Tarkka-ampujan peruskivääri

Huhta

Greatest Leader
Vähän hauskaa kun mies samalla toki jaksaa puolustella 5.56 NATOa näitä .300 blackout jne vastaan sillä perusteella että toimii tarpeeksi hyvin, on halpaa ja logistiikka sen ympärille on jo olemassa. Mutta sitten kannattaisi valita mielummin TA-kiväärille 6.5 eikä 7.62 NATO, jolla on jos ei nyt 100%, niin 90% samat logistiset edut. On totta, että 6.5 alkaa varmaan joillain asevoimilla yleistymään TA-kiväärin kaliiperina mutta ei se 7.62 NATO mihinkään häviä. Ja vaikka PV:n upseeritkin sanovat että ei ole ongelmaa että ryhmässä on kolmea eri kaliiperia (7.62x39, 7.62x54R ja 7.62 NATO) niin veikkaan että PV ei kyllä haluaisi pelkästään TA-kiväärille omaa kaliiperia, kun 7.62 NATO on meillä jo kierrossa ja tulee jossain vaiheessa syrjäyttämään 7.62x54R kun PKM joskus tullaan korvaamaan.

Aina ei voi olla oikeassa, niin se Ian on myös sanonut Karlille pari kertaa InRangessa ;)

Jos ryhmässä on jo kolmea (ja vaikka neljättä, 9x19 mm) kaliberia, niin haittaako se yksi ylimääräinen enää? Patruunan hintakaan ei liene tarkkuukiväärissä niin olennainen tekijä, tämä mitenkään Creedmooria pyssyyn ajamatta.
 

Vääpeli

Respected Leader
Jos ryhmässä on jo kolmea (ja vaikka neljättä, 9x19 mm) kaliberia, niin haittaako se yksi ylimääräinen enää? Patruunan hintakaan ei liene tarkkuukiväärissä niin olennainen tekijä, tämä mitenkään Creedmooria pyssyyn ajamatta.
Niin miksi Creedmore olisi parempi kuin 308? Hinta, massa, tehokkuus, terminaaliballistiikka yms Ja tämä alle 800m.
 

Huhta

Greatest Leader
Niin miksi Creedmore olisi parempi kuin 308? Hinta, massa, tehokkuus, terminaaliballistiikka yms Ja tämä alle 800m.

Suorempi lentorata? Pienempi tuuliherkkyys? Hyviä ominaisuuksia reserviläiselle, joka ei ammu tuhansia laukauksia vuodessa. Toisaalta kustannukset kasvavat niin patruunoiden korkeamman hinnan kuin piipun lyhyemmän eliniän vuoksi, mikä voi rajoittaa ammutettavia laukausmääriä, jos ajatellaan tarkka-ammuntaan kiintiöitävän tietty summa rahaa. Vaikeita kysymyksiä.

Minulle on sinänsä ihan sama, vaikka seuraavan tarkkuuskiväärin kaliberi olisi Simo Häyhän perinteitä kunnioittaen 7,62x53R. Miksi vaihtaa todistetusti hyvin toimivaa kaliberia? Nato-kiimaisten anglofiilien hömpötyksiä kaikki 7.62 Natot ja 6.5 Creedmoorit!

(Väärä verrokkikaliberi sinänsä, mutta riittävän lähellä.)

1598394641800.png

1598394833100.png

(Tuulennopeus 10 mailia tunnissa.)

Jälkimmäinen kuva täältä: https://thebiggamehuntingblog.com/65-creedmoor-vs-308-winchester/
 

pstsika

Haukka
Nyt olisi lupa valmiina TT2 kiväärille kaliiperissa .308 Win ja pitäisi tehdä lopullinen ratkaisu hankittavan aseen osalta.

