Jyrki Lyytikkä / Yle
Suomi voisi vahvistaa talouskasvua, synnyttää runsaasti uusia työpaikkoja ja samalla leikata ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä.
Tämä voitaisiin saavuttaa vuoteen 2030 mennessä mylläämällä verotus perusteellisesti, selviää Sitran keskiviikkona julkaisemasta
selvityksestä (siirryt toiseen palveluun).
– Meillä on aikamoinen kiire saada vähennettyä päästöjä. Verotus on tehokas keino ohjata niitä, tutkimustyötä vetänyt kansantaloustieteen tohtori
Saara Tamminen sanoo.
Mikäli Suomi haluaa mitoittaa ilmastotoimensa 1,5 asteen tavoitteen mukaiselle polulle, päästöjen pitäisi pudota 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä 1990 tasolta.
Tammisen työryhmän mukaan isolla verouudistuksella voitaisiin saavuttaa – toteutustavasta riippuen – noin neljän miljoonan tonnin, eli kymmenen prosentin, päästövähennykset 2030 mennessä.
Se vastaisi karkeasti samaa kuin että Suomen kuorma- ja linja-autoliikenteen päästöt loppuisivat kokonaan.
Suomessa ilmastotoimien kiristämistä on vastustettu sanomalla, että Suomesta katoavat työpaikat.
Tutkijaryhmän mallinnusten mukaan Suomeen voisi kuitenkin syntyä kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja, jos päästöihin puututtaisiin verouudistuksella.
Kuinka temppu oikein tehdään?
Verotus on tehokas keino ohjata päästöjä, sanoo Sitran johtava asiantuntija Saara Tamminen.Markku Pitkänen / Yle
Palkasta enemmän käteen
Sitra on ristinyt ehdotuksensa kestävän kehityksen verouudistukseksi. Sen ideana on alentaa työn sekä yritystoiminnan verotusta ja samalla rokottaa kotitalouksia ja yrityksiä saastuttamisesta.
Muun muassa Maailmanpankki, teollisuusmaiden järjestö OECD ja Euroopan komissio suosittelevat valtioille tämänsuuntaisia veroreformeja päästöjen vähentämiseksi.
Käytännössä muutos voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palkasta ja eläkkeestä jäisi selvästi aiempaa enemmän rahaa käteen.
Samaan aikaan esimerkiksi perinteinen bensa- ja dieselautoilu ja kodin lämmittäminen fossiilisilla polttoaineilla tai lentäminen kallistuisivat tuntuvasti.
Yritykset taas voisivat nähdä muutoksen esimerkiksi fossiilisen energian kallistumisena, ympäristölle haitallisten verotukien poistumisena ja EU:n päästöoikeuksien hinnan nousuna.
Tammisen mukaan yritykset kuitenkin hyötyisivät palkkaverojen alentamisesta: Paineet palkankorotuksiin pienenisivät ja toisaalta työn tarjonta lisääntyisi.
– Palkkakustannukset ovat tosi iso asia monelle yritykselle, myös runsaasti energiaa kuluttavissa yrityksissä verrattuna energiakuluihin, Tamminen sanoo.
Energiaintensiivisille yrityksille nousevia ympäristöveroja voitaisiin hyvittää myös laskemalla esimerkiksi sähkön verotusta.
Kaikissa tutkijoiden tekemissä mallinnuksissa talouskasvu ja vienti hieman vauhdittuivat perusuraltaan verouudistuksen myötä.
Selvityksessä nostetaan esille myös lentoveron käyttöönotto.Fredrik Von Erichsen / EPA
Kolme pakettia päättäjien purtavaksi
Tammisen työryhmän mukaan verouudistus voidaan toteuttaa monella tavalla. Tutkijat eivät nimeä suosikkiaan toteutustavaksi, vaan painottavat valintojen olevan poliittisten päättäjien käsissä.
