Taloustieteellinen keskustelu

Ozero kirjoitti:
Irlannin veromalli on toiminut ainakin heille hyvin. Se rakentuu suurinpiirtein periaatteelle 1 % verokannan lasku lisää tuottavuutta, työllisyyttä ja suoria sijoituksia maahan 1,5 %:lla. Toki irlannilla on kielietu. Brexitiä seurataan hyvin tarkkaan koska siitä voi vyöryä muutamia yrityksiä myös irlantiin. Irlannin veromalli on ollut vallitseva jo hyvin pitkään joten sen tulokset ovat hyvin nähtävissä, saaneet houkuteltua aika suuria amerikkalaisia ICT alan jättejä maahan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Irlannissa yritysverotus on matala. Mutta toiset ovat sielläkin tasa-arvoisempia kuin toiset.

Uusi kansainvälinen vertailu paljastaa, että yritykset maksavat Irlannissa minimaalisen vähän veroja.

Irlannin johtajat ovat viime vuosina toistuvasti väittäneet julkisuudessa, että maa ei verota yrityksiä erityisen kevyesti. Silti jostain syystä monet monikansalliset yritysjätit ovat hakeutuneet nimenomaan Irlantiin.

Nyt uusi kansainvälinen vertailu paljastaa, että yritykset maksavat Irlannissa minimaalisen vähän veroja.

Irlanti on vedonnut usein Maailmanpankin ja PwC:n selvitykseen, jonka mukaan Irlannin efektiivinen veroaste yrityksille on 12,3 prosenttia. Tutkimus kuitenkin on laskenut veroasteen hypoteettiselle pienelle yrityksielle, jolla ei ole vienti- tai tuontitoimintaa ja joka valmistaa kukkaruukkuja, Quartz kertoo.

Trinityn yliopiston professori James Stewart on laskenut, kuinka paljon monikansalliset amerikkalaisyritykset todellisuudessa maksoivat veroja Irlannissa, ja selvityksen mukaan todellinen veroprosentti Irlannissa oli 2,2, euromaiden pienin. Vain Bermudan kaltaisissa veroparatiisimaissa veroaste oli pienempi.

Selvityksen mukaan veroaste on erityisen alhainen Euroopassa myös Luxemburgissa ja Hollannissa.

https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-kylla-irlanti-on-veroparatiisi/e32450e4-275b-3755-b8f4-4eca42423e2e

EU-komission yhdysvaltalaiselle teknologiajätti Applelle tänään määräämät 13 miljardin euron maksu perustuu siihen, että komission mielestä Apple on saanut Irlannissa epäreilua valtiontukea. Komission mukaan Irlanti salli Applen maksaa Euroopasta keräämistään veroista ainoastaan 0,005 prosenttia veroa vuonna 2014. Vuonna 2003 Irlanti peri voitoista veroa prosentin.

Esimerkiksi vuonna 2011 Irlantiin rekisteröity Apple Sales International -yritys teki voittoa noin 16 miljardia euroa. Yhtiö vastaa Applen tuotteiden myynnistä Euroopassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja Intiassa. Tämä tarkoittaa, että kun suomalainen kuluttaja osti Applen matkapuhelimen kaupasta, hän itse asiassa osti sen Apple Sales Internationalilta. Irlannin Applelle antaman veropäätöksen myötä tästä summasta verotettavaa tuloa Irlannissa oli kuitenkin ainoastaan 50 miljoonaa euroa. Näin olleen Applen ei tarvinnut maksaa senttiäkään veroa 15,95 miljardin euron voitoista.

Vuonna 2011 veroprosentiksi muodostui näin ollen 0,05. Se laski vuoteen 2014 mennessä vielä 0,005 prosenttiin.

