Talvisota

Tarkoitin koosteella nimen omaan alkuperäisiä ilmoituksia.
Silloin puhuttiin Viitavaaran "kylästä", joka itse asiassa oli kaksi poltettua taloa, toinen lännessä ja toinen idässä.
Itäinen oli erittäin hankalassa paikassa. Vain surkea tie oli ainoa huoltoyhteys sinne, joten vihollinen pystyi painostamaan tien tulppaa. Saarrostusuhka oli koko ajan päällä.
Itäisen Villavaaran pitäminen oli alun alkaenkin kyseenalainen teko. Talvelalla oli yhä halu jatkaa hyökkäystä Suojärvelle, jolloin itäisestä Villavaarasta tuli "sillanpääasema", joka oli erittäin vaikea puolustettava.

Talvela on ollut suoraviivainen rintamakomentaja. Sai paljon irti joukoistaan. Mutta on siinä se kääntöpuoli ollut.
 
4.1.

II AK

Erittäin voimakas tykkituli Kuolemanjärven Pappilanniemeen klo 12-14. Vihollishävittäjät hyökkäilleet koko päivän.

III AK

Vihollinen yritti Suvannon yli Keljan kohdalla pienin voimin. Torjuttiin.

Yksi komppania yritti Ukkolasta Kirvesmäkeen pitkin Suvannon jäätä. Torjuttiin.

IV AK

Kitelän alueella partiointi vilkasta, paljon kahakoita. Ruhtinaanmäellä vihollinen tekee kenttävarustustöitä. 2 hv tuhottu polttamalla. Uomaalla kaksi NKVD-komppaniaa hyökkäsi yrittäen saartaa osastomme. Lyötiin. Viholliskaatuneita laskettu 160 miestä, vankeja 7. Vihollisella valkeat turkit, uudet lumipuvut, vihreät asetakit, huopatossut ja sukset.

Ryhmä Talvela

Vihollisen kaikki yritykset vallata Viitavaara itäinen takaisin epäonnistuneet. Aittojoella sissimme tuhosivat kolonnan ja erän korkean upseerin seurueen.

P-SR

Lieksassa omaa partiotoimintaa syvällä rajan takana. Suomussalmi - Raatteen suunnalla tuhottiin Sanginlammen maastossa vihollisosasto. 250 kaatui. Vankeja 40. Sotasaalista. Juntusrannassa taistelu jatkuu. Tuhottu 5 hvaunua.

Lapin Ryhmä

Juntusjärven ja Kursun maastossa saarsimme vihollista kaikin saatavissa olevin voimin saamatta ratkaisua yli 19-tuntisessa taistelussa. Vihollisen selustaamme suuntaamaa vastaiskua torjumaan haalittiin huoltomuodostelmien miehet ja sotapoliisit.

Ilmavoimat

Vihollisen pommituksia Pohjois- ja Lounais-Suomessa. Suurimmat vauriot Kontiomäellä, missä rata meni poikki 5 kohdasta ja asemarakennus sortui.

Merivoimat

Ammuttu maamaaleja. Laatokalla tykkiveneemme tulittaneet tuloksellisesti Pitkärantaa ja Mursulaa.
 
Toimia: Operatiivisen osaston päällikkö everstiluutnantti Nihtilä asetetaan IV AK:n käytettäväksi toistaiseksi.

Nihtilä ansaitsee esittelyn, mutta teen oman ketjun, koska se ei mahdu talvisotaan.
 
Viimeksi muokattu:
Pohjois-Suomen_ryhmän_esikunta_20.jpg

TILANNE 4.1.1940 Suomussalmi

9.D HYÖKKÄYSKÄSKY
fetch_lqjpg.ka


fetch_lqjpg.ka


fetch_lqjpg.ka


fetch_lqjpg.ka


fetch_lqjpg.ka


JR 27 HYÖKKÄYSKÄSKY

fetch_lqjpg.ka


fetch_lqjpg.ka


fetch_lqjpg.ka


JR27 SPK 4.1.1940 - 5.1.1940


fetch_lqjpg.ka


fetch_lqjpg.ka
 
Viimeksi muokattu:
5.1.