Käyttötarkoituksena edelleen 308 hybridi eli vaatimukset rakentuvat lintukiväärin, hirvikiväärin ja TA kiväärin ympärille. Haluan tästä nimenomaan monikäyttöaseen jo aiemmin hankittujen ja suunnitelmissa olevien hankintojen lisäksi. Vaihtoehtona ei siis ole nyt ostaa erikseen kevyttä 222 tai 223 Rem lintukivääriä, 45-70 tai 9,3 suurriistakivääriä ja 300 WM tai 338 LM tarkkuuskivääriä vaikka nämä olisivat yksittäisiin käyttötarkoituksiin ne oikeat valinnat ja vaikka projektiaseen hinnalla ostaisi heittämällä ainakin mainiot lintu- ja hirvikiväärit, jotka kuitenkaan eivät vastaisi tuohon kolmanteen tarkoitukseen. Toki yksi vaihtoehto olisi yrittää samaa 300 WM kaliiperissa, mutta nyt mennään pykälää pienemmällä.

Kysymys on projektista, jossa 308 Win kaliiperilla hoidetaan kaikki ihan koska mä voin. Kaliiperin osalta syyt ovat sen monikäyttöisyys, hinta, saatavuus ja SA yhteensopivuus. Optiikan osalta ratkaisut ovat melkolailla selvillä. Raudan osalta ei.

Jäljelle on tainnut jäädä kaksi päävaihtoehtoa eli Tikka T3X CTR ja Tikka T3X Varmint. Harkinnassa ja käpistelyn kohteina ovat olleet Tikan mallit TAC A1, UPR ja Super Varmint sekä Remington 700 ja Sako TRG 22, jotka ovat ilmeisestikin karsiutuneet eri syistä johtuen pois vaihtoehdoista ja suurin yksittäinen syy on se, että ostan raudan enemmän tai vähemmän aihioksi enkä etsi heti laatikosta valmista ratkaisua. Itseasiassa en ole löytänyt yhtään valmista ratkaisua, joka vastaisi täydellisesti tarpeeseen. Mitään ei ole ole toisaalta täysin poissuljettu vaan saan muuttaa mieltäni vielä.

Raudan osalta on tiettyjä vaatimuksia, mutta käsiteltävyys painaa toisella puolen.
Pelkkää tarkkuutta ja ballistisia seikkoja ajatellen 26" raskas piippu olisi tietysti hyvä valinta, mutta 308 Win ei välttämättä tarvitse tuollaista kankea ja aseen piippuun tulee lisäksi äänenvaimennin, joka lisää ennestään pituutta ja vaikeuttaa käsittelyä.

Käsiteltävyyden takia olen vahvasti kallistumassa 20" piippuun ja se on syy sille, miksi Tikan CTR ja Varmint pyörivät eniten ajatuksissa.

Remington tarjoaisi 1:10 rihlannousun Tikan 1:11 sijaan ja se olisi tietysti kiva. Toisaalta en haluaisi heti alkuun katkoa 26" piippua lyhyemmäksi ja oikeastaan puolisotilaallisia näkökulmia ajatellen rihlannousu voisi toki olla jyrkempikin, joka mahdollistaisi ennenkaikkea raskaammalla luodilla olevien alisoonisten patruunoiden käytön.

Mikäli TAC A1 olisi saatavilla raskaalla 20" tai 22" piipulla, 1:9 nousulla ja pienemmällä kiskomäärällä eli kevyemmällä painolla ja Sako Green värissä, niin valinta olisi kenties siinä. Kenties PV:n tuleva kivääri on jotain tuollaista.

Toki yksi vaihtoehto olisi koota ase ihan yksilölliseksi mittatilausvehkeeksi piipun vaihtoineen, 3D printattuine mittatilausosineen, kaliiperista (308 vs 300 WM) riippuen asesepän valmistamine lippaineen yms. mutta talous ei anna siihen nyt mahdollisuutta.

Minun käytössäni tulee kuitenkin olemaan lähtökohtaisesti vain kolme tai neljä erilaista eri käyttötarkoituksen mukaista patruunaa eri luotityypeillä eli 8 gramman FMJ lintupaukku, 9,7 gramman SP hirvieläinpaukku ja ehkä 11,7 SP suurpetopaukku ja 10 g OTM paukku. Tikan 1:11 nousu siis riittää mainiosti näille.

