Tämä ns. "trickle-down"-efektin toimimattomuus on jo testattu useaan otteeseen jenkeissä eli tulos laitetaan nätisti toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien pussiin, koska investointeja ei tulla tekemään mitkä kasvattaisi pottia entisestään. Nuo miljonääritoiveet ovat myös aivan tuulesta temmattuja, koska miljonäärit tähän maailmaan ovat kehittyneet jatkuvasta talouskasvusta eli kaupan kattavan taloualueen jatkuvasta kasvusta. Tämä tarina alkaa olla tiensä päässä joten seuraava lama on se vihoviimeinen, koska ihmisillä ei ole enää käytettävissä olevaa omaisuutta ja ollaan siirrytty aikojen saatossa omistamisesta vuokraamisen ja lainaamisen pariin. Kannattaa katsoa vaikka kuinka paljon jenkeissä ihmisillä on opintolainaa ja minkälaiset prospektit heillä on kuitata nämä lainat pois minimipalkkaduuneissa.
Taloustieteellinen keskustelu
- Viestiketjun aloittaja Mustaruuti
- Aloitus PVM
Tämä ns. "trickle-down"-efektin toimimattomuus on jo testattu useaan otteeseen jenkeissä eli tulos laitetaan nätisti toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien pussiin, koska investointeja ei tulla tekemään mitkä kasvattaisi pottia entisestään. Nuo miljonääritoiveet ovat myös aivan tuulesta temmattuja, koska miljonäärit tähän maailmaan ovat kehittyneet jatkuvasta talouskasvusta eli kaupan kattavan taloualueen jatkuvasta kasvusta. Tämä tarina alkaa olla tiensä päässä joten seuraava lama on se vihoviimeinen, koska ihmisillä ei ole enää käytettävissä olevaa omaisuutta ja ollaan siirrytty aikojen saatossa omistamisesta vuokraamisen ja lainaamisen pariin. Kannattaa katsoa vaikka kuinka paljon jenkeissä ihmisillä on opintolainaa ja minkälaiset prospektit heillä on kuitata nämä lainat pois minimipalkkaduuneissa.
Jos laitat faktoja asiasta, niin on hedelmällisempää keskustella.
Yleisesti ottaen, korkealla veroasteella on positiivinen korrelaatio yhteiskunnan vaurauden ja toimivuuden kanssa. Käänteisesti, mitä alhaisempi veroaste, sen surkeammin niillä valtiolla ruukaa mennä. Pikaisesti vilkaistuna.
Kokonaisveroasteella on oma merkityksensä ja verotuksessa liika on liikaa. Logiikka ei suinkaan kulje niin että mitä korkeampi verotus, sitä paremmin toimiva yhteiskunta. Tai oikeastaan paremmat julkishallinnon palvelut. Tämä kuuluu yleissivistykseen, jokainen saa hakea omat referenssinsä.
Asiat ovat paremmin vain täydellisessä kommunismissa jossa kaikki tekevät töitä yhteisölle eikä rahaa edes tarvita. Jokainen saa kaikkia palveluita ja hyödykkeitä tarpeensa mukaan.
Asiat ovat paremmin vain täydellisessä kommunismissa jossa kaikki tekevät töitä yhteisölle eikä rahaa edes tarvita. Jokainen saa kaikkia palveluita ja hyödykkeitä tarpeensa mukaan.
Tietenkään kommunismi ja/tai 100% verotus ei toimi. Mutta ei Suomi ole kommunistinen diktatuuri.
Noin muuten, koetetaan tässä ketjussa käydä keskustelua faktojen pohjalta analysoiden. Eikös vain?
Joten, jos laitat faktoja noista ajatuksista, niin jatketaan niistä.
Foorumilla ollaan siis ilmeisesti ihan tyytyväisiä palkkatyön haittaverotukseen?
Saapa nähdä, jos asiat kuitenkin kehittyvät tulevaisuudessa parempaan suuntaan. Jos joku on joskus ynnäillyt marginaaliveroaan (ei lue verokortissa), niin tulokset ovat aika karuja.
"Työn haittaverotus on pähkähullua" | Verkkouutiset
Tuoreen kansanedustaja Janne Heikkisen mukaan verotuksen on kannustettava työhön.www.verkkouutiset.fi
Tätä pähkäilimme joskus töissä. Saimme henkilöstä riippuen 54-68% kokonaisveroasteena. Pahimpia nostajia taisi olla auto,autot ja moottoripyörät polttoaineen mukaan. Tupakka nosti joillakin yllättävän paljon prosenttia myös.
