Tarkka-ampujan peruskivääri

Maastossa tapahtuvaan snaippereiluun ja muuhun pitkänmatkan kiväärireippailuun kaveriksi esim. Garmin Foretrex 701, jossa GPS ja ballistinen laskin mukana. Toinen vaihtoehto off-grid ballistiikkalaskentaan on esim. dedikoitu pädi jossa asiaankuuluva ohjelmisto.

Tämä alue tulee lähivuosina kehittymään vielä paljon, vaikka nykyäänkin on jo mahdollista syöttää data tuulimittarista, jne. ballistiikkaohjelmaan ja siitä edelleen itse tähtäimeen. Toisinsanoen, toiminta nopeutuu ja spotterin normaaleja tehtäviä voi ulkoistaa paljon tietokoneelle. On myös olemassa ampujan korvaavaa robotiikkaa, eli aseen liipasin poistaa pelkästään elektronisen varmistimen, ja vasta aseen tähtäinkuvan täydellinen sijoittaminen laukaisee aseen. Tulevaisuuden tähtäinlaite kalibroidaan radalla, ja sen jälkeen siinä olevat tai siihen datalinkin kautta liitetyt sensorit tuottavat ballistisen ratkaisun sekä laukaisun. Käyttäjälle jää tehtäväksi lähinnä huolehtia että datankeruu toimii, määrittää maali ja osoittaa aseella sitä kunnes kuuluu pam.
 
Palataanpa hetkeksi siihen aiemmin keskusteltuun noin tonnin kivääriin.



1000 eur ei ihan riitä, mutta melkein. T3X lite, .308 Win. Tylsää, tiedetään. :) Mitä eroa tällä sitten on vs. keskiverto metsästyskivääri? Ei varmaan oikein mitään, mutta halusin kevyen ja säänkestävän muovitukin jota jaksan kanniskella vaikka koko päivän(kokonaispaino ladattuna on nyt noin 3,5-3,6 kg), rautatähtäimet varalle ja niiden hätäkäyttöä sekä aseen kuljetusta ja huoltoa ajatellen kiikarin jalat ovat pikalukituksella. 3-9x suurentavassa Leupoldissa on suuri zoomirinkula, jota ei tarvitse paksut hanskat kädessäkään etsiä. Bipodi on vähän rimpula ja kiinni valokuvaa varten. Tämä ase on sekä linnustukseen että 100-150 m kasa-ammuntaan radalla.

Onko tällaiselle aseelle sitten mitään oikeaa käyttöä nykyaikaisella sotajoukolla? En ole asiantuntija(kaukana sellaisesta) mutta sanoisin, että voi olla. Jalkaväen taisteleville osille meillä on nykyään jakaa rynnäkkökivääreitä optiikalla, ynnä Dragunoveja ja sensellaisia, mutta muilla on köyhempää. Kakkoslinjan ja tukevien aselajien miehet ja näiden erilaiset suojajoukot joutuvat yhä selviämään lähinnä rautatähtäimillä. Optiikasta on suuri pula, ja samalla optiikka, melkein millainen tahansa, aseen katolla parantaa taistelijan suorituskykyä sekä sitä 50 metriä pidemmille matkoille ammuttaessa että hämärässä. Sodankäynnin muuttuessa aina vain liikkuvammaksi ja vähemmän rintamasodiksi luulen, että omat ja vihollisjoukot menevät muuttuvissa tilanteissa yhä useammin sekaisin, ja tukevatkin aselajit joutuvat aina vain todennäköisemmin viholliskosketukseen. Isoissa mätöissä ainakin.

Omassa SA tehtävässäni olemme juurikin sellaisessa tilanteessa, että ryhmän tai joukkueen toiminnan suojaus on vähän hankalaa ja sekä miehet että työkalut ovat vähissä. Joskus voimme tukeutua muihin, mutta usein olemme omillamme. Samalla kuitenkin emme välttämättä ole missään takalinjoilla, vaan hyvinkin mahdollisesti jopa vihollisen sissitiedustelijoiden ulottuvilla ja näille helpohkoja maaleja. Kiikarikivääri vartiomiehen aseena mahdollistaisi tulijoiden näkemisen, tunnistamisen ja kyvyn vaikuttaa näihin vähän kauempaakin, ja toisi pilvisenäkin, kuuttomanakin yönä ainakin jonkin verran lisää aikaa nähdä jotain sekä auringon nousun että laskun aikoihin. Mikä olisi erityisen tärkeää joukolle jolla ei ole mitään omakustanteisia otsalamppuja kummempaa yötoimintavarustusta. Aseen olemassaolo ei varmasti vaikuttaisi negatiivisesti moraaliinkaan.