Piippuprofiili onkin se ehkä olennaisin kysymys. Onko jollain kokemuspohjaisesti tietoa siitä miten paljon piipuilla, siis samanpituiset raskas ja puoliraskas profiili, on käytännössä eroa, mikäli ampumaetäisyydet ovat max. 800 metriä? Päivänselvää on, että pidempi ja raskaampi voittaa lyhyemmän ja kevyemmän, mutta teoreettisen eron sijaan haluaisin tietää käytännön eron juuri tuossa 20" pituudessa.

Mikäli ostan CTR:n, niin ostoslista näyttäisi kaiketi seuraavalta:
Kivääri 1390€
GRS Bifrost tukki vihreänä 545€
Nippu 10 patruunan CTR/TRG orkkislippaita

Mikäli taas päädyn Varmintiin, niin se voisi olla tälläinen:
Kivääri 1390€
Isompi lukon kammen nuppi ~30€
Picatinnykisko ~130€
KRG Bravo tukki vihreänä ~640€
Nippu 10 patruunan AICS tarvikelippaita

Molempiin vaihtoehtoihin lisäksi monopodi, bipodi, äänenvaimennin ja 2 erilaista kiikaritähtäintä eli ajojahtikiikari, latvalinnustus/TA kiikari sekä kenties punapisteoptio karhua ja villisikaa ajatellen. Viimeinen on lähinnä ajatuksen tasolla oleva, sillä tuolloin kaliiperi saisi olla tymäkämpi, mutta jokatapauksessa nuo 2 erilaisia tähtäintä edellyttävät picatinnykiskoa tähtäimen helpon vaihdettavuuden takia.

Hintaeroa näillä vaihtoehdoilla olisi noin 250 € eli paketit ovat suunnilleen samanhintaisia ja koska kokonaisuus on jopa tapauksessa hinnaltaan noin 4-5k€ välissä, niin pari sataa suuntaan tai toiseen ei hetkauta vaakaa suuntaan eikä toiseen.

Vaimenninkierteet eroavat, sillä toisessa on M18x1 ja toisessa 5/8"x24. Tuo ei ole olennainen ero, koska molempiin on yleisesti saatavilla vaimentimia.

CTR Bifrostin tukilla alkuperäisine lippaineen houkuttelee enemmän kuin Varmint ja Bravo Aics lippailla. Toiminnallisesti noissa ei ole käsittääkseni merkittävää eroa mitä nyt toisessa lisävarusteet ovat MLOK ja toisessa picatinnykiinnitteisiä. Sekään ei ole kovin olennainen ero. Bifrost on ilmeisesti aavistuksen paremmin säädettävissä.

Haluan käyttää 10 patruunan lippaita eli T3X Varmint ja Bifrost ovat poissuljettu vaihtoehto.

Eli CTR vaiko Varmint vaiko jotain muuta?
 

MeriTJ

Kenraali
Minun käytössäni tulee kuitenkin olemaan lähtökohtaisesti vain kolme tai neljä erilaista eri käyttötarkoituksen mukaista patruunaa eri luotityypeillä eli 8 gramman FMJ lintupaukku, 9,7 gramman SP hirvieläinpaukku ja ehkä 11,7 SP suurpetopaukku ja 10 g OTM paukku. Tikan 1:11 nousu siis riittää mainiosti näille.

En valitettavasti osaa sanoa kun en miestä ampumarataolosuhteissa tunne mikä se miellyttäisi eniten. (Itse lähtisin ihan valmiilla Tikka Tac kiväärillä tuohon hommaan, mutta jokainen harrastaa just kuten itsestä mukavinta).

Se mikä pisti silmään että esittämäsi luotilista joka on valitettavasti vähän vanhanaikaisin opein tehty jos pieni kritiikki / tarkennus sallitaan listaan koska siitä voi olla sinulle tulevaisuudessa oikeasti apua.

Itse kiinnittäisin ennen kaikkea siihen että modernit lyijyttömät luodit vakautuu kunnolla, koska se on se suunta mihin ollaan menossa metsästysluodeissa ja pidemmällä välillä varmasti myös tarkkuusammunnassa (oli siinä sitten mitään järkeä tai ei, koska ilmastoahdistus ja Greta mutta ei nyt mennä siihen syvemmin...).

