Talvisota

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
7.12.

Kannas

Taistelu etuvartioasemista alkaa Summassa. Venäläisillä täällä 123.D (jota ei ennen esiintynyt), 87.D ja 24.D.

Järvikannaksilla Muolaanjärvi - Yskjärvi - Kirkkojärvi - Punnusjärvi tilanne ennallaan.

Kiviniemessä vihollinen yritti ap. ylimenoa, mutta virta vei heidän ponttoninsa ja kärsivät tulessa kovia tappioita. Taipaleenjoen pohjoisrannalla Koukunniemessä vihollinen on saanut jalansijaa ja tuonut yli lisää joukkoja ja hyökkäysvaunuja. Vastahyökkäyksemme tyrehtyi kovaan vastarintaan.

Uomaa - Käsnäselkä

Vihollinen yritti ylimenoa Uuksunjoen yli onnistumatta. Uomaan - Käsnäselän tiellä havaittu suuria joukkoja.

Osasto Talvela

Viholinen hyökkäsi koko päivän Tolvajärven asemia vastaan. Aamuhämärissä sen osastoja pääsi Ala-Tolvajärven yli. Oma vastaisku käynnissä.

Ilomantsissa eteen työnnetty komppaniamme lyötiin hajalle. Lehtovaaran suunnalla on vetäydytty Kalliokosken lossille (huom! tässä tarkoitetaan kylläkin Kallioniemen lossia). Möhkö on vielä hallussamme.

Pohjois-Suomen ryhmä

Kuhmon suunnassa valmistellaan omaa vastahyökkäystä.

Suomussalmen kirkonkylä menetettiin. Omat joukot vesistölinjalla kylän lounaispuolella.

Kuusamossa tilanne ennallaan. Sallassa vetäydytty Kiimaselkään.

Ilmatiedustelu havainnut Repolassa ja Tuulijärvellä suuria keskitysjoukkoja.

Merivoimat

Rannikkopatterimme tukevat kenttäjoukkoja. Vihollinen pommitti illalla Järisevänniemen patteria. Yksi tykki vahingoittui.

Ilmavoimat

Vihollisen ilmatoimintaa ei ollut. LR 2 suojasi kuljetuksia.

Toimenpiteitä

Käsky: Pohjois-Suomen Ryhmän komentajalle alistetaan Osasto Siilasvuo, joka kuljetetaan Hyrynsalmelle. Pohjois-Suomen Ryhmä lyö Suomussalmelle edenneen vihollisen. (allekirjoitukset Oesch / Airo)

Reservissä ollut hv.torjuntajoukkue alistetaan Talvelalle ja siirtyy Korpiselkään, missä ilmoittautuu komentajalle. (Nihtilä)

Kotijoukkoja käsketään perustamaan yksi Panssaripataljoonan esikunta ja panssarivaunujen korjauspaja sekä kaksi sotapoliisikomppaniaa.

Ahvenanmaalle siirretään kaksi 152 mm:n Canet-kenttätykkiä.
 
Viimeksi muokattu:
Lisätietoa runoilija Yrjö Jylhästä, joka haavoittui yöllä 7.12. Koukunniemen vastaiskussa.

Koukunniemen taistelusta soinilaiset kertovat kotisivuillaan näin:

