Hinta on mallista riippuen, Moskovassa asiakkaalle kaupan tiskillä.
(tehdas hinta on varmaan aivan jotain muutta)
922-781€
Самозарядный карабин ТИГР 308 Win исп.02 со стволом 620 мм
Tämä ase 821€
Tarkka-ampujan peruskivääri
- Viestiketjun aloittaja Rauhantekijä
- Aloitus PVM
Hinta on mallista riippuen, Moskovassa asiakkaalle kaupan tiskillä.
(tehdas hinta on varmaan aivan jotain muutta)
922-781€
Самозарядный карабин ТИГР 308 Win исп.02 со стволом 620 мм
Tämä ase 821€
Vääpeli
Greatest Leader
Patruunoita on jo koko kirjo käytössä. Se että kuorma-auton lavalle tai pakun perseeseen heittää 1-2 puulaatikkoa 762x51 panosta, ei kaada maailmaa. Nykyään logistiikka on todella kehittynyttä, jolla saadaan tavara sinne minne pitää tai haettua jostain.
Muutoinkin tämä kaliiperikirjosta huomauttelu on eräänlainen olkiukko, kun tosiaan niille TKIVeille on omat tarkkuuspatruunansa ja PKM:lle taas omansa. Nyt siis ryhmässä yksi patruunatyyppi vaihtuu kokonaan toiseen, eli tilanne on tältä osin sama kuin aikaisemmin, mutta valikoimaa on laajemmin mistä valita, myös tulevaisuudessa jos/kun markkinoille tulee entistä suorituskykyisempiä 7.62x51mm patruunoita. Ainoa, mitä teoreettisesti menetetään on sen TAMPin kyky ampua tarvittaessa sitä Pekarin bulkkikuulaa.
Henk. Koht en jää kaipaamaan, eikä huoltojärjestelmämme kyllä ihan aikuisten oikeasti mene siitä solmuun, että TAMPeille pitää jatkossakin saada sopivia namuja.
Se, mistä kannattaisi iloita on se, että saadaan tulitukitarkka-ampujille vihdoin asiallinen, moderni työkalu, jossa on asialliset lisälaitteet ja yhteensopivuus näiden em. kanssa.
Olen itse hyvinkin Kaalihakkurimies, mutta tarkkuustyökaluja en nyt heti ensimmäiseksi idästä lähtisi ostamaan.
Henk. Koht en jää kaipaamaan, eikä huoltojärjestelmämme kyllä ihan aikuisten oikeasti mene siitä solmuun, että TAMPeille pitää jatkossakin saada sopivia namuja.
Se, mistä kannattaisi iloita on se, että saadaan tulitukitarkka-ampujille vihdoin asiallinen, moderni työkalu, jossa on asialliset lisälaitteet ja yhteensopivuus näiden em. kanssa.
Olen itse hyvinkin Kaalihakkurimies, mutta tarkkuustyökaluja en nyt heti ensimmäiseksi idästä lähtisi ostamaan.
Vääpeli
Greatest Leader
Siinä vaiheessa kun asevertailu videossa itketään kun vertailtava ase ei ole AR tai ole samoja hallintalaitteita. Voikin sulkea videon ja todeta opettele sinä punaniskajenkki ajamaan manuaalivaihteilla.
Hän omistaa kummatkin, ja pitää kummastakin, mutta hänen mielestään DDn ase voittaa keveydellä ja komponentti hallinnolla (M-LOK ja QD). Hän sanoo että kummatkin on 600 - 800 metrin aseita, mutta 1000+ on sitten ampujasta kiinni. Kummatkin on vähintään 1 MOA aseita ellei alle, mikä naapurin vanhoilla vehkeillä on vain unelma.
Henkilökohtaisesti lasken että kummatkin aseet on DMR aseita ja tukihommat on niille omiaan. 20 tuumaselle SCARille itse toivoisin 338 mahdollisuutta. Se olisi sille omiaan.