II AK

Tykkitulta koko lohkolla. Vihollinen varustaa ja kaivaa. Ilmatoiminta vilkasta. Muolaanjärvi-Yskjärvi kannaksella suuria leirisavuja. Vihollisen huoltokuljetuksia Kirkkojärvi-Punnusjärvi kannaksella. Traktorirekiä. Punnusjärvellä vihollispartiot vahvoja ja nekin kaivautuneet.

III AK

Vihollinen yritti uudelleen Ukkolasta Kirvesmäkeen. Torjuttiin.

IV AK

Uomaan suunnalla vihollispartiointi vilkastunut. Vihollisen ilmatoiminta erityisen vilkasta.

Ryhmä Talvela


Partiointia.

P-SR

Suomussalmella Raatteen suunnalla oma hyökkäyksemme jatkuu. Osa vihollisesta saarroksissa. Juntusrannassa tilanne ennallaan. Juntusrannan tieltä saatu sotasaalista 30 kuorma-autoa, 11 hyökkäysvaunua ym.

Lapin Ryhmä

Sallan suunnalla sivustaan hyökänneen hiihtojoukon selvittely käynnissä.

Merivoimat

Humaljoki tuhosi vihollisleirin.

Ilmavoimat

Omia tiedustelulentoja. Vihollisen ilmatoiminta hyvin vilkasta. Huomattavin pommituskohde oli Mikkeli, Päämajan sijoituspaikka. Hälytyskoneiston jouduttua jostain syystä epäkuntoon pommitus tuli yllätyksenä. 13 kuollutta ja yli 12 haavoittunutta siviiliä. Päämajan henkilökunnasta kuoli 2 ja haavoittui muutamia. Eräiden osastojen huoneistot paloivat. Päärakennus ei vahingoittunut. Ylipäällikkö ja jaosto III siirtyi samana iltana Otavan kansanopistoon.
 
Kirjallisuus mainitsee tekomiehinä monta karjalaista Räisälän suojeluskunnasta. Lindberg, Elovaara, Lähteenkorva, Puusniekan veljekset, Ohvon veljekset ja Marilan veljekset. Raikas Marila oli moninkertainen Viipurin sotilaspiirin sotilasottelumestari. Hän oli hiihtäjä, ampuja ja ylemmän keskisarjan painija. Myös Väinö Linnan myöhemmin tuntema Viljam Pylkäs sai oppinsa sodankäynnistä tässä karjalaisporukassa Keljan taistelussa.

Tuossa mainitaan paljon veljeksiä. Oliko Suomessa oikein tarkoituksella sijoitettu saman perheen pojat samaan SA-yksikköön? Tehtiinkö tuota muiden maiden armeijoissa? Entä Puolustusvoimat nykyään? Katsotaanko sukulaissuhteita ollenkaan, kun sijoitetaan reserviläisiä? Noin ohimennen sanottuna ensimmäinen sijoitukseni varusmiespalveluksen jälkeen oli samassa pataljoonassa isäni kanssa, mutta voi olla sattumaa. Nyt ei taideta isäukkoa enää rintamalle päästää ja omakin sijoitus vaihtunut taaemmaksi etulinjasta....
 
Tuossa mainitaan paljon veljeksiä. Oliko Suomessa oikein tarkoituksella sijoitettu saman perheen pojat samaan SA-yksikköön? Tehtiinkö tuota muiden maiden armeijoissa? Entä Puolustusvoimat nykyään? Katsotaanko sukulaissuhteita ollenkaan, kun sijoitetaan reserviläisiä? Noin ohimennen sanottuna ensimmäinen sijoitukseni varusmiespalveluksen jälkeen oli samassa pataljoonassa isäni kanssa, mutta voi olla sattumaa. Nyt ei taideta isäukkoa enää rintamalle päästää ja omakin sijoitus vaihtunut taaemmaksi etulinjasta....

Kyseessähän oli talvisodan aikainen järjestelmä, jossa saman kylän porukka oli samassa yksikössä. Tämä purettiin jatkosotaan mennessä...tai sekoitettiin väkeä, jotta vältettiin yhdelle paikkakunnalle tulevia suhteettomia kaatuneiden määriä, jos kyseessä olevan komppanian paikka olikin oli ns. "paha paikka".
 