"Koukunniemen taistelu oli ensimmäinen suomalaisten suurempi vastaisku. Venäläiset olivat saaneet Taipaleenjoen pohjoispuolelle siirrettyä rykmentin verran joukkoja ja suomalaisilla oli vastahyökkäyshetkellä käytettävissään vain vajaa pataljoona. 3./JR 30 viipyi vielä marssilla. 1. pataljoona oli väsynyt pitkästä marssista jäisellä sekä pimeällä tiellä ja sen komentajalle, majuri Sohlolle, ei oltu saatu tarkka kuvaa tilanteesta. Pataljoonan keskitettyä hyökkäystä ei saatu aikaan, koska komppaniat saapuivat perille eri aikoina. Hyökkäys lähti kuitenkin hyvin käyntiin ja Sohlon pataljoona eteni pari kilometriä. Jylhän komppania eteni lähelle Suvannon rantaa ja ylitti pääpuolustuslinjan sekä hyökkäysvaunuesteen ja jatkoi avomuodostelmana kohti Koukunniemen kärkeä. Yö oli säkkipimeä ja Jylhän komppanian edettyä Läämäen peltoalueen reunaan, palava talo tai riihi valaisi aukeamaa. Ilmeisesti kranaatit olivat sytyttäneet rakennuksen palamaan. Jylhän komppanian edetessä aukealle ja tulittaessa taloa ja riiheä, sieltä joku huusi: ”Älkää ampuko, täällä on suomalaisia”. Ylitettäessä peltoaukeaa, matkan puolivälissä alkoi tulitus. Kummaltakin puolelta etuviistosta ampuivat konekiväärit, riihen ullakolla oli pikakivääri ja muut kevyemmät aseet yhtyivät tulitukseen. Jylhän 1. joukkue oli mennyt ansaan ja oli erittäin vaikea mennä minnekään suojaan. Pellolla oli kuitenkin poikittaissuuntaisia kiviaitoja ja ojia, joiden taakse yritettiin päästä suojaan. Läämäellä oli sijainnut suomalaisten tukikohta, mutta se oli vedetty pois jo aikaisemmin ja pataljoonan komentaja oli näin saanut väärää, tuhoisaa tietoa.

Taistelut jatkuivat rajuina ja joukkueittain yritettiin päästä eteenpäin. Yön aikana Läämäen taloryhmä saatiin puhdistetuksi vihollisista, mutta hyökkäys jatkui. Vähitellen selvisi, että vastassa olikin kokonainen venäläinen rykmentti, ehkä enemmänkin. Tämän jälkeen pataljoonan komentaja antoi käskyn vetäytymisestä ja peräännyttiin takaisin pääpuolustuslinjalle.
Yö oli ollut erittäin raskas ja tappiollinen. Kaatuneina ja haavoittuneina pataljoona menetti yli 80 miestä. Soinin komppaniasta kaatui 22 miestä, joista 21 oli soinilaisia. Ensimmäinen tulikaste oli ollut todella kova."

Yrjö Jylhän komppania menetti talvisodan loppuun mennessä 70 miestä pelkästään kaatuneina. Loput sulivat Terenttilän kuoppiin helmikuun helvettiviikoilla.

Kun Jylhä 1950-luvulla ampui itsensä, hän jätti pöydälle runon "Näky", jossa kaatuneet miehet ilmestyvät hänelle öisin, mitään puhumatta.

Jukka L. Mäkelän mukaan Jylhää tarkkailtiin jo talvisodan aikana. Pataljoonan lääkäri saattoi käydä niitä näitä juttelemassa, tai sitten vänrikki Pohjola istuksi komentokorsulla, kun Jylhä oli raskaissa mietteissä.


Mut teidät tuleen johdin,
tuleen ja kuolemaan -
sen vastatakko tohdin,
sen anteeksiko saan?

Viel`äsken vieretyksin
päinsyöstiin, tulta päin;
nyt yksin olen, niin yksin -
te menneet, minä jäin.
 
Viimeksi muokattu:
Jylhän Kiirastuli on kyllä vaikuttava teos. Sen tekstistä huomaa heti, että näitä runoja ei ole mikään baskeriboheemi sepitellyt punkkupullonsa ääressä. Kiinnostavaa on, että sen runoista Idässä palaa on kirjoitettu jo vuonna 1938, jolloin Venäjältä ajautuneet metsäpalojen savut saivat Jylhän aavistelemaan pahaa ja pitämään niitä lähestyvän sodan enteinä.
 
8.12.

Kannas

4.Divisioonan edessä olleet keveät voimamme ovat vetäytyneet pääpuolustuslinjan taakse. 5. Divisioonan alueella etuvartioasemat ovat hallussamme paitsi Muolaanjärven rannalla, jossa vihollinen on pääpuolustusaseman edessä. Taisteluissa tuhottiin 8 vihollisen hyökkäysvaunua.

Suunnassa Muolaanjärvi - Uskjärvi - Kirkkojärvi torjuttiin useita tiedusteluluonteisia hyökkäyksiä.

Punnusjärven - Vuoksen välillä JP 2 eteni tuhoten liikkuvia partioita, pari panssari-autoa ja tavara-autoja.

Vihollisen 90.D on liikkunut Kiviniemen suuntaan. Vihollisen konekiväärijoukkue yritti virran yli klo 10.30 mutta tuhoutui. Myös Suvantojärven ylitys torjuttiin.

