Talvisota

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
SA-kuvia

Sammuttajat Sortavalassa 20.1.

106864_r500.jpg


Tuhottu vihollisen hv Ruhtinaanmäellä 21.1.

106940_r500.jpg


Lemetistä neljä kilometriä pohjoiseen 22.1.

106964_r500.jpg
106966_r500.jpg
 
26.1.

Kannas

Viholinen tykistötuli voimakkainta Summan kylän - Pietarin radan alueella. Oma tykistö vaimentanut muutaman vihollispatterin. Humaljoki ampui vihollistykistöä ja Järisevä Paskoluotoa.

Laatokan Paskoluodolla oma partiomme kahakoi pitkin yötä. Vihollinen menetti 20 miestä ja vangiksi otimme 1 upseerin ja 12 miestä. Partion oli pakko vetäytyä luodolta, kun vihollinen lähetti sinne vielä 8 hyökkäysvaunua.

IV AK

Vihollinen keskittänyt ainakin pataljoonan joukkoja hallussaan oleviin saariin. Kymmenen viholliskonetta pommitti ja tulitti hallussamme olevia saaria. Kaksi koneista ammuttiin alas.

Vihollinen yritti hyökkäystä Mursulan suunnalta. Torjuttiin. Heikkoja hyökkäysliikkeitä Pukitsanmäkeä vastaan.

Nietjärven eteläpuolella tuhottiin vihollisen hiihto-osasto. Yli 100 kaatunutta. Lemeteissä ja Lavajärvellä tilanne ennallaan. Vihollinen yrittää huoltopudotuksia ilmasta.

Kollaalla vihollishyökkäys tyrehtyi puoleenyöhön mennessä. Sitten rauhallisempaa. Vihollinen menetti 400 miestä.

Ryhmä Talvela

Tolvajärven - Ägläjärven tielle tunkeutuneiden vihollisten tuhoaminen jatkui.

Pohjoiskaistalla todettu Särkän lossilla pataljoonan kokoinen vihollisosasto.

P-SR

Partio- ja sissitoimintaa. Raatteen tien suunnassa sissit tuhosivat vihollisosaston, kooltaan toista joukkuetta.

Lapin Ryhmä

Kuusamoa ja Ivaloa pommitettu.

Kotiseutu

Päivän aikana ammuttu alas kolme viholliskonetta.
 
27.1.

II AK


Tykistön häiritsemistulta koko rintamalla. Illalla se kiihtyi Muolaanjärven Suursaareen hetkeksi aikaa. Summan kylässä yksi korsu tuhoutunut ja toinen vaurioitunut.

III AK

Tykkityli suunnattu järjestelmällisesti korsujamme vastaan. Keljassa tykkikorsumme ampuma-aukosta tuli kuuden tuuman pronssikranaatti, joka jäi suutariksi. Laatokalla Paskoluoto jälleen miehitetty joukkojemme toimesta. Yksi vihollisosasto pyrki Vuoksen Päiväkiven eteläpuolella, mutta torjuttiin.

Kan. A pyytää lisää pioneerivälineistöä estääkseen korsujen tuhoutumisen.

IV AK

Pukitsanmäkeen hyökkäsi hajanaisia vihollisosastoja. Vihollinen menetti n. 100 miestä. Edellään vihollinen ajoi irtohevosia laukaistakseen miinat.

Pitkärannan saaristossa vihollisosastot keskenään tulitaistelussa, joka kesti 20 minuuttia. Pitkärannasa torjuttu kaksi hyökkäystä hautausmaan maastoon. Vihollisella n. 40 kaatunutta.

Lemeteissä tilanne ennallaan.

Uuksunjärvellä vihollinen työntyy sivustoilla etelään.

Kollaalla tykkitulta ja partiointia.

Ryhmä Talvela

Taistelu Vieksingin kylän omistamisesta jatkunut koko päivän. Kylä vallattava pesäke pesäkkeeltä, mikä on aiheuttanut verraten suuria tappioita.

P-SR

Vilkasta partiointia.

Lapin Ryhmä

Ei erikoista.

Ilmatoiminta

Päivän kuluessa vihollinen menetti kolme konetta.
 
28.1.

II AK

Hävittäjät tekivät matalahyökkäyksiä. Normaalia tykistön häiritsemisammuntaa.