Viimeksi muokattu:
Voisit etsiä ja esittää itse niitä faktoja.. Esimerkiksi siitä miten korkea kokonaisveroaste parantaa yhteiskuntaa ja kansalaisten hyvinvointia.Tietenkään kommunismi ja/tai 100% verotus ei toimi. Mutta ei Suomi ole kommunistinen diktatuuri.
Noin muuten, koetetaan tässä ketjussa käydä keskustelua faktojen pohjalta analysoiden. Eikös vain?
Joten, jos laitat faktoja noista ajatuksista, niin jatketaan niistä.
Mielestäni on ns. yleistä tietoa että Suomen talous on viimeisten kymmenen vuoden aikana(2008-20018) kehittynyt vähintäänkin laimeasti jollei jopa huonosti.
- Suomi on menettänyt suhteellista sijoitustaan kansantulon osalta maailman valtioiden joukossa (myös EU:n jäsenmaiden joukossa). Laskettiinpa sitten bruttotulot/hlö/BKT tai ostovoimakorjattuna.
- samalla aikajaksolla myös kokonaisveroasteemme on noussut suhteessa moniinmuihin maihin
- verotuksen kiristymisestä huolimatta lisäksi olemme samanaikaisesti ottaneet lisää velkaa (siis Suomen julkishallinto on velkaantunut) ulkomailta n. 5-10 miljardia/vuosi (= 10-20% valtiomn budjettiin verrattuna)
- käytännössä myös tuo velanotto on tulevien sukupolvien maksettavaksi siirrettyä verotusta (tulee jossain vaiheessa mukaan kokonaisveroasteeseen)
Käytännössä Suomi on esim. erilaisissa vertailuissa pudonnut 10-15. sijalta jonnekin n. 30. sijan paikkeille maailman valtioiden vertailuissa.
- olemme menettäneet asemaamme myös EU:n jäsenmaiden keskinäisessä vertailuissa..
Miksi Suomi ei pysy vertaistensa vauhdissa? – Euro ja talous
Vielä ennen taantumaa Suomi kuroi umpeen Euroopan vauraimpien pienten talouksien etumatkaa mutta on nyt jäämässä yhä enemmän jälkeen.
www.eurojatalous.fi
Mielestini Suomen kokonaisveroasteen nousu maailman korkeimmalle tasolle (eräiden muiden maiden ohella) ei suinkaan ole parantanut taloudellista asemaamme.
- voisit esittää faktoja jos olet erimieltä..
Itseasiassa vasta Sipilän hallituskaudella ollaan saatu hieman oikaistua taloustilannetta Suomessa
- työllisyyttä lisättyä ja samanaikaisesti velanoton määrä/vuosi vähennettyä
- jos olet erimieltä esitä faktoja..
Tässä maailman vauraimmat maat - pieni öljyvaltio kärjessä
IMF julkaisi vertailun eri maiden bruttokansantuotteesta. Suomi ei pääse listan kärkisijoille.
www.salkunrakentaja.fi
Mitä pitäisi tehdä..
IMF vaatii lisää joustoja Suomen työmarkkinoille
Työttömyysetuuksiin tulee tehdä muutoksia, jotka lisäävät työttömien halukkuutta työntekoon, vaatii IMF.
www.salkunrakentaja.fi
- oikeastaan ne mitä muutama vuosi sitten esitettiin Borg&Vartiainen toimesta. Siis niitä samoja juttuja mitä Ruotsissa ja Tanskassa tehtiin jo kymmenen vuotta sitten.
Olisiko tähän antaa lähdettä? Yritin hetken metsästää jotakin vertailua, mutta google-funi ei riittänyt...
Pohjoismaat. Kaikilla mittareilla maailman parhaita maita. Samoin siellä ovat Ranska, Itävalta, Hollanti, maailman parhaita maita.
Joukkoon kuuluvat kyllä myös Italia ja Belgia, joilla sitten on ollut omia haasteitaan.
Näin on. Mutta mistä se johtuu?
Suomella on ollut aina* korkea kokonaisveroaste. Joten se ei voi olla syynä, kun siinä ei ole tapahtunut muutosta.
* Jo ainakin 50 vuotta?
Kun googleen kirjoittaa: kokonaisveroaste
..saa vastaukseksi mm. seuraavan linkin.
https://www.veronmaksajat.fi/global...kansainvalinen_palkkaverovertailu_2018-83.pdf
Tuo ei ole ainoa laatuaan. Veroastetta voi tarkastella ja arvioida monella muullakin tavalla. Vertailla eri tuloluokkia, perheiden ostovoimaa eri maissa, yhteiskunnan tarjoamien palveluiden laatua jne..
- Suomi voisi pärjätä paremminkin näissä vertailuissa
- ja tuskin tulee kenellekään yllätyksenä että olemme viimeisen 10 vuoden aikana menettäneet asemiamme verrokkimaihin nähden.
Kaikki tämä siitä huolimatta että Suomi on viimeisten 10 vuoden aikana velkaelvyttänyt yhteiskunnan toimintaa reilulla 50 miljardilla.
Enkä usko että velanotto parantaisi tilannetta jatkossakaan..
..saa vastaukseksi mm. seuraavan linkin.
https://www.veronmaksajat.fi/global...kansainvalinen_palkkaverovertailu_2018-83.pdf
Tuo ei ole ainoa laatuaan. Veroastetta voi tarkastella ja arvioida monella muullakin tavalla. Vertailla eri tuloluokkia, perheiden ostovoimaa eri maissa, yhteiskunnan tarjoamien palveluiden laatua jne..
- Suomi voisi pärjätä paremminkin näissä vertailuissa
- ja tuskin tulee kenellekään yllätyksenä että olemme viimeisen 10 vuoden aikana menettäneet asemiamme verrokkimaihin nähden.
Kaikki tämä siitä huolimatta että Suomi on viimeisten 10 vuoden aikana velkaelvyttänyt yhteiskunnan toimintaa reilulla 50 miljardilla.
Enkä usko että velanotto parantaisi tilannetta jatkossakaan..
Kerrotaan nyt samalla, miksi Suomella tuli 10 vuoden lama. Kun se on ilmeisesti edelleen epäselvää.
Syynä olivat Nokia ja maailmantalouden kova veto, joiden seurauksena Suomella meni 2007 tosi kovaa. Tämän seurauksena palkat nousivat rajusti ja Suomi menetti kilpailukykyään. 2008 tuli globaali finanssikriisi ja sen jälkeen sitten esim. Nokia ja paperiteollisuus romahtivat muista syistä. Suomi vajosi kovaan taantumaan ja Euron pakkopaita aiheutti sen, että meni 10 vuotta päästä takaisin ylös.
Ilman euroa talous olisi noussut ylös paljon nopeammin. 1990-luvun lamassa Suomi kääntyi nousuun "yhdessä yössä".
Syynä olivat Nokia ja maailmantalouden kova veto, joiden seurauksena Suomella meni 2007 tosi kovaa. Tämän seurauksena palkat nousivat rajusti ja Suomi menetti kilpailukykyään. 2008 tuli globaali finanssikriisi ja sen jälkeen sitten esim. Nokia ja paperiteollisuus romahtivat muista syistä. Suomi vajosi kovaan taantumaan ja Euron pakkopaita aiheutti sen, että meni 10 vuotta päästä takaisin ylös.
Ilman euroa talous olisi noussut ylös paljon nopeammin. 1990-luvun lamassa Suomi kääntyi nousuun "yhdessä yössä".
Mitä tuo kertoo?
Maakohtaisia kokonaisveroastetta vertailevia linkkejä on tänne postailtu jo moneen kertaan..
Suomi on "pärjännyt" niissä erittäin hyvin.. Olemme Ranskan, Tanskan, Belgian kanssa maailman korkeimmalla tasolla.
Nokia toki romahti ja siitä aiheutui Suomelle ongelmia... Mutta varsinaisen pysyvän, rakenteellisen kustannusvajeen julkishallinnolle aiheutti Kataisen ja Vanhasen ns. velkaelvytys..
- julkishallinnon palkkoja korotettiin ja se maksettiin ottamalla velkaa ulkomailta..
- tätä laskua on maksettu sen jälkeen joka vuosi.
Euron vakaus ja matalana pysynyt korkotaso ja lähes olematon inflaatio ovat helpottaneet Suomen tilannetta.. Jos meillä olisi ollut oma valuutta ja tilannetta olisi korjattu devalvaatiolla olisimme vieläkin syvemmissä ongelmissa. Käytännössä devalvaatiolla alennetaan palkkojen reaaliarvoa. Suoraan sanoen en jaksa käsittää miksi esim. palkansaadat pitävät pallkojen ostovoiman alenemista hyvänä asiana..
Olisi fiksumpaa keskustella jos esitettäisiin faktoja devalvaation hyvistä vaikutuksista...esim. palkansaajille, inflaatioon, ulkomaisten raaka-aineiden hintoihin, lainojen korkotasoon jne. jne.
Suomi on "pärjännyt" niissä erittäin hyvin.. Olemme Ranskan, Tanskan, Belgian kanssa maailman korkeimmalla tasolla.
Höpö höpö...
Nokia toki romahti ja siitä aiheutui Suomelle ongelmia... Mutta varsinaisen pysyvän, rakenteellisen kustannusvajeen julkishallinnolle aiheutti Kataisen ja Vanhasen ns. velkaelvytys..
- julkishallinnon palkkoja korotettiin ja se maksettiin ottamalla velkaa ulkomailta..
- tätä laskua on maksettu sen jälkeen joka vuosi.
Euron vakaus ja matalana pysynyt korkotaso ja lähes olematon inflaatio ovat helpottaneet Suomen tilannetta.. Jos meillä olisi ollut oma valuutta ja tilannetta olisi korjattu devalvaatiolla olisimme vieläkin syvemmissä ongelmissa. Käytännössä devalvaatiolla alennetaan palkkojen reaaliarvoa. Suoraan sanoen en jaksa käsittää miksi esim. palkansaadat pitävät pallkojen ostovoiman alenemista hyvänä asiana..
Olisi fiksumpaa keskustella jos esitettäisiin faktoja devalvaation hyvistä vaikutuksista...esim. palkansaajille, inflaatioon, ulkomaisten raaka-aineiden hintoihin, lainojen korkotasoon jne. jne.
Samoin
Tiesin jo etukäteen, ettet usko asiaa. Koska et ole sitä viimeiseen viiteen vuoteen uskonut.
Joten ei asiasta sen enempää.
Kokonaisveroasteesta pieni kommentti. Monissa maissa joutuu itse maksamaan monista asioista, jotka toisissa maissa hoidetaan veroilla. Klassisena esimerkkinä tietysti USA:n terveydenhoito.
Kokonaisveroasteen vertailu ilman yhteiskunnan toimintojen rahoituksen vertailua on melko hyödytöntä. Esimerkiksi täysin epätieteellisessä vertailussa eräät Sveitsiläiset päätyivät laskelmissaan täysin Suomea vastaavaan "verosummaan" kun mukaan laskettiin kaikki "yksityiset" maksut mitä heillä oli mitkä meillä maksettiin veroilla.
Lähdettä ei kannata kysyä. Mutta perusteet ovat validit.
Kokonaisveroasteen vertailu ilman yhteiskunnan toimintojen rahoituksen vertailua on melko hyödytöntä. Esimerkiksi täysin epätieteellisessä vertailussa eräät Sveitsiläiset päätyivät laskelmissaan täysin Suomea vastaavaan "verosummaan" kun mukaan laskettiin kaikki "yksityiset" maksut mitä heillä oli mitkä meillä maksettiin veroilla.
Lähdettä ei kannata kysyä
. Mutta perusteet ovat validit.
Vähän riippuu, sekä Suomessa että USA:ssa, onhan Suomessakin työterveydenhoito jonka kustantaa työnantaja, samaan tapaan kuin USA:ssa ainakin niiden osalta, jotka ovat vihreällä oksalla ja työnantaja kattaa leijonnanosan vakuutusmaksuista. Mä taidan maksaa, kun ottaa HSA:n pois suunnilleen 26*200 eli viitisen tonnia vuodessa ja maksimi omavastuu on muistaakseni noin 4000$, työnantaja maksaa suunnilleen 16000 eli noin 75%. Se mikä on todella ärsyttävää on suunnilleen sian säkissä ostamisen pakko. Hinnoista ei oikein saa tietoa ennen kuin käyttää palvelua. Mulla flunssan hoidattaminen maksoi muistaakseni suunnilleen 1000$ joka lankesi mulle suunnilleen kokonaisuudessaan, koska mulla on 'high deductible' vakuutus. Mutta tosiaan hinnat saattavat olla aivan käsittämättömät. Eilen radiossa käsiteltiin kesäleirillä käärmeen puremaksi tulleen tytön tapausta, josta laskua tuli perheelle rapiaat 150 k$ (helikopteri ambulanssi, ja vastamyrkyt) jonka vakuutukset perheen onneksi hoitivat....
Viimeksi muokattu:
Tässä on selkeä näkemys. Aivan samaa viestiä olen koettanut tuoda esille jo useamman vuoden.
www.verkkouutiset.fi
Muut pohjoismaat ovat kyenneet uusiutumaan. Ne ovat kehittäneet julkishallinnon toimintaa (=kansalaisten verovaroin toteutetut palvelut) kuin myös talouselämän ongelmakohtia.. Kaikkien hyvinvointi lähtee yrittäjyydestä sekä työn tekemisestä.
