahoitustasapaino olisi koko vaalikauden ajan positiivinen.

"Työllisyysastehan saadaan hyvin nopeasti ylös, jos on väkeä joka tekee viikossa muutaman tunnin työtä."
Hänen mukaansa varsinkin kansainvälinen kauppa on hyytymässä ”kohtalaisen nopeasti”.

– Kehittyneissä maissa viennin kasvu on puolittunut viimeisen puolen vuoden aikana.

Hän uskoo, että tästä seuraavat realiteetit alkavat näkyä seuraavan hallituksen ensimmäisen puolen vuoden aikana.

Tarvittaessa mahdollisia leikkauskohteita riittää. Vahva hallitus pystyisi ”omalta pieneltä osaltaan” saamaan kuntoon yritystukiasiaa. Tämä pitäisi tehdä ”perushyvällä” hallituskauden kestävällä ohjelmalla, ei äkkileikkauksilla.

– Sosiaaliturvan taso tulee vääjäämättä keskusteluun, koska meillä on parhaassa työiässä olevia 25-64-vuotiaita työvoiman ulkopuolella.

Hallintorakenteestakin säästöjä löytyisi.

”Piru elää yksityiskohdissa”


STTK:n pääekonomisti Ralf Sund sanoo puolueiden olevan ”herttaisen yksimielisiä” 75 prosentin työllisyystavoitteesta.

– Aika vähän on avattu keinoja joilla tämä tavoite saavutetaan, Sund sanoo.

– Piru elää yksityiskohdissa.

Sundin mukaan vaalikeskusteluissa on mennyt ”puurot ja vellit” sekaisin. Hän sanoo, että ei ole kaikesta samaa mieltä valtiovarainministeriön raportin kanssa, mutta se on kuitenkin paras pohjustus aiheesta ja sisältää ”ihan relevantin kysymyksenasettelun”.

– Siinä todettiin, että tarvitaan kahden miljardin menoleikkaukset tai tulonlisäykset, pääosin leikkaukset. Sitten voidaan tasapainottaa taloutta kahdella miljardilla nostamalla työllisyysaste 75 prosenttiin. Kotiläksyt on luettu huonosti, kun tulee viestiä, että jos työllisyysaste nousee 75 prosenttiin, mitään ei tarvitse tehdä.

"Kotiläksyt on luettu huonosti, kun tulee viestiä, että jos työllisyysaste nousee 75 prosenttiin, mitään ei tarvitse tehdä."
Sund pitää todennäköisempänä, että tavoitetta ei saavuteta. Se toisi paineita sekä menojen leikkaamiseen että verojen korottamiseen. Vaalikauden aikana keskustelu aiheesta ainakin lisääntyy.

Sundin mukaansa leikkauksia voitaisiin tehdä ”harjaamalla tarkemmin” pitkäaikaisia menoja kuten yritystukia. Jonkinlainen sosiaaliturvan uudistus voisi lisätä kannustavuutta ja joustavuutta.

– Mutta ei siellä mielestäni ole hirveästi tehtävää, Sund sanoo.

Hän kiinnittäisi huomiota myös tulopuolelle, erityisesti listamaattomien yritysten osinkoverotukseen.

Sund pitää talouteen ennustettua käännettä huonompaan ”aika pienenä”.

Hän haluaisi keskustelua myös siitä kuinka suuri eriarvoisuus on, pitäisikö sille tehdä jotain ja jos niin mitä.

”75 prosentin työllisyysaste ei toteudu kokoaikaisella työllä”


Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen haluaisi vaalikeskusteluihin paljon enemmän näkemyksiä, mitä mieltä puolueet ovat talouspolitiikan EU-integraatiosta.

– EU-komissio tavoittelee nopeampaa ja tehokkaampaa päätöksentekoa verotuksessa. Se osuu aivan talous- ja finanssipolitiikan ytimeen. Olemme tottuneet tekemään talouspolitiikkaa omilla ehdoillamme. Jos veroasioissa siirrytään määräenemmistöpäätöksiin, menetämme toimivaltaamme.

– On jäänyt hyvin epäselväksi, miten puolueet suhtautuvat tähän kehitykseen.

