Tarkka-ampujan peruskivääri

Rautalankamallia siis kaipaat...? Enpä taida jaksaa sellaista vääntää jos ei avaudu miksi puolari olisi taajama/kaupunki hommissa ja miksi ei muussakin ympäristössä perustellumpi kuin pultti..vaikka pultitilukkoisellakin on oma paikkansa tarkka-ammunta hommissa..
No ei varmasti avaudu jos et perustele mitenkään. Muut joukot jotka ovat ottaneet samaan tehtävään ja samaan ympäristöön myös (kalliimpia) pulttilukkoja kuten DSR-1:tä ovat sitten kai vain tyhmiä?
 
Pitääpä kysyä tätäkin: Miten paljon tuo piipun pituus vaikuttaa lähtönopeuteen?

Käsittääkseni tuolla nettisivuilla kun on tiedot jostakin patruunasta (siis kaupan patruunoista, ei omista latauksista), niin ne lähtönopeudet ovat yleensä kohtuu pitkälle putkelle. Lapuan ja Sakon 308 kaliberin patruunat näyttäisivät olevan yleensä 660 pitkälle piipulle. Mutta mikä mahtaa olla vaikutus, jos ammutaankin laukaus 510 millisestä piipusta?

Lähinnä siis tätä varten: http://luoti.sako.fi/Ballistics/index.jsp

Jos Sakon patruunaa haluaa verrata, niin käytä arvoa 870m/s verrattuna siihen ilmoitettuun 900m/s arvoon. On erittäin lähellä todellista lähtönopeuden putoamaa 50cm piipulle. Vaikutus karvan alle 10cm 400 metrissä.

Jos haluat vielä hifistellä, niin eri lämpötilaoloihin 0,25 m/s per 1 aste celsiusta on melko lähellä todellista ruudin lämpötilariippuvuutta. Eli lähtönopeuksien ero +20 ja -20 asteen välillä on noin 10m/s.
 
Pitääpä kysyä tätäkin: Miten paljon tuo piipun pituus vaikuttaa lähtönopeuteen?

Käsittääkseni tuolla nettisivuilla kun on tiedot jostakin patruunasta (siis kaupan patruunoista, ei omista latauksista), niin ne lähtönopeudet ovat yleensä kohtuu pitkälle putkelle. Lapuan ja Sakon 308 kaliberin patruunat näyttäisivät olevan yleensä 660 pitkälle piipulle. Mutta mikä mahtaa olla vaikutus, jos ammutaankin laukaus 510 millisestä piipusta?

Lähinnä siis tätä varten: http://luoti.sako.fi/Ballistics/index.jsp



Selviää ainoastaan koe ampumalla.

Taulukot pitävät paikkansa vain käytetyllä testipiipulla, muille ne ovat vain suuntaa antavia arvoja.

Mutta lyhyt piippu kevyt luoti-> nopeus putoaa vähemmän kuin raskaalla luodilla.

Ps. Miksi ?

Tutustu ruutien ominaisuuksiin.
 
Äh, kyllä noihin muiden testaamiin arvoihin voi aika surutta jo luottaa. Kolmenollakasilla saa 400mm piipusta vielä N130 + 8g namu yhdistelmällä 850- 860 lähtöjä. T3 510mm piipulla päästään tuolla sakon rangella aika lähelle jo sillä 870m/s arvolla. Puhutaan kuitenkin vain senttimetrien erosta lentoradassa 400 metrissä.

Metsästäjän/ aloittelevan TA harrastajan näkökulmasta ne erot ovat kuitenkin niin pieniä, ettei se jantterin kaatuminen ole muutamaan sataan hifistelystä kiinni.
 
30 cm maaliin osuminen 300metriin piisaa ja jos (oman) aseen käynti käy kulmaminuuttiin... Näillä pärjää, muu on hifistelyä.
 
Saisiko tällä perusteluja?
Raskas eli tavallista painavampi tai anti-materiaali kivääri. .338:lla voi kyllä ampua prismoja tai vahingoittaa tutkia mutta on siihen vähemmän optimaalinen kuin haluttuun kohtaan osuva järeämpää kaliperia oleva ase jolla on suurempi vaikutus kohteessa tai vastaava vaikutus pidemmän matkan päästä. Yleensä vaihtelevat 12.7-23mm välillä.
 
Ei se tee siitä yhtään sen vähäpätöisempään ammusta. 338 lasketaan antimateriaaliin mukaan.
 
Kuulema tukiampujien aseet on testattu. Saas nähdä minkä päättävät hankkia. HK417 on kuulema porukka tykänny.
 
Jos Sakon patruunaa haluaa verrata, niin käytä arvoa 870m/s verrattuna siihen ilmoitettuun 900m/s arvoon. On erittäin lähellä todellista lähtönopeuden putoamaa 50cm piipulle. Vaikutus karvan alle 10cm 400 metrissä.