Laiton valtionapu komission ratkaisun takana

Komission mukaan Irlanti on antanut kaksi veropäätöstä, jotka laskivat ainoastaan Applen veroja. Ensimmäinen päätöksistä annettiin 1991 ja toinen vuonna 2007. Ja tässä tullaan siihen, mikä tapauksessa on EU:n mukaan laitonta. Koska vain Apple sai etua, oli kyseessä laiton valtiontuki yhdelle yritykselle. Komissio voi määrätä yhden jäsenvaltion maksamaan valtionapua takaisin kymmenen vuoden ajalta, joten Irlanti määrättiin perimään Applelta maksamatta jääneet verot vuodesta 2003 vuoteen 2014.

Tästä kertyy otsikossa mainittu 13 miljardia euroa, minkä päälle Applen tulee maksaa vielä korot päälle. https://yle.fi/uutiset/3-9131368
Klikkaa laajentaaksesi...

Epäreilu valtion tuki (= kansainvälisen suuryrityksen erityiskohtelu verotuksessa) on kuitenkin EU:n kilpailulainsäädännön vastaista.

Viron yleinen 0-vero voitoille, joita ei nosteta (osinkoina) ulos yrityksestä, sen sijaan sallitaan.
 
Viimeksi muokattu:
Syntyvyys laskussa – Kiinassa.

Kiinan väestönkasvu hidastui viime vuonna siitä huolimatta, että maa on hylännyt yhden lapsen politiikan, kertoivat viralliset tilastot maanantaina. Kiinassa syntyi viime vuonna 15,2 miljoonaa lasta, mikä on lähes kaksi miljoonaa pienokaista vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Väestön ikääntymisen yhdessä kasvun sakkaamisen kanssa pelätään entisestään lisäävän painetta maan taloudelle.

"Kiinan työllisyysaste on maailman mittakaavassa edelleen matala: runsaat 700 miljoonaa 900 miljoonasta työikäisestä käy töissä, joten kasvulle on edelleen tilaa", sanoi tilastoviraston päällikkö Ning Jize.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ulkomaat/artikkeli-1.365150
Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta työllisyysastetta on varaa kasvattaa. Sipilä konsultiksi?
 
Kiinteistökauppa jäähtyy.

Omakotitalot ovat maanmittauslaitoksen mukaan hinnoissaan suurissa kaupungeissa. Kalleimmat omakotitalot sijaitsevat Espoossa, jossa viime vuoden kiinteistökauppojen mediaanihinta laski viime vuonna yhden prosentin, mutta oli silti vielä 470 000 euroa. Helsingissä omakotitalo maksoi viime vuonna keskimäärin 374 000 euroa, missä siinäkin oli prosentin verran laskua edellisvuodesta. Vantaalla sen sijaan mediaanihinta nousi 10 prosenttia 345 000 euroon ja Tampereella neljä prosenttia 279 000 euroon. Turussa keskihinta laski prosentin 232 000 euroon, mutta Oulussa oli nousua kaksi prosenttia 188 000 euroon ja Kuopiossa 13 prosenttia 191 000 euroon.

Rantamökkien hintojen lasku jatkui etelän merenranta-alueita lukuun ottamatta.

− Rantamökkien mediaanihinta on laskenut tällä vuosikymmenellä 110 000 eurosta 90 000 euroon kaavoitetuilla alueilla, Toppinen kertoo.

Kalleinta oli Uudellamaalla, jossa kaava-alueilla sijaitsevat rantamökit maksoivat tänä vuonna keskimäärin 187 000 euroa. Edellisestä vuodesta hinta nousi kahdeksan prosenttia. Suunta oli sama Varsinais-Suomessa, jossa kesämökin sai hintaan 145 000 euroa eli 4 prosenttia kalliimmalla kuin edellisvuonna.

Peltokauppojen mediaanihinta nousi viisi prosenttia 8 800 euroon hehtaarilta. Muutos selittyy osin kauppojen määrien lisääntymisellä Etelä- ja Länsi-Suomessa ja vastaavasti määrien vähenemisellä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Lisäksi keskihinnan kohoamisessa näkyy peltokaupan pieni vilkastuminen Etelä- ja Länsi-Suomen hintavimmilla alueilla.