Mutta SP alkaa olemaan pitkälti eläkejaoksen hommia tänäpäivänä kaikessa syötävän riistan hommissa koosta riippumatta. Nykyisin hyvä ja halpa .30 treenipaukku on useasti 9,55g edullisen ja kohtalaisen GGG irtoluodin johdosta (ei ole GGG:n paukut tehdasladattunakaan kallis eikä huono patruuna, esim niiden saman sarjan .223 bulk tehdaspatruuna kelpaa aivan sellaisenaan lintuluodiksi eikä niitä kannata edes itseladata rahallisesti) ja aseeseen sopiva OTM luoti on pitkälti se sopivin lintuluotikin mikäli tarve eri luodille kuin perustreenipatruunassa. Ja niitä on muitakin hyviä ja järkeviä OTM/HPBT premiumluoteja kuin Lapuan Scenar huolimatta koti-uskonto-isänmaa mantroista, esim Nosler on erittäin asiallinen RDF luotinsa osalta tohon sekmenttiin. Modernein trendi (ja varautuminen lyijyn totaalikieltoon) tuntuu olevan sorvatut täysmessinkiluodit todellisilla guruilla myös tarkkuusammuntaan. Löytyy useammaltakin kotimaiseltakin pienemmältä valmistajalta, mutta edellyttävät luonnollisesti omia latausvehkeitä (joiden hankinnalle vahva suositus tuohon projektiin, noin 200€ halvin Lee:n anniversary kit ja 100€ lisätarvikkeisin + holkkeihin on ihan soiva budjetti sille). Tuollainen tuli mieleen omien .30 cal harrastelujen pohjalta, tsemppiä projektiin oli se oma kokonaisuus sitten mikä tahansa! (y)
 

pstsika

Haukka
Jos olisin nyt itse ostamassa toista .308:ia, niin se olisi CTR. Lite on mukavan kevyt, mutta heikkoudet näkyy radalla ja ampujan olkapäässä. Varmint taas on jo överipitkä.

Lite on tässä projektissa poissuljettu liian kevyen piipun takia. Se on liikaa metsästyskivääri. Sen sijaan puhtaassa 223 lintukiväärissä se ei olisi ollenkaan pöllömpi ratkaisu ja saattaa olla ostolistalla tulevaisuudessa. Varmint ja CTR olisivat molemmat 20" piipuilla. Raudan osalta ero on raskaassa ja puoliraskaassa profiilissa ja niiden eroa käytännön suorituskyvyssä 20" piipussa ensisijassa pohdiskelen.

En valitettavasti osaa sanoa kun en miestä ampumarataolosuhteissa tunne mikä se miellyttäisi eniten. (Itse lähtisin ihan valmiilla Tikka Tac kiväärillä tuohon hommaan, mutta jokainen harrastaa just kuten itsestä mukavinta).

Se mikä pisti silmään että esittämäsi luotilista joka on valitettavasti vähän vanhanaikaisin opein tehty jos pieni kritiikki / tarkennus sallitaan listaan koska siitä voi olla sinulle tulevaisuudessa oikeasti apua.

Itse kiinnittäisin ennen kaikkea siihen että modernit lyijyttömät luodit vakautuu kunnolla, koska se on se suunta mihin ollaan menossa metsästysluodeissa ja pidemmällä välillä varmasti myös tarkkuusammunnassa (oli siinä sitten mitään järkeä tai ei, koska ilmastoahdistus ja Greta mutta ei nyt mennä siihen syvemmin...).

