Tarkka-ampujan peruskivääri

[Erik]

Ja ase käytön mukaan. Jos haluaisin rakentaa scout-tyyppistä kivääriä joka on kevyt, lyhyt, ja optiikka verraten matalalla suurennoksella varustettuna niin en edes lähtisi kahtelemaan TRG:tä vaan suuntaisin katseeni juuri Tikan, CZ:n tai Howan kivääreihin.

Tikasta tekee joitain senttejä tarpeettoman pitkän sen vakiopituinen lukonkehys. Lisäpituutta tulee vähän tai ei yhtään jos kaliiperi on 6,5x55, .300WM tai muu sellainen mutta .223:n kanssa voi vähän ahistaa...

Voiko kevyt ja kompakti partiokivääri olla samalla myös TA-kivääri? Erilaisia mielipiteitä siitä mikä ylipäätään on TA-kivääri ja mitä siltä vaaditaan on. Ammuttavuudesta ja ehkä tarkkuudestakin on tingittävä jos aseen halutaan olevan olla kevyt ja kompakti.

 

[vastarannankiiski]

Voiko kevyt ja kompakti partiokivääri olla samalla myös TA-kivääri? Erilaisia mielipiteitä siitä mikä ylipäätään on TA-kivääri ja mitä siltä vaaditaan on. Ammuttavuudesta ja ehkä tarkkuudestakin on tingittävä jos aseen halutaan olevan olla kevyt ja kompakti.

Oma mielipide on että voi. Itse katson että käyttötarkoitus sanelee aika paljon konseptista. Määrittelen ta-kiväärin siten itse, että tarkoitus on ampua "hyväksyttävällä tarkkuudella", suurentavalla optiikalla "tarkkaa" pistetulta vähintään 300m matkalle (jos siis keskisytytteisistä sotilaskivääreistä puhutaan). Hipsukat sen vuoksi että kyseiset termit ovat jokaisen organisaation tai harrastajan itsensä määrittelemiä.

Oma henkilökohtainen määritelmä "tarkkuudesta" on maksimissaan 20cm säteellä oleva hajonta tähtäyspisteestä 90-95% todennäköisyydellä. Eli laukaus osuu tähtäyspisteestä maksimissaan 20cm heitolla tuolla prosenttitodennäköisyydellä. Ja maksimi tehokas kantama on siis se, jolta tuo käynti vielä saavutetaan. Olosuhteet huomioiden.

Kevyt partiokivääri voi siis olla mielestäni myös ta-kivääri, jos on tarkoitus ampua tarkkaa pistetulta vaikka edellämainitulle 300-600m matkalle kiