Talvisota

Tulossa elokuva Pelkosenniemi 1939

https://facebook.com/pelkosenniemi1939/

Legendaarinen taistelu ja merkitykseltään suuri, vaikka sekin kuuluu niihin kahinoihin, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Ehdottomasti elokuvan arvoinen (y)
 
Olen juuri lukemassa Härkä iskee ja motittaa -kirjaa. Eteläsavolaisten Talvisota ja Ruhtinaanmäkeen sekä Lemettiin johtaneet taistelut ovat aina olleet minusta vaikeasti hahmotettavia. Lisäksi nuo kaikki pataljoonien peitenimet vaikeuttavat entisestään, Taisteluosasto Mehiläinen, pataljoona Seinälukki jne :rolleyes:. Jospa nyt saisi perusteellisesti selkoa.

HÄRKÄ ISKEE JA MOTITTAA : I/JR 37 TALVISODASSA, MIKKELIN SEUDUN MIEHET TALVISODASSA​

Jalkaväkirykmentti 37:n ensimmäinen pataljoona eli Härkä-pataljoona taisteli talvisodassa. Se oli koottu Mikkelin seudun miehistä; Ristiinasta, Anttolasta, Juvalta ja Suomenniemeltä. I/JR 37 kävi läpi kaikki talvisodan ankarat vaiheet Laatokan koillispuolella; puolustus- ja viivytystaistelut, vastahyökkäykset sekä mottitaistelut. Tästä tuli myös kirjalle nimi, Härkä iskee ja motittaa. Mikko Laiho on selvittänyt Härän vaiheet huolellisesti, seikkaperäisesti ja tarkasti tutkien. Kirja on Laihon yhdeksäs tietoteos.

-------------------------
Onko kukaan kuullut aikaisemmin tämän osaston taistelusta? Pelasti ristiinalaiskomppanian joutumasta tuhotuksi motissa.
Salmin suojeluskunnan poikaosasto, vahvuus 50 poikaa ja 1 vänrikki. Taistelivat kotitalojensa pihoissa ilmeisen onnistuneesti. Myös tuossa Härkä iskee ja motittaa -kirjassa mainitaan tästä.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/leomirala/248737-sotilaspojat-talvisodassa/
----------------------
Ja katos vaan, viime aikoina on joku innostunut tekemään JR 37:sta eli savolaisten rykmentistä hyvinkin seikkaperäiset wiki-sivut. Näitä ei vieläjoku aika sitten ollut.
https://fi.wikipedia.org/wiki/I/JR_37_(talvisota)

Nii, sehän jäi linkki laittamatta. Härkää saa aina mainiosta Jalkaväkimuseon kaupasta.
https://jalkavakimuseo.fi/?page_id=1552
 
Viimeksi muokattu:
Olen juuri lukemassa Härkä iskee ja motittaa -kirjaa. Eteläsavolaisten Talvisota ja Ruhtinaanmäkeen sekä Lemettiin johtaneet taistelut ovat aina olleet minusta vaikeasti hahmotettavia. Lisäksi nuo kaikki pataljoonien peitenimet vaikeuttavat entisestään, Taisteluosasto Mehiläinen, pataljoona Seinälukki jne :rolleyes:. Jospa nyt saisi perusteellisesti selkoa.
Aika toivoton tehtävä edes yrittää kartan ja Talvisodan historia osa II:n sekä Juutilaisen kirjan kanssa hahmottaa näitä tapahtumia. Ei oo turhaan aina sanottu: "Sekaisin kuin IV Armeijakunta."

Salmin suojeluskunnan poikasosaston ansiokas toiminta on huomionarvoista. Jokainen intin käyny tietää, että puolustaminen on helpompaa kun hyökkääminen ja poikien saama koulutus Suojeluskunnassa riitti siihen. Tässä näkee myös mikä merkitys on, kun eka taistelu on onnistunu: Ei tarvi edes voittaa sitä, niin poikiin tulee joukkohype eli "Meitä ei voita kukaan" -asenne.". Tähän päälle sama kuolemattomuuden tunne, joka näkyy kesäyössä kiitävien teinibemarien toiminnassa nykyäänkin, niin tuloksena saatiin sotajoukko, jonka lyömiseen pitää laittaa huomattavasti suurempi osasto.
 
