Jos olisin nyt itse ostamassa toista .308:ia, niin se olisi CTR. Lite on mukavan kevyt, mutta heikkoudet näkyy radalla ja ampujan olkapäässä. Varmint taas on jo överipitkä.
Lite on tässä projektissa poissuljettu liian kevyen piipun takia. Se on liikaa metsästyskivääri. Sen sijaan puhtaassa 223 lintukiväärissä se ei olisi ollenkaan pöllömpi ratkaisu ja saattaa olla ostolistalla tulevaisuudessa. Varmint ja CTR olisivat molemmat 20" piipuilla. Raudan osalta ero on raskaassa ja puoliraskaassa profiilissa ja niiden eroa käytännön suorituskyvyssä 20" piipussa ensisijassa pohdiskelen.
En valitettavasti osaa sanoa kun en miestä ampumarataolosuhteissa tunne mikä se miellyttäisi eniten. (Itse lähtisin ihan valmiilla Tikka Tac kiväärillä tuohon hommaan, mutta jokainen harrastaa just kuten itsestä mukavinta).
Se mikä pisti silmään että esittämäsi luotilista joka on valitettavasti vähän vanhanaikaisin opein tehty jos pieni kritiikki / tarkennus sallitaan listaan koska siitä voi olla sinulle tulevaisuudessa oikeasti apua.
Itse kiinnittäisin ennen kaikkea siihen että modernit lyijyttömät luodit vakautuu kunnolla, koska se on se suunta mihin ollaan menossa metsästysluodeissa ja pidemmällä välillä varmasti myös tarkkuusammunnassa (oli siinä sitten mitään järkeä tai ei, koska ilmastoahdistus ja Greta mutta ei nyt mennä siihen syvemmin...).
Mutta SP alkaa olemaan pitkälti eläkejaoksen hommia tänäpäivänä kaikessa syötävän riistan hommissa koosta riippumatta. Nykyisin hyvä ja halpa .30 treenipaukku on useasti 9,55g edullisen ja kohtalaisen GGG irtoluodin johdosta (ei ole GGG:n paukut tehdasladattunakaan kallis eikä huono patruuna, esim niiden saman sarjan .223 bulk tehdaspatruuna kelpaa aivan sellaisenaan lintuluodiksi eikä niitä kannata edes itseladata rahallisesti) ja aseeseen sopiva OTM luoti on pitkälti se sopivin lintuluotikin mikäli tarve eri luodille kuin perustreenipatruunassa. Ja niitä on muitakin hyviä ja järkeviä OTM/HPBT premiumluoteja kuin Lapuan Scenar huolimatta koti-uskonto-isänmaa mantroista, esim Nosler on erittäin asiallinen RDF luotinsa osalta tohon sekmenttiin. Modernein trendi (ja varautuminen lyijyn totaalikieltoon) tuntuu olevan sorvatut täysmessinkiluodit todellisilla guruilla myös tarkkuusammuntaan. Löytyy useammaltakin kotimaiseltakin pienemmältä valmistajalta, mutta edellyttävät luonnollisesti omia latausvehkeitä (joiden hankinnalle vahva suositus tuohon projektiin, noin 200€ halvin Lee:n anniversary kit ja 100€ lisätarvikkeisin + holkkeihin on ihan soiva budjetti sille). Tuollainen tuli mieleen omien .30 cal harrastelujen pohjalta, tsemppiä projektiin oli se oma kokonaisuus sitten mikä tahansa!
Kritiikki ja neuvot sallitaan toki eikä keskustelua synny jos on valmis konsensus, mutta en tunne kupariluoteja, jotta pystyisin niitä arvioimaan. Onko 1:11 nousu ongelmallinen näiden vakautumisen suhteen 308 Win kaliiperissa vai vaativatko ne pitkää piippua?