Jos haluat vielä hifistellä, niin eri lämpötilaoloihin 0,25 m/s per 1 aste celsiusta on melko lähellä todellista ruudin lämpötilariippuvuutta. Eli lähtönopeuksien ero +20 ja -20 asteen välillä on noin 10m/s.

Kiitos. Tämä oli tieto jonka halusin. Eikä toivottavasti ollut vaikeaa, pitää vain löytää henkilö, joka on sattumoisin vaivautunut tuomaan kaksi kivääriä ja kronon radalle samana päivänä.
 
Ei se tee siitä yhtään sen vähäpätöisempään ammusta. 338 lasketaan antimateriaaliin mukaan.
Tekee siitä silloin jos ei päästä haluttuun vaikutukseen esimerkiksi liian huonon läpäisyn vuoksi ja kohde jatkaa toimintaa normaalisti. Jotkut armeijat kuten jenkit eivät muuten laske .338:ta mukaan antimateriaalikivääreihin.
 
Ei se tee siitä yhtään sen vähäpätöisempään ammusta. 338 lasketaan antimateriaaliin mukaan.

AM käytössä se kyllä on vähäpätöisempi. Tämä siis jo sillä perusteella, että 338 on pienempi, kuin .50 cal. joka on aika yleisesti pienin kaliberi johon kannattaa tehdä HEI ammuksia. Itseasiassa tuo .50 cal on mainittu joskus pienimmäksi lailliseksi kaliberiksi räjähtäville ammuksille. Ja vaikka 338:iin saisikin räjähtäviä luoteja, niin teho jäisi aika kauas isommista.
 
Nythän etsitään tukiampujan asetta. Muuttaisiko PV käytäntöä jossa molemmilla TA:lla on tarkkuuskivääri, kansainvälisempään suuntaan jossa selkeästi erotellaan ampuja ja tähystäjä.
Olen elänyt siinä uskossa, että nyt on testattu joukkueen mukana kulkeville tukiampujan DMR asetta. Nythän heillä on RK joka on varustettu kiväärikaukoputkella.
TA:t saavat edelleen tulla toimeen TRG:llä.
 
Äh, kyllä noihin muiden testaamiin arvoihin voi aika surutta jo luottaa. Kolmenollakasilla saa 400mm piipusta vielä N130 + 8g namu yhdistelmällä 850- 860 lähtöjä. T3 510mm piipulla päästään tuolla sakon rangella aika lähelle jo sillä 870m/s arvolla. Puhutaan kuitenkin vain senttimetrien erosta lentoradassa 400 metrissä.

Metsästäjän/ aloittelevan TA harrastajan näkökulmasta ne erot ovat kuitenkin niin pieniä, ettei se jantterin kaatuminen ole muutamaan sataan hifistelystä kiinni.

https://en.wikipedia.org/wiki/Heckler_&_Koch_HK417




Muzzle velocity


709 m/s (12 in)
742 m/s (13 in)
750 m/s (16 in)
775 m/s (16.5 in)
789 m/s (20 in)
817 m/s (20 in) HK417 A2 - 20"

Samalla piipunpituudella (20”) lähtönopeuden ero -28m/s
20”-> 12” ero -108 m/s



Kas kummaa 508mm piipun lähtönopeus vaihtelee välillä 817-789 m/s eikä 870m/s
ja 400mm piipunpituudella se on ~750 m/s eikä 850-870m/s
 
Nythän etsitään tukiampujan asetta. Muuttaisiko PV käytäntöä jossa molemmilla TA:lla on tarkkuuskivääri, kansainvälisempään suuntaan jossa selkeästi erotellaan ampuja ja tähystäjä.
Olen elänyt siinä uskossa, että nyt on testattu joukkueen mukana kulkeville tukiampujan DMR asetta. Nythän heillä on RK joka on varustettu kiväärikaukoputkella.
TA:t saavat edelleen tulla toimeen TRG:llä.

TA:n käsikirjan mukaan TA toimii yksin, joissakin tapauksissa tehtävä voi vaatia suojamiestä, joka on siis tavallinen kiväärimies. Kyseinen kirja myös suosittaa vahvasti, että tämän suojamiehen pitäisi olla aina sama.

Eli tämän perusteella komppanian TA partiossa on jatkossakin vain TA-kiväärejä. Nämä kun lähetellään tehtävään yksitellen. Voi toki olla, että noita tukiampujia määrätään suojamiehiksi, mutta se on sen ajan murhe.
 
Samalla piipunpituudella (20”) lähtönopeuden ero -28m/s
20”-> 12” ero -108 m/s

Kas kummaa 508mm piipun lähtönopeus vaihtelee välillä 817-789 m/s eikä 870m/s
ja 400mm piipunpituudella se on ~750 m/s eikä 850-870m/s

En ymmärrä, lähtönopeus luonnollisesti riippuu latauksesta (luodin painosta, ruutimäärästä ja tyypistä jne). Mitä tässä verrataan keskenään?
 
HK417:n yksi siviiliversio, HK MR762A1:

 
Back
Top