- täällä odotellaan ihmeitä, on elvytetty ja korjattu julkishallinnon rakenteellista alijäämään velanotolla..
- jokuset harmittelee kun Suomessa ei ole voitu devalvoida..
- osa kirjoittajista on jo jäänyt odottelemaan maailman talousjärjestelmän romahdusta tai ainakin EU:n ja Euroopan taantumista..
Ne kaivatut hyvät ajat ja noususuhdanteet eivät tule kohdalle tumput suorina odottelemalla. Hyvät suhdanteet ovat kuin hyvä onni - ne pitää itse ansaita luomalla edellytyksiä talouskasvulle ja töltä tekemällä. Suomi on jäänyt selkeästi muiden pohjoismaiden kehityksestä. Seuraavat neljä vuotta näyttää suuntaa sille pysyykö Suomi jatkossa ns. pohjoismaisena hyvinvointivaltiona.
On mielenkiintoista katsoa kuinka vasemmistolaisen hallitusohjelman Rinne onnistuu kasaamaan 76 vihersosialistisen kansanedustajan poliittisella mahdaatilla.
"Nämä pitää muuttaa - tai luopua hyvinvointivaltiosta" | Verkkouutiset
Suomi häviää työllisyydessä kaikille muille Pohjoismaille kaikissa ikäryhmissä.
www.verkkouutiset.fi
Muut pohjoismaat ovat kyenneet uusiutumaan. Ne ovat kehittäneet julkishallinnon toimintaa (=kansalaisten verovaroin toteutetut palvelut) kuin myös talouselämän ongelmakohtia.. Kaikkien hyvinvointi lähtee yrittäjyydestä sekä työn tekemisestä.
- täällä odotellaan ihmeitä, on elvytetty ja korjattu julkishallinnon rakenteellista alijäämään velanotolla..
- jokuset harmittelee kun Suomessa ei ole voitu devalvoida..
- osa kirjoittajista on jo jäänyt odottelemaan maailman talousjärjestelmän romahdusta tai ainakin EU:n ja Euroopan taantumista..
Ne kaivatut hyvät ajat ja noususuhdanteet eivät tule kohdalle tumput suorina odottelemalla. Hyvät suhdanteet ovat kuin hyvä onni - ne pitää itse ansaita luomalla edellytyksiä talouskasvulle ja töltä tekemällä. Suomi on jäänyt selkeästi muiden pohjoismaiden kehityksestä. Seuraavat neljä vuotta näyttää suuntaa sille pysyykö Suomi jatkossa ns. pohjoismaisena hyvinvointivaltiona.
On mielenkiintoista katsoa kuinka vasemmistolaisen hallitusohjelman Rinne onnistuu kasaamaan 76 vihersosialistisen kansanedustajan poliittisella mahdaatilla.
Kelan talous kuralla toimeentulohakemusten räjähdettyä alkuvuonna: Olivatko Sipilän työllisyyspuheet vain silmänlumetta - ”Aktiivimalli saattaa näkyä”
Tänään klo 8:08
Kela joutuu hakemaan valtiolta lisää rahaa. Taustalla on toimeentulohakemusten yllättävä kasvu alkuvuonna.
Kelaa uhkaa kassakriisi, jos toimeentulotukien määrä kasvaa, kuten alkuvuoden hakemusten määrä kertoo. Taustalla näkyvät edellisen hallituksen leikkaukset. Kuvituskuva. ISMO PEKKARINEN / AOP
Iltalehden saamien tietojen mukaan Kelan määrärahat uhkaavat loppua tänä vuonna suuren perustoimeentulotuen hakemusten kasvun vuoksi.
Asiasta on pidetty sisäinen tiedotus ja Kela on tehnyt ennakoivia säästötoimenpiteitä esimerkiksi tarjoamalla henkilökunnalle mahdollisuutta vaihtaa lomarahat vapaisiin, rekrytointikiellolla ja tarjoamalla palkattomia vapaita. Kela joutuu hakemaan lisärahoitusta valtiolta.
– Kyllä nämä tiedot pitävät paikkansa, toteaa etuusjohtaja Anne Neimala Kelasta.
Tammi-maaliskuun aikana Kelan perustoimeentulohakemukset kasvoivat yli kuusi prosenttia viime vuoteen nähden. Saajamäärät eivät kuitenkaan vielä ole kasvaneet, mutta hakemusten määrä yllätti ja Kela varautuu asiaan.Hakemusmäärän kasvu on merkittävä.