Tuossa mainitaan paljon veljeksiä. Oliko Suomessa oikein tarkoituksella sijoitettu saman perheen pojat samaan SA-yksikköön? Tehtiinkö tuota muiden maiden armeijoissa? Entä Puolustusvoimat nykyään? Katsotaanko sukulaissuhteita ollenkaan, kun sijoitetaan reserviläisiä? Noin ohimennen sanottuna ensimmäinen sijoitukseni varusmiespalveluksen jälkeen oli samassa pataljoonassa isäni kanssa, mutta voi olla sattumaa. Nyt ei taideta isäukkoa enää rintamalle päästää ja omakin sijoitus vaihtunut taaemmaksi etulinjasta....

Talvisodassa pataljoonia modostettiin samoista kylistä ja kyllä jatkosodassakin jalkaväkirykmenttien pataljoonat olivat pääosin samoilta alueilta, vaikka hajauttamista oli enemmän. Siitä oli se hyöty, että miehet tunsivat toisensa. Haittana oli se, että jos pataljoona oli oikein pahassa paikassa, tappioita kertyi samalle seudulle.

Talvisodan suurimmat suhteelliset tappiot (miesväestön lukumäärään nähden) osuivat pieniin kyliin. Längelmäki, Pihlajavesi, Kuhmalahti, Pälkjärvi, Sumiainen, Soini, Taipalsaari, Soanlahti, Simo ja Sodankylä.

Suurin yhtenä päivänä samaa paikkakuntaa koskeva tappio sattui Rantasalmelle (46 poikaa Petäjäsaaressa). Laatokan Petäjäsaaren 400 miehellä oli lopulta vastassaan Laatokan jäätä pitkin tulleet 7000 neuvostosotilasta ja 34 panssaria. Petäjäsaari käytännössä taisteli viimeiseen mieheen.

Samasta perheestä tietenkin saattoi mennä poikia myös jatkosodassa. Virtolainen Karttilan perhe menetti sodissa kaikki neljä poikaansa. Taipaleessa kaatui yksi, yksi hyökkäysvaiheessa ja viimeiset kaksi heinäkuussa 1944 Äyräpäässä. Siinä meni sekin poika, joka ei talvisotaan vielä joutunut, kun oli silloin vasta 15-vuotias.

Talvisodan hengestä järkyttävä kertomus on kahdesta pojasta, jotka kieltäytyivät noudattamasta helmikuun lopussa käskyä ja jättämästä Terenttilän viitosta. Koko joukkue oli pyyhkiytynyt helmikuun helvettiviikoilla pois pelistä tukikohdassa ja vastahyökkäyksissä, joilla sitä otettiin takaisin. Kun kaksi oli enää jäljellä, he saivat käskyn luopua tukikohdasta. Pojat olivat nähneet kaikkien kylän miesten antavan henkensä tuon hankalassa paikassa olevan tukikohdan vuoksi eikä heidän luontonsa suostunut siihen, että he antaisivat tukikohdan taistelutta. Seuraavassa hyökkäyksessä nämä viimeiset kaksi puolustajaa kaatuivat Terenttilän viitoseen.

Yksi pataljoona Polónin joukkueenjohtajista (Kalle Sistola) kirjoitti 1950-luvulla kirjan, jossa hän kertoi, miten katkeraa oli Taipaleen puolustajien rauhan tultua marssia 100 kilometriä länteen ja antaa viholliselle se maa, jota nämä eivät edes taistellen olleet saavuttaneet.
 
Yksi pataljoona Polónin joukkueenjohtajista (Kalle Sistola) kirjoitti 1950-luvulla kirjan, jossa hän kertoi, miten katkeraa oli Taipaleen puolustajien rauhan tultua marssia 100 kilometriä länteen ja antaa viholliselle se maa, jota nämä eivät edes taistellen olleet saavuttaneet.

Vähän samanlaisia tuntoja ilmeisesti Jylhän runossa Hyvästi, Kirvesmäki. En nyt muista, miten se meni, mutta jotain siinä oli, ettei tahdo pystyä lähtemään, vaikka vihdoin on lupa.
 
6.1.

