Tampellan tykki-, krh- ja -ammuskehitystyöstä

  • Viestiketjun aloittaja Deleted member 266
  • Aloitus PVM
Ai että kun tuollaiseen 300 mm ammukseen saisi laserhakeutuvan ohjauksen niin ei paljoa haittaisi hitaampi tulinopeus...
 
Voimalla ja ammuspaarilla :) No joo, putki niiaa korokoneiston varassa alas, alemmaksikin kuin tässä, mutta ilmeisesti on haluttu käyttää työtasoa lumessa paarustamisen sijasta.:
Katso liite: 27713
Niin, ammuspaino on noin 175+/- kg:eek:

Niin minä vähän arvelinkin. Mutta toi ammuspaino antaisi nykyteknologialla mahdollisuuden sellaiseen oikeaan kuorma-ammukseen. Komppanian yhteislaukaus vastaisi melkoista ilmaiskua.

12-tuumaisista rannikkotykeistä piti kysymän: nehän taisivat roikkua varauksissa aina ysärille asti. Joskus luin, että niiden ammuksiin oli hommattu tutkasytyttimiä - tehtävä oli ampua muutamia keskeisiä ja vaarallisiksi katsottuja maihinnousu-lasku-alueita, onko ihan legendaa?
 
Voimalla ja ammuspaarilla :) No joo, putki niiaa korokoneiston varassa alas, alemmaksikin kuin tässä, mutta ilmeisesti on haluttu käyttää työtasoa lumessa paarustamisen sijasta.:
Katso liite: 27713
Niin, ammuspaino on noin 175+/- kg:eek:
Nyt mp.netin propellihattuosasto äkkiä suunnittelemaan, kuinka tuo asennetaan ällin katolle. ;)
Tästä voi ottaa mallia, miten latausmekanismin pitäisi toimia:
 
12-tuumaisista rannikkotykeistä piti kysymän: nehän taisivat roikkua varauksissa aina ysärille asti. Joskus luin, että niiden ammuksiin oli hommattu tutkasytyttimiä - tehtävä oli ampua muutamia keskeisiä ja vaarallisiksi katsottuja maihinnousu-lasku-alueita, onko ihan legendaa?
Kyllä tuota on kirjallisuudessa ihan faktana kerrottu. Ja mikäpä siinä, mojova setti 12-tuumaista herätesytyttimellistä jöötiä olisi varmasti tehnyt edwardia vaikkapa Helsinki-Vantaalle laskeutuneille pihkovalaisille.
 
Kyllä tuota on kirjallisuudessa ihan faktana kerrottu. Ja mikäpä siinä, mojova setti 12-tuumaista herätesytyttimellistä jöötiä olisi varmasti tehnyt edwardia vaikkapa Helsinki-Vantaalle laskeutuneille pihkovalaisille.
Taitaa olla aika laaja varoalue sirpaleilla tuossa koossa, ½ kilometria?
 
12-tuumaisista rannikkotykeistä piti kysymän: nehän taisivat roikkua varauksissa aina ysärille asti. Joskus luin, että niiden ammuksiin oli hommattu tutkasytyttimiä - tehtävä oli ampua muutamia keskeisiä ja vaarallisiksi katsottuja maihinnousu-lasku-alueita, onko ihan legendaa?
1950-luvun hätäratkaisuja, kun ei mihinkään ollu varaa. Tarkoituksena siis kunnostaa Isosaaren sekä Kuivasaaren 305 mm patterit. Työt alkoivat 1960-luvun alussa. Koko hommaan ei varmaan olisi ryhdytty jos työn mittavuus olisi ollu ennakolta tiedossa. Joitakin ammuntoja oli mutta projekti oli edelleen kesken 1970-luvulle tultaessa. Silloin oli jo saatu rannikko-ohjuksia ja rt:n mielenkiinto ikivanhoihin romukunnossa oleviin tykkeihin loppui. Käyttökiellossa 1970-luvun alusta lukien ja museoaseita lukuunottamatta ne romutettiin 1980-luvun alussa. Herätesytyttimiä kehiteltiin mutta ei nekään ilmeisesti koskaan tulleet valmiiksi. Maahanlaskun torjunta Malmin ja Seutulan kentillä oli tosiaan näiden jättiläisten päätehtäviä.
 