Hänelle iso miinus on että FN Herstal ei toimita varaosia siviilimarkkinoille. Valtion markkinoilla se on toinen asia, mutta jos katsoo koronan oppeja niin komponentit kriisitilanteessa voi olla myös kortilla valtion lompakollakin.
Viimeksi muokattu:
Vääpeli
Greatest Leader
Mutta tässä huomaakin sen eron, että toinen ase on suunniteltu siviilimarkkinoille ja toinen ML/LE käyttöön. Toiselle pitää olla kevyt ja kiva kannettava yms. Toisen pistää kestää kolhuja vaunussa, ryömiessä yms.
pstsika
Haukka
Herätellääs keskustelua Tikka hengessä.
Käyttötarkoituksena aseelle on hybridi, jossa yhdistyvät metsästyskivääri ja jokamiehen TA kivääri. Metsästyksen osalta kiväärin tulee soveltua latvalinnustukseen, pienpetokyttäämiseen sekä hirvieläimille.
Kaliiperin osalta valinta on .308 Win. Syynä se, että sen energia riittää kaikelle riistalle mitä tuolla on tarkoitus pyytää ja sotaväkikin käyttää sitä jatkossa entistä laajemmin. Kaliiperi ei tietenkään metsästyskäytössä ole optimi mihinkään, mutta mielestäni mainio kompromissi hybridiin. Se ei myöskään ole optimi moderniin TA kivääriin, mutta omaa monipuolisen luotivalikoiman sekä on halpa ampua. Puhtaat metsästysaseet ja "oikeat" tarkkuuskiväärit ovat tämän hybridikeskustelun ulkopuolella. Tämän pitää sopia molempiin tarkoituksiin.
Harkitsen tällä hetkellä vakavammin kahta vaihtoehtoa eli 20" piipulla joko Tikka T3X CTR tai Tikka TAC A1.
Kolmantena vaihtoehtona olen harkinnut T3X Super Varminttia 24" piipulla, mutta toisaalta pituus, paino ja 10 patruunan lipas painavat toisella puolen. Tuo kuitenkin tarjoaisi ainakin teoriassa tiettyjä etuja raudan osalta joskin siinä on myös heikkouksia. Sekä CTR että Super Varmint saisivat GRS Bifrostin vihreän tukin alkuperäisen tilalle.
CTR Bifrost tukilla tarjoaisi taittoperää lukuun ottamatta vastaavan suorituskyvyn kuin TAC A1, mutta olisi kevyempi ja siinä ei olisi liikaa tyhjäksi jäävää kiskoa, johon rikkoa käsine tai kämmen iho. Vihreä väri olisi myös kivempi kuin musta. Toisaalta taittoperä helpottaa elämää jos käsissä on haulikko tai rynnäkkökivääri...
Aseen varustelu tulee pitämään sisällään lähtökohtaisesti bipodin, äänenvaimentimen, tähtäinoptiikan, monopodin, hihnan ja suujarrun. Varustelu tarpeen mukaisesti eikä välttämättä kaikki samaan aikaan kiinni. Kiskoa siis tarvitaan, mutta aseen ei tarvitse olla sillä kyllästetty. Sekä Bifrost-tukki, että TAC A1 tukki omaavat riittävästi kiskoa niihin tarkoituksiin, joita pystyn edes kuvittelemaan.
Tähtäinoptiikka lienee Vortex Viper PST Gen II 5-25x50 FFP/MRAD. Tämäkään ei ole optimi mihinkään, mutta sillä hoituu jollain tasolla kaikki haluttu. Ajojahtiin suosiolla eri putki ja eläimestä riippuen eri ase ja kaliiperi.
En oikein millään saa ratkaistua asiaa CTR:n ja TAC A1 välillä. Molemmissa on omia hyviä puolia ja kustannukset ovat käytännössä samat.
Toisaalta Super Varmint antaisi raudan puolesta parhaat edellytykset TA käyttöön, mutta paino ja pituus ovat negatiivisia metsästystä ajatellen ja pieni lipas sotilaallisia näkökulmia ajatellen.
Yhtä kompromissia siis kaikki. Minkälaisia näkemyksiä löytyy?