Mutta SP alkaa olemaan pitkälti eläkejaoksen hommia tänäpäivänä kaikessa syötävän riistan hommissa koosta riippumatta. Nykyisin hyvä ja halpa .30 treenipaukku on useasti 9,55g edullisen ja kohtalaisen GGG irtoluodin johdosta (ei ole GGG:n paukut tehdasladattunakaan kallis eikä huono patruuna, esim niiden saman sarjan .223 bulk tehdaspatruuna kelpaa aivan sellaisenaan lintuluodiksi eikä niitä kannata edes itseladata rahallisesti) ja aseeseen sopiva OTM luoti on pitkälti se sopivin lintuluotikin mikäli tarve eri luodille kuin perustreenipatruunassa. Ja niitä on muitakin hyviä ja järkeviä OTM/HPBT premiumluoteja kuin Lapuan Scenar huolimatta koti-uskonto-isänmaa mantroista, esim Nosler on erittäin asiallinen RDF luotinsa osalta tohon sekmenttiin. Modernein trendi (ja varautuminen lyijyn totaalikieltoon) tuntuu olevan sorvatut täysmessinkiluodit todellisilla guruilla myös tarkkuusammuntaan. Löytyy useammaltakin kotimaiseltakin pienemmältä valmistajalta, mutta edellyttävät luonnollisesti omia latausvehkeitä (joiden hankinnalle vahva suositus tuohon projektiin, noin 200€ halvin Lee:n anniversary kit ja 100€ lisätarvikkeisin + holkkeihin on ihan soiva budjetti sille). Tuollainen tuli mieleen omien .30 cal harrastelujen pohjalta, tsemppiä projektiin oli se oma kokonaisuus sitten mikä tahansa! (y)

Kritiikki ja neuvot sallitaan toki eikä keskustelua synny jos on valmis konsensus, mutta en tunne kupariluoteja, jotta pystyisin niitä arvioimaan. Onko 1:11 nousu ongelmallinen näiden vakautumisen suhteen 308 Win kaliiperissa vai vaativatko ne pitkää piippua?

TAC A1 20" piipulla painaa 4,9 kiloa ja CTR Bifrost tukilla puoli kiloa vähemmän. Ei ole kauhean merkityksellinen painoero toisinkuin esimerkiksi Lite ja TAC A1 osalta, mutta ero kuitenkin ja niistä pienistä eroista tulee isossa mittakaavassa monta kiloa lisää kannettavaa jos ja kun niitä kertyy useammasta asiasta. Puoli kiloa taittoperästä ja paremmasta kuljetusergonomiasta on kuitenkin ihan ok, vaikka onkin tavallaan kuollutta painoa kun itse rauta on samaa. Tämä metsästysnäkökulmasta.

Lisävarusteet ja optiikka ovat samanpainoisia riippumatta alustasta ja tuovat saman massan olipa kyse kummasta tahansa aseesta. Tästä ei saa millään siroa kolmekiloista kivääriä eikä se ole tarkoituskaan. TAC A1 veisi ominaisuuksia enemmän TA kiväärin suuntaan kuin CTR ja Bifrost yhdistelmä, jotka nekin vievät asetta siihen suuntaan verrattuna orkkistukkiin eikä se suinkaan ole huono asia, sillä puhtaat metsästysaseet ovat erikseen ja tämä on hybridi. CTR+Bifrost vs TAC A1 vertailua tehdessä miettii onko painoero perusteltu kun käytössä on sama rauta, liki sama hinta ja liki ainoa ero käytännössä olisi taittoperä. Kuitenkin paino on sikäli merkityksellinen, että tämän lisäksi tulee jaksaa kantaa vaihtelevan kokoista metsästysreppua ja haulikkoa tai kovilla levyillä olevaa suojaliiviä, rynnäkkökivääriä ja pistoolia... Suhtaudun siksi ns kuolleeseen painoon äärimmäisen kriittisesti, vaikka en haluakaan viedä asiaa kärjistettyyn grammanviilaukseen tinkien niistä ominaisuuksista, jotka ovat tarpeellisia.

Täytyy nostaa TAC A1 takaisin pohdintaan kolmanneksi Varmintin ja CTR:n rinnalle, sillä rakentelu ja tarviketukit eivät ole mikään itsetarkoitus. Voisihan TAC A1 saada vaikka jonkun kivan cerakote pinnoitteen mustan sijaan. Olen kyllä tykännyt tuosta radalla kaikin puolin.