Taipaleenjoella vihollisen tykistötoiminta on vilkasta. Koukunniemen itäpuolella vihollinen yritti ryhmittyä hyökkäykseen mutta oma tykistö hajotti nämä ryhmitykset.

Uomaan suunnassa vihollinen hyökkäili koko päivän ja 13.D:n joukkoja vedettiin taaksepäin.

Suojärvellä vihollinen hyökkäsi Loimolaa ja Kollaanjokea vastaan. Hyökkäykset torjuttiin.

Ryhmä Talvela

Tolvajärvellä vihollinen painosti ankarasti. Eversti Talvela määräsi etulinjan uupuneet joukot vaihdettavaksi levänneisiin joukkoihin. Aikaisemmin täällä olleita joukkoja Talvela pitää käyttökelvottomina. Uudelleenjärjestely käynnissä. Ilomantsin suunnalla vihollinen on yrittänyt edetä Möhköön, mutta se on vielä hallussamme. Tuhottu pari suurta h-vaunua.

Pohjois-Suomen Ryhmä

Kivivaarassa vihollinen hyökkää saarrostaen. Omat voimat vedettiin Nurmijärvelle. Saunajärven suunnassa oma hyökkäys, jossa aluksi menestystä. Pimeän tullen hyökkäys pysähtynyt Nurmeksen - Saunajärven tienhaaran eteläpuolelle. Yhteyttä Raappanan osastoon ei saatu.

Suomussalmen suunnalla odotetaan vihollisen hyökkäystä.

Sallassa etuvartiomme luopuneet Jänissaaren viivytysasemasta.

Merivoimat

Minsk ja viisi muuta hävittäjää tulitaistelussa Saarenpään linnakkeen kanssa.

Kannaksen patterimme ampuivat vihollisaluksia Saunasaaressa, missä syntyi suuri sekasorto aallonmurtajan luona. Alukset poistuivat sumuverhon suojassa. Yksi jäi vaurioituneena matalikolle.

Ilmavoimat

Vihollinen pommitti Läskelää, jolloin yksi lapsi kuoli ja yksi reserviläinen haavoittui. Suistamon asemaa viholliskoneet tulittivat konekivääreillä, jolloin kaksi siviilihenkilöä ja yksi sotilashenkilö haavoittuivat. Valamoa ja Mantsia pommitettiin. Rannikkotyksitö pudotti kolme viholliskonetta.

Kotisudulla viisi konetta yritti lähestyä Helsinkiä, mutta rannikkotykistön tuli pakotti ne takaisin.

Omat ilmavoimat ovat Kannaksella pommittaneet vihollisen leiriä ja kolonnia. Tiedustelulentoja on tehty Suojäven ja Ägläjärven suunnissa. Loimolan - Suvilahden sekä Tolvajärven - Suojärven suunnissa pommitettiin rivistöjä ja kuljetuksia.

Koneemme ovat tiedustelleet myös Suomenlahdella ja pohjoisessa Repolan - Suomussalmen suunnalla.
 
Muuta

Nihtilän kirje Laatokan pohjoispuolen esikuntapäälliköille. "Eikö nyt ole aika ulottaa sissitoiminta syvälle vihollisen huoltoyhteyksille ja saada aikaan nälkää ja turvattomuutta. Olisi syytä hätyyttää ryssää railakkailla partioilla alituisesti sivustoilta. Tämä olisi meidän tulivalmistelumme. Kun sitä on jonkun aikaa suoritettu, voidaan siirtyä hyökkäykseen, sillä näin valmisteltuna pitäisi ryssän olla siihen kypsän. Toiminnan keskitys tärkeimpiin suuntiin tässäkin paikallaan. Esitän tämän omana mielipiteenäni ja ilman esimiesten siunausta."

Mannerheimin ilmoitus Ahvenanmaalle: "Sisäas. ministeriön ilmoittaman vapaaehtoisesti aseistautuneen Ålands Hemvärn -nimisen järjestön perustamiselle annan hyväksymiseni. Järjestö liitetään Ahvenanmaan puol. joukkoihin. Lounais-Suomen meripuolustusalueen päällikkö kommodori Svante Sundman määrätään Ahvenanmaan puol. joukkojen komentajaksi. Sundmanin ilmoitettava Päämajaan vahvuudet."
 
9.12.