Mielestäni kuitenkaan valtion ei missään nimessä kannattaisi ostaa tälläaisia siviilipyssyjä, mutta jos reserviläisellä on ylimääräistä kalustoa jolle katsoo olevan käyttöä rynkkyjen rinnalla, niin sitä kannattaa ottaa mukaan. PV:n ohjeistus taitaa olla sellainen, että aseet lähetetään perkeistä kotiin eikä niitä saa ottaa mukaan. Itse väittäisin, että asia riippuu hieman yksiköiden päälliköistä, anteeksi saa helpommin kuin luvan, ja että tositilanteessa reserviläisten perustaessa itse yksikkönsä mitä todennäköisimmin hirmuisella kiireellä, ei palvelusohjeisiin tai muiden sääntökirjojen yksityiskohtiin enää takerruta.
Eiköhän ne toimivat työkalut tartu mukaan viimeistään ensimmäisellä lomalla. Jos joku muukin ajattelee laittaa "reserviin", suosittelisin vähän raskaampaa piippua, esim CTR. Nuo kevytpiippuiset on tehty metsällä kantamiseen, ja eivät oikein jaksa pidempiä sessioita sotahommissa. Alkaa esiintyä osumapisteen siirtymistä, jne. kivaa kun piippu lämpeää yhtäjaksoisessa toiminnassa nopeasti, ja on muutenkin isoreikäisissä varsin "lörppö". Hirvimettällä se ja sama, mutta jos on piirun heitto 500 metrissä, se on jo ohilaukaus maassa makaavasta maalista.
 
Eiköhän ne toimivat työkalut tartu mukaan viimeistään ensimmäisellä lomalla. Jos joku muukin ajattelee laittaa "reserviin", suosittelisin vähän raskaampaa piippua, esim CTR. Nuo kevytpiippuiset on tehty metsällä kantamiseen, ja eivät oikein jaksa pidempiä sessioita sotahommissa. Alkaa esiintyä osumapisteen siirtymistä, jne. kivaa kun piippu lämpeää yhtäjaksoisessa toiminnassa nopeasti, ja on muutenkin isoreikäisissä varsin "lörppö". Hirvimettällä se ja sama, mutta jos on piirun heitto 500 metrissä, se on jo ohilaukaus maassa makaavasta maalista.

Harkitsin aluksi raskaampipiippuista, mutta keveys ja kannettavuus ovat minulle tärkeitä. Tuo on nyt vain hieman painavampi, kuin CTR ilman varustelua tai lipasta. Piipun lämpeneminen tuskin on ongelma koska ei tuolla ammuta minnekään 500 metriin eikä missään nimessä enempää kuin sanotaan 15 laukausta ennen kuin tilanne on tavalla tai toisella ohi. Ruostumaton teräs olisi saattanut olla fiksu valinta, mutta sellaista ei nyt ollut tarjolla rautatähtäimillä.
 
Harkitsin aluksi raskaampipiippuista, mutta keveys ja kannettavuus ovat minulle tärkeitä. Tuo on nyt vain hieman painavampi, kuin CTR ilman varustelua tai lipasta. Piipun lämpeneminen tuskin on ongelma koska ei tuolla ammuta minnekään 500 metriin eikä missään nimessä enempää kuin sanotaan 15 laukausta ennen kuin tilanne on tavalla tai toisella ohi. Ruostumaton teräs olisi saattanut olla fiksu valinta, mutta sellaista ei nyt ollut tarjolla rautatähtäimillä.
Kuvailemassasi skenaariossa olisi ehkä parempi sitten ottaa vain hyvä lasi mukaan - kyllä sieltä joku Rk62M löytyy johon sen saa pultattua kiskoon kiinni.

Metsähommiin vahva suositus rosteri/laminaattitukki yhdistelmälle. Kestävää ja kaunista!
 
Kuvailemassasi skenaariossa olisi ehkä parempi sitten ottaa vain hyvä lasi mukaan - kyllä sieltä joku Rk62M löytyy johon sen saa pultattua kiskoon kiinni.

Metsähommiin vahva suositus rosteri/laminaattitukki yhdistelmälle. Kestävää ja kaunista!