Kun puhutaan julkisen talouden vajeesta, Pylkkäsen mielestä kukaan ei puhu esimerkiksi vientitakuista ja niiden kautta tulevasta potentiaalisesta velkariskistä. Takausvastuut ovat näkymätön osa kansantalouden tunnusluvuissa, vaikka julkisen talouden takausvastuut suhteessa bkt:hen ovat meillä EU-maiden suurimpia.

"Olemme tottuneet tekemään talouspolitiikkaa omilla ehdoillamme. Jos veroasioissa siirrytään määräenemmistöpäätöksiin, menetämme toimivaltaamme."
– Täällä kauhistellaan paljon pienempiä summia, vaikka valtio on takaajana kymmenien miljardien vientitakuille.

Talousennusteet povaavat käännettä huonompaan ja niissä näkyy monenlaisia riskejä. Pylkkänen ei pidä tilanne kovin huolestuttavana.

– Teollisuuden tilauskirjat ovat täynnä ja uusia tilauksia tulee. Työllisyys on kehittynyt hyvin ja kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet. Kotimainen kulutuskysyntä vahvistuu. Reaalimaailmassa mikään ei viittaa siihen, että käänne huonompaan olisi tulossa.

Pylkkänen pitää myös mahdollisena, että 75 prosentin työllisyysasteeseen päästään.

– Se on mahdollista. Niinkin voi käydä, että 75 prosentin työllisyysaste onnistuu, mutta ihmisillä ei ole kokoaikaista työtä eikä kokoaikaista palkkaa. Silloin he ovat tilanteessa, jossa he käyvät töissä, mutta tarvitsevat silti tukia.

Jos uuden hallituksen on leikattava jostain, Pylkkänen neuvoo leikkaamaan yritystuista


https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006064964.html
 
11.4. klo 12:07
Tyly tutkimustulos: Vain 10 % Suomen ja Pohjoismaiden suuryrityksistä kehittää tuottavia innovaatioita
innovaatio.jpg
Colourbox


Vain kymmenen prosenttia pohjoismaisista suuryrityksistä on innovaatiomenestyjiä, jotka kehittävät aidosti liiketoimintaa uudistavia, kasvua ja kannattavuutta tukevia innovaatioita sekä saavat innovaatioinvestoinneilleen tuottoa.
Tämä käy ilmi konsulttiyhtiö Accenturen tuoreesta tutkimusraportista, johon haastateltiin 120 ylimmän johdon edustajaa suuryrityksistä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Tutkimuksessa selvitettiin, millaiset yritykset selviytyvät murroksesta voittajina ja miten ne tässä onnistuvat.
Taannoinen pitkä laskukausi ohjasi monet suuryritykset Suomessa hakemaan kasvua kustannussäästöistä. ”Vaikka merkkejä uudesta taantumasta on jo ilmassa, tällä vanhalla strategialla ei enää pärjää”, Accenture Suomen innovaatiojohtaja Anna Puustell toteaa yhtiön tiedotteessa.


”Ydinliiketoiminnan suojelu ja kehittäminen eivät riitä kilpailussa uusia, toimialarajoja rikkovia kilpailijoita vastaan. Yritysjohtajat tarvitsevat rohkeutta rakentaa uutta liiketoimintaa”, Puustell sanoo.
Innovaatiomenestyjät ovat onnistuneet kasvamaan viime vuosina toimialansa keskiarvoa paremmin. Ne raportoivat kasvattaneensa sekä liikevaihtoa että tulosta innovaatioiden kautta viimeisten viiden vuoden aikana. Ne myös ennustavat saavansa yhä vahvempia innovaatioista juontavia taloudellisia tuloksia seuraavan viiden vuoden aikana.
Miksi innovaatiomenestyjiä on niin vähän?
Tutkimus osoittaa, että innovaatiomenestyjät keskittyvät huomattavasti muita vahvemmin niin sanottuihin disruptiivisiin innovaatioihin, joiden tavoitteena on luoda täysin uutta markkinaa (67 prosenttia innovaatiomenestyjistä, mutta vain 35 prosenttia muista yrityksistä). Suurin osa yrityksistä keskittyy kuitenkin vielä niin sanottuun inkrementaaliseen innovointiin, eli nykytuotteiden ja -palveluiden kehittämiseen.