Minun tarpeisiini TAC A1 omaa liikaakin kiskoa, jolle ei ole tarvetta, mutta eipä siitä ole suurta haittaakaan paitsi ettei se ja alumiini tunnu paljasta kättä vasten mukavalta. Ja kiskonsuojat tuovat taas hieman lisää painoa... Taittoperä olisi tosi kiva ja reppua ajatellen käytännöllinen niin metsästys kuin TA aspekti huomioiden. Se ei kuitenkaan ole välttämätön.

Rata- ja lintupatruunana 8 gramman Sako Range on hyvä ja kohtuuhintainen. 9,7 SHH hirvieläimille ennenkaikkea siksi, että se tapaa käydä ainakin monessa muussa 308 kiväärissä samaan kohtaan kuin Range eikä tarvitse erikseen kohdistaa vaihtaessa patruunaa. Se on kiistaton etu, sillä lähimmälle ampumaradalle on sen verran matkaa että siellä ei tule käytyä ihan pikaisella kohdistusreissulla.
Scenar taas pidemmille etäisyyksille ballististen ominaisuuksien takia. En ammu lintuja tai supia niin kaukaa, etteikö Range riittäisi. OTM vastaisi lähinnä TA tarpeisiin itseladattuna Sakon hylsyihin ja latausvälineistö löytyy. 10 g Scenar L:n lisäksi mielessä on ollut vaihtoehtoisesti Sierra MatchKing 150, 155 tai 168 grainisena. Lyijyluoteja toki, mutta kuten sanoinkin: en tunne kuparisia.

Olen ihan paperille vedellyt plussia ja miinuksia eri vaihtoehtoja punniten, mutta hankalaa tämä on...
 
Viimeksi muokattu:

Erik

Kapteeni
Lite on tässä projektissa poissuljettu liian kevyen piipun takia. Se on liikaa metsästyskivääri. Sen sijaan puhtaassa 223 lintukiväärissä se ei olisi ollenkaan pöllömpi ratkaisu ja saattaa olla ostolistalla tulevaisuudessa. Varmint ja CTR olisivat molemmat 20" piipuilla. Raudan osalta ero on raskaassa ja puoliraskaassa profiilissa ja niiden eroa käytännön suorituskyvyssä 20" piipussa ensisijassa pohdiskelen.

Jooh, siis mulla on lite kevyellä tähtäimellä, ja se on minulle hieman liian kevyt ampua makuulta tai istualtaan. Saa jatkuvasti hakea asentoa uusiksi ja eikä tarvitse montaa kymmentä laukausta ennen kuin ei tee mieli ampua enempää.
 

MeriTJ

Kenraali
Kritiikki ja neuvot sallitaan toki eikä keskustelua synny jos on valmis konsensus, mutta en tunne kupariluoteja, jotta pystyisin niitä arvioimaan. Onko 1:11 nousu ongelmallinen näiden vakautumisen suhteen 308 Win kaliiperissa vai vaativatko ne pitkää piippua?

Lyijyluoteja toki, mutta kuten sanoinkin: en tunne kuparisia.

Olen ihan paperille vedellyt plussia ja miinuksia eri vaihtoehtoja punniten, mutta hankalaa tämä on...

Tuo ei ole ikinä helppoa ja jossain kohtaan ainakin itsellä tulee vedettyä lopuksi tunnepohjalta päätös kun järkiargumentit loppuu kesken tai ei tuo mitään selkeää eroa vaihtoehtojen välillä. :)

Noista kuparisista pikkasen ääritapauksissa:

Jos halutaan oikein pitkä sukkapuikko joka samalla raskas tehdä messingistä niin loivimmat nousut ei välttämättä vakauta niitä kun ovat niin pitkiä ja kuitenkin kevyempiä kuin lyijyvastineensa joilla niilläkin tulee tietyssä painoluokassa nousun raja vastaan. Tämä on enemmän .224 luotien parissa oleva ongelma kuin .30 ja ilman lunttaamista sanoisin että .308:lle järkevän painoisilla luodeilla 1:11 on varmasti vielä ihan soiva peli kun pyöritään tuolla 9-10g tienoolla. Esim Nosler E-tip .224 55gr vaatii vähintään 1:10 että vakautuu vaikka on saman painoinen kuin normi Sako Range / Jaktmatch joilla menee 1:12" nousulla iloiseen.