Hajanaista tykkitulta koko itäisellä alueella. Leveällä rintamalla vihollisen kahden pataljoonan hyökkäys alueella Hatjalahdenjärven pohjospää - Summankylä torjuttiin. Oma tykistö hajotti rivistön Sarkolassa ja kolonnan Taaperniemessä.

Ilmatoiminta vilkasta Viipurin, Koiviston ja Tienhaaran alueella. Vihollinen käyttää sekä pommittajia että hävittäjiä joukkoihimme. Yksi vihollishävittäjä pudotettiin.

III AK

Taipaleessa harvahkoa ja väliin kiihtyvää tykkitulta erityisesti Haparaisissa. Vilkkaampaa vihollisen liikehtimistä Oravanniemessä, Arkuntanhuassa ja Koukunniemessä. Kaarnajoki ampunut Raudun aseman seutua ja Riiskaa, jossa lentäjämme nähneet majoitusalueita.

IV AK

Hyökkäyksemme alkoi tänä aamuna. Joukkomme valtasivat Polviselän kukkulan ja murtautuivat vihollisasemaan radan ja Syskyjärven välisessä maastossa. Vihollispesäkkeitä murretaan. Vihollinen siirtää takaa lisäjoukkoja alueelle.

Ruokojärvi - Ruhtinaanmäki: Päästy sisäänmurtoon Pinkaojan maastossa. Repomäki miehitetty. Lemetti läntinen ja Lemetti itäinen hallussamme. Taistelut vihollisen hyökkäysvaunuja vastaan jatkuneet koko päivän.

Uomaalla tilanne ennallaan. Kollaanjoella edelleen tavanmukaista tykkitulta ja partiointia. Vihollisen ilmatoiminta vilkasta.

Ryhmä Talvela

Eteläisellä kaistalla vihollinen aktiivinen, hyökkäsi etuvartioihimme mutta torjuttiin. Yksi hyökkäysvaunu ajoi miinaan ja tuhoutui. Vihollinen hyökkää parhaillaan Viitavaara itäistä vastaan.

Sissi P 2 tiedustellut viime päivinä vihollisen selustaa. Ilmoittaa tien Liusvaara - Vegarus liikennöimättömäksi.

Pohjoiskaistalla jatkuva tulikosketus. Sissimme ovat tuhonneet mm. vihollisen tykistöä Rajavaarasta etelään. Vihollisen ilmatoiminta vilkasta. Yksi kone pudotettiin pääasemaan ja yksi vihollisen puolelle.

Pakkasta 28-30 astetta. Omia paleltuneita alkaa esiintyä runsaanpuoleisesti.

P-SR

Kuhmon-Nurmeksen suunnalla karkotettiin jälkiyhteyksillemme pyrkivä hiihto-osasto.

Raatteen tien taistelu jatkuu.

Lapin Ryhmä

Petsamossa viholllinen teki heikon hyökkäyksen.

Liinahamaria jälleen pommitettu eilen. Vuoreijasta 10 mpk pohjoiseen kolme määrittelemätöntä sota-alusta, ei venäläisiä. 6 vihreällä ympyrällä varustettua konetta lentänyt pitkin Paatsjokea pohjoisesta tullen asemiemme korkeudella, missä kääntyneet ja sitten vihollisen puolella kuulunut viitisenkymmentä räjähdystä ja konekivääritulta.

Joutsijärvellä vihollisen hiihtopataljoonan saarrostus torjuttiin. Paikalle jäi kolmisensataa ruumista, 14 kk, pikakivääreitä ym.

Merivoimat

Vihollisen tykistö ampuu Kyrönniemeä, Muurilaa ja Kipinolaa. Samalla vihollisen jv-yksiköt koettavat hyökätä. Myöhemmin päivällä paikat vielä ilmahyökkäyksen alaisina. Humaljoki ampuu maamaaleja.

Laatokalla Mantsi järjestänyt sulutuksia Uuksun - Salmin tiellä. Partio tuhosi kuorma-auton. Myöhemmin sulutteeseen meni hyökkäysvaunu ja 2 kuorma-autoa.

