Talvisota
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Postaus #616 tässä ketjussa.
Ei mullekkaan se oikeen auennut, mutta etkö tiedä käki-legendaa?
Kyllä mutta eiköhän se ole vain legendaa. Kuka järkevä snajperi menisi puuhun mistä on vaikea päästä alas ja perääntymään näkymättä viholliselle.
Mutta, legenda elää.
Tuskin kukaan siellä puussa oli, mutta kehittivät kauhuissaan päässään, tai päissään tällaista, kun samaan aikaan Simuna niitä napsi.
Erkki
Ylipäällikkö
Ainakin Veikko Huovinen on dokumentoinut tapauksen Suomussalmen rintamalta, jossa puusta ampuminen todettiin hyvin menestyksekkääksi. Toiminta laajeni niin, että puihin nostettiin konekiväärejä ja jopa yksi haupitsi vinssattiin puuhun. Lopulta evl Mäkiniemi komensi koko pataljoonan puihin. Ei ihme, että puusta ampuva suomalainen on syöpynyt venäläisten tajuntaan!
tulikomento
Supreme Leader
Tälläinen tuli vastaan. kokoelma SA kuvia tilanteesta jossa yritetään saada vihollisia ulos bunkkerista. Vähä liekinheitintäkin näytetöön.
Yksi mallikuva.
Another Soviet soldier taken as prisoner is used to persuade them to come out, but don't succeed
Voin olla väärässäkin mutta muistaakseni nämä ovat jatkosodan aikaisia. Kiestingin taisteluista 1941 lopulla.
D
Deleted member 266
Guest
SA-kuvat 62354-9 / 1941.11.03
Loyd
Kenraali
Tässä videolla Pelkosenniemen taistelumaastoa
www.is.fi
Talvisodan unohdettu voitto: Katso videolta, miten ”resupekkarykmentti” löi puna-armeijan eliittiyksikön Pelkosenniemellä
Joulukuun kaamoksessa 1939 Pelkosenniemellä käytiin yksi talvisodan ratkaisutaisteluista, joka on jäänyt sotahistoriassa aivan liian vähälle huomiolle.
www.is.fi
Teille olen herra Majuri
Kersantti
Pieni kysymys tähän näln. Minkälainen merkitys Stalinin puhdistuksilla lopulta oli Talvisotaan? Yleensähän sanotaan, että hän tapatti merkittävän osan parhaasta upseeristostaan ja siksikin Suomen operaatio meni heiltä aluksi päin persettä. Mutta jos heitä ei olisi teloitettu, miten paljon se olisi arvionne mukaan vaikuttanut Talvisotaan?
Erkki
Ylipäällikkö
Olisi vaikuttanut monella tasolla. Paitsi että siellä oli komentajiksi nostettu nuoria, kokemattomia upseereita, niin johtajilla oli ns. pelko persiissä, mikä jäykisti toimintaa. Toinen puoli oli vaikutus suomalaisiin kommunisteihin rajan molemmin puolin: Alunperin rajan itäpuolella oli maamme olosuhteet tuntevaa, porvarillista Suomea vihaavaa, motivoitunutta ja tänne runsaasti kontakteja omaavaa väkeä. Nyt kuitenkin suomalaisten punaupseerien enemmistö oli turpeen alla ja henkiin jääneet kärsivät heikentyneestä motivaatiosta ja pelosta. Sama heijastui rajan tälle puolellekin, jossa kommunistit pelkäsivät, ja taistelivat mieluumin itäistä aateveljeä vastaan, kuin yhtyivät proletaaririntamaan. Vain merkityksettömän pieni SKP:n hardcorejoukko oli tosiuskovia, ja heistäkin valtaosa kiven sisässä.
Jossittelua pitäisi tietysti aina välttää, ainakin ehdottomien johtopäätösten tekemistä jossitteluissa.
Mutta veikkaisin, että sodan alkuvaihe olisi sujunut toisin ainakin Kannaksella. Siellä tieverkko olisi mahdollistanut aiempien oppien mukaisen syvän iskun heti sodan alussa. Ja juuri silloin suomalaiset olivat kaikkein heikoimmillaan, etenkin pst:n suhteen. Jos puolustusta ei olisi kyettykään tiivistämään Mannerheim-linjalla, on täysin mahdollista, että se ei olisi tiivistynyt lainkaan. Sodan alkuvaiheessa pakokauhua ja toivottomuutta nähtiin monessakin suunnassa, esim. Sallan suunta, Tolvajärven suunta, Loimolan suunta. Sama isommassa mitassa Kannaksella, niin...