1:10 tai tiheämpi alkaa olemaan vasta pidempi hylsyisten (lue käytännössä .300 win mag ja pidemmät) kohdalla perusteltua koska niillä saadaan riittävästi lähtöjä mitä raskaammat (yli 10g) laajenevat messinkiluodit vaativat käytännössä toimiakseen. Ongelmia lyijyttömällä tulee metsästäessä avautumisen suhteen pidemmälle matkalle jos toteutuu kaikki kolme lähtönopeutta laskevaa asiaa samaan aikaan .308:ssa = lyhyt piippu, kylmä sää ja raskaamman pään lyijytön luoti. Tähän ratkaisu on käyttää kevyempää luotia jolla pääsee ohi moisista ongelmista ja vielä jos itse lataa niin ruudin kanssa voi pelata parhaan yhdistelmän käytännön järkeville matkoille. Koitin tiivistää kompleksin asian pariin lauseeseen, toivottavasti tuosta sait langan päästä. Eli yhdistelmällä lyhyt piippu kannattaa suosia sen verran kevyttä luotia millä saadaan iskunopeus säilymään laajenevalla lyijyttömällä hyvänä. Tällöin maalivaikutus on sama kuin painavammalla lyijylliselläkin ja vältetään avautumattomuus.
 

BarrelNut

Eversti
Tanska hankkii Colt Canadan DMR kiväärejä kaliiperissa 7.62x51NATO korvaamaan loppuun kuluneet HK417 kiväärit:

 

Viidakon Ykä

Alikersantti
Tanska hankkii Colt Canadan DMR kiväärejä kaliiperissa 7.62x51NATO korvaamaan loppuun kuluneet HK417 kiväärit:

18 tuuman piippu ja suorakaasu on oikea ratkaisu ja toivon että Suomi päätyy Sakon kivääreissä samaan. DMR-version kiikariksi vielä hyvä 1-8x ja 45 asteen punapistetähtäin niin saadaan täydellinen paketti.
 

Zero The Hero

Kersantti
En oikein käsitä, miksi vaihtoehtoina on kaksi valmista kiväriä vaikka haluat heti vaihtaa niihin tukin?
Mitäs jos tilaat vaikka Stillerin tai jonkun muun valmistajan Rem700 sukuisen LA aktion, haluamasi profiilisen piipun sillä 1:10 nousulla ja mieluisan tukin? Todennäköisesti säästät rahaa, saat suoraan mieluisan, eikä sulle jää turhia osia pyörimään autotalliin.
 

pstsika

Haukka
En oikein käsitä, miksi vaihtoehtoina on kaksi valmista kiväriä vaikka haluat heti vaihtaa niihin tukin?
Mitäs jos tilaat vaikka Stillerin tai jonkun muun valmistajan Rem700 sukuisen LA aktion, haluamasi profiilisen piipun sillä 1:10 nousulla ja mieluisan tukin? Todennäköisesti säästät rahaa, saat suoraan mieluisan, eikä sulle jää turhia osia pyörimään autotalliin.

En ole ikinä ajatellut tilaavani asesepän vartavasten minulle rakentamaa custom asetta, sillä olen ajatellut noiden olevan merkittävästi kalliimpia kuin tehtaalla kokoonpannut ja tarvikeosin höystetyt ja lisäksi toimitusaikojen olevan kohtuullisen pitkiä. Jopa vuoden.

Ootko itse teettänyt aseen sepällä ja oliko millaisesta toimitusajasta kyse? Jos kehtaat, niin kerro lyhyesti millainen paketti ja mitä maksoi. Saa myös suositella tekijää jos olit tyytyväinen.

Näissä vaihtoehdoissa mitä olen pyöritellyt ei ole itsessään mitään vikaa. Niitä ei vaan ole mielestäni tehty joka suhteessa loppuun asti vaan jätetty viimeistelyvaraa loppukäyttäjiä ajatellen. Ja hyvä niin. Jos käyttö on vähäistä ja käyttäjällä ei ole erityisiä toivomuksia tai vaatimuksia, niin toimiva metsästyskivääri on aika simppeli kokonaisuus. Ja siihenhän siviilit lähtökohtaisesti TT2 kivääreitä ostavat.