Käyttötarkoituksena aseelle on hybridi, jossa yhdistyvät metsästyskivääri ja jokamiehen TA kivääri. Metsästyksen osalta kiväärin tulee soveltua latvalinnustukseen, pienpetokyttäämiseen sekä hirvieläimille.
Kaliiperin osalta valinta on .308 Win. Syynä se, että sen energia riittää kaikelle riistalle mitä tuolla on tarkoitus pyytää ja sotaväkikin käyttää sitä jatkossa entistä laajemmin. Kaliiperi ei tietenkään metsästyskäytössä ole optimi mihinkään, mutta mielestäni mainio kompromissi hybridiin. Se ei myöskään ole optimi moderniin TA kivääriin, mutta omaa monipuolisen luotivalikoiman sekä on halpa ampua. Puhtaat metsästysaseet ja "oikeat" tarkkuuskiväärit ovat tämän hybridikeskustelun ulkopuolella. Tämän pitää sopia molempiin tarkoituksiin.
Harkitsen tällä hetkellä vakavammin kahta vaihtoehtoa eli 20" piipulla joko Tikka T3X CTR tai Tikka TAC A1.
Kolmantena vaihtoehtona olen harkinnut T3X Super Varminttia 24" piipulla, mutta toisaalta pituus, paino ja 10 patruunan lipas painavat toisella puolen. Tuo kuitenkin tarjoaisi ainakin teoriassa tiettyjä etuja raudan osalta joskin siinä on myös heikkouksia. Sekä CTR että Super Varmint saisivat GRS Bifrostin vihreän tukin alkuperäisen tilalle.
CTR Bifrost tukilla tarjoaisi taittoperää lukuun ottamatta vastaavan suorituskyvyn kuin TAC A1, mutta olisi kevyempi ja siinä ei olisi liikaa tyhjäksi jäävää kiskoa, johon rikkoa käsine tai kämmen iho. Vihreä väri olisi myös kivempi kuin musta. Toisaalta taittoperä helpottaa elämää jos käsissä on haulikko tai rynnäkkökivääri...
Aseen varustelu tulee pitämään sisällään lähtökohtaisesti bipodin, äänenvaimentimen, tähtäinoptiikan, monopodin, hihnan ja suujarrun. Varustelu tarpeen mukaisesti eikä välttämättä kaikki samaan aikaan kiinni. Kiskoa siis tarvitaan, mutta aseen ei tarvitse olla sillä kyllästetty. Sekä Bifrost-tukki, että TAC A1 tukki omaavat riittävästi kiskoa niihin tarkoituksiin, joita pystyn edes kuvittelemaan.
Tähtäinoptiikka lienee Vortex Viper PST Gen II 5-25x50 FFP/MRAD. Tämäkään ei ole optimi mihinkään, mutta sillä hoituu jollain tasolla kaikki haluttu. Ajojahtiin suosiolla eri putki ja eläimestä riippuen eri ase ja kaliiperi.
En oikein millään saa ratkaistua asiaa CTR:n ja TAC A1 välillä. Molemmissa on omia hyviä puolia ja kustannukset ovat käytännössä samat.
Toisaalta Super Varmint antaisi raudan puolesta parhaat edellytykset TA käyttöön, mutta paino ja pituus ovat negatiivisia metsästystä ajatellen ja pieni lipas sotilaallisia näkökulmia ajatellen.
Yhtä kompromissia siis kaikki. Minkälaisia näkemyksiä löytyy?
Viimeksi muokattu:
Jätä vaan se SV pois luvuista ellet jostakin saa sitä hyvään hintaan. Jos haluat pitkän putken, niin osta se TAC A1, niin on taittoperä kompensoimaan pituutta. Eikös tuo Bifrost tukki käytä omaa lipastaan, eli SV:n alkuperäiset eivät merkitse oikeastaan mitään tässä yhteydessä.