Eli nimenomaan se armeija-armeijakunta -tason esikuntien miehittäminen puolueuskollisuuden eikä kokemuksen/kyvykkyyden perusteella oli mielestäni iso ongelma Puna-armeijalle. Logistiikan hallintaa ei välttämättä opi ihan hetkessä. Suurena ongelmana oli tietenkin myös toisaalta Tuhatsevskin ajatusten hylkääminen jolloin armeija oli vähän semmoinen sekasikiö ja muutosvaiheessa. Toisaalta ongelma tietenkin oli upseerien liian nopea ylentäminen.
Toinen seuraus olisi voinut olla @Erkki viestissä mainittu SKP:n aktivoituminen. Kimmo Rentola on hyvin kuvannut, kuinka puhdistusten vuoksi yhteydet rajan taakse katkesivat ja ohjeita toimintaan ei saatu. Etenkin ideologinen ohjaus, jota olisi tarvittu esim. suhteessa SDP:hen, Molotov-Ribbentrop -paktiin, Puolan jakoon ja Moskovan neuvotteluihin, jäi puuttumaan. Nyt jokainen joutui tekemään valinnat ihan itse ja lopputulos oli Neuvostoliiton kannalta ikävä. Viidettä kolonnaa oli valmisteltu ennen sotaa ja toteutuessaan se olisi voinut olla melkoisen fataali. Nyt onneksi ei ollut.
Fremen
Greatest Leader
Noh, käsittääkseni saksalaisten ja neuvostoliittolaisten sotilaallinen yhteistyö oli jollain tasolla, ja ilman puhdistuksia se olisi todennäköisesti ollut huomattavasti hedelmällisempää, koska sakemannit opettivat aselajien välistä yhteistyötä ja muuta, mikä olisi merkittävästi vaikeuttanut puolustustaisteluamme - mutta suuri vaikutus tästä olisi todennäköisesti tullut vasta toteutuneiden puhdistusten jälkeen, ajallisesti.
Ja liian myöhään vaikuttaakseen NL:n operaatio-johtamiseen Talvisodan rintamilla.
Eikä saksalaisillakaan ollut mitään kokemusta metsäsodankäynnistä, samaa mekanisoitua tunkemista se olisi ollut ilmankin.
Eivätkä neuvostoliittolaiset ikinä luottaneet heihin muutenkaan, ja siten olisivat joka tapauksessa aliarvioineet Suomen sotilaallisena vastustajana.
Joten väittäisin että vähän.
NL:n doktriinit eivät olisi muuttuneet juurikaan, armeijakunnan tasolla, vaikka vanha remmi olisi ollut komennossa, samaa ryskäämistä se olisi ollut kuin toteutuessaankin.
Talvisodan voittivat suomalaiset peräänantamattomuudellaan. Siitä on olemassa patsas Haminassa RUK:n päärakennuksen edessä.
40% suomalaisista jalkaväen reservin upseereista kaatui reilussa kolmessa kuukaudessa. Tämä lukee jalustassa.
Sillä ne pysäytettiin.
Fremen
Greatest Leader
Jep, taisi taloudellinen sabotaashi jäädä siihen Hakaniemen torin suunnattoman halkopinon osittaiseen tuhopolttoon... turvasäilöön kurvattiin kyllä komu-porukkaa, ja varmasti ihan syystä. Ratakatu rules!