Ilmavoimat

Vihollisen ilmatoiminta rintamilla vilkasta. Suoritimme torjunta- ja tiedustelulentoja. Kotiseudulla vihollinen pommitti Pieksämäkeä, Kuopiota ja Lahtea. Kaikki Kuopion pommitukseen osallistuneet seitsemän vihollispommittajaa ammuttiin alas. Kaikkiaan ammuttiin alas 12 viholliskonetta.






 
Toimia:

Raahen sk-piirin perustama ja kouluttama sotapoliisikomppania (9. Spol. K) lähetetään Kajaaniin ja alistetaan P-SRE:lle.
 
Tuossa mainitaan paljon veljeksiä. Oliko Suomessa oikein tarkoituksella sijoitettu saman perheen pojat samaan SA-yksikköön? Tehtiinkö tuota muiden maiden armeijoissa? Entä Puolustusvoimat nykyään? Katsotaanko sukulaissuhteita ollenkaan, kun sijoitetaan reserviläisiä? Noin ohimennen sanottuna ensimmäinen sijoitukseni varusmiespalveluksen jälkeen oli samassa pataljoonassa isäni kanssa, mutta voi olla sattumaa. Nyt ei taideta isäukkoa enää rintamalle päästää ja omakin sijoitus vaihtunut taaemmaksi etulinjasta....

Minulla kolme isosetää aloitti Talvisodan samassa komppaniassa ja pappa sekä yksi isosetä toisessa. Eli 5 miestä jaettuna kahteen perusyksikköön. Jatkosotaan lähtö onnistuikin "kolmikon" osalta siten, että he olivat saman pataljoonan kahdessa komppaniassa ja loput (myös nuoremmat, jotka eivät ehtineet Talvisotaan) onneksi sitten muualla. Ns. "kolmikkoon" osui Jatkosodan aikana 5 haavoittumista, joista yksi johti invalidisoitumiseen ja 2 kaatumista.

75 vuotta myöhemmin.

Nyt tilanne onkin sitten tosi fantsu, että ollaan velipojan kanssa samassa patal... taisteluosastossa, vaikka onneksi eri komppanioissa. Toinen edistää liikettä toiselle ja vastavuoroisesti toinen sammakkoperspektiivistä hoitaa hommat sillai, että vaunua ei ammuta broidin perseen alta rikki. Toki asia voisi olla huonomminkin eli oltaisiin samassa yksikössä. Kymenlaakso-Kursk onkin mielenkiintoinen puheenaihe, koska faijan sanojen mukaisesti "oltaisiin molemmat samalla painopistealueen pellolla."
 
7.1.

II AK

Tykistön ammuntaa erityisesti Hatjalahdenjärven pohjoispuolelle.

III AK

Taipaleen lohkolla kiivasta tykkitulta.

IV AK

Kitelän suunnalla saavutettu linja P.26 ja puro siitä Syskyjärven mutkaan. Juntilanpiha vallattu. Lemetti läntisessä taistellaan ja Lemetti itäisessä taistellaan tiestä.

Ryhmä Talvela

Viitavaara itäisestä taistellaan. Pohjoisella alueella sissimme tuhosivat upseerin ja 15 miestä käsittävän joukon.

P-SR

Suomussalmi. Saarroksissa ollut vihollisen 44.Divisioona on tuhottu. Sotasaalista paljon, n. 60 kenttätykkiä, n. 30 pst-tykkiä, 15 itkk, 30 hyökkäysvaunua, autoja 200 eläviä hevosia n. 800 ym.

Lapin Ryhmä

Ei uutta.

Merivoimat

Vahtiniemen patterista yksi tykki Ylipäänniemeen.

Ilmavoimat

Ilmatoimintaa ei ollut
 
Muuta:

Annetaan määräys vapaaehtoisten sotapoliisikomppaniain perustamisesta sotapoliisikoulutuskeskuksessa Jyväskylässä. Tarkoitukseen otetaan vain nostoväen II luokkaan kuuluvia ja palveluksesta vapautettuja, mikäli nämä todetaan lääkärintarkastuksessa kelpoisiksi.
 
8.1.

II AK

Tavanmukaista tykkitulta. Oma tykistömme vaiensi kaksi vihollisen piiskaa.

III AK

Partiomme totesivat maaston Toivainniemen ja Leppäniemen välillä miltei vapaaksi vihollisesta aina tielle Vaalimo - Pasuri saakka.