Mutta kun tätä Tikka- keskustelua jatketaan, niin mainittakoon että katso myös muut mahdollisuudet käytettyjen markkinoilta. Esim. aina välillä markkinoille tulee käytettyjä T3 Tactical -malleja. Tämä on käsittääkseni se malli, jossa käytettiin TRG:n piippuja ja ovat erityisen tarkkojen aseiden maineessa.
D
Deleted member 2762
Guest
Laita CTR ja siihen mieluinen tukki. Tarviketukeista saat paremman setin kuin Tac A1:sta.
Ja ei se Super Varmint tai Varmint ole paskempi vaihtoehto jos vaihdat tukin. Kannattaa perehtyä noihin tarvike tukkeihin ajatuksella, erityisesti niihin missä lipas päivittyy AICSiin.
Ja ei se Super Varmint tai Varmint ole paskempi vaihtoehto jos vaihdat tukin. Kannattaa perehtyä noihin tarvike tukkeihin ajatuksella, erityisesti niihin missä lipas päivittyy AICSiin.
pstsika
Haukka
CTR:n ja TAC A1 piiput ovat samoja, vaikka jälkimmäiseen saa kolmea eri pituutta. SV:n piippu ei ole yksin pidempi vaan myös raskaampi.
CTR ja TAC A1 vaihtoehdot pyörivät molemmat mielessäni 20" piipulla, mikäli SV alkaa oikeasti houkuttelemaan niin otan raskaasta piipusta kaiken irti, vaikka se tarkoittaisi 10 ylimääräistä senttiä. Tällä hetkellä CTR houkuttelee eniten nimenomaan aihiona, jonka voisi koota mieleiseksi hybridiksi.
Ostan uuden eli käytetyt eivät tällä kierroksella ole mukana vaihtoehdoissa.
Tukki ei ole mieluinen sellaisenaan oikein missään tehdaskuosissa eli CTR ja SV päätyisivät tukin vaihtoon ja TAC A1 joutuisi kädensuojuksen osalta työnalle.
Tällä hetkellä CTR GRS:n Bifrost tukilla on kärkisijalla osin siksi, että käyttää se alkuperäistä lipasta. Osin siksi, että siinä on riittävän monipuoliset säädöt ja sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän, picatinnykiskoa ja kaikenkukkuraksi hillitty paino.
Viimeksi muokattu:
D
Deleted member 2762
Guest
Bifrost on varmasti hyvä. Itse olen tykännyt siitä, mitä nyt uusimmassa päädyin GRS:n laminaattiin. Ja omaa Super Varminttia en edes ole punninnut tuolla tukilla, jos en sitä jaksa kantaa niin jään kotiin häpeämään
Mutta niin mukava ampua.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Mun mielestäni tällaisessa hybridissä ei ole mitään järkeä. Tuntuisi järkevämmältä olla työkalut tarkoituksen mukaan. Jos haluaa harrastaa pienriistan metsästystä ja harjoitella tarkka-ammuntaa, pitää hyväksyä että kahden eri suunnan työvälineet edellyttää myös kahta eri budjettia. Pienriistalle yksinkertainen, pienikalipeerinen ja kevyempi järjestelmä mukana kannettavaksi ja tarkka-ammunnan harjoitteluun siihen paremmin sopiva ase.
Toki yhdistelmiä porukat käyttää, mutta minun mielestäni parempaa tuloksellisuutta saa kun työkalut ovat tarkoituksensa mukaisia.
Black Bart
Luutnantti
Jos nyt pitäisi 308, niin T3x UPR olisi ehkä kiinnostavin vehjes. Ja 20" on myös oma optimi piipunmitta noihin, ei se mopo muuksi pitemmällä piipulla muutu. Siihen tarvitaan sitten isompi kannu 
pstsika
Haukka
Hybridi yhdistää mielestäni aika kattavasti sekä metsästyskiväärin, että jokamiehen TA-kiväärin, mutta ei tietenkään ole moderni tarkkuuskivääri.