Kannas

Tiedot siitä, että vihollisella on Kannaksella kolme armeijakuntaa, vahvistuivat.

Suomenlahdesta Kaukjärveen joukkomme ovat pääasemassa, Kaukjärven - Muolaan välillä sekä välillä Punnusjärvi - Pasuri etuvartioasemissa.

Taipaleenjoella vihollinen on suorittanut koko päivän hyökkäysvalmisteluja. Kaarnajoen ja rannikon patterit hajoittivat ryhmitykset. Koukunniemessä edelleen ainakin vihollisrykmentti ja hyökkäysvaunuja.

Vihollinen suorittaa Kannaksella uutta ryhmitystä ja kokoaa massoja, hyökkäysvaunuja ja tyksitöä. Salamasota on epäonnistunut.

Uomaa

Vihollinen mursi asemamme Lavajärvellä. Uusi puolustuslinja Kitilä - Ruokojärvi - Syskyjärvi - Varpajärvi.

Suojärven - Loimolan suunnalla omat joukot edenneet Kollaanjoelta n. 1,5 km. Taistelut käynnissä.

Ryhmä Talvela

Ilomantsissa vihollinen yritti edetä Möhkön suunnalla mutta lyötiin takaisin.

Tolvajärvellä alkoi vastahyökkäys aamulla klo 05.00. Tilanne huomattavasti helpottunut. Tolvajärven eteläpäässä vihollinen yllätettiin täysin ja sen tappiot ovat suuret. Ylä-Tolvajärven itäpuolella toimii sissiosasto.

Pohjois-Suomen Ryhmä

Kuhmossa vihollinen vetäytynyt kärsittyään raskaita tappioita. Vihollishyökkäyksen epäonnistuttua kenraalimajuri Tuompo aikoo irroittaa osan Kuhmon ja Kuusamon joukoista Suomussalmen suuntaan Siilasvuon tueksi.

Suomussalmella vihollisen hyökkäys torjuttiin.

Sallassa vihollinen jatkaa hyökkäystään kirkonkylään.

Vihollisen huoltovaikeudet paljastumassa suuriksi.

Merivoimat

Rannikkopatterit tukeneet maarintamaa.

Ilmavoimat

Huono sää hiljentänyt sekä vihollisen että omaa ilmatoimintaa. Kannaksella hävittäjämme yrittivät tuhota vihollisen kiintopalloja onnistumatta. Laatokan pohjoispuolelle pommitimme Uuksun ja Suojärven suunnassa vihollisrivistöjä.


 
Toimenpiteitä

JR 22 määrätään ylipäällikön reserviksi.

Pohjois-Suomen Ryhmä määrätään perustamaan jalkaväkipataljoona reserviläisylijäämästä.

Tapola ottaa yhteyttä Airoon ja selvittää, miten suurta ammuskulutus tositaistelussa on ja kehottaa lisäämään tuotantoa ja huoltoa kaikin keinoin. Tapola suunnittelee hyökkäystä mutta divisioonan ammukset riittäisivät tositaistelussa vain pari päivää. Tapola lopettaa: "- - Paukka tahtoo lisävoimia, koska suurin osa Taipaleella ja osa Kiviniemessä. Taipaleella ankaraa tykkitulta, johdot katkeilevat. Rakennetut linjat hallussamme mutta Koukunniemestä lienee mahdotonta saada niitä pois elleivät saa tarpeekseen, mutta sekin kuluttaisi a-tarvikkeita. Tuovat yhä lisää voimia. Paukka arvioi siellä kaksi D:aa ja Kiviniemessä yhden. Odotan."
 
SA-kuva

Evakuointijuna Simolan asemalla joulukuun alussa.

165484_r500.jpg


Lentäjä, reservin vänrikki Renkonen, selvittää tuloksia everstiluutnantti Kuussaarelle (8.12.).

165490_r500.jpg
 
10.12.

Kannas

Suhteellisen tyyni päivä. Seivästöllä pieni taistelu. Joukkomme Hatjalahden - Kaukjärven välillä pääpuolustusasemassa. Kuolemajärvellä vihollispataljoona hyökkää. Yksi komppaniamme puolustanut koko päivän. Kiviniemessä vihollinen yritti polkusiltaa pitkin. Torjuttiin.

Taipaleenjoella vihollinen yritti kerran aamupäivällä ja kerran iltapäivällä tykistön tukemana. Hajotettiin. Osa vetäytyi epäjärjestyksessä Taipaleenjoen yli, jolloin vihollisen omat konekiväärit ampuivat perääntyviä.

Saarenpään linnake vastaili harvakseltaan vihollisen pommitukseen. Mereltä havaittiin kaksi voimakasta räjähdystä ja ammunta lakkasi.

Ilmatoimintaa ei ollut.

Koirinojalla torjuttu vihollishyökkäys.

Kollaanjen suunnalla vihollinen tulittanut ahkerasti Loimolaa. Kahakoissa vallattu viholliselta tykkejä ja tuhottu 3 hva.

Ryhmä Talvela

Lentäjät ja pst-tykit tuhosivat osan vihollisen hv- ja autokolonnasta. Vihollisen jalkaväen hyökkäykset torjuttiin. Yöllä vihollispataljoon yritti kiertää Tolvajärven pohjoispuolitse. Torjuttiin. Ankarat taistelut alkaneet.

Ilomantsin suunnalla painostus jatkuu. Vetäydyimme Möhköstä. Tarkoitus ottaa takaisin. Vihollistappiot suuret.

P-SR

Tilanne ennallaan paitsi Sallan suunnalla, missä kirkonkylä menetetty. Suomussalmen suunnalla tuhottu viholliskomppania. Omaa hyökkäystä valmistellaan.

Ruotsista on saatu 2000 kivääriä, 8 hvt-tykkiä, 2 200 000 kiväärinpatruunaa ja 3000 hvt-tykin ammusta.

Merivoimat

Vihollisen panssarialus Oktjabskaja Revolutsia pommitti Saarenpään patteria. Saarenpää jatkoi maarintaman tukemista tulellaan koko päivän.

Käsky Kymijokilinjan varustamisesta. Kaksi erillistä pataljoonaa määrätään linnoitustöihin.

Perustetaan Sissipataljoonat 1 ja 2.

P-SR:lle määräys tiedustelupaikkojen perustamisesta sissitoimintaa varten.

Creed-sanomia:

"Tapola kysyy voiko hyökkäysvaunutorjunnassa käyttää pulloja, jotka sisältävät rikkidioksidikaasua, vai onko katsottava kaasun käytöksi. Odotan. Hetkinen. En tunne asiaa. Kysyn Poppiukselta. Siihen mennessä pidättäydyttävä. Odotan. Mitä uutta? Ei erikoista."

"Hakekaa Nihtilä koneelle. Hetkinen haetaan. Täällä Viklund. Saammeko ilmatiedustelun alueelle Suomussalmi - Juntusranta - Raate? Loppu. En tunne tämän päivän ilmavoimien tehtäviä. Otan selvää ja ilmoitan. Mitä aiotte tehdä itse? Loppu. Huomaaamulla hyökkäys Haukiperän itäpäästä. Loppu. Hyvä on. Loppu. Joukkomme kärsivät erityisesti vihollisen tykistötulesta. Oma tykistö olisi tarpeen. Loppu. Ei mahdollisuuksia antaa. Voiko sissiosastoilla tehdä tykistö osittain vaarattomaksi? Loppu. Sissiosastoja on huoltoteillä, mutta vähäiset joukot estävät toiminnan laajemmassa mittakaavassa. Tykistö vihollisjoukkojen keskellä. Loppu. Sissit voivat lopettaa a-tarvikkeiden saannin? Loppu. Samoin lumisade. Loppu."

"IV AK valmistautuu hyökkäämään Syskyjärven itäpuolellä pääsuunnassa etelä tai kaakko riippuen vihollisen etenemisestä. Hyökkäys voi alkaa 12.12. aamulla. Hägglund."
 
Viimeksi muokattu:
Muuta:

Moskovan radion mukaan neuvostojoukot saapuvat pian Ruotsin rajalle.

Hitler antaa luvan polttoaineiden ja elintarvikkeiden viemiseen saksalaisilta laivoilta neuvostoliittolaisille sukellusveneille, jotka ovat estämässä Suomen merenkulkua.

Yhdysvaltain jälleenrakennusrahasto myöntää Suomelle 2,5 miljoonan punnan luoton elintarvikehankintoihin.

Politrukin päiväkirjasta. "9.12. Eilen ilmestyi rivistöjemme yläpuolelle vihollisen lentokone. Se heitteli pommeja ja ampui konekiväärillä. Muutamat luodit osuivat ikkunaamme. On ihmisuhreja. Jo neljä päivää olemme turhaan yrittäneet saada käsiimme Loimolan aseman. Sotilaat makaavat lumessa jo kolmatta päivää eivätkä uskalla nostaa päätään. On useita paleltuneita. Meidän on pakko nukkua riisuuntumatta, emme voi vetää jaloistamme edes vilttitossuja."
 
11.12.

Kannas

4. Divisioonan lohkolla vihollinen on vähitellen saavuttanut pääpuolustuslinjamme. Tiedustelu vilkastunut erityisesti Summan kylän alueella, sissä 2 hv tuhottu ja 3 takertunut esteisiin.

Muolaan kirkon seuduilla on taisteltu.

Taipaleenjoen Koukunniemessä käydään kovaa taistelua betonikorsusta.

IV AK

30 hv:n kolonna Uudessakylässä.

Kollaanjoella hyökkäyksiä koko päivän. Kaikki torjuttu.

Osasto Talvela

Vihollisen saarrostava hyökkäys Tolvajärven pohjoispuolitse torjuttu viiden tunnin ankaran tuli- ja lähitaistelun jälkeen aamulla klo 6. Omat tappiot n.. 50 miestä, joukossa upseereita ja mm. yksi komppanianpäällikkö. Yhdeksältä alkoi uusi hyökkäys järven yli ja saarrostaen. Jäälle tuhottiin kokonainen komppania, kaatuneita jäällä n. 160. Saarrostava hyökkäys torjuttiin. Saaliina 20 kk, useita pk, 3 hv tuhottu.

Ilomantsin suunnalla hyökkäys torjuttiin.

P-SR

Lieksan lohkolla vihollinen vetää ilman painostustamme joukkojaan. Joko huoltovaikeuksia tai sitten siirtää lisäjoukkoja Kuhmon suunnalta.

Kuhmon rintamalla joukkomme vetäytyneet viivyttäen Hotakkaan.

Suomussalmen suunnalla on käynnissä oma hyökkäys. Ryhmä Siilasvuo etenee Hyrynsalmelta maaston kautta maantielle vihollisen itäpuolelle ja idästä kirkonkylää kohti. Oli illalla jo 3 km Suomussalmen kirkolta.

Sallassa joukot vetäytyneet Salmivaaran viivytysasemaan. Petsamossa tilanne ennallaan.

Merivoimat

Tykkivene Karjala, suv Saukko ja 2 mt-venettä siirtyivät Kotkaan mahdollista erikoistehtävää varten.

Suv Vetehinen ja suv Vesihiisi saapuivat Turkuun.

Ilmavoimat

Kannaksella huono sää, ei lentoja. Suojärven itäpuolella ja pohjoisessa Suomussalmella pommitettu vihollisjoukkoja.
 
Muuta: Lapin Ryhmä perustetaan.

Siksi tähän sopii henkilökuva majuri "Ville" Roinisesta, jolle kuuluu kunnia siitä, ettei mennyt vihulainen suoraan Ruotsiin yhtä soittoa. Roininen taisteli menestyksekkäästi ja ovelasti täysin alivoimaisena. Hän rakensi äärimmäisen taitavan ja sitkeän sissi- ja vastatoiminnan. Tehtävä oli silti mieletön. Neuvostoliitto oli keskittänyt Kuhmon–Sallan väliselle raja-alueelle syksyn aikana 9. Armeijan. Siihen kuului viisi divisioonaa ja useita satoja lentokoneita. Aluksi vastassa oli kärkenä tuleva vahvistettu rykmentti ja perässä tuli divisioona. Roininen kokosi itse osaksi raja- ja poromiehistä kootun "Sallan pataljoonan", joka oli tavallista vahvempi, 1564 sotilasta. Hänelle oli etua siitä, että hän tunsi alueen väestön henkilökohtaisesti.

Roininen vastasi Sallan puolustustaisteluista ja Kemijärven ratkaisutaisteluista, jotka päättivät vihollisen marssin kohti Rovaniemeä ja Kemiä.

Lapin rajavartiostoon jääkäri Vilho Roininen tuli vuonna 1931, aluksi esikuntaupseeriksi, myöhemmin komentajan apulaiseksi. Lapin rajavartiostossa Roininen oli ylimääräisten harjoitusten aikana perustamassa Sallan pataljoonan joukkoja ( Er.P 17).