Kalleinta metsä oli Kanta-Hämeessä, keskimäärin 5 100 euroa hehtaarilta, ja halvinta Lapissa, 890 euroa hehtaarilta.

Kiinteistöjen kauppahintatilasto on nykyisin kaikille avoin verkkopalvelu osoitteessa khr.maanmittauslaitos.fi.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.verkkouutiset.fi/kalleimmat-omakotitalot-sijaitsevat-espoossa/
 
Elina Lepomäen kolumni:

https://www.arvopaperi.fi/uutiset/elina-lepomaki-asumisen-tuet-on-perattava-tarkasti-lapi

Mitäs mieltä? Jotenkin nykysysteemi pissii kintuille siinä, että asumistukea saavan vuokralaisen ei kannata säästää asunnossaan. Säästä satanen vuokrassa ja saat itsellesi kuppaisesta kämpästä vain parinkympin säästö lompakkoon.

"Muuttotappioalueille on ehdotettu romutuspalkkiota."
Voisiko valtio ostaa velvoitteitaan pois haja-asutusalueen asunnoista? Saat esim. 20000e jos laitamme rasitteisiin että ko kiinteistöllä ei ole oikeutta asumistukeen, talvikunnossapitoon teille, sujuvaan sähköön ja koulu- ja muihin kyydityksiin?

Asumistuki kunnan maksettavaksi. Näin kunnalla on kannustin tehdä kaavaa jossa edullista asumista. Nythän kallis asuminen on asumistukien kautta "ilmaista " rahaa kunnan alueelle valtiolta.
 
Ruotsin talous vajoaa ja hyytyminen voi iskeä ikävästi myös Suomeen – Nordean analyytikko: Edessä on taantuma, jos neljä keskeistä riskiä toteutuu

Lisää maahanmuuttoa..eikös se auta kaikkiin vaivoihin?
 
hansai kirjoitti:
Ruotsin talous vajoaa ja hyytyminen voi iskeä ikävästi myös Suomeen – Nordean analyytikko: Edessä on taantuma, jos neljä keskeistä riskiä toteutuu

Lisää maahanmuuttoa..eikös se auta kaikkiin vaivoihin?
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä nämä neljä riskiä ovat ? Ruotsilla on kyllä mennyt niin hyvin ja niin pitkään ettei ihmekään jos siellä on jo pieni taantumakin edessä. Ilman maahanmuuttoa se ei olisi ehkä moiseen lentoon koskaan edes lähtenyt. Ei ole työvoimapulaa ja suurin osa on täysin integroitunut ruotsiin, suurin osa ruotsin maahanmuuttajista on syntynyt siellä. Ruotsiin etabloituneet ulkkarit omistaa siellä jo hyvinkin menestyneitä firmoja, expressen ja iltalehdet raapaisee vain sen negatiivisen pinnan esiin.
 
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006010897.html

Lyhyesti: USA:n keskuspankki FED on päättänyt pitää ostamansa valtion velkapaperit taseessaan ikuisesti. Tässä ollaan jo niin lähellä ihan oikeaa rahanpainantaa kuin voidaan olla. Saas nähdä milloin EKP tekee saman perässä.
Hurri summasi asian aika hyvin jutun viimeiseen lauseeseen:

"Tämäkin taikatemppu voi onnistua vain sillä ehdolla, että tempun tekniikka pysyy riittävän visusti rahapolitiikan sumuverhon takana piilossa yleisöltä – ja erityisesti vaalein valittavilta talouspolitiikan päättäjiltä."

Voin vain kuvitella miten hienosti asiat lutviutuvat, jos EKP seuraa perässä ja Suomen vihervassarit saavat asiasta vihiä...