(huom. saman päivän ilmoituksessa ilmavoimat ilmoittaa tiedusteluhavainnosta: 15 hv Petäjärven kylässä ja 10 tiellä Vaalimo - Pasuri ajamassa Pasurin suuntaan)

IV AK

Kitelä - Ruhtinaanmäki, hyökkäyksiä rajoitetuin tavoittein sitomistarkoituksessa.

JP 4 saavuttanut Pukitsanmäen ja on sen maastossa edelleen. JR 39 lähestymässä Koivuselkää. Lavajärvien maastossa JR 36 parantanut asemiaan. Uomaalta ei uutta. Kollaanjoella vahvaa tykkitulta.

Mantsi ei pystynyt pitämään Salmin tietä katkaistuna. Läpi pääsi 82 kuorma-autoa, 2 hv tuhottiin.

Ryhmä Talvela

Viitavaara itäinen vallattu takaisin. Vihollinen puolustautui sitkeästi.

P-SR

Raatteen tiellä jatkuvat puhdistukset. Sotasaalis kasvaa.

Lapin Ryhmä

Ei uutta.
 
TV1:llä tänään klo 19.00
Talvisota
Sarja alkaa. 1/5: Ylimääräinen harjoitus.
Antti Tuurin ja Pekka Parikan elokuvaan perustuva tv-sarja.
O: Pekka Parikka. R: Taneli Mäkelä, Konsta Mäkelä, Heikki Paavilainen, Timo Torikka, Martti Suosalo.
 
9.1.

II AK

Kannas

Harvaa tykkitulta. Vihollisen varmistukset jo niin tiheät, että partiot pääsevät läpi enää harvoista paikoista.

Taipaleessa yksi joukkue yritti yöpimeällä asemiin Mustaojan kohdalla, torjuttiin.

Ilmatiedustelu havainnut Raudun asemalla paljon vaunustoja ja kuormavaunuja paikallaan ja matkalla Metsäpirttiin, Riiskaan ja Nurmijärvelle johtaville teille.

IV AK

Kitelässä partiokahakoissa vihollinen menttänyt 82 miestä. Er. P 18 hyökkää Itä-Lemetin valtaamiseksi. JP 4 kukkulalla, JR 39 jatkaa Koivuselän aukeilta Koirinojan suuntaan. Se löi edetessään hajalle vihollispataljoonan, jolloin vihollinen menetti kaatuneina 200 ja vankeina 40 miestä. Vangit kuuluivat täydennysjoukkoihin. Kollaalla hiljaista.

Ilmatiedustelu havainnut Mylllykylästä Konnunkylään klo 12 jv-rivistön, suunta ei selvillä. Rivistö kadonnut tieltä 14.30. "Ei kenenkään maalla" on 20 hyökkäysvaunua.

Ryhmä Talvela

Eteläisellä kaistalla koko päivän partiokahakoita. Sissi P 2 Vegarusjärven eteläpään tasalla kosketuksessa vihollispartioiden kanssa.

P-SR

Suomussalmella Raatteen suunnalla raja saavutettu ja Purasjokilinjan ja valtakunnanrajan välinen maasto on puhdistettu vihollisesta.

Lapin Ryhmä

Ei uutta. Sissimme tuhonneet 71 bautoa, tuhonneet 13 siltaa, katkaistu 17 kohdassa puhelinjohdot räjäyttämällä pylväät.

Ilmavoimat

Toiminta vähäistä huono sään takia.

Merivoimat

Tuettu maarintamaa. Mantsi ei voi pitää Salmin tietä katkaistuna. Liikenne tänään hiljaista.
 
10.1. - 11.1.1940

10.1.

II AK

Vihollisen partiotoiminta aktiivista Summankylän länsipuolella. Oma tykistö tuhosi vihollispatterin Ryysysillassa, kanuunan Viholassa ja lamauttanut muutamioa vihollispattereita.

III AK

Tykistötuli Taipaleen lohkolla ja rantakorsuihin Suvantojärven rannalla voimakasta. Vihollisen hyökkäysyritys Taipaleessa torjuttiin. Keljan kohdalla kaksi noin joukkueen vahvuista vihollista yritti yöllä tunkeutua asemiimme.