En usko että RK62M tai sivujalka ainakaan on allokoituna kiväärikalustona :p

Laminaattitukit on kyllä melkein poikkeuksetta hienoja. Paitsi neonvärit...
 
lahti1.jpg

lahti.jpg
lahti2.jpg

Lahti L-39
Tästä näppärä kyttäyskivääri, kulkee helposti mukana, pituus vain 244cm ja painokin nipistetty alle 50kg kuivana ilman lipasta ja muita lisävarusteita.
Kaliberi riittää kaikille riistaluokille, just ja just eli nippanappa. ( 20mm x 138 )
Patruunoita edullisesti harjoitus sekä tositoimiin! Hauska ampua, miellyttävä rekyyli, tyhjentää ammuttaessa myös kivasti poskiontelot limaeritteistä....
Mukana hurja määrä lisävarusteita, lippaita, jalustoja yms.....
Toimii!!! Ei ole montaa koko maailmassa toimivana!!!
9 890,00 €
 
Olisi näppärä peli, mutta noille ei enää tahdo saada lupia. Ovat kuulemma liian helposti piilossa kannettavia, vaarantaa ytj:n.
 
Olisi näppärä peli, mutta noille ei enää tahdo saada lupia. Ovat kuulemma liian helposti piilossa kannettavia, vaarantaa ytj:n.
Laitat lupaan kaliiperiksi ”20 solothurn lang” etkä ala turhia selittelemään! Lippaatkin on ihan EU-laillisia! :whistle:

”20” siinä kaliiperissa näyttää joltain pikku jenkkikaliiperilta, perustelut pienriistan pyyntiin.
 
Hallissa kerrottiin 80-luvulla tarinaa varuskunnan lekoaseupseerista, joka oli tehnyt vanhan 30-millisen tykin putken perustalle itsetehdyn aseen. Sai tarinan mukaan luvan, kun selkeästi miehellä on asesepän osaamista ja toisekseen nimismies oli harhautunut luulemaan 30-kaliiperista .30-kaliipeeriseksi. No, äkkiäkös moinen lukiessa harhautuu.
 
Hallissa kerrottiin 80-luvulla tarinaa varuskunnan lekoaseupseerista, joka oli tehnyt vanhan 30-millisen tykin putken perustalle itsetehdyn aseen. Sai tarinan mukaan luvan, kun selkeästi miehellä on asesepän osaamista ja toisekseen nimismies oli harhautunut luulemaan 30-kaliiperista .30-kaliipeeriseksi. No, äkkiäkös moinen lukiessa harhautuu.
Kyseessä lienee Tofferin kivääri. Mustaruuti kipollinen n. 100 g lyijylöntin eteenpäin työntämiseen vei miestäkin pari kolme askelta taaksepäin. Edes aseen omistaja ei uskaltnut olkapäätä vasten asetta laukaista vaan tyytyi soittelemaan lonkalta. Four Bore on ihan lälly tähän verrattuna. :p
 
Kyseessä lienee Tofferin kivääri. Mustaruuti kipollinen n. 100 g lyijylöntin eteenpäin työntämiseen vei miestäkin pari kolme askelta taaksepäin. Edes aseen omistaja ei uskaltnut olkapäätä vasten asetta laukaista vaan tyytyi soittelemaan lonkalta. Four Bore on ihan lälly tähän verrattuna. :p
Ei kyllä tuo Lahtikaan mikään vätys ole, 45000 joulea piipusta ja toiset taaksepäin josta toki osan syö mekanismi ja suujarru, mutta kyllä siitä riittää ampujallekin. On muuten hirvilaillinen n. 5km päähän, hirven pitää vaan olla hyvin paikallaan koska luodin lentoaika sinne asti on noin 13 sekuntia.
 
20mm olisi aika hyvä aihio rakennella myös vaimennettu kaukopartio-special. 4500 joulea saisi 150 grammaiselle luodille alisoonisena, ja raskaana möykkynä energiat riittäisi pitkälle. Tuollaisella rikkoisi kaikenlaista materiaa huomaamatta ja suht kaukaa. A-tarvike olisi myös suht kompaktia.
 
Varmaan kannattaa lähteä miettimään asiaa käyttöympäristön ja toiminnan kannalta jos nyt mietitään sotilaallista käyttöä eikä mehtuuhommia. Jos ryhmän tai joukkueen puitteissa toimiva tarkka-ampuja tai tukiampuja, niin ehdottomasti puoliautomaatti.