Talvisodan alettua 30. 11. 1939 Roinisesta tuli tämän yksikön komentaja. Arvoltaan hän oli majuri. Erillinen pataljoona 17. komentajana hän toimi, kunnes Lapin Ryhmä perustettiin ja sen komentajaksi 10.//11.12 määrättiin kenraali Wallenius. Roinisesta tuli sen jälkeen Itä-Lapin sotatoimiyksikön, Osasto Roinisen komentaja.

Tähän osastoon kuuluivat Er.P 17, Er.P 25 ja Er.P 26, sekä erillinen komppania Kojonen, myöhemmin myös Sarvi ja JR.40 ja muut Lapin alueella toimivat joukot. Hän vastasi Sallan suunnan taisteluiden kuluista ja puolustuksesta. Roininen oli kantapäistä päälakeen rintamakomentaja. Hän taisteli joukkojensa kanssa koko talvisodan ajan.

http://yle.fi/uutiset/kokenut_upseeri_johti_sallan_taisteluja/5488353


Majuri Vilho Roinisen noudattama taistelutapa, alkuvaiheessa varsin alivoimaisin joukoin ja asein, perustui viivytystaistelujen yhteydessä suoritettuihin vihollista kuluttaviin iskuihin ja oikea-aikaisiin irtautumisiin. Taistelualueen syvyys mahdollisti lisäjoukkojen keskittämiseksi vaadittavan ajanvoiton hankkimisen, sillä taistelut käytiin noin 200 kilomerin etäisyydellä Rovaniemellä sijainneesta johtavasta esikunnasta.Oman voiman kasvaessa ja vihollisen huolto-ongelmien lisääntyessä torjuttiin hyökkäykset ja siirryttiin puolustustaisteluun. Aktiivinen selustayhteyksien häirintä pakotti neuvostoasevoimat vetäytymään edullisempiin puolustusasemiin.

https://www.doria.fi/bitstream/hand...Airio_Sallan_suunnan_taistelut.pdf?sequence=1


Ville (kuvassa keskellä) talvisodan alkupäivinä.
Talvisota+Roininen+Vilho+majuri
 
Viimeksi muokattu:
12.12.

Kannas

Rannikolta Summanjoelle vain pientä kahakkaa.

Kaukjärven ja Muolaanjärven välissä vihollinen hyökkäsi. Taistelu jatkui illalla. Osa hyökkäysvaunuista pääsi puolustuslinjan läpi, mutta tuhottiin.

Taipaleenjoella vihollinen vaihtanut joukkoja Koukunniemessä. Vihollisia on lisäksi Mustajoen suussa (Terenttilä).

IV AK

Vihollinen hyökkäsi koko päivän ankaran tykistötulen tukemana Kollaanjoella.

P-SR

Kuhmon suunnalla vihollinen valtasi Rastin puolustusasemat.

Suomussalmella on ankarasti taisteltu kirkonkylän ympärillä. Joukkojamme Niskaselän pohjoispuolella pyrkii maantielle, jonne vihollinen tuo lisää joukkoja.

Osasto Talvela

Aamulla oma hyökkäyksemme alkoi Tolvajärven yli. Saarrostus pohjoisessa pääsi linjalle Kotisaari - Kangasvaara. Linjan pohjoispuolella harhailee vihollisjoukkoja. Tolvajärvellä vastassa ollut 139. Divisioona lyötiin. Tolvajärvi hallussamme. Taistelua johti ev. luutn Pajari.

Ilomantsin suunta. Vihollinen kaivautuu Kallioniemen suunnalla. Neljä hv. tuhottu.

Merivoimat

Humaljoki ampunut tuli-iskun maarintamalle. Kaarnajoki ampunut keskityksiä Saunasaareen vihollisen purkausaseman toiminnan häiritsemiseksi.

Ilmavoimat

Vihollinen pommitti Hyrynsalmella ja Lounais-Suomessa Toukolassa yksittäisiä asuinrakennuksia ja Hangossa erästä maatilaa. Yksi rakennus vaurioitui. Jurmoa ja Öröä pommitettiin tuloksetta.