TAC A1 20" piipulla painaa 4,9 kiloa ja CTR Bifrost tukilla puoli kiloa vähemmän. Ei ole kauhean merkityksellinen painoero toisinkuin esimerkiksi Lite ja TAC A1 osalta, mutta ero kuitenkin ja niistä pienistä eroista tulee isossa mittakaavassa monta kiloa lisää kannettavaa jos ja kun niitä kertyy useammasta asiasta. Puoli kiloa taittoperästä ja paremmasta kuljetusergonomiasta on kuitenkin ihan ok, vaikka onkin tavallaan kuollutta painoa kun itse rauta on samaa. Tämä metsästysnäkökulmasta.
Lisävarusteet ja optiikka ovat samanpainoisia riippumatta alustasta ja tuovat saman massan olipa kyse kummasta tahansa aseesta. Tästä ei saa millään siroa kolmekiloista kivääriä eikä se ole tarkoituskaan. TAC A1 veisi ominaisuuksia enemmän TA kiväärin suuntaan kuin CTR ja Bifrost yhdistelmä, jotka nekin vievät asetta siihen suuntaan verrattuna orkkistukkiin eikä se suinkaan ole huono asia, sillä puhtaat metsästysaseet ovat erikseen ja tämä on hybridi. CTR+Bifrost vs TAC A1 vertailua tehdessä miettii onko painoero perusteltu kun käytössä on sama rauta, liki sama hinta ja liki ainoa ero käytännössä olisi taittoperä. Kuitenkin paino on sikäli merkityksellinen, että tämän lisäksi tulee jaksaa kantaa vaihtelevan kokoista metsästysreppua ja haulikkoa tai kovilla levyillä olevaa suojaliiviä, rynnäkkökivääriä ja pistoolia... Suhtaudun siksi ns kuolleeseen painoon äärimmäisen kriittisesti, vaikka en haluakaan viedä asiaa kärjistettyyn grammanviilaukseen tinkien niistä ominaisuuksista, jotka ovat tarpeellisia.
Täytyy nostaa TAC A1 takaisin pohdintaan kolmanneksi Varmintin ja CTR:n rinnalle, sillä rakentelu ja tarviketukit eivät ole mikään itsetarkoitus. Voisihan TAC A1 saada vaikka jonkun kivan cerakote pinnoitteen mustan sijaan. Olen kyllä tykännyt tuosta radalla kaikin puolin.
Minun tarpeisiini TAC A1 omaa liikaakin kiskoa, jolle ei ole tarvetta, mutta eipä siitä ole suurta haittaakaan paitsi ettei se ja alumiini tunnu paljasta kättä vasten mukavalta. Ja kiskonsuojat tuovat taas hieman lisää painoa... Taittoperä olisi tosi kiva ja reppua ajatellen käytännöllinen niin metsästys kuin TA aspekti huomioiden. Se ei kuitenkaan ole välttämätön.
Rata- ja lintupatruunana 8 gramman Sako Range on hyvä ja kohtuuhintainen. 9,7 SHH hirvieläimille ennenkaikkea siksi, että se tapaa käydä ainakin monessa muussa 308 kiväärissä samaan kohtaan kuin Range eikä tarvitse erikseen kohdistaa vaihtaessa patruunaa. Se on kiistaton etu, sillä lähimmälle ampumaradalle on sen verran matkaa että siellä ei tule käytyä ihan pikaisella kohdistusreissulla.
Scenar taas pidemmille etäisyyksille ballististen ominaisuuksien takia. En ammu lintuja tai supia niin kaukaa, etteikö Range riittäisi. OTM vastaisi lähinnä TA tarpeisiin itseladattuna Sakon hylsyihin ja latausvälineistö löytyy. 10 g Scenar L:n lisäksi mielessä on ollut vaihtoehtoisesti Sierra MatchKing 150, 155 tai 168 grainisena. Lyijyluoteja toki, mutta kuten sanoinkin: en tunne kuparisia.
Olen ihan paperille vedellyt plussia ja miinuksia eri vaihtoehtoja punniten, mutta hankalaa tämä on...