– Parhaillaan selvitämme sitä, mistä hakemusten kasvu johtuu. Se vie hetken aikaa, kun selvitämme taustatietoja. Vielä ei voi olla hirveän huolissaan. Voi olla jotain, jota ei ole pystytty ennakoimaan ja tilanne voi tasaantua.
Viime vuoden toimeentulotuen kustannukset valtiolle olivat 715,9 miljoonaa ja saajakotitalouksia oli 281 448. Yli 400 000 suomalaista joutui siis turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen.
– Toimeentulotuki on viimesijainen turva ja siinä tapahtuu vuoden aikanakin isoja vaihteluita.Huhtikuussa tilanne olisi tasaantunut ennakkotietojen perusteella, eikä samaa kasvua ole tapahtunut.
Työllisyysaste on nostettu 72 prosenttiin ja työllisten määrä on kasvanut 110 000 henkilöllä. Näitä lukuja Juha Sipilä ja muut edellisestä hallituksesta toistelivat vaalien alla. Silti yhä useampi suomalainen meni alkuvuonna Kelan luukulle. Kuvituskuva. MAURI RATILAINEN
Aktiivimalli vie luukulle
Varsinkin vaalipuheissa Sipilän hallituksen poliitikot puhuivat kilpaa siitä, miten Suomi on nyt laitettu kuntoon ja uusia työpaikkoja on syntynyt runsaasti. Taloudessakin on taustalla nousukausi. Mistä tämä yllättävä viimesijaiseen sosiaaliturvaan turvautuminen nyt johtuu, Anne Neimala?
– Viimeisen neljän vuoden aikana perusturvaan on tehty aika suuriakin leikkauksia, indeksien jäädytys, etuustasojen laskua ja omavastuun kasvua. Se saattaa vaikuttaa, vaikka taloustilanne on parantunut. On paljon ihmisiä, jotka eivät vielä ole töitä saaneet.Heidän tilanteensa näkyy.Työttömyysturvaan on tehty heikennyksiä ja myös aktiivimalli saattaa näkyä meillä.
Neimalan mukaan yöttömyysturva on yksilöllinen etuus ja toimeentulotuki kotitalouksille maksettava.
– Aktiivimallin takia voi tulla hakemuksia, mutta kotitalouden tulot voivat estää toimeentulotuen maksamisen.
Osittain taustalla voi vaikuttaa vielä se, että toimeentulotuen maksaja vaihtui taannoin kuntien sosiaalitoimesta Kelaksi.
– Toimeentulotuen alikäyttö ei ole poistunut kokonaan, vaan se purkautuu pidemmän ajan kuluessa.
Toimeentulotukihakemusten käsittelyaika on ollut huhtikuussa 4-5 päivän luokkaa, mikä on Neimalan mukaan kohtuullinen aika.
Kela on tiedottanut merkittävästä toimeentulotukihakemusten kasvusta sosiaali- ja terveysministeriötä varotoimena.
– Tämä on varmaan sellainen asia, joka kiinnostaa paitsi meitä, niin myös kaikkia poliitikkoja.
www.iltalehti.fi
Tänään klo 8:08
Kela joutuu hakemaan valtiolta lisää rahaa. Taustalla on toimeentulohakemusten yllättävä kasvu alkuvuonna.
Kelaa uhkaa kassakriisi, jos toimeentulotukien määrä kasvaa, kuten alkuvuoden hakemusten määrä kertoo. Taustalla näkyvät edellisen hallituksen leikkaukset. Kuvituskuva. ISMO PEKKARINEN / AOP
Iltalehden saamien tietojen mukaan Kelan määrärahat uhkaavat loppua tänä vuonna suuren perustoimeentulotuen hakemusten kasvun vuoksi.
Asiasta on pidetty sisäinen tiedotus ja Kela on tehnyt ennakoivia säästötoimenpiteitä esimerkiksi tarjoamalla henkilökunnalle mahdollisuutta vaihtaa lomarahat vapaisiin, rekrytointikiellolla ja tarjoamalla palkattomia vapaita. Kela joutuu hakemaan lisärahoitusta valtiolta.
– Kyllä nämä tiedot pitävät paikkansa, toteaa etuusjohtaja Anne Neimala Kelasta.
Tammi-maaliskuun aikana Kelan perustoimeentulohakemukset kasvoivat yli kuusi prosenttia viime vuoteen nähden. Saajamäärät eivät kuitenkaan vielä ole kasvaneet, mutta hakemusten määrä yllätti ja Kela varautuu asiaan.Hakemusmäärän kasvu on merkittävä.