No pääosin joo, kun ei ollut hirveästi intoa tukea luokkapetturi-imperialistia. Jos Neuvostoliitto olisi kyennyt pukkaamaan "käskyn läpi" komentoketjussa, lopputulos olisi voinut olla ihan muuta. Vähintään samanmoinen uhka olisi ollut se rintamajoukkojen agitointi. Edelleen Rentolan mukaan sitä oli valmisteltu ja suunniteltu ja Ohto Mannisen mukaan Kuusisen Kansanarmeijan perustaminen laskettiin loikkarien varaan, vaikka kaaderit olivatkin Äiti-
Turvasäilöön vieminen todettiin pääosin laittomaksi ja valtaosa pääsi pois heti, kun käräjäoikeuteen päästiin. Kuitenkin pidätyksillä oli pelotevaikutus, eli kommunistien toiminta vaikeutui. Osittain, koska aktiivit eivät uskaltaneet toimia ja osittain, koska nähtiin väkivaltakoneiston toimivan. Ja taas Rentolan mukaan.
Fremen
Greatest Leader
Näin se oli, tietysti jatkosodassa otteet kovenivat kommunistienkin osalta. Martta Koskinen oli viimeinen Suomessa teloitettu nainen, ammuttiin maanpetturina Malmin hiekkakuopille 1943. Haudattiin myös sinne tuntemattomana, myöhemmin mahdollinen ruumis (DNA antoi odottaa keksimistään naisen toimesta 50-luvulle, tosin siitäkin miehet ottivat Nobelin arvoisen niiauksen) siirrettiin muualle.
Tai jotain osia jostain jalosta uhrista... nykyään siellä on mm. saksalainen sotilashautasmaa.
Täällä Oslossa norjalaiset kaivoivat miehityksen jälkeen kaikki saksalaisten sotilashautasmaat ylös, ja siirtsivät jäännökset nykyisen kolmos-kehätien nurkkaan. Saksan valtion maksama tänä päivänäkin, kävelin toissa kesänä ohi ja nurmikot oli leikattu. Ja sitä eivät todellakaan norjalaiset tehneet, täällä juhlitaan kansallisena liputuspäivänä edelleen joka vuonna toukokuun kahdeksantena päivänä, Frigjøringsdagen, eli vapautuksen päivä.
May 8th: Norway’s Liberation Day
The 8th of May is Liberation Day, marking the end of Norway’s occupation during World War II. We take a look back at what happened, and how the day is marked today. Liberation Day, known
www.lifeinnorway.net
Ammuttiin niitä maanpettureiksi katsottuja talvisodassakin, mutta vähemmän ja mentiin melko tarkasti lakikirjan mukaan. Kuten ylipäänsä tuomioissa tuolloin.Näin se oli, tietysti jatkosodassa otteet kovenivat kommunistienkin osalta. Martta Koskinen oli viimeinen Suomessa teloitettu nainen, ammuttiin maanpetturina Malmin hiekkakuopille 1943. Haudattiin myös sinne tuntemattomana, myöhemmin mahdollinen ruumis (DNA antoi odottaa keksimistään naisen toimesta 50-luvulle, tosin siitäkin miehet ottivat Nobelin arvoisen niiauksen) siirrettiin muualle.
Tai jotain osia jostain jalosta uhrista... nykyään siellä on mm. saksalainen sotilashautasmaa.
Täällä Oslossa norjalaiset kaivoivat miehityksen jälkeen kaikki saksalaisten sotilashautasmaat ylös, ja siirtsivät jäännökset nykyisen kolmos-kehätien nurkkaan. Saksan valtion maksama tänä päivänäkin, kävelin toissa kesänä ohi ja nurmikot oli leikattu. Ja sitä eivät todellakaan norjalaiset tehneet, täällä juhlitaan kansallisena liputuspäivänä edelleen joka vuonna toukokuun kahdeksantena päivänä, Frigjøringsdagen, eli vapautuksen päivä.
May 8th: Norway’s Liberation Day
The 8th of May is Liberation Day, marking the end of Norway’s occupation during World War II. We take a look back at what happened, and how the day is marked today. Liberation Day, known
Jatkosodan aikaan tapahtui sitten jo vähän erilaisia juttuja, kuten Pekurisen tapaus. Se on ruma juttu. Wuolijokea minä vähän ihmettelen, että miksei ammuttu, mutta varmaan se ulkopoliittinen tilanne ratkaisi. Muihin teloitettuihin verrattuna - valitettavasti.
Norjalaiset ihmettelee sitäkin, että miksi suomalaiset ei tykkää puna-armeijasta, vaikka ne vapautti Pohjois-Norjan saksalaisvalloittajasta. No se on vähälahjaisille sallittua.