ME LÖYDETTIIN SE TAIKASEINÄ! :LOL:
 
Helikopteri kirjoitti:
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006010897.html

Lyhyesti: USA:n keskuspankki FED on päättänyt pitää ostamansa valtion velkapaperit taseessaan ikuisesti. Tässä ollaan jo niin lähellä ihan oikeaa rahanpainantaa kuin voidaan olla. Saas nähdä milloin EKP tekee saman perässä.
Hurri summasi asian aika hyvin jutun viimeiseen lauseeseen:

"Tämäkin taikatemppu voi onnistua vain sillä ehdolla, että tempun tekniikka pysyy riittävän visusti rahapolitiikan sumuverhon takana piilossa yleisöltä – ja erityisesti vaalein valittavilta talouspolitiikan päättäjiltä."

Voin vain kuvitella miten hienosti asiat lutviutuvat, jos EKP seuraa perässä ja Suomen vihervassarit saavat asiasta vihiä...

ME LÖYDETTIIN SE TAIKASEINÄ! :LOL:
Klikkaa laajentaaksesi...
Nyt äkkiä velkaa, ennenkuin esim. Kreikka keksii tän jujun!
 
Helikopteri kirjoitti:
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006010897.html

Lyhyesti: USA:n keskuspankki FED on päättänyt pitää ostamansa valtion velkapaperit taseessaan ikuisesti. Tässä ollaan jo niin lähellä ihan oikeaa rahanpainantaa kuin voidaan olla. Saas nähdä milloin EKP tekee saman perässä.
Hurri summasi asian aika hyvin jutun viimeiseen lauseeseen:

"Tämäkin taikatemppu voi onnistua vain sillä ehdolla, että tempun tekniikka pysyy riittävän visusti rahapolitiikan sumuverhon takana piilossa yleisöltä – ja erityisesti vaalein valittavilta talouspolitiikan päättäjiltä."

Voin vain kuvitella miten hienosti asiat lutviutuvat, jos EKP seuraa perässä ja Suomen vihervassarit saavat asiasta vihiä...

ME LÖYDETTIIN SE TAIKASEINÄ! :LOL:
Klikkaa laajentaaksesi...

Tätä MMT:tä on simplistisenä talousteoreettisena dogmana hakattu suomalaispoliitikoilla päähän reilu kymmenen vuotta, useimmat ovat sisäistäneet sen tosi-diletantin tunteen palolla ja intohimolla:

https://en.wikipedia.org/wiki/Modern_Monetary_Theory

Tarjoaa oman viitekehyksensä QE:n (setelirahoituksen) käsittelyyn,

Proponents of MMT claim it provides a better framework for understanding quantitative easing (QE) than the traditional textbook money multiplier model. Paul Sheard argues that, when the central bank purchases government debt securities as opposed to private sector risk assets, QE is best viewed as a debt refinancing operation of the consolidated government.[25] MMT emphasizes that governments create central bank reserves when they run budget deficits and expunge those reserves when they issue debt securities. Sheard argues that QE can be seen as the third stage in this process, turning the government debt securities back into reserves. The unwinding of QE just reverses this yet again.[26]

valitettavasti tulkinta on virheellinen ja lähestymistapa toimimaton erityisesti Suomen kaltaisen pienen avoimen vientivetoisen kansantalouden kohdalla, jossa valuuttakurssi otetaan annettuna (Paul Krugmanin et el. kritiikki alla):

https://en.wikipedia.org/wiki/Modern_Monetary_Theory#Criticisms

Avaisin tätä enemmän mutta on parempaakin tekemistä sunnuntaina, esim. kaikkien kolmen Hobbitti-elokuvan kattominen putkeen. Lepo!


 
Kasvuyritysten kasvukivut.

Tampereen yliopiston liiketaloustieteen professori Hannu Kuusela ja vuorineuvos Kari Neilimo toteavat, että yrityskannan 356 000 yhtiöstä todellisia kasvuyrityksiä on vain 700–1400.

Näihin luetaan yli kymmenen hengen yritykset, joiden kolmen peräjälkeisen vuoden henkilöstön vuosikasvu on ollut keskimäärin yli 20 prosenttia vuodessa.