Viimeksi muokattu:
Aika toivoton tehtävä edes yrittää kartan ja Talvisodan historia osa II:n sekä Juutilaisen kirjan kanssa hahmottaa näitä tapahtumia. Ei oo turhaan aina sanottu: "Sekaisisin kuin IV Armeijakunta."

Salmin suojeluskunnan poikasosaston ansiokas toiminta on huomionarvoista. Jokainen intin käyny tietää, että puolustaminen on helpompaa kun hyökkääminen ja poikien saama koulutus Suojeluskunnassa riitti siihen. Tässä näkee myös mikä merkitys on, kun eka taistelu on onnistunu: Ei tarvi edes voittaa sitä, niin poikiin tulee joukkohype eli "Meitä ei voita kukaan" -asenne.". Tähän päälle sama kuolemattomuuden tunne, joka näkyy kesäyössä kiitävien teinibemarien toiminnassa nykyäänkin, niin tuloksena saatiin sotajoukko, jonka lyömiseen pitää laittaa huomattavasti suurempi osasto.
Juu tiedän, yritetty on, mutta jospa edes sentin verran pääsis eteenpäin, ja sekin riittäisi, että hanskaisi tuon yhden pataljoonan. Saapa nähdä.

Tuo on kyllä ollut kansallemme kunniaa tekevä osasto, Talvisodan hengen kiteytymä, jos nyt jälkeenpäin mitään osaa sotaa kokematon sanoa. Sen verran selvitin, että tuo mainittu vänrikki Kaitila selvisi Talvisodasta, mutta kaatui marraskuussa 1941. Sillä oletuksella, ettei tuolla nimellä ja sotilasarvolla muita ollut.
Hyviä huomioita ensimmäisen taistelun onnistumisen tärkeydestä (y)
 
Tassa on hieno yhteenveto stadilaisista talvisodassa, ja jonkinlainen meriselitys sille mita JR 26:ssa tapahtui Karhumaen valtauksen jalkeen 1941 joulukuussa - tappiot S-rykmentissa olivat jarkyttavia seka paalinjassa Kuolemanjarvella talvisodassa

Talvisodan tappiot olivat kovat: Ässä- rykmentti menetti kaatuneina ja haavoittuneina yli kaksi kolmasosaa vahvuudestaan. Sotaan lähteneestä liki 2900 miehestä oli sodan päättyessä jäljellä reilu 850.

seka myos jatkosodan hyokkaysvaiheessa Karhumakeen ja Kriviin ja Maluun - oma pappani oli tuolla (kotiutui kersanttina syksylla-44, puolikuurona kun osui sirpale tai mahdollisesti luodinkappale paahan):

 
Viimeksi muokattu:
Toi 1940 pystytetty Ässänpatsas Hakaniemessa on muuten todennakoisesti sananvalinnaltaan aika ainutlaatuinen Suomessa - pojat olivat tyolaisperheista, ja vapaussotaa kaytiin Helsingissakin jonkin verran, saksalaisten johdolla. Myohemmat toimet olivat myoskin aika suoraviivaisia, ja ainakin Suomenlinnassa oli punavangeille leiri, jossa punatauti teki talvella 1918-19 todella pahaa jalkea.

"JALKAVAKIRYKMENTTI 11:n ELOONJAANEET PYSTYTTIVAT TAMAN PATSAAN SODASSA 1939-40 KAATUNEIDEN SANKARITOVERIENSA MUISTOKSI. 13.10.1940"


%C3%84ss%C3%A4_2.jpg


Aika velikultia..! Stadi on buli mut snadi.