Jos taas vakiomalliin ei ole tyytyväinen, niin tarvikeosien runsaus ja saatavuus mahdollistaa käyttäjän itse tehdä muutoksia ilman asealan ammattimiestä niin kauan kun rautaan ei kajota.

Tikka kiväärien piiput ja lukkoaktiot ovat ensiluokkaisia hintaluokassaan. Kuitenkin tehtaalla on useimpiin T3X malleihin porattu valmiiksi reiät picatinnykiskoa varten, vaikka runkoon onkin jyrsitty ura valmistajan omalle kiinnitysratkaisulle. Mikäli loppukäyttäjä haluaa, niin hän voi ostaa aseen jossa kisko on valmiiksi tai myöhemmin tarpeen vaatiessa täydentää asetta sillä. Nuo kiskottomat mallit lienevät osin tästä syystä edullisempia. Tukkeihin on merkin omia lisäpaloja tarviketukkien lisäksi. Samaten kammen nuppeja suoraan valmistajalta ja muiden valmistajien toimesta. Miksi näitä ei asenneta suoraan tehtaalla vaan osa on ilman? Eikö tuo osaltaan kerro aika vahvasti siitä, että ase on enemmän tai vähemmän jätetty loppukäyttäjän viimeisteltäväksi näiltä osin ellei ole tyytyväinen vakiomalliin.

TAC A1, UPR ja Arctic taitavat olla ainoat mallit, joissa ei ole tavanomainen metsästyskiväärin puinen tai synteettinen tukki ja erilaisia tarviketukkeja lienee niin paljon ihan kotimaan markkinoillakin, että sormet eivät riitä laskemaan.

Samat asiat koskevat myös suuressa määrin Remington 700 kivääreitä ja tarvikeosien runsaus on syntynyt kysynnästä. Laadukas rauta muodostaa aihion, jonka ympärille saa mieluisat osat.
 

MeriTJ

Kenraali
18 tuuman piippu ja suorakaasu on oikea ratkaisu ja toivon että Suomi päätyy Sakon kivääreissä samaan. DMR-version kiikariksi vielä hyvä 1-8x ja 45 asteen punapistetähtäin niin saadaan täydellinen paketti.
Ainoa asia josta olen erimieltä niin punapistetähtäin kiikarin päälle mielummin "piggy bag" tyyppisellä jalalla kuten saksalaisilla niiden H&K:n .308 DMR/Taki:ssä (G27 tai 28tms malli, kiikarina iso S&B jonka päällä Aimpoint Micro T2). Perusteena helpompi koulutettavuus, sopivuus molempikätisille sekä käytettävyys suojanaamarinkin kanssa.
 

Ottoville

Ylipäällikkö
kiikarina iso S&B jonka päällä Aimpoint Micro T2


Ja rakenteen korkeus on?
:unsure:
1601533307620.jpeg


Sopii hyvin

1601533585691.jpeg


Mutta kun käyttö olosuhteet todellisuudessa ovat:whistle:

1601533909899.jpeg1601533939899.jpeg
 

MeriTJ

Kenraali
Ja rakenteen korkeus on?
:unsure:

Tuossa saksalaisten tarkka-ampujan aseessa aseessa missä kiikarin etulinssi on tyyliä Hubble-teleskooppi (56-63mm, en muista ulkoa) niin korkeus on tosiaan melkoinen, mutta esim normaali 1-8x missä etulinssi on 24mm ei se ole mikään Eiffeltorni = toimii myös siellä missä ammutaan hanskat kädessä.
 

J0h1F

Kenraali
18 tuuman piippu ja suorakaasu on oikea ratkaisu ja toivon että Suomi päätyy Sakon kivääreissä samaan. DMR-version kiikariksi vielä hyvä 1-8x ja 45 asteen punapistetähtäin niin saadaan täydellinen paketti.
Suorakaasu tosin on vaimenninkäytössä ongelmallinen, joten veikkaan PV:n päätyvän mäntään.
 
Top