Jenkit totesivat jo Irakin sodan alkumetreillä että jos etulinjan tarkka-ampujalla oli mahdollisuus valita, niin puolimoottori tuli aina otettua. Syynä se, että ampumamatkat olivat kuitenkin verraten lyhyitä, joten puoliautomaatti oli tarkkuuden kannalta täysin riittävä. Lisäksi tilanne oli usein sellainen, että maaleja oli kerralla esillä lyhyen aikaa useita tai sitten ei lainkaan. Eli puoliautomaatilla pääsi nopeampiin paikkalaukauksiin, maalinvalintaan eli ennenkaikkea vaikuttamaan kapeassa aikaikkunassa useampaan maaliin.

Sitten tietysti jos tarkoituksena on olla elitecommando recon sniper joka lähti jo viimevuonna hakemaan tuliasemaa kahden kilometrin päästä maalista ja pystyy elämään pelkällä peurankakalla kolmisen viikkoa omaa virtsaansa juoden maastossa kesät-talvet niin sitten ehkä se pulttilukko. Kuitenkin, varmaan suurin osa on meistä jo sen ikäisiäkin, että tämän vaihtoehdon osalta "juna on jo mennyt" jos asian näin diplomaattisesti ilmaisen.

Suurin osa teistä jotka pyörittelette ajatusta ta-toiminnasta ja sijoituksesta, niin tulisitte toimimaan ryhmän/joukkueen/komppanian puitteissa perinteisessä jalkaväkitoiminnassa tulitukiampujana. Siinä hommassa ehdottomasti puoliautomaatti. Hyväkäyntinen, tavallinen puoliautomaatti suurentavalla optiikalla kaliperissa 5.45x39-7.62x54R ajavat asiansa. Ei ole liian pitkä, ei ole liian kömpelö, käyttökelpoinen moneen hommaan. Pienet suurennokset x3.5-8 riittävät myös. Tarkkuus 2moa riittää, kunhan se on toistettua. Tällä tarkkuudella ampuu 20cm kasaa 300m matkalta. Ne jotka vaativat tiukempaa tarkkuutta vaikka 600-800m matkalle niin kysyisin, kuinka monessa tilanteessa kotimaisessa kontekstissa esimerkiksi tällaisten matkojen ampuminen on a) mahdollista b) tarpeellista c) järkevää? Kuinka todennäköisesti mahdollisuudet a, b, c täyttyisivät kuinka useassa tilanteessa jos suurta kuvaa katsoo?

Harrastusvehkeitä jos ajattelee niin puolentoistatonnin marketti-ARskalla ja asiallisella optiikalla menee jo todella pitkälle kun miettii mitä tekee, miten ampuu, ja mitä ampuu.

Ja sotahommien kannalta optiikassa kannattaa miettiä enemmän kestävyyttä ja kuvan laatua kun suurennoksia. Sotahommat kun ovat kuluttavampia kun ampumaratalarppaaminen ja optiikkaa käytetään 99,9% ajasta tähystämiseen eikä tulittamiseen. Mielummin laadukas x4 kun kiinanrimpula x12.
 
Viimeksi muokattu:
Ja sotahommien kannalta optiikassa kannattaa miettiä enemmän kestävyyttä ja kuvan laatua kun suurennoksia. Sotahommat kun ovat kuluttavampia kun ampumaratalarppaaminen ja optiikkaa käytetään 99,9% ajasta tähystämiseen eikä tulittamiseen. Mielummin laadukas x4 kun kiinanrimpula x12.

Tää on totta. Minulla on useita kiikaritähtäimiä eri hintaluokissa, ja onhan sitä tietysti tullut testattua tuttavien vehkeitä sekä liikkeissä myytävänä olleita myös. Venäläinen sadan euron kiikari on valovoiman puolesta hädin tuskin paljasta silmää parempi. Kuvan reunoilla reilusti aberraatiota ja muita vääristymiä. Tsekkiläisellä 50 mm etulinssillä taas kuutamoyönä näkee laskea puskien lehdet lähemmäs 100 metristä läpi yön. Viime viikonloppuna puoliltaöin heti vesisateen lakattua vertasin 32 ja 40 mm Leupoldeja, ja niidenkin välillä oli selvä ero.