III AK

Tykistön tuli suntautuu Keljan tykkikorsuihin ja Taipaleen seudulle. Arkuntanhuan putosi palavana viholliskone. Rahkajärven kaakkoispuolella pidätettiin kaksi vakoilijaa meikäläisessä sotilaspuvussa.

IV AK

Pitkärannan maastossa torjuttu vihollishyökkäykset hallussamme olevia saaria vastaan. Maksimansaaressa vihollinen pääsi eteläkärkeen mutta lyötiin takaisin. Myös Petäjäsaarta ja Paimionsaarta kohti hyökättiin. Vihollistappiot n. 150 kaatunutta.

Lemetin tienhaaran pohjoispuolinen tukikohta vallattu. Hyökkäys alkoi klo 2 ja kesti 11 tuntia. 130 vankia ja paljon sotasaalista. Vihollistappiot 300 kaatunutta. Lemetti läntisen kolmesta tukikohdasta yksi vallattu. Hyökkäys jatkuu.

Uomaalla vihollinen hyökkäsi Käsnäselän tien eteläpuolella. Torjuttiin.

Ryhmä Talvela

Vieksingin kylä hallussamme.

P-SR

Vilkasta partiotoimintaa.

Lapin Ryhmä

Ei uutta.

Ilmatoiminta

Mäntyluodossa yksi sotilashenkilö kuoli. Päivän kuluessa ammuttiin alas kolme viholliskonetta.
 
29.1.

Kannaksella kiivasta tykkitylta erityisesti Summan Lähteen lohkolla ja Taipaleenjoella.

Kannaksella myös. n 240 viholliskonetta. Useita pommituskohteita, hävittäjät ampuivat maamaaleja.

IV AK

Saaristotaistelut jatkuvat ankarina. Maksimansaaressa torjuttiin raju hyökkäys. Vihollinen keskittää Putkisaareen joukkoja.

Pukitsanmäessä ja Pitkärannassa torjuttu vihollishyökkäykset.

Vihollisen ilmatoiminta erittäin vilkasta. Todennäköisesti tuhottu 4 viholliskonetta.

P-SR

Lieksassa vihollinen hyökkäsi tykistön tukemana. Torjuttiin.

Suomussalmella vihollisen ilmatoiminta vilkasta.

Lapin Ryhmä

Märkäjärvellä torjuttiin vihollishyökkäys.

Kotiseutu

Kotiseudulla operoi 250 viholliskonetta. Turussa 28 kuollutta j a 46 haavoittunutta, 17 tulipaloa. Pernajassa 4 kuollutta ja Tammisaaressa kuoli yksi lapsi.

Koko maassa rintamat mukaan luettuina oli 750 viholliskonetta, joista ammuttiin alas 21 kpl (it.aseet + hävittäjät)
 
SA-Kuvia 29.1. Kenraali Hägglund tarkastuksella Mitrossa.

165358_r500.jpg



IV AK:n valistustoimiston lähetit


106955_r500.jpg


Ruotsalainen ambulanssiasema

165342_r500.jpg


Matkaselän vankeja.

165331_r500.jpg
165333_r500.jpg
 
30.1.

Koko Kannaksen lohkolla tykistön häiritsemistulta erityisesti Summassa ja Taipaleen Terenttilässä. Summan lohkolla tuhoutui yksi puukorsu ja pääradan - Muolaanjärven välillä kaksi kk-korsua. Terenttilän suon lounaiskulmassa vihollishyökkäys, torjuttu.

IV AK

Taistelut saarissa jatkuvat. Pitkärannassa vihollinen yritti useasti ja menetti kaatuneina yli 100 miestä. Sai vietyä yöllä 60 ajoneuvoa pohjoiseen. Rannikkotykistö tukee saaristorintamaa tulittamalla viholliskuljetuksia.

Hyökkäys Lemetti läntiseen jatkuu.

P-SR

Kuhmossa hyökkäyksemme Rastin tienhaaraan saavuttanut Motorinteen seudut. Yhteys Nivalasta hyökänneeseen osastoon saatu.

Lapin Ryhmä

Petsamossa sissimme tuhosivat kuusi autoa viholliskolonnasta.