Tonne vievä katu, Hämeentieltä, joka menee siis Hämeeseen päin eli nykyisen Lahden moottoritien suuntaan Helsingin niemeltä, on nimeltään Ässäntie. Vaikka on vain katunen...


Tästä tulee mieleen Talvisodasta venäläisen neuvosto-kommunistin Jevgeni Dolmatovskin runo, taisteli Taipaleessa vastarannan puolella ja kirjoitti tämän:

Olen nähnyt ma jokia paljon,
ja kaikkia muista ma en.
Mutta yksi on - Taipaleenjoki
vain purosen levyinen.

On vaikeemp´ yli sen mennä
kuin ylittää elämä …

yksi ainoa ajatus meitä
- ”Elän vielä ” - kannustaa.

On idässä jokia paljon,
mutta raskaimmin aaltoaa
vuo ikuisen Taipaleenjoen,
joka purosta muistuttaa.



Vaikka oli vain puronen... kiitos Ässät, ja Pappa.
 
Viimeksi muokattu:
Tassa on hieno yhteenveto stadilaisista talvisodassa, ja jonkinlainen meriselitys sille mita JR 26:ssa tapahtui Karhumaen valtauksen jalkeen 1941 joulukuussa - tappiot S-rykmentissa olivat jarkyttavia seka paalinjassa Kuolemanjarvella talvisodassa

Talvisodan tappiot olivat kovat: Ässä- rykmentti menetti kaatuneina ja haavoittuneina yli kaksi kolmasosaa vahvuudestaan. Sotaan lähteneestä liki 2900 miehestä oli sodan päättyessä jäljellä reilu 850.

seka myos jatkosodan hyokkaysvaiheessa Karhumakeen ja Kriviin ja Maluun - oma pappani oli tuolla (kotiutui kersanttina syksylla-44, puolikuurona kun osui sirpale tai mahdollisesti luodinkappale paahan):

Ässä-rykmentti lunasti kyllä kiistattomasti paikkansa talvisodan legendaarisen myytin luojien joukossa. Se meni läpi lihamyllystä, jota esim. länsiliittoutuneiden joukko-osastoista moni ei olisi kestänyt.
 
Ässä-rykmentti lunasti kyllä kiistattomasti paikkansa talvisodan legendaarisen myytin luojien joukossa. Se meni läpi lihamyllystä, jota esim. länsiliittoutuneiden joukko-osastoista moni ei olisi kestänyt.
Kiitos. Teikäläisen sanomana tuo merkitsee paljon, suvussa ja muutenkin noilla seuduilla silloisessa itä-stadissa vitutti syvästi se rykmentin hajottaminen Karhumäen jälkeen, ja kaikenlaiset syytökset ja epäilyt mitä siitä jäi. Jos tappiot ovat talvisodassa 2/3 ja jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1/2, samalle joukko-osastolle, jotka ovat stadilaisia suomenkielisiä ´vasemmistolaisia´ työläispoikia, niin mitä vittua? Itsekin vähän ihmettilisin että olemmeko Suomen Raskaan ainoa rykmentti??

Enkä ole todellakaan vasemmistolainen. Mutta tollainen kiusaaminen ja mobbaus-mentaliteetti saa vereni kiehumaan.
 
Kiitos. Teikäläisen sanomana tuo merkitsee paljon, suvussa ja muutenkin noilla seuduilla silloisessa itä-stadissa vitutti syvästi se rykmentin hajottaminen Karhumäen jälkeen, ja kaikenlaiset syytökset ja epäilyt mitä siitä jäi. Jos tappiot ovat talvisodassa 2/3 ja jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1/2, samalle joukko-osastolle, jotka ovat stadilaisia suomenkielisiä ´vasemmistolaisia´ työläispoikia, niin mitä vittua? Itsekin vähän ihmettilisin että olemmeko Suomen Raskaan ainoa rykmentti??