Tutkimusraportin mukaan toinen erottava tekijä on kulttuuri ja johdon sitoutuminen innovaatiomenestykseen. Innovaatiomenestyjien organisaatioista 87 prosentissa ylin johto on vahvasti sitoutunut innovaatiotoimintaan, kun muissa yrityksissä osuus on 44 prosenttia. Innovaatiomenestyjiä ei yhdistä tietty toimiala tai tietynlainen asiakaskunta, vaan innovaatioagendan asettaminen yrityksen strategian ytimeen.
”Tutkimuksemme osoittaa hienosti sen, että tarvitsemme nyt ennen kaikkea rohkeutta ja systematiikkaa uudistumisen läpivientiin”, sanoo Accenture Suomen teknologiajohtaja Tomas Nyström. ” Hackathonit, demot ja prototyypit ovat hienoja, mutta ne ovat kaukana tuloksentekokoneistosta. Nyt on Suomessakin aika siirtyä piloteista skaalaukseen. Tätä muutosta täytyy yrityksissä johtaa ylhäältä alas.”
Tutkimus selvitti yritysten menestystä seitsemällä osa-alueella. Suurimmat erot menestyjien ja muiden yritysten välillä näkyivät erityisesti voimavarojen tehokkaassa hyödyntämisessä, datalähtöisyydessä sekä osaajien ja henkilöstömallien optimoinnissa ja monimuotoisessa hyödyntämisessä.
Innovaatiomenestyjät olivat muita yrityksiä edellä myös erilaisten innovaatiokäytäntöjen omaksumisessa osaksi liiketoimintastrategiaa. Tällaisia käytäntöjä ovat muun muassa ylimmän johdon kouluttaminen uusista teknologioista ja muutoksesta, pienten monimuotoisten tiimien hyödyntäminen uudistumisen toteuttamisessa, uusien palveluiden suunnittelu yhdessä loppuasiakkaiden kanssa, tekoälyn hyödyntäminen asiakasrajapinnassa sekä start-up- ja Ventures-toiminnan tuominen osaksi yrityksen kehittämisagendaa.

https://www.tekniikkatalous.fi/talo...ista-kehittaa-tuottavia-innovaatioita-6762996
 
Yhtälö ei toimi nykyisellään, joten mistäs seuraavaksi leikattaisiin? Ääh, liian vaikeita poliittisia keskusteluja näin vaalien alla.

Tästä totuudesta poliitikot vaikenevat: ”Leikkauksia on tehtävä laaja-alaisesti” – Lue talousviisaiden tylyt arviot

Arvelisin että kaikista köyhimmiltä, eläkeläisiltä, ja muusta vastaavasta leikataan jos kokoomus löytyy hallituksesta. Maatalous ja yritystukiin tuskin kosketaan.
 
Arvelisin että kaikista köyhimmiltä, eläkeläisiltä, ja muusta vastaavasta leikataan jos kokoomus löytyy hallituksesta. Maatalous ja yritystukiin tuskin kosketaan.
Jos yhteiskunnan varat ja verotuotot pysyy entisellään tai vähenee samalla kun tulonsiirtojen varassa elävien määrä lisääntyy niin leikkauksia joudutaan tekemään. Näin käy olipa hallituksessa keitä tahansa.

Verotuottoja saadaan lisää kun yrittäminen ja yrityksen lisääntyy minkä johdosta tuotanto kasvaa..Käytännössä tämä tarkoittaa työpaikkojen lisääntymistä ja työttömyyden vähenemistä..
- jokainen uusi työpaikka lisää yhteiskunnan verotuottoja sekä vähentää samalla yhteiskunnan kustannuksia.
- jokainen uusi työpaikka parantaa julkishallinnon taloutta kahdesta suunnasta..

Ymmärrettävästi jokainen Suomeen tullut "elintasopakolainen" lisää yhteiskunnan kustannuksia..
- sosiaaliturvan kokonaispottia joudutaan jakamaan yhä useammalle.
- erityisen ongelman muodostaa ne tietyt kansallisuudet joita on elätetty jo lähes 30 vuotta yhteiskunnan kustannuksella.
- näiden osalta toinenkin sukupolvi on lähes kokonaisuudessaan yhteiskunnan tulonsiirtojen varassa.