– Suomeen perustetaan vuosittain lähes 30 000 uutta yritystä. Aloittaneista noin 5 000 on startup-yrityksiä. Näistä kohtuulliseen kasvuun yltää kolmessa vuodessa ainoastaan noin 300 eli 6–7 prosenttia, Kuusela ja Neilimo kirjoittavat Kauppalehden mielipidekirjoituksessaan.

He toteavat kasvuyritysten tuovan Suomeen uusia työpaikkoja ja innovaatioita. Perinteisesti kasvun hidasteena ovat olleet liian niukat markkinointi- ja myynti-investoinnit sekä niihin liittyvä osaaminen verrattuna tuotekehitysinvestointeihin. Liiketoiminnan skaalaaminen markkinoille voi tällöin jäädä liian vähälle huomiolle.

– Erityisesti julkinen rahoitustuki kasvuyrityksille suuntautuu yhä erityisesti tuotekehitys- ja teknologiainvestointien tukemiseen, Kuusela ja Neilimo toteavat.

Startup-yrityksistä voi myös löytyä huomattavia kasvua rajoittavia kompetenssivajeita, joita yrittäjä ei aina edes tunnista.

– Pääomasijoittajilla ja muilla rahoittajilla on erityisen tärkeä rooli kasvuyrityksen kannattavuuden, kasvun ja rahoituksen hallinnassa. Moni kasvuyritys kompastuu juuri näiden asioiden heikkoon osaamiseen. Tarvitaan lisää nykyistä vahvempia pääomasijoittajia ja muita rahoittajia viemään kasvuyrityksiä kansainvälisille markkinoille, Hannu Kuusela ja Kari Neilimo sanovat.

https://www.verkkouutiset.fi/vain-harva-yritys-yltaa-kasvuun-suomessa/
Klikkaa laajentaaksesi...

Myynti, markkinointi ja kansainvälistyminen kangertelevat.
 
Verottaja poimii myös omansa joka mutkassa pois.
 
Rankka rakenneremontti ja iso osa varusmiehistä kasarmilta työelämään – Tässä TEM:n virkamiesten lääkkeet 78 prosentin työllisyysasteeseen
Työ– ja elinkeinoministeriön, TEM:n virkamiehet pohtivat raportissaan perusteellisesti Suomen työmarkkinoiden tilaa ja parannuskeinoja. Tässä lista keinoista, joilla työllisyysastetta pystyttäisiin yhä nostamaan seuraavalla vaalikaudella.
Työllisyysaste
26.2.2019 klo 10:00
13-3-10662130.jpg

Jyrki Lyytikkä / Yle
13-3-8782674.jpg

Jari Järvinen

Jaa artikkeli Facebookissa0
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Sipilän hallitus nosti työllisyysasteen 72 prosenttiin. Nyt keskeinen tavoite on nostaa työllisyysaste ensin lyhyellä aikavälillä 75 prosenttiin, ja pitkällä aikavälillä 2030–luvulla 78 prosenttiin. Samalla työttömyysaste painettaisiin alle 5 prosenttiin.
Kaupan päälle parannettaisiin työmarkkinoiden toimivuutta ja kehitettäisiin työelämää muutenkin. Virkamiehet myöntävät raportissaan, että urakka on valtava ja tavoitteet vaativia.
Lyhyellä aikavälillä työllisyyteen vaikuttaa luonnollisesti yleinen talouskehitys. Sen on ennustettu jatkuvaan kohtuullisen hyvänä sekä tänä että ensi vuonna.

Lisää maahanmuuttoa
TEM:n virkamiesten mukaan työllisyysasteen nousua rajoittavat työvoiman saatavuus ja ongelmat työvoiman kohtaannossa.
Keskeisiä keinoja työllisyysasteen nostamisessa ovatkin rakenteellisen työttömyyden huomattava alentaminen, työperäisen maahanmuuton merkittävä lisääminen ja työvoimaan kuulumattomien auttaminen työmarkkinoille.