Toki laatu, kestävyys ja etulinssien halkaisijoiden millimetrit kaikki maksavat, usein enemmän kuin itse ase... Kiinteäsuurennoksiset optiikat ovat todennäköisesti hieman varmempia kuin säädettävät, mutta niitä on ACOG ja kiinanhalpikset pois lukien markkinoilla aika vähän, ja nekin on usein vähän liian kovilla suurennoksilla.
 
Toki laatu, kestävyys ja etulinssien halkaisijoiden millimetrit kaikki maksavat, usein enemmän kuin itse ase...

Tämä on niin totta ja koskee kaikkia aseita. Aseet ovat loppuviimein halpoja. 20v aikana aseen hankintahinta on pieni osa kokonaiskustannuksista, siitä mitä optiikkaan on mennyt rahaa ja varsinkin patruunoihin jos paljon ja aktiivisesti ampuu.

Puolentoistatonnin kivääri. Optiikkaa tonnilla per 10v vaikka, ja tähän päälle 1000-1500€ patruunoihin vuodessa. 20 vuodessa tulee melkoinen kakku. Oppaa...

Lisäksi noissa halpiskiikareissa menee hermot ja mielenterveys kun/jos naksut eivät pidä kutiaan tai siirtyvät miten sattuvat. Koskee kaikkia valmistusmaita. Tosin vajaan kahdensadan POSP:it ja etenkin käytössäni oleva originaali PSO-1 ovat yllättäneet täsmällisyydellään. Toki pitää muistaa että PSO-1:t on tehty sotaspeksiin eikä siviilimarkkinoille, ja putki ei välttämättä ole ollut ihan sieltä halvimmasta päästä valmistaa.
 
Viimeksi muokattu:
Suurin osa teistä jotka pyörittelette ajatusta ta-toiminnasta ja sijoituksesta, niin tulisitte toimimaan ryhmän/joukkueen/komppanian puitteissa perinteisessä jalkaväkitoiminnassa tulitukiampujana. Siinä hommassa ehdottomasti puoliautomaatti. Hyväkäyntinen, tavallinen puoliautomaatti suurentavalla optiikalla kaliperissa 5.45x39-7.62x54R ajavat asiansa. Ei ole liian pitkä, ei ole liian kömpelö, käyttökelpoinen moneen hommaan. Pienet suurennokset x3.5-8 riittävät myös. Tarkkuus 2moa riittää, kunhan se on toistettua. Tällä tarkkuudella ampuu 20cm kasaa 300m matkalta.

Eikös nämä vaatimukset täyty suunnilleen laittamalla Rk62m päälle 4x acog (tai vast.)? Eli yksi tukiampuja ryhmässä niin kuin kokoonpanoon paperilla nykyään kuuluu.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kyllä tuo Lahtikaan mikään vätys ole, 45000 joulea piipusta ja toiset taaksepäin josta toki osan syö mekanismi ja suujarru, mutta kyllä siitä riittää ampujallekin. On muuten hirvilaillinen n. 5km päähän, hirven pitää vaan olla hyvin paikallaan koska luodin lentoaika sinne asti on noin 13 sekuntia.
Kuulemma hevonen ainakin tippui sillalta...
 
Jonkun vanhan jenkkilehden mainoksessahan tarjottiin L-39 hintaan 99usd ja patruunatkin oli puoli-ilmaisia.
Nykyään 20x138 lienee arvokasta jos jostain löytyy. Vulcanin hylsyistä ja umpitangosta sorvaamalla kai ne rapakon takana noita tekee.
 
Barrett M99 .416 Barrett

Kaliforniassa Governaattori kielsi .50BMG kaliiperin. Barrett kehitti tehokkaamman .416 Barrett kaliiperin. Videolla mainitaan että raskas kivääri, messinki soliidi ja iso suujarru tekevät potkusta liki .223Rem kokoisen.

Tietoa patruunasta: https://en.wikipedia.org/wiki/.416_Barrett

Kommenteista: "Rifle $3400 and change, case of ammo $429.98 + shipping. "

 
Viimeksi muokattu:
Eikös nämä vaatimukset täyty suunnilleen laittamalla Rk62m päälle 4x acog (tai vast.)? Eli yksi tukiampuja ryhmässä niin kuin kokoonpanoon paperilla nykyään kuuluu.

Mielestäni täyttää. RK+ACOG tai SVD -tukiampuja löytynee Maavoimien kuuden taisteluosaston taistelevien osien joka ryhmästä ynnä varmasti isosta osasta muitakin joukkoja.
 
Back
Top