Maataloustukia Suomi maksaa kaikissa tapauksissa..jos lopetataan maksut suomalaisille tuottajille rahat menee täysimääräisesti ulkomaisille.
Yritystukien kohdalla tilanne varmasti vaihtelee..osa on tarpeellisia ja ehkä jotkut voisi lopettaa.

Sekin olisi hyvä ymmärtää että leikkauksia voidaan tehdä vain niiltä jotka saavat tukia.
Olen ehdottamasti samaa mieltä siinä että tukileikkaukset pitäisi kohdentaa varakkaisiin ja rikkaisiin.
 
Olen ehdottamasti samaa mieltä siinä että tukileikkaukset pitäisi kohdentaa varakkaisiin ja rikkaisiin.

Tukileikkauksia voida kohdistaa varakkaisiin (& korporaatioihin), koska rikkailla on semmoinen kiva pikku etu, että he voivat liikkuttaa omia ansiotuloja että pääomatuloja maasta toiseen kunnes löytyy sopivaa veroprosenttia. Toki on sitten kiinteämmät kohteet kuten vaikkapa Tallink/Viikkari, joista voi nipistää ihan huoletta, koska matkustajaliikenne ei ole nykyisessä muodossa mikään strateginen tukikohde valtiolle. Ja ylipäätään valtion rooli pitäisi supistaa minimiin työelämässä ja antaa keskittämisen kiihtyä nopeammin jotta vältytään pitempiaikaiselta yhteiskunnan näivettämiseltä tukien kautta.
 
Voiskohan niitä tulonsiirtoja kohdentaa toisin? Esim onko hyvätuloisella ihan pakko olla lapsilisä, jonka voi sijoittaa lapselle pesämunaksi, kun samaan aikaan toimeentulotuki leikkaa sen pois köyhältä?
Vuonna 2013 Kela maksoi lapsilisiä yhteensä noin 1,49 miljardia euroa.

Tulonsiirtotilasto on myös aika hauska... vasta yli 70k:n bruttotuloilla maksetaan enemmän kuin saadaan.

https://www.stat.fi/til/tjt/2015/02/tjt_2015_02_2017-03-24_tau_002_fi.html
Bruttotulot kotitaloutta kohden, euroa -- Maksetut tulonsiirrot -- Saadut tulonsiirrot

0–14 999 789 10297
15 000–19 999 1941 15031
20 000–39 999 5358 16758
40 000–69 999 12812 17808
70 000–99 999 22985 13246
100 000–119 999 33979 13745
120 000–149 999 44255 11924
150 000– 78046 15726

edit: sehän näyttää oikein hienolta taulukolta... /s
 
Yritystukea maksetaan vuosittain rapiat miljardi euroa, siitä ei löytynyt sekelin sekeliä leikattavaa vaikka parlamentaarinen työryhmä etsi taskulampun kanssa Mauri Pekkarisen johdolla.

Kansallista maataloustukea maksetaan 318 milj euroa vuosittain, sillä on saatu aikaiseksi tuottajahinnat jotka eivät kata tuotantokustannuksia ja kuluttajahinnat jotka ovat euroopan korkeimpia. Jotenkin me olemme onnistuneet rakentamaan maatalouden jossa tuotetaan ruokaa tappiolla ja tulot kuitataan valtiolta?????
 
Kansallista maataloustukea maksetaan 318 milj euroa vuosittain, sillä on saatu aikaiseksi tuottajahinnat jotka eivät kata tuotantokustannuksia ja kuluttajahinnat jotka ovat euroopan korkeimpia. Jotenkin me olemme onnistuneet rakentamaan maatalouden jossa tuotetaan ruokaa tappiolla ja tulot kuitataan valtiolta
Et ole ilmeisesti katsonut karttaa? On aika selvää, miksei maataloutemme tuotantokustannukset ole ihan yhtä edullisia kun etelämpänä Euroopassa.
 
Back
Top