EK:n asiantuntija tyrmää kritiikin maahanmuuton kustannuksista –Suomeen töihin tulevan palkka on vähintään 1211 €/kk
4.5.201909:41päivitetty 4.5.201909:42
POLITIIKKAVAALITEDUSKUNTAVAALIT
@
Eduskuntavaalien alla ryöpsähti keskustelu työperäisestä maahanmuutosta, mikä on saanut kierroksia syntyvyysluvuista. EK:n asiantuntijan mukaan liikkeellä on väärää tietoa.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntija lyttää perussuomalaisia lähellä olevan ajatuspajan maahanmuuttoselvityksen.
Perussuomalaiset on eduskuntavaalien alla vastustanut työperäistä maahanmuuttoa ja vedonnut maahanmuuton suuriin kustannuksiin.
Vaalien yhteydessä käytiin keskustelua erityisesti ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamisesta, mitä perussuomalaiset on vastustanut ja esimerkiksi kokoomus kannattanut. Käytännössä saatavuusharkinta koskee EU:n ulkopuolelta tulevia duunareita, kuten rakennusmiehiä, metallimiehiä, siivoojia ja tarjoilijoita.
Saatavuusharkinnasta on vapautettu erityisosaajat. He tulevat työpaikkoihin, jotka edellyttävät korkeakoulututkintoa ja vähintään 3000 euron bruttokuukausipalkkaa.
Saatavuusharkinnan poistamista perustellaan ennen kaikkea sillä, että nykyiset prosessit ovat liian byrokraattisia ja hitaita. Työperäistä maahanmuuttoa halutaan helpottaa sillä työväestön määrä Suomessa on pienenemässä kun väestörakenne muuttuu. Taustalla on laskenut syntyvyys.
Lue myös:
Totaalinen vauvakato ajaa Suomea kohti työperäistä maahanmuuttoa – Suvi-Anne Siimes kaipaa nyt keskustelua, ”joka ei ole turpaan vetämistä”
Perussuomalaisen puolueen tukema ajatuspaja Suomen Perusta on julkaissut aiheesta raportin viime lokakuussa otsikolla ”Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee”. Raportti pyrkii osoittamaan, että saatavuusharkinnan poistaminen hyödyttää työnantajia ja maahanmuuttajia Suomen julkisen talouden kustannuksella. Näyttää siltä, että raportti on ollut perussuomalaisten vaaliargumenttien taustalla.
EK:n työelämään erikoistunut asiantuntija
Mikko Räsänen tyrmää raportin esittelemät tulokset blogissaan. Raportin mukaan Suomeen työhön tulevien työllisyysaste putoaa nopeasti, joten heistä koituu nettokustannuksia julkiselle taloudelle.
”
Perustan selvityksen lähtökohta on kuitenkin väärä. Siinä vertaillaan lähes keskituloista kantaväestöä pienipalkkaisiin maahanmuuttajiin. Oikeampi tapa on vertailla samoja tuloluokkia”,
Räsänen huomauttaa blogissaan.
”
Lienee selvää, että pienituloiset yleensä saavat enemmän tulonsiirtoja kuin keskituloiset.”
Räsäsen mukaan on ilmeistä, että Perustan käyttämässä tutkimusaineistossa on myös muita kuin työn perusteella oleskeluluvan saaneita.
Raportissa tarkasteltavien työntekijöiden rajausperusteena ei ole käytetty työntekoon myönnettyä oleskelulupaa. Koska selvitystä ei ole rajattu työperusteiseen maahanmuuttoon, siitä ei voi Räsäsen mukaan tehdä aiheesta päätelmiä.
”Työntekijän oleskeluluvan saamisen ehtonahan on, että tulijalla on työsopimus tai sitova työtarjous heti alkavaan työhön ja että siitä maksettava palkka on riittävä turvaamaan toimeentulon (1211 €/kk, 2019).
Maahanmuuttovirasto tarkastaa palkanmaksun oikeellisuuden, kun se päättää oleskeluluvan jatkamisesta ensimmäisen vuoden jälkeen.”
Räsänen huomauttaa, että Tilastokeskuksen mukaan työn perusteella Suomeen tulevien työllisyys säilyy korkeana ja yli kymmenen vuotta Suomessa asuneilla se on 89 prosenttia.
Myös muulla perusteella Suomeen tulleiden työllisyys paranee ajan kuluessa.
Suomessa työvoiman tarjonnan lisääntymisen ja maahanmuuton vaikutuksia palkkatasoihin ei ole Räsäsen mukaan juuri tutkittu, eivätkä kansainväliset tutkimukset ja vertailut ota huomioon työmarkkinoiden kansallisia erityispiirteitä.
”Suomessa vähimmäispalkat sovitaan toimialoilla työehtosopimuksin ja kaikilla työntekijöillä on samat oikeudet ja vähimmäistyöehdot.
Maahanmuuttajien palkat siis määräytyvät kuten kantasuomalaistenkin”, hän kirjoittaa.
Perustan raportin kirjoittaja
Samuli Salminen on aiemmin perustellut näkemyksiään perussuomalaisten
verkkolehdelle Suomen Uutisille. Hänen mukaansa matalapalkka-alojen maahanmuuton vapauttamista ei voi puolustaa vetoamalla kaikkien työperäisten maahanmuuttajien työllisyyslukuihin, koska ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta koskee ainoastaan matalapalkka-aloja.
Salminen pyrkii raportissaan osoittamaan, että matalapalkka-aloille töihin tulevien työllisyysaste laskee nopeasti.
Mikko Räsänen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työelämä-vastuualueen asiantuntija Mikko Räsänen. MARJO KOIVUMÄKI
Eduskuntavaalien alla ryöpsähti keskustelu työperäisestä maahanmuutosta, mikä on saanut kierroksia syntyvyysluvuista. EK:n asiantuntijan mukaan liikkeellä on väärää tietoa.
www.talouselama.fi
. Etpä olisi paremmin voinut osoittaa, miksi paikallinen sopiminen ei voi toimia Suomessa. Itse kerrot kilpailukyvyn olevan hyvällä tasolla ja yritysten talouden olevan vahva. Nythän olisi siis varaa maksaa myös työntekijöille osuutta menestyksestä eikö? Ja nythän Suomalaiset yritykset innolla investoivat kasvuun, palkkaavat ihmisiä ja nostavat palkkoja eikö? No ei. Irtisanomisuutisia erinomaisen kannattavissa yrityksissä päivittäin. YT:tä YT:n perään. Ja kaiken aikaa itkua "jäykkyydestä" ja "maltista" ja minimipalkkaisten työläisten puutteesta sen sijaan että kehuttaisiin kuinka hyvin menee ja nyt panostamme.
