Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Suomen Sotilas lisäsi 12 uutta kuvaa.
10 t · Muokattu ·
Keskiviikkona 13. joulukuuta 1939. 14. sotapäivä
Yhdessä tämän päivän kuvista, joka tosin on otettu hieman myöhemmin näkyy yleisnäkymä Inkilän korsusta Ink6. Kuvassa näkyy kaksi suomalaisten juuri keskiviikkona 13. joulukuuta inkilän bunkkerien Ink 6 ja 7 maastoon tuhoamista kolmesta keskiraskaasta T-28 taistelupanssarivaunusta (ks väripiirros, lähde B.T White). Suomalaisten postijunaksi nimittämässä 28 tonnin vaunussa oli tykkitorni ja kaksi konekivääritornia ja kuuden hengen miehistö. Kuvassa vasemmalla etualalla näkyy suomalaisten hävittämä Ahvenojan silta ja suomalaisten pst-tykin tuhoama T-28 maantiellä. Humaljoen patterin tykkimiehet purkivat vaunun päätornista sen 76,2 mm:n (kolmen tuuman) vaunutykin. Oikealla näkyvä vaunu ajoi voimakkaaseen miinaan. Kolmas suomalaisten Inkilässä 13.12. tuhoaman vaunu ei näy kuvassa.
Kaaviopiirroksesta Inkilän korsusta näkyy kovin tyypillinen ajan linnoitus. Maanalainen majoituskäytävä yhdistää pääsisäänkäynnin ja asekasematit. Kahdessa kuvassa näkyy Neuvostosotilaita tutkimassa tuhottua linnoitetta. Huomatkaa betonilohkareet korsun katolla, joita tuiman näköinen punaupseeri tutkii. Suomalaiset taistelupioneerit olivat korjanneet bunkkerin katon lohkareilla sen vaurioiduttua 4. helmikuuta kovassa tykistötulessa. Toisessa kuvassa näkyy iskemäjälkiä korsun panssarilevyissä. Yhdessä kuvassa Itämeren laivaston rannikkojoukkojen hiihtoasuisia sotilaita tutkii korsua taistelujen jälkeen. Huomatkaa miesten täysin vanhentuneet ensimmäisen maailmansodan aikaiset Fedorov-puoliautomaattikiväärit, joiden kaltaista toisen linjan aseistusta jäi suomalaistenkin käsiin talvisodassa.
Korsut ja bunkkerit antoivat joukoille ja aseille suojaa mutta vetivät myös tulta puoleensa. Majoittuminen ja taistelu pääaseman betonikorsussa kovan tykistötulen alla olikin hermoja vaativa laji.
Pääosa joukoista majoittui kuitenkin teltoissa tai kenttälinnoitteissa eli puurakenteisissa korsuissa. Vastustaja sen sijaan majoittui taivasalla tulilla ilman telttoja. Suomalaiset eivät vastustajan ilma- ja tykistöylivoiman vuoksi voineet juuri avotulia tehdä muualla kuin erämaakoukkauksilla.
Suomalaisten yksi vahvuus talvisodassa olikin venäläisiä parempi kenttämajoitusvarustus. Silti meilläkin oli pahoja puutteita telttakalustossa. Oheisissa rekonstruktiokuvassa majoitutaan talvisodan aikaa vastaavaan ja yhä käytössä olevaan puolijoukkuetelttaan Suomen Sotilaan talvisotaleirillä, jossa testasimme alkuperäistä vastaavia ja alkuperäisiä varusteita ja elämistä maastossa talvisodan välinein ja asein. Teltat ja kamiinat olivat kyllä hyviä, mutta niitä oli yleensä aina liian vähän. Kun kovilla pakkasilla olisi ollut tarpeen laittaa kaksi telttakangasta päällekkäin, ei siihen ollut mahdollisuutta kun yhteen puolijoukkuetelttaan saattoi olla pahimmillaan majoitettuna melkein joukkue miehiä.