Ilmatoiminta

Viholliskoneita n. 150. Päivän aikana ammuttiin alas 5 viholliskonetta.
 
31.1.

Kannaksella tavanomaista.

IV AK

Vihollinen hyökkää jatkuvasti Maksimansaarta ja Petäjäsaarta vastaan. Kaikki yritykset torjuttu.

Lemetin tienhaaran eteläpuolinen vihollistukikohta on katkaistu kahdesta kohtaa. Uomaalla tuhottu 30-miehinen vihollisosasto.

Ryhmä Talvela

Ei uutta

P-SR

Kuhmossa hyökkäyksemme jatkuu. Klemetti vallattu. Lieksan suunnalla siperialainen hiihtopataljoona tuhottu. Luevaara vielä venäläisillä. Hyökkäys jatkuu.

Aittojärvellä ja Juntusrannalla vihollishyökkäykset, torjuttu.

Lapin Ryhmä

Petsamossa ja Saijassa alkoivat vhollisen hyökkäykset.

Kotiseutu

26 SB-pommikonetta hyökkäsi Rovaniemelle ja pudotti 200-300 pommia. 16 kuollutta, 23 haavoittunutta, rautatiesilta vioitui ja 15 taloa vaurioitui tai tuhoutui. Puhelinyhteydet katkesivat.

Viholliskoneita ammuttu päivän aikana alas kaksi.
 
Taisteluja Koirinojanlahden saarissa kutsutaan joskus "unohdettujen rintamaksi". Saarissa pyyhittiin pois muiden muassa yksi Viipurin lyseon poikaikäluokka ja yhdessä ainoassa taistelussa Petäjäsaaressa kaatui 117 miestä kahdeksassa tunnissa. Kaatuneista oli nilsiäläisiä 23 ja rantasalmelaisia 46. Silloin 7000 vihollista hyökkäsi saarten jäljellä olevia 400 puolustajaa vastaan. Petäjäsaaren puolustuksesta vastanneella luutnantti Suhosella oli tiedustelutietoa ratkaisevasta hyökkäyksestä. Hän hiihti 20 kilometriä esikuntaan pyytämään lupaa jättää saari yöllä pimeän turvin. Hägglund ei antanut lupaa, vaan käski taistella "viimeiseen mieheen".


Paimion saari Petäjäsaaresta nähtynä. Taustalla häämöttävät Valamon saaret. Keskellä takana Vuoratsun loisto.


122727_r500.jpg



Kaksi miestä Petäjäsaaren rannalla syksyllä 1941. Luutnantti Holopainen ja alikersantti Rahikainen, kaksi miestä niistä kuudesta, jotka jäivät henkiin Petäjäsaaren puolustajista.

66818_r500.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Mitähän tällä saavutettiin?

Ei sillä enää mitään saavutettu. Kahdeksan tuntia ja sankarivainajia. Jokainen puolustaja tiesi, että se (oliko se 6.3.) olisi viimeinen ja lopullinen hyökkäys. Mutta siihen asti oli saavutettu todella paljon.

Mottitaisteluilla estettiin venäläisten eteneminen Kannaksen puolustuslinjan selustaan.

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, tämä Kitilän surmotti oli se, joka suunniteltiin ja muut pikkumotit syntyivät sivutuotteina. Venäläisten ainoa mahdollinen huoltoreitti avautui Laatokalle. Saarista yritettiin puristaa sitä.

Voimaa oli liian vähän. 13 vajaavahvuista pataljoonaa jaettuna osastoihin. Kilpa Pitkärannassa, Autti itäsivulla, Vorojenkivellä "Oinas" ja Tähtinen oli saarissa ja pohjoispuolella. Suomalaisten joukkojen vähäisyys johti siihen, että pääsääntöisesti voitiin keskittyä kerrallaan vain yhden motin tuhoamiseen. Muut motit saivat olla tällöin pääsääntöisesti lähes pelkkien varmistavien joukkojen ympäröimänä, jolloin aktiivista toimintaa ei kohdistunut muihin motteihin. Mottitaisteluissa joukkojen puute vaikutti myös toisella tapaa. Omia tappioita pyrittiin välttämään viimeiseen saakka ja näin motin ”kypsyttely” saattoi jatkua tarpeettomankin kauan.