IV AK

Vihollinen yritti läpimurtoa Lemetti läntisessä. Torjuttiin. Muualla rauhallista. JP 4 saanut käskyn vallata Myllykylän maasto. JR 39 hallitsee tulellaan tienosaa Myllykylä - P66 n. 1 km.

Iltapäivällä vihollinen irroitti Mitron alueelta pari komppaniaa ja yritti hyökätä lännestä käsin Repomäkeen. Torjuttiin.

Mantsi ilmoittaa n. 200 autoa matkalla Salmiin.

Ryhmä Talvela

Sissitoimintamme etenkin pohjoisella suunnalla vilkasta. Odotamme hyviä tuloksia.

P-SR

Ei oleellista uutta.

Lapin Ryhmä

Petsamon suunnalla vihollisen hiihto-osaston hyökkäys torjuttiin vaivatta. Saijassa pieni vihollishyökkäys torjuttiin. Sallan Kellossa tuhottiin vihollisen hevoskolonna miehistöineen.

Ilmatoiminta

Vähäistä. Tammisaari pommituskohteena. Vankilasta hajosivat ikkunat. Ahvenkoskella voima-asemalla 6 naista haavoittui.

Ruotsinmaalaiset koneet saapuneet Kemiin, jossa ne ovat toimintavalmiina 12.1. Ne muodostavat LentoR19-nimisen ilmatoimintayksikön. Tukikohta Veitsiluoto ja työkenttinä Oulu ja Rovaniemen Olkkajärvi.

Muuta: P-SR määrätään antamaan yksi jv-rykmentti ylijohdon käytettäväksi.
 
11.1.

II AK

Ei erikoista.

III AK

Ilmatiedustelu havainnut Koukunniemessä 80 hyökkäysvaunua ja kuorma-autoja. Tykistömme alkoi ampua näitä maaleja.

IV AK

Lemetin taistelu jatkuu. JP 4 ja JR 39 saavuttamissaan asemissa. Vankitietojen mukaan 18.D suunnittelee murtautumista Lemetin-Lavajärven suuntaan. JR 36 parantanut asemaansa Lavajärvellä.

Ryhmä Talvela

Partiomme eteläkaistalla tuhonneet 36 miestä käsittävän vihollisosaston ja katkoneet yhteyksiä. Pohjoisessa tiedustelu- ja sissitoiminta jatkuu.

P-SR

Aloitimme Juntusrannalla aamulla oman hyökkäyksen.

Lapin Ryhmä

Tuhottu 5 vihollisen kuorma-autoa tiellä Salla-Märkäjärvi.

Ilmatoiminta

Vähäistä. Lounais-Suomessa pommituksia, ei vahinkoja. Muutamia vihollishävittäjiä esiintyi etulinjoilla. III AK:n alueella pudotettiin lentolehtisiä. 20 m/m it-aseet it ampuivat vihollishävittäjän alas Ala-Kuusassa.

Merivoimat

Laatokalla havaittiin 9 laivaa pyrkimässä Saunasaarta kohti. Ovat tykistömme ulottumattomissa. Huono sää estää oman ilmatoiminnan.
 
12.1.

II AK

Summa-Muolaanjärvi, voimakasta tykkitulta.

III AK

Taipaleessa betonikorsu tuhoutui tykkitulessa.

IV AK

Taistelu Lemetissä jatkuu.

Nihtilä ehdottaa IV AK:lle saartamansa vohollisvoiman murtamisen jälkeen etenemistään Salmin ja Tulemajärven suuntaan ja valmistautua Loimolassa olevan vihollisen lyömiseen.

Ryhmä Talvela

Vihollisen hyökkäys Viitavaara itäiseen torjuttiin.

P-SR

Juntusrannassa havaittu uusi vihollisryhmä (JR 574).

Lapin Ryhmä

Vihollinen pommitti Ivaloa ja Inaria. Yksi nainen kuoli.

Ilmavoimat


Laivue 19 hyökännyt tehokkaasti marssiviin. Ampuneet alas yhden koneen ja tuhonneet Märkäjärven kentälle kaksi. Kolme omaa konetta kadoksissa. (myöhemmin kuudesta lentäjästä palasi kolme)
 
Back
Top