– Parhaillaan selvitämme sitä, mistä hakemusten kasvu johtuu. Se vie hetken aikaa, kun selvitämme taustatietoja. Vielä ei voi olla hirveän huolissaan. Voi olla jotain, jota ei ole pystytty ennakoimaan ja tilanne voi tasaantua.
Viime vuoden toimeentulotuen kustannukset valtiolle olivat 715,9 miljoonaa ja saajakotitalouksia oli 281 448. Yli 400 000 suomalaista joutui siis turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen.
– Toimeentulotuki on viimesijainen turva ja siinä tapahtuu vuoden aikanakin isoja vaihteluita.Huhtikuussa tilanne olisi tasaantunut ennakkotietojen perusteella, eikä samaa kasvua ole tapahtunut.
Työllisyysaste on nostettu 72 prosenttiin ja työllisten määrä on kasvanut 110 000 henkilöllä. Näitä lukuja Juha Sipilä ja muut edellisestä hallituksesta toistelivat vaalien alla. Silti yhä useampi suomalainen meni alkuvuonna Kelan luukulle. Kuvituskuva. MAURI RATILAINEN
Aktiivimalli vie luukulle
Varsinkin vaalipuheissa Sipilän hallituksen poliitikot puhuivat kilpaa siitä, miten Suomi on nyt laitettu kuntoon ja uusia työpaikkoja on syntynyt runsaasti. Taloudessakin on taustalla nousukausi. Mistä tämä yllättävä viimesijaiseen sosiaaliturvaan turvautuminen nyt johtuu, Anne Neimala?
– Viimeisen neljän vuoden aikana perusturvaan on tehty aika suuriakin leikkauksia, indeksien jäädytys, etuustasojen laskua ja omavastuun kasvua. Se saattaa vaikuttaa, vaikka taloustilanne on parantunut. On paljon ihmisiä, jotka eivät vielä ole töitä saaneet.Heidän tilanteensa näkyy.Työttömyysturvaan on tehty heikennyksiä ja myös aktiivimalli saattaa näkyä meillä.
Neimalan mukaan yöttömyysturva on yksilöllinen etuus ja toimeentulotuki kotitalouksille maksettava.
– Aktiivimallin takia voi tulla hakemuksia, mutta kotitalouden tulot voivat estää toimeentulotuen maksamisen.
Osittain taustalla voi vaikuttaa vielä se, että toimeentulotuen maksaja vaihtui taannoin kuntien sosiaalitoimesta Kelaksi.
– Toimeentulotuen alikäyttö ei ole poistunut kokonaan, vaan se purkautuu pidemmän ajan kuluessa.
Toimeentulotukihakemusten käsittelyaika on ollut huhtikuussa 4-5 päivän luokkaa, mikä on Neimalan mukaan kohtuullinen aika.
Kela on tiedottanut merkittävästä toimeentulotukihakemusten kasvusta sosiaali- ja terveysministeriötä varotoimena.
– Tämä on varmaan sellainen asia, joka kiinnostaa paitsi meitä, niin myös kaikkia poliitikkoja.
Kelan talous kuralla toimeentulohakemusten räjähdettyä alkuvuonna: Olivatko Sipilän työllisyyspuheet vain silmänlumetta - ”Aktiivimalli saattaa näkyä”
Kela joutuu hakemaan valtiolta lisää rahaa. Taustalla on toimeentulohakemusten yllättävä kasvu alkuvuonna.
www.iltalehti.fi
Nämä uutiset tulevat lisääntymään jatkossa..
Mitä enemmän Suomeen tulee (lue =vastaanotetaan) pysyvästi yhteiskunnan/sosiaaliturvan varassa elätettäviä maahanmuuttajia sitä vähemmän riittää jaettavaa yksittäiselle kansalaisille. Luonnollinen asia, kun jakajia tulee lisää niin jaettavaa on vähemmän per nuppi. Meillä eräiden kansalaisryhmien( ei saa sanoa julkisesti keiden) elättäminen on kestännyt jo lähes 30 vuotta. Ilman että juuri kukaan heistä (edes toisessa sukupolvessa) olisi työllistynyt ja tai sopeutunut suomalaiseen yhteiskuntaan, ainakaan muuten kuin pysyvästi yhteiskunnan elätettävänä.