Viimeksi muokattu:
1950-luvun hätäratkaisuja, kun ei mihinkään ollu varaa. Tarkoituksena siis kunnostaa Isosaaren sekä Kuivasaaren 305 mm patterit. Työt alkoivat 1960-luvun alussa. Koko hommaan ei varmaan olisi ryhdytty jos työn mittavuus olisi ollu ennakolta tiedossa. Joitakin ammuntoja oli mutta projekti oli edelleen kesken 1970-luvulle tultaessa. Silloin oli jo saatu rannikko-ohjuksia ja rt:n mielenkiinto ikivanhoihin romukunnossa oleviin tykkeihin loppui. Käyttökiellossa 1970-luvun alusta lukien ja museoaseita lukuunottamatta ne romutettiin 1980-luvun alussa. Herätesytyttimiä kehiteltiin mutta ei nekään ilmeisesti koskaan tulleet valmiiksi. Maahanlaskun torjunta Malmin ja Seutulan kentillä oli tosiaan näiden jättiläisten päätehtäviä.

Örössähän oli ( ja on ) myös pari tykkiä. Oliko niitä meininki ottaa uudestaan käyttöön? Vai olivatko teoriassa koko ajan? Niitä ei kai tarvinnut sodan jälkeen poistaa asemistaan kun olivat niin kaukana lännessä?
 
1950-luvun hätäratkaisuja, kun ei mihinkään ollu varaa. Tarkoituksena siis kunnostaa Isosaaren sekä Kuivasaaren 305 mm patterit. Työt alkoivat 1960-luvun alussa. Koko hommaan ei varmaan olisi ryhdytty jos työn mittavuus olisi ollu ennakolta tiedossa. Joitakin ammuntoja oli mutta projekti oli edelleen kesken 1970-luvulle tultaessa. Silloin oli jo saatu rannikko-ohjuksia ja rt:n mielenkiinto ikivanhoihin romukunnossa oleviin tykkeihin loppui. Käyttökiellossa 1970-luvun alusta lukien ja museoaseita lukuunottamatta ne romutettiin 1980-luvun alussa. Herätesytyttimiä kehiteltiin mutta ei nekään ilmeisesti koskaan tulleet valmiiksi. Maahanlaskun torjunta Malmin ja Seutulan kentillä oli tosiaan näiden jättiläisten päätehtäviä.
Tuosta projektista olisi kiva kuulla enemmän, mitä tuossa kunnostamisessa olisi tehty ja mitkä olivat nuo ongelmat?
 
Saattaa olla, että olen postannut tämän aiemminkin, mutta silti:
 

Liitteet

  • Lehdistö ja Tampellan asevienti PEM 1973.pdf
    9.5 MB · Luettu: 27
Todettakoon vielä, että vuorineuvos Åke Kihlman, joka 23.06.1959 HS:ssa antoi tämän - edellä olevassa yhteenvedossa mainitun - lausunnon, oli samaan aikaan SALGADin hallituksessa:
1550769482143.png
1550769568306.png
Ja samoihin aikoihin Tampereella suunniteltiin näitä:
Katso liite: 1550769846209.png
 
Tampellan pienoisheittimen 47 Krh/35 viimeinen eli 6. versio sai SA:n käytössä nimen 47 Krh/39 ja niitä toimitettiin kuusi (6) kappaletta.

Aseosaston vuosikertomuksen 1939 mukaan:

1550949529560.png

Kuvassa teknikko Vesa Metsola sarja-aseiden ja Tampellalle jääneen 7. yksilön kanssa. Viimeksimainitun Patria Vammas Oy luovutti vuonna 2000 Sotamuseolle:

0034.jpg
Aseen tyyppikuva:
0186.jpg
Ase purettuna:
0187.jpg
 
Last edited by a moderator:
Lopullisesti 47 Krh/39:n tappoi tämä, venäläinen 50 Krh/39, joita saatiin "riittävästi" sotasaaliiksi (SA 55678):
55678.jpg
Huomaa pöllähdys putken takana; ampumaetäisyyttä säädetään vuodattamalla palokaasuja.

Tampella korjasi sodan aikana suuren joukon näitäkin ja teki (mallin mukaan) myös varaosia.
 
Vähän uudempaa eli kenttätykkeihin tarkoitettu suuntain Tampella -77, joka osoittautui huonoksi, eikä tullut palveluskäyttöön:

1550951068601.png
0456.jpg
Insinööri Seppo Nikulan (myöhemmin Aseosaston viimeinen johtaja) suunnittelema malli vuodelta 1984 sen sijaan osoittautui erinomaiseksi ja on käytössä koko 155K-kalustossamme:
1550951698572.png
Hyvän toiminnan takaa, että välityksissä on sisäänrakennettuna välyksienpoistomekanismi.

Suuntainhan on todellinen tarkkuusmekaaninen laite, tykin "aivot" ja ensimmäisiä hävitettäviä kohteita, jos tykin menettäminen viholliselle uhkaa.
 
Last edited by a moderator:
Back
Top