Telttoja korvattiin usein pahviteltoilla, mutta niistäkin oli pula. Ajoittain ei voitu lämmittää ilmavaaran vuoksi kuin öisin ja silloinkin oli varottava etteivät kipinät tai liiallisen lämmittämisen aiheuttamat putkivalot paljasta majoitusta. Taistelujen edetessä joukot majoittuivat erityisesti siellä missä taistelut polkivat paikallaan kenttälinnoitteisiin eli korsuihin. Mannerheim-linjassa osa joukoista majoittui myös tässä esitettyjen kaltaisissa kantalinnoitteissa eli betonibunkkereissa. Oheisissa kuvissa Bair Irincheevin hienosta teoksesta Talvisodan kadonneet kuvat näkymiä betonikantalinnoitteesta Inkilä 6, Kannaksen Inkilässä. Sisäkuvassa tuhotusta betonikorsusta näkyy kuinka suuria Mannerheimlinjan bunkkereista monet olivat. Kuvan korsu on Summankylästä Sk10 -niminen korsu. Kuvan venäläiset sotilaat kiipeävät juuri maanalaisesta majoitusosasta bunkkerin itäiseen konekivääripesäkkeeseen. Venäläiset levittivät näitä kuvia paljon sodan jälkeen pyrkimyksessään maalata Mannerheimlinjasta huomattavasti todellisuutta hurjempi kuva. Linnakkeita toki oli, mutta niitä oli aivan liian vähän ja osa niistä lopulta helppo tuhota.
Tiistaina alkanut eversti Ekholmin Osasto A:n Ilomantsin Oinaansalmelta 4 kilometrin päässä olleen Möhkön takaisin valtaamiseksi epäonnistuu johtamisvaikeuksien vuoksi. Yritys uusitaan keskiviikkona 13.12. mutta se epäonnistuu taas. Seuraavana päivänä venäläiset saartavat Oinaansalmen, jonne suomalaiset ovat vetäytyneet lähtöasemiinsa. Neuvostojoukot kuitenkin lyödään ja suomalaiset vapautuvat saartorenkaasta seuraavan perjantaina aamuyön pikkutunneilla.
Keskiviikkona 13.12. Suomussalmen kirkonkylä vallataan. Neuvostoliiton moottoroitu 44. divisioona on etenemässä Raatteen tietä kohti Suomussalmea. Moottoroitu ja täysin talvisodankäyntiin varustamaton ja kouluttamaton divisioona on sidottu kapeaan Raatteen tiehen, eikä se voi operoida tien ulkopuolella. Lumen määrä kasvaa, mutta ei ole niin suuri että se estäisi täysin liikkumisen maastossa ilman suksia. Divisioona on kuitenkin tottumaton metsämaastoon. Divisioonaa vastaan lähetetään Kuivajärven-Kuomajärven kannakselle yksi suomalainen komppania tulpaksi hyvään maastonkohtaan. Kirkonkylän valtauksen jälkeen Neuvostodivisioonien mahdollisuudet saada yhteys toisiinsa käytännössä estyvät.
Kenttämajoitusvälineiden puute on koituva osaltaan neuvostojoukkojen kohtaloksi Suomussalmella ja Raatteen tiellä, joiden taisteluiden ratkaisusta lisää joulukuun lopun ja tammikuun päivityksissä.
JP
Ylipäällikkö lähettää Oulun Koti-T-divisioonasta kaksi rykmenttiä Siilasvuolle.
Valmiina Koti-T-joukoista on vain 2. Divisioona (nimi muutetaan 22.D:ksi), josta kaksi rykmenttiä saadaan.
Koti-T-joukoista muodostettu 22.T-Div. muutetaan 9. Divisioonaksi ja liitetään kenttäarmeijaan. Sen komentajaksi tulee eversti Siilasvuo. P-SR:n tehtäväksi annetaan keskityksen tultua suoritetuksi tuhota Suomussalmelle edenneet vihollisvoimat.
Ymmärsinkö nyt oikein, että Siilasvuo sai Oulun Kotitäydennysjoukoista 2. KT-divisioonan kaksi rykmenttiä, jonka nimi muutettiin 22. KT-divisioonaksi.
Sen jälkeen Siilasvuon komennossa ennestään olleet joukot + 2 Rykm./ 22. KT-D muodostivat 9. Divisioonan?