Tottakai ongelmassa on mukana myös sosiaaliturvaan liittyviä ns. rakenteellisia virheitä. Kaikesta kritiikistä huolimatta sosiaaliturvan taso on meillä niin korkea että se kilpailee vertailussa pieni-/keskipalkkasilla aloilla työstä saatavan nettotulon suhteen. Pienipalkkainen työssäkävijälle jää pahimmillaan vähemmän nettotuloja käyttöön kuukaudessa kuin osaavalla tavalla sosiaaliturvaa hyödyntävä kansalainen tai ns. perheyhteisö. Eikä tarvitse epäillä etteikö ne jotka ovat kymmeniä vuosia eläneet sosiaaliturvan varassa, käyttäneet tulkkeja sekä ilmaista lainopillista apua jne., ole saaneet kaikki mahdolliset yhteiskunnan tuet ja avustuksen täysimääräisesti..ja usein jopa enemmänkin. Tiedän senkin etteivät kaikki suomalaiset mökin mummot ja muut vastaavat, pelkkien peruseläkkeiden varassa elävät vanhukset ole saaneet KELA:lta yhtä hyvää kohtelua.
Mutta näin hyvinvointiyhteiskunnan alasajo tulee jatkumaan. Meillä on äänestetty eduskuntaan 76 kansanedustajaa puolueista jotka varmuudella (puolueohjelmiensa mukaisesti) tulevat jatkamaan ns. jakopolitiikkaa. Ilman että tuntisivat huolta yhteiskunnan maksukyvystä. Tässäkin edellisen meilin lainatussa, akuutissa ongelmassa, tullaan todennäköisesti turvautumaan lisävelanottoon ulkomailta (=siirretään velka tulevien sukupolvien maksettavaksi).
Jos Suomessa ei tehdä niitä samoja julkishallinnon ja talouden/työmarkkinoiden korjauksia jotka toteutettiin muissa pohjoismaissa tulemme pysyvästi luisumaan ulkopuolelle ns. "pohjoismaisesta hyvinvoinnista". Se ei silti tarkoita että päätyisimme tulevaisuudessa suoranaiseen kurjuuteen. Tiettyyn elintason laskuun on kuitenkin hyvä varautua. Kaikki tämä on kuitenkin kiinni omista valinnoistamme.
Jää nähtäväksi miten suomalaisessa yhteiskunnassa maan poliittista suuntaa ohjataan 76 vasemmistolaisen kansanedustajan mandaatilla.
- nimittäin minusta olisi varsin ymmärrettävää että eduskuntavaalien tuloksen pohjalta (124 oikeisto vs. 76 vasemmisto) maahan muodostettaisiin ns. porvarienemmistöinen hallitus.
- tällaiseen hallitukseen voitaisiin ottaa mukaan, jos edellytykset hallitusohjelman suhteen täyttyy myös demarit (ja ääritapauksessa tiukoilla ehdoilla vihreät.)
- tottakai tulee huomioida myös kepun tilanne.. Mutta hyvin todennäköisesti keskustalainen puolueelta olisi mahdollista saada tukea esim. yrittäjämyönteiselle politiikalla vaikka Kepu jäisi oppositioon.
Minusta on typerää että Demarit/Rinne rakentaa sosisalistisen idologiansa mukaista hallitusohjelmaa vain sillä perusteella että Demarit sai vaaleissa yhden(1) kansanedustajan enemmän kuin Persut, tai kaksi enemmän kuin kokkarit. Mutta katsotaan nyt.. tarkoittaako 76 kansanedustajan vähemmistö sitä että Suomi muuttuu sosialistijohtoiseksi maaksi?
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tässä maailman vauraimmat maat - pieni öljyvaltio kärjessä
IMF julkaisi vertailun eri maiden bruttokansantuotteesta. Suomi ei pääse listan kärkisijoille.
Mitä pitäisi tehdä..
- osittain tuttuja keinoja.. Käytännössä jatkaa niitä uudistuksia joita Sipilän hallitus sai alulle..IMF vaatii lisää joustoja Suomen työmarkkinoille
Työttömyysetuuksiin tulee tehdä muutoksia, jotka lisäävät työttömien halukkuutta työntekoon, vaatii IMF.
- oikeastaan ne mitä muutama vuosi sitten esitettiin Borg&Vartiainen toimesta. Siis niitä samoja juttuja mitä Ruotsissa ja Tanskassa tehtiin jo kymmenen vuotta sitten.
Tuossa salkunrakentajan listassa Qatar on kärjessä ennen kaikkea kaasuntuotannon eikä öljyn ansiosta. Verotkaan eivät maan asukkaita liikoja rasita.
Qatar jää kuitenkin puremaan autiomaan pölyä, jos verrataan Liechtensteinin tai Monacon lukemiin (BKT per capita). Noissa Euroopan kääpiövaltioissa vaurastumisen logiikka kai kuitenkin menee niin päin, että olematon tai matala verotus vetää varakkaita veropakolaisia maahan.