Lisää liikkuvuutta
Edelleen työvoiman liikkuvuutta pitää edistää sekä alueellisesti että ammatillisesti. Työntekoon pitää kannustaa nykyistä paremmin.
Nämä taas edellyttävät työllistämiskynnyksen madaltamista ja palkanmuodostusjärjestelmän uudistamista.
Jo 75 prosentin työllisyysaste vaatii määrätietoista politiikkaa ja todellisia päätöksiä rakenteiden uudistamiseksi. Menojen viilailu ei riitä, vaan on uudistettava yhteiskunnallisia rakenteita.

Lisää osa–aikatöitä
Jotta asia ei helpottuisi, 78 prosentin työllisyysaste edellyttää merkittävästi pidemmälle meneviä politiikkareformeita.

Työmarkkinoiden lisäksi muidenkin yhteiskunnan rakenteiden olisi merkittävällä tavalla muututtava.
TEM:n virkamiehet muistuttavat, että hyvin harva maa maailmassa yltää 78 prosentin työllisyystavoitteeseen 15–64–vuotiaiden ikäryhmässä. Tuon rajan ylittävät vain Islanti ja Sveitsi. Ruotsin työllisyysaste on noin 77 prosenttia.
Virkamiesten mukaan esimerkiksi osa–aikatyön vähäisyys on yksi este työllisyysasteen nostamisessa.
13-3-8960024.jpg

Jyrki Lyytikkä / Yle

"Pienten lasten vanhempien osa–aikatyö on Suomessa selvästi harvinaisempaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Jotta 78 prosentin työllisyystavoite olisi realistinen, tulisi osa–aikatyön yleistyä merkittävästi tässä ryhmässä kokopäiväisen kotihoidon kustannuksella", raportissa todetaan.
TEM:n mukaan työllisyyden nostaminen 78 prosenttiin pelkästään kokoaikaisilla työsuhteilla ei ole realistinen vaihtoehto. Osa–aikatyön mahdollisuuksien lisäämisellä olisi siis keskeinen rooli.

Lisää työvoimaa kasarmeilta
Varusmiespalveluksen suorittaa Suomessa vuosittain yli 20 000 nuorta, ja siviilipalveluksen yli 3 000. Tämän joukon lisääminen työllisiksi korottaisi työllisyysastetta 0,8 prosenttiyksikön verran.
"Asevelvollisten väestöosuuden ero esimerkiksi Ruotsiin verrattuna on merkittävä. Täten 78 prosentin työllisyystavoite voikin vaatia asevelvollisuuden ja reservin koon kriittistä tarkastelua", TEM:n virkamiehet arvioivat.
Tämän tarkemmin TEM ei varusmiesten määrän vähentämistä analysoi.

Työllisyysasteen noston tukemiseksi myös työttömyysaste olisi saatava painettua hyvin alhaiselle tasolle, jopa noin 4 prosenttiin.
"Työnteon kannusteiden tulisi merkittävästi parantua, mikä on vaikeaa toteuttaa ilman sosiaaliturvan vähimmäistason laskua", virkamiehet kirjoittavat.

Myös koulutusajat haluttaisiin ottaa kriittiseen tarkasteluun. Korkeakoulujen sisäänottojärjestelmä pitäisi ottaa tarkkaan syyniin.

https://yle.fi/uutiset/3-10662080
 
Toimistorakentaminen - suhdannesyklin äärimmäinen kärki ?

Rakennuslupia myönnettiin vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä 8,1 miljoonalle kuutiometrille.

Tilastokeskuksen mukaan määrä väheni 16,5 prosenttia vuodentakaisesta. Lupakuutiomäärä väheni eniten liike- ja toimistorakennuksissa, 47,7 prosenttia. Myös asuinrakentamiseen ja teollisuus- ja varastorakentamiseen myönnetyt kuutiomäärät vähenivät runsaasti vuodentakaisesta.

Rakennuslupia myönnettiin koko viime vuonna yhteensä 38,3 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 9,0 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017.