Päätöksentekoa helpottaisi osaltaan se, että reformi olisi budjettineutraali, eli valtion budjetti ei kasva eikä pienene. Julkisia palveluita ei siis tarvitse leikata verouudistuksen toteuttamiseksi.
Tutkijat mallinsivat kolme esimerkinomaista polkua: Uudistus voitaisiin toteuttaa muuttamalla teollisuuden päästöverotusta, kotitalouksien kulutuksen verotusta tai ohjaamalla koko taloutta nykyistä tehokkaampaan materiaalien käyttöön.
Jokainen paketti voi koostua erilaisista veronkorotusten ja -alennusten yhdistelmästä. Vaihtoehdot on tiivistetty alla olevaan grafiikkaan.
Sitra painottaa, ettei se suosita mitään tiettyä pakettia. Verouudistuksen lopputulokset riippuisivat poliittisista valinnoista. Kaikki mallit vaatisivat vielä jatkoselvityksiä vaikutusten arvioimiseksi.Mikko Airikka | Yle
Tuloerojen kasvu voidaan välttää
Haittaverojen, kuten bensaveron, kiristämisen on pelätty iskevän koviten pienituloisiin.
Tästä on nähty esimerkkejä Ranskassa, jossa presidentti Emmanuel Macronin hallinnon päätös kiristää polttoaineveroja toimi sytykkeenä keltaliivien mellakoille.
Tammisen mukaan ilamstotoimien ei tarvitse tarkoittaa eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvua, jos kokonaisuus suunnitellaan huolellisesti ja ympäristöveroja nostetaan laaja-alaisesti.
Pienituloisille liikkumisen tai asumisen kallistuminen voidaan esimerkiksi hyvittää korottamalla tulonsiirtoja hintatason nousun mukaisesti.
Tulonsiirtojen ja palkkaverojen madaltamisen rahoittamiseksi käyttöön voitaisiin ottaa esimerkiksi valmistevero, joka määräytyisi kulutustuotteen elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen perusteella.
Kulutuksen verotus on progressiivista, eli se osuu selvityksen mukaan eniten suurituloisiin, jotka aiheuttavat kulutuksellaan myös muita isommat päästöt henkeä kohden.
Bensa- ja dieselautoilun kallistumisen vastineeksi taas voitaisiin poistaa autovero autoilta, jotka eivät tuota päästöjä kulkiessaan. Myös nykyinen käyttövoimavero poistuisi diesel-, sähkö- ja kaasuautoilta.
Rohkea muutos pienen viilailun sijaan
Verotusta on jo hivutettu Suomessa Sitran ehdottamaan suuntaan, mutta muutokset ovat olleet varovaisia.
Tamminen huomauttaa, että ympäristö- ja luonnonvaraverot kattavat nyt alle seitsemän prosenttia verotuotoista, kun työnteon ja yritysten verot ovat 60–70 prosenttia veropotista.
Kaikkiaan valtion tulot olivat vuonna 2018 noin 49 miljardia ja julkiset tulot liki sata miljardia.
Vastavalitun eduskunnan pitäisikin uskaltaa tehdä miljardiluokan verosiirtymä pienten viilausten sijaan, jotta muutos näkyisi päästöissä ja työn tarjonnassa.
Tammisen mukaan olennaista on, että verouudistus suunniteltaisiin huolella, vaikutukset analysoitaisiin tarkkaan etukäteen ja muutos toteutettaisiin vähitellen vuosikymmenen kuluessa.
– Emme suosittele, että ympäristöveroja kiristettäisiin heti maksimiin, vaan niitä kiristettäisiin vähitellen. Pitäisi tehdä pitkän tähtäimen tiekartta, josta näkyy kuluttajille ja yrityksille, miten veroja tullaan muuttamaan.
Vaalikausien yli ulottuva suurhanke pitäisi käytännössä valmistella hallitus–oppositio-rajan yli. Oma kysymyksensä on, kykenevätkö puolueet sopimaan näin isosta muutoksesta.
https://yle.fi/uutiset/3-10732217