Enkä ole todellakaan vasemmistolainen. Mutta tollainen kiusaaminen ja mobbaus-mentaliteetti saa vereni kiehumaan.
Meinasin jatkaa, mutta meni vähän huonosti ja editoin pois. Laitetaanpa nyt sitten uudestaan.

Eli Helsingin työläistaustainen Ässä-rykmentti kärsi kovia tappioita talvisodassa, mutta täytti velvollisuutensa ja jopa ylitti sen. Myös jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 26 suoriutui pääosin hyvin, mutta erinäisten joukkokieltäytymisten vuoksi lopulta hajotettiin. Ongelmat johtuivat pääasiassa sekä talvisodan että hyökkäysvaiheen suurita tappioista.

Sama ilmiö on havaittavissa talvisodan JR 27:n osalta. Eli Länsi-Lapin aseistakieltäytymistä ja käpykaartilaisuutta ei selitä pelkkä korpikommunismi (kuten ei myöskään Ässä-rykmentissä pelkkä työläistätaustaisuus), vaan (mielestäni) ennenkaikkea suuret talvisodan tappiot. 9.D, johon JR 27 kuului, kärsi Suomussalmella ja Kuhmossa talvisodan pahimmat suhteelliset tappiot.

Silti tuohon "mobbaukseen" on pakko kommentoida myös niin, että valitettavasti niitä parhaiten pärjääviä joukkoja myös kulutettiin eniten. Tämä on helposti luettavissa Tuntemattoman sotilaan rykmentti - JR 8:n historiasta, jonka on toimittanut Mauno Jokipii. Siinä tappioluvuilla perustellaan oikeaksi se Väinö Linnan romaanin väite, että asevelvollisista muodostettuja pataljoonia ja näiden ympärille koottuja rykmenttejä käytettiin enemmän ja kovemmissa paikoissa.

Edit.
Siis se JR11 ja JR27 vertailun idea oli, että molemmat vedettiin talvisodassa läpi Helvetillisestä prässistä ja molempien osalta sitten jatkosodassa tuli vähän sanomista, mitä voimme osittain selittää noilla talvisodan suurilla tappioilla.
 
Viimeksi muokattu:
Meinasin jatkaa, mutta meni vähän huonosti ja editoin pois. Laitetaanpa nyt sitten uudestaan.

Eli Helsingin työläistaustainen Ässä-rykmentti kärsi kovia tappioita talvisodassa, mutta täytti velvollisuutensa ja jopa ylitti sen. Myös jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 26 suoriutui pääosin hyvin, mutta erinäisten joukkokieltäytymisten vuoksi lopulta hajotettiin. Ongelmat johtuivat pääasiassa sekä talvisodan että hyökkäysvaiheen suurita tappioista.

Sama ilmiö on havaittavissa talvisodan JR 27:n osalta. Eli Länsi-Lapin aseistakieltäytymistä ja käpykaartilaisuutta ei selitä pelkkä korpikommunismi (kuten ei myöskään Ässä-rykmentissä pelkkä työläistätaustaisuus), vaan (mielestäni) ennenkaikkea suuret talvisodan tappiot. 9.D, johon JR 27 kuului, kärsi Suomussalmella ja Kuhmossa talvisodan pahimmat suhteelliset tappiot.

Silti tuohon "mobbaukseen" on pakko kommentoida myös niin, että valitettavasti niitä parhaiten pärjääviä joukkoja myös kulutettiin eniten. Tämä on helposti luettavissa Tuntemattoman sotilaan rykmentti - JR 8:n historiasta, jonka on toimittanut Mauno Jokipii. Siinä tappioluvuilla perustellaan oikeaksi se Väinö Linnan romaanin väite, että asevelvollisista muodostettuja pataljoonia ja näiden ympärille koottuja rykmenttejä käytettiin enemmän ja kovemmissa paikoissa.

Edit.
Siis se JR11 ja JR27 vertailun idea oli, että molemmat vedettiin talvisodassa läpi Helvetillisestä prässistä ja molempien osalta sitten jatkosodassa tuli vähän sanomista, mitä voimme osittain selittää noilla talvisodan suurilla tappioilla.
Noh, noinhan se taisi mennä. Ja olen lukenut esimerkiksi 1944 Kuuterselän taistelun historiaa tällä foorumilla, ja hiukan muuallakin - siinä menivät Suomen armeijan ainoat jääkäripataljoonat, Panssaridivisioonalle alistetusta Jääkäriprikaatista. Kuuluisia radioviestejä on luettavissa, "olemme menettäneet 4 kapteenia ja 21 luutnanttia, jatkamme hyökkäystä". Toimiko 2. pataljoonan komentajana ainoan radion päässä kersantti silloin, en tiedä.
Mutta se vastahyökkäys osti meille 50 tuntia aikaa. Joka oli todella kortilla, kun piti päästä Viipurinlahden länsipuolelle jossain taistelukunnossa armeijakunnan tasolla.
Ja päästiin.
 
Noh, noinhan se taisi mennä. Ja olen lukenut esimerkiksi 1944 Kuuterselän taistelun historiaa tällä foorumilla, ja hiukan muuallakin - siinä menivät Suomen armeijan ainoat jääkäripataljoonat, Panssaridivisioonalle alistetusta Jääkäriprikaatista. Kuuluisia radioviestejä on luettavissa, "olemme menettäneet 4 kapteenia ja 21 luutnanttia, jatkamme hyökkäystä". Toimiko 2. pataljoonan komentajana ainoan radion päässä kersantti silloin, en tiedä.
Mutta se vastahyökkäys osti meille 50 tuntia aikaa. Joka oli todella kortilla, kun piti päästä Viipurinlahden länsipuolelle jossain taistelukunnossa armeijakunnan tasolla.
Ja päästiin.
Se on ihan uskomaton se maasto ja selostus ammattilaiselta kuultuna, miten menivät ja ryhmittyivät ja mihin asti pääsivät. Kylmät väreet menivät selkäpiissä.
Sen verran pientä henkilökohtaista mukana, että kylämme viimeinen, jo edesmennyt sotaveteraani ja lähinaapurimme, oli mukana Hynnisen jääkäripataljoonassa hyökkäämässä.
https://areena.yle.fi/audio/1-2295933
 
Se on ihan uskomaton se maasto ja selostus ammattilaiselta kuultuna, miten menivät ja ryhmittyivät ja mihin asti pääsivät. Kylmät väreet menivät selkäpiissä.
Sen verran pientä henkilökohtaista mukana, että kylämme viimeinen, jo edesmennyt sotaveteraani ja lähinaapurimme, oli mukana Hynnisen jääkäripataljoonassa hyökkäämässä.
https://areena.yle.fi/audio/1-2295933
Näin on... käsittääkseni ne hyökkäyskärjet kohdistuivat suoraan radio- ja lentotiedustelulla havainnoituihin yli divisioonatason komentopaikkoihin, jotka olivat yllättävän edessä, ja tarkoitus oli panna ne totaalisen matalaksi. Ja tämä tosiaan oli niin erikoinen doktriini että se heitti isoja kapuloita rattaisiin. Ja tosiaan, myöhemmän (tälläkin foorumilla mainitun) venäläistutkimuksen valossa suomalaiset lähes onnistuivat tavoitteessaan, tosin hyvin korkeaan hintaan.
Stalin itse sanoi sodan jälkeen Moskovassa suomalaisvaltuuskunnan poliitikkojäsenille, jotka alkoivat mollata Suomen armeijaa, keskeyttäen heidät tylysti:

"Te ette tiedä millaista oli taistella suomalaisia vastaan. Meidän onneksemme kaikki vastustajamme eivät taistelleet kuten he".
 
Mikäköhän mahtaa olla tavoite/maastonkohta, mihin on lukumääräisesti eniten hyökätty viime sotien historiassa? En tiedä vastausta, mutta mahtaa Ruhtinaanmäki Talvisodassa päästä ainakin mitalisijoille. Edellä mainitussa Härkä iskee ja motittaa -kirjassa ao. taisteluille omistetaan kymmeniä sivuja, sillä se söi miestä ruton lailla.

Kysehän on Syskyjärven lohkosta Laatolan koillispuolella. Vastassa vihollisen 18. D ja osia 34.Kev.Ps.Pr.
Ari Raunion ja Juri Kilinin karttakirjasta teksteineen kun yrittää hahmottaa kokonaiskuvaa (hyvin vaikeaa, kuten veli @Old Boy ennakoit!), niin Ruhtinaanmäkeen on hyökätty 14.12., 16.12. (tämä oli vahinko, koska piti koukata etelämpänä olleeseen Mitroon, mutta suunnistusvirheen vuoksi koukku jäi lyhkäiseksi ja suuntautui ao. mäkeen), 17.12. (kahdesta suunnasta), 29.12. (kahdesta suunnasta, idän puolella hyökännyt II/JR 39 yritti kahdesti) sekä 30.12., 31.12., 1.1.1940 sekä 2.1.1940.
Paikannimi Juttuselkä liittyy myös Ruhtinaanmäkeen, se sijaitsee aivan kylän välittömässä läheisyydessä n. 500 metrin etäisyydellä. Savon miehet ja monen muun maakunnan pataljoonat vuodattivat vertaan suuresti, moni hyökkäys tapahtui avomaastossa panssareiden tukemaa vihollista vastaan puutteellisin epäsuoran tuen valmisteluin ja heikolla pst-varustuksella.

Vihollinen oli kovin kulunut, sillä rajalta lähtien olivat kärsineet kovia tappioita. Ruhtinaamäkeä puolustanut 208.JR:n pataljoonissa oli enää 200-250 miestä kussakin. Huolto kangerteli ja pahinta oli glyserolin puute konekiväärien jäähdytykseen. Mutta sitkeästi taistelivat, missä auttoi pääasiassa maahan kaivetut lukuisat tankit. Ruhtinaanmäki kulutti kovasti myös venäläisten voimia sitten lopunpelissä.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin 6.1.1940 Taisteluosasto Mehiläinen ja Taisteluosasto Lohikäärme hyökkäsivät koillisesta kohti Lemetin-Lavajärven tietä. Tämä alue sijaitsee etelään Ruhtinaanmäestä. Tavoite saavutettiin ja tuloksena olivat kuuluisa Lemetin motti. Hyökkäystä jatkettiin ja saatiin aikaiseksi Kitilän-Koirinoajan alueen motit. Niissä olivat 18.D. ja 168.D. sekä muita joukkoja.
Vihollinen tyhjensi itse Ruhtinaanmäen 13.1. yrittäessään vetäytyä ennen joutumistaan Lemetin ansaan. Tämä on minua hämännyt, kun joissakin kirjoissa nuolet menevär Ruhtinaanmäen yli kuin hyökkäys olisi onnistunutkin, mutta kyse on takaa-ajon reitistä.

Valitettavasti en äkkiseltään löytänyt karttoja Ruhtinaanmäen taisteluista netistä. Nämä saavat kelvata.
Meillä on sotahistoriassa paljon unohdettuja taisteluita, mutta tämä on nyt alkeellinen ja puutteellinen yritys valottaa niitä verisiä taisteluita, jotka edelsivät näitä kuuluisia motteja.

1613996703014.png
1613996736757.png
 
"Ruotsalaisia vapaaehtoisia oli kaikkiaan 8 260 miestä, heitä yli 30 haavoittui ja noin 185 sai eriasteisia vammoja. Ilmavoimissa palveli 420 ruotsalaista ja he toivat mukanaan 12 hävittäjää, neljä pommikonetta ja kymmenkunta muuta lentokonetta. Lentolaivue 19 menetti kuusi konetta. Ruotsi maksoi lentotoiminnan kustannukset."


 
Back
Top