Loka-joulukuussa rakennuslupia myönnettiin asuinrakentamiseen 2,7 miljoonaa kuutiometriä, kun samaan aikaan vuotta aiemmin määrä oli 3,6 miljoonaa. Asuinrakentaminen väheni tuoreimmalla ajanjaksolla 25,8 prosenttia.
 
Ozero kirjoitti:
Toimistorakentaminen - suhdannesyklin äärimmäinen kärki ?

Rakennuslupia myönnettiin vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä 8,1 miljoonalle kuutiometrille.

Tilastokeskuksen mukaan määrä väheni 16,5 prosenttia vuodentakaisesta. Lupakuutiomäärä väheni eniten liike- ja toimistorakennuksissa, 47,7 prosenttia. Myös asuinrakentamiseen ja teollisuus- ja varastorakentamiseen myönnetyt kuutiomäärät vähenivät runsaasti vuodentakaisesta.

Rakennuslupia myönnettiin koko viime vuonna yhteensä 38,3 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 9,0 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017.

Loka-joulukuussa rakennuslupia myönnettiin asuinrakentamiseen 2,7 miljoonaa kuutiometriä, kun samaan aikaan vuotta aiemmin määrä oli 3,6 miljoonaa. Asuinrakentaminen väheni tuoreimmalla ajanjaksolla 25,8 prosenttia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Taitaa olla aika saturoitunut tilanne, esim kauppakeskuksissa:
1551206730432.png
 
arix kirjoitti:
Taitaa olla aika saturoitunut tilanne, esim kauppakeskuksissa:
Katso liite: 28007
Klikkaa laajentaaksesi...

Pasilaan tulee vielä oma kauppakeskus, mutta niin tulee asukkaitakin. Pääkaupungin kauppakeskustiheys saakin mennä curvissa etukärjessä koska suurin asukasvyörymä suuntautuu juurikin tänne, mutta tuo toimistorakentamisen -47 % pudotus herättää kysymysmerkkejä. Hesassa asuu noin 600.000 ihmistä, vuokrattavan esim. etuovessa yksin on suurinpiirtein 11.000 toimistoa joista aika merkittävä osa on vuoden 2019-2020 valmistuvissa kiinteistöissä. En omaa datahistoriaa, mutta suhdeluku kuulostaa äkkiseltään aika isohkolta ?
 
Ozero kirjoitti:
Pasilaan tulee vielä oma kauppakeskus, mutta niin tulee asukkaitakin. Pääkaupungin kauppakeskustiheys saakin mennä curvissa etukärjessä koska suurin asukasvyörymä suuntautuu juurikin tänne, mutta tuo toimistorakentamisen -47 % pudotus herättää kysymysmerkkejä. Hesassa asuu noin 600.000 ihmistä, vuokrattavan esim. etuovessa yksin on suurinpiirtein 11.000 toimistoa joista aika merkittävä osa on vuoden 2019-2020 valmistuvissa kiinteistöissä. En omaa datahistoriaa, mutta suhdeluku kuulostaa äkkiseltään aika isohkolta ?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tietääkseni Helsingissä on ollut tyhjää toimistotilaa n.20 vuotta... osa on saatu muutettua asuinneliöiksi, mutta vieläkin löytyy tilaa. Joten miksi rakentaa uusia?.
 
Lunni kirjoitti:
Tietääkseni Helsingissä on ollut tyhjää toimistotilaa n.20 vuotta... osa on saatu muutettua asuinneliöiksi, mutta vieläkin löytyy tilaa. Joten miksi rakentaa uusia?.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vanhoja, huonokuntoisia ja tehottomia (esim. liian matalia) puretaan pois ja uutta rakennetaan tilalle.
 
On ollut ikäviä pieniä toimistohuoneita. Tilalle rakennetaan laajoja monitoimitiloja joissa kymmenet työntekijät samassa huoneessa voivat kommunikoida.
Niin meilläkin kalliilla remontilla muutetaan työhuoneet avotiloiksi koska se on nykyaikaa.
Työteho tosin romahtaa ...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top