.308 Win on .308 Win suorituskyvyltään, vaikka kuinka olisi taktinen tukki ja massaa ampumakuntoisena 7 kiloa ja ulkomuoto kuin tarkkuuskiväärissä. DMR käytössä kyseinen kaliiperi on vallan mainio, mutta ei suinkaan optimi valinta moderniin TA kivääriin.
Jos aseen, ennenkaikkea siis pulttilukkoisen, suorituskykyä halutaan nostaa tavanomaisen hirvikiväärin yläpuolelle muutenkin kuin tähtäimen ja varusteiden kautta, niin aseessa tulee olla tehokkaampi kaliiperi kuin .308 Win, 6,5 SE, 6,5 CM tai 7.62x53R.
Mikäli halutaan erotella metsästyskivääri, hybridit ja varsinainen moderni TA kivääri, niin vain hieman kärjistäen voisi sanoa jokaisen alle 300 Win Magin olevan korkeintaan hybridi. Hirvikiväärin suorituskyky taktisella kuorella ja tehokas vaikuttamisetäisyys ulko- ja terminaaliballistiikan osalta on alle kilometri, vaikka pelti kilahtaisikin kauemmas.
Mielestäni kokonaisuuksia voidaan lähestyä seuraavasti jakaen kiväärit karkeasti neljään eri luokkaan.
A) Metsästyskiväärit
B) Metsästyskiväärit, jotka soveltuvat myös jokamiehen tarkkuuskivääreiksi.
C) Tarkkuuskiväärit, jotka soveltuvat myös metsästyskivääreiksi.
D) Tarkkuuskiväärit.
Aseen kaliiperi, raudan ominaisuudet, optiikka, tukki ja varusteet määrittelevät mihin luokkaan ase kuuluu. Puoliraskas piippu ja .308 Win patruuna ovat aina kompromisseja metsästysaseen suuntaan, vaikka kuinka olisi kiskoa ja mustaa väriä.
Havainnollistan ajatustani alla olevalla esimerkillä.
A) Tikka T3X Lite. 308 Win 2-7x kiikarilla on metsästyskivääri.
B) Tikka T3X Tac A1 .308 Win Vortexin FFP /MRAD optiikalla on metsästyskivääri, joka soveltuu myös jokamiehen TA kivääriksi.
C) Remington 700 300 Win Mag 26" raskaalla piipulla ja irtolippaita käyttävällä tukilla sekä yllämainitun vaihtoehto B:n optiikalla on tarkkuuskivääri, joka soveltuu myös metsästyskivääriksi.
D) Barret 98B .338 LM edellä mainitulla optiikalla on puhdasverinen tarkkuuskivääri, vaikka toki eläin kuin eläin kuolee tuolla. Se paljonko mistäkin eläimestä jää syötävää tuolla ammuttuna onkin isoin rajoite käytettäessä tuota metsästykseen.
Jos kivääri hankitaan ensisijaisesti TA käyttöön, niin ainoa syy käyttää alle 300 Win Mag kaliiperia on edullisemmat patruunakulut ja laajempi tehdaspatruunavalikoima sekä pienempien patruunoiden yleinen soveltuvuus metsästykseen huomioiden luodin ominaisuudet kunkin riistan kohdalla, takavaara-alueet sekä aseen paino ja käsiteltävyys metsästyksessä. Nuo kaikki ovat kompromisseja ja epäedullisia juuri TA käyttöä ajatellen.
On tietysti päivän selvä asia, että viikon metsästysreissulla on kivempi kantaa 3,5 kiloista kivääriä kuin 7 kilon kivääriä jos molemmat ampuvat samaa patruunaa. On myöskin eri asia ampua lintua, isoakin, .308:n 8 gramman luodilla kuin 338 lämärin 16 gramman luodilla. Varsinaisen tarkkuuskiväärin ominta aluetta metsästyksessä on mielestäni lähinnä hirvi ja karhu.
Mikäli ollaan valmiita kasvattamaan aseen massaa, niin sen tulisi perustua suorituskyvyn kasvuun, sillä muuten se on enemmän tai vähemmän kuollutta painoa. Suorituskyky nousee parhaiten valitsemalla patruuna siten, että se on sopivampi haluttuun tarkoitukseen, kuten @Black Bart sanoikin.