Helmikuussa venäläinen lisäsi sitten ukkoa. Vaikka se aloitti sodan Leningradin sotilaspiirin joukoilla, helmi-maaliskuussa rintamalla oli puolet Neuvostoliiton Euroopan armeijasta. Maailmansodassa aikamoinen sijoitus, mutta muuallahan oli vielä ns. valesotaa.
 
Viimeksi muokattu:
@Erkki Kirjasuositus: Leevi Lakio: Eivät kaikki juosseet (Tammi 1995). Kirjailija on saaristotaisteluissa kunnostautunut, oli etulinjan upseerina jatkosodankin.

Tässä kokonaiskuva:

SuurenMotinKartta-1940.jpg
 
Eikös lisäksi rauhanteon aikaan parikin venäläistä divisioonaa ollut matkalla jäitse Sortavalaan? Suomalaiset eivät olisi enää voineet mitään. Onneksi tuli rauha!
 
Hägglund ei antanut lupaa, vaan käski taistella "viimeiseen mieheen".

Mitähän tällä saavutettiin?

Ei sillä enää mitään saavutettu. Kahdeksan tuntia ja sankarivainajia. Jokainen puolustaja tiesi, että se (oliko se 6.3.) olisi viimeinen ja lopullinen hyökkäys.

Ihan vitun kylmää kyytiä antaa käskyä kaatua paikoilleen irtautumisluvan sijaan ja kovia jätkiä sellaiset, jotka pystyvät tietoisesti jäämään paikkaan, jossa kuolema on varma ja mitään toivoa ei ole.

Mites, oliko tuolla vastassa ryssän maahanlaskujoukkoja? Jostan olen lukenut, että nuo saaristotaistelut verottivat naapurin maahanlaskujoukkojen miehistöä niin raskaalla kädellä, että se oli syy siihen, etteivät ryssät kyenneet sotien aikana maahanlaskuoperaatioihin, vaikka aselaji olikin kehitetty jo -30 luvulla.
 
Ihan vitun kylmää kyytiä antaa käskyä kaatua paikoilleen irtautumisluvan sijaan ja kovia jätkiä sellaiset, jotka pystyvät tietoisesti jäämään paikkaan, jossa kuolema on varma ja mitään toivoa ei ole.

Mites, oliko tuolla vastassa ryssän maahanlaskujoukkoja? Jostan olen lukenut, että nuo saaristotaistelut verottivat naapurin maahanlaskujoukkojen miehistöä niin raskaalla kädellä, että se oli syy siihen, etteivät ryssät kyenneet sotien aikana maahanlaskuoperaatioihin, vaikka aselaji olikin kehitetty jo -30 luvulla.

Petäjäsaaresta poispääsy jäällä oli vihollisen konekiväärien alla (Putkisaari). Yö olisi ollut ainoa mahdollisuus.

Joukoista tiedän vain, että 168.D oli Kitilässä, 18.D ja 34.Hyökkäysvaunuprikaati (venäläiset nimittävät panssariprikaatia näin) tulivat Käsnäselän - Uomaan tietä. Keitä sieltä sitten keväämmällä Laatokan jäätä apuun tuli, pitää selvitellä. Joka tapauksessa apua tuli. Kollaanjoella hyökkäsi lopuksi jo neljän divisioonan voimia. Siitä kai se "Kollaa kestää" tuleekin.
 
Ihan vitun kylmää kyytiä antaa käskyä kaatua paikoilleen irtautumisluvan sijaan ja kovia jätkiä sellaiset, jotka pystyvät tietoisesti jäämään paikkaan, jossa kuolema on varma ja mitään toivoa ei ole.
Tuollainen käsky voisi edellyttää jo vähän perustelujakin. Mitä lienee Woldemar miettinyt.
Mites, oliko tuolla vastassa ryssän maahanlaskujoukkoja? Jostan olen lukenut, että nuo saaristotaistelut verottivat naapurin maahanlaskujoukkojen miehistöä niin raskaalla kädellä, että se oli syy siihen, etteivät ryssät kyenneet sotien aikana maahanlaskuoperaatioihin, vaikka aselaji olikin kehitetty jo -30 luvulla.
Maahanlaskuprikaati mainitaan jossain lähteessä.
 
Back
Top