Omat koneemme pommittivat ja tulittivat motorisoituja joukkoja Petrun luona. Tiedustelulennoilla hyviä tuloksia. Torjuntalennoilla Laatokan pohjoispuolella koneemme joutuivat omien maajoukkojen maalitauluiksi.

Merivoimien apuna sukellusvene-etsintää Ahvenanmerellä ja rannikkovesillä.

Muuta:

Käsky Osasto B:n siirtämisestä Länsi-Kannakselle.
 
13.12.

Kannas

II AK

Etuvartioasemat Kyrönniemi - Summankylä jätetty päivän kuluessa. Vihollinen menettänyt 11 hyökkäysvaunua II AK:n lohkolla.

III AK

Tykistötulta Kiviniemeen ja Taipaleeseen. Kuusipäiväisten liki keskeytymättömien ankarien taistelujen jälkeen Taipaleessa taistelutoiminta on keskeytyksissä. (Tiedot tapahtumista ja taistelujen kovuudesta alkavat tarkentua selustaportaissa. Vihollisen arvellaan menettäneen Taipaleen lohkolla useita rykmenttejä.)

IV AK

Kitelässä tilanne helpottunut. Sammakkolammilla ja Syskyjärvellä vihollinen sai hyökkäysvaunujen tukemana useita pieniä murtoja. Hyökkäykset torjuttiin vastaiskuilla.

Päävoimamme hyökkäsivät saavuttaen linjan Lemetti Uomaan maantie, mutta sieltä hyökkäys ei edistynyt.

Kollaanjoella vihollinen hyökkäsi koko päivän hyökkäysvaunuja käyttäen pyrkien saartamaan molemmat siivet.

Osasto Talvela

Joukot takaa-ajossa, osasto aloitti etenemisen lyödyn ja perääntyvän vihollisen kintereillä. Vankeja n. 200, sotasaalis kasvaa.

Ilomantsissa joukot entisissä puolustusasemissa.

P-SR

Suomussalmen suunnalla jatkuu ankara taistelu. Siilasvuon joukot kirkon seuduilla ja osa Niskaselän eteläpuolella. Tilanne ilmoitetaan kriitilliseksi.

Kuhmon suunnalla tilanne ennallaan.

Ryhmä Wallenius

Sallan suunnalla vihollinen painostaa Salmijärven - Kursun maastossa. Kuusamossa hiljaista.

Savukoskella torjuttu hyökkäyksiä. Vihollisen ilmoitetaan ampuneen kranaatinheittimillä jonkinlaisia kaasuammuksia.

Petsamon alueella taisteluita.

Merivoimat

Viisi vihollishävittäjää ampui Saarenpäähän 200 kranaattia, jotka vaurioittivat kirkasjohtoyhteyksiä. Saarenpää vastasi tuleen. Humaljoki ampui maamaaleja.

Kolme mt-venettämme laski yöllä miinoja Suursaaren sataman edustalle.

Ilmavoimat

Erittöäin huono sää. Ei vihollislentoja. Omia lentoja vain sukellusvene-etsinnässä Lounais-Suomen rannikolla.
 
SA-kuvia 13.-14.12.

Kasapanosmiehen kuoppa, Summa

164925_r500.jpg


Viestikoiria, Summa

164929_r500.jpg


Partio saapuu ei kenenkään -maalta, Summa

164933_r500.jpg


Järvellä vangiksi jäänyt haavoittunut, JSP / Er. 8.

108839_r500.jpg


Kenttätykki Huumolassa

164926_r500.jpg
 
Lisätietoa:

Ratsuväkiprikaati toteutti kaoottisissa olosuhteissa viivytystehtäväänsä Perkjärven alueella vetäytyen 6.12. mennessä pääasemaan. Kyseessä oli talvisodan ainoa taistelu, jossa prikaati oli taistelutehtävissä ratsain.

Koko Ratsuväkiprikaati marssitettiin 7.10.1939 lähtien varuskuntapaikoiltaan Kannakselle Terijoen-Vammelsuun alueelle. Sen ulkomuodossa tapahtui pikkuhiljaa muutos sikäli, että vanhasta luurankotakkiunivormusta (M/22) luovuttiin ja käyttöön otettiin yksinkertainen univormu (M/36) ja joukoissa palveli myös polkupyörin liikkuvia osastoja.

http://www3.lappeenranta.fi/museot/verkkonayttelyt/heihoplaa/sivut/Historiaa-osa3.html
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top