Esimerkkien .308 Tikka TAC A1 ja 300 WM Remari 700 ovat massaltaan liki vastaavia, mutta patruunoiden suorituskykyero on selkeä ulko- ja terminaaliballistiikan osalta saati jos verrataan .308 Win ja .338 LM kaliipereja. Se on sitten kompromissia 300 WM ja 338 lämärin kanssa, että miten kallista papua on varaa ampua ja mitä riistaeläimiä haluaa kaataa. Jos käyttötarkoituksena on vain ensisijassa tai ainoastaan ihmisten ampuminen, kuten sotilastarkka-ampujalla, niin valinta lienee .338 LM, koska kaadettua saalista ei ainakaan lähtökohtaisesti ole tarkoitus syödä eikä siten tarvitse välittää siitä tekeekö luoti liian pahaa jälkeä lihoihin... Kompromissihakuisuus soveltuvuudessa riistaeläimiin lienee suurimpana syynä siihen, että 300 WM on enemmän siviilien kuin armeijoiden valinta.
Mitä taas patruunoiden hintaan tulee, niin itselataamalla 300 WM Match patruunan hinta uuteen hylsyyn on noin 2,50 € patruuna käytettäessä 11,3 grammaista Scenaria. Noin euron kalliimpi kuin samalla luodilla itseladattu .308 Win, mutta ainakin 1,50€ halvempi kuin .338 LM. Toki 300 Win Magiin voi ladata haluamansa ominaisuudet melko vapaasti, kun se käyttää 308 luoteja ja ruudin määrällä haetaan sopivat nopeudet.
Kun käytössä on yksi budjetti, niin hybridillä saa kelpoisen metsästysaseen kolmeen eri metsästykseen ja ohessa voi harjoitella >90% siitä ta toiminnasta mitä voisi harjoitella varsinaisella ta kiväärillä.
Toisaalta aseet on kivoja ja tuossa olisi perusteet hankkia neljä kivääriä. Elämä on valintoja.
Black Bart
Luutnantti
pstsika
Haukka
Mielestäni on hyvä sisäistää, että .308 Win ei tee TA aspekti huomioiden mitään paremmin kuin 300 WM, mutta on toki halvempi ampua ja puolestaan 300 WM ei tee mitään paremmin kuin .338 LM, mutta on taas halvempi ampua. Isompi tarjoaa aina merkittävän edun näissä ulko- ja terminaaliballistiikan osalta, mutta samalla käyttökustannukset nousevat ja soveltuvuus metsästyskäytössä muuttuu. Kuitenkin .308 Win on hyvä yleiskaliiperi DMR käyttöön ja metsästykseen, vaikka se onkin raakile moderniin TA kivääriin.
Ainoa syy käyttää TA kiväärissä .308 Win tai 300 WM patruunaa .338 LM sijaan on joko halu metsästää samalla kiväärillä, rajallinen likviditeetti tai lupapolitiikan realiteetit.
300 Win Mag on kokonaisuutena arvioiden hiton hyvä kompromissivaihtoehto kansalaissotilaalle, joka maksaa itse kulunsa ja haluaa nostaa suorituskykyä sekä käyttää kivääriään mahdollisimman monipuolisesti metsällä ja TA kisoissa ja luvittaa sen helpoimman kautta eli metsästysperusteisena.
Ainoa syy käyttää TA kiväärissä .308 Win tai 300 WM patruunaa .338 LM sijaan on joko halu metsästää samalla kiväärillä, rajallinen likviditeetti tai lupapolitiikan realiteetit.
300 Win Mag on kokonaisuutena arvioiden hiton hyvä kompromissivaihtoehto kansalaissotilaalle, joka maksaa itse kulunsa ja haluaa nostaa suorituskykyä sekä käyttää kivääriään mahdollisimman monipuolisesti metsällä ja TA kisoissa ja luvittaa sen helpoimman kautta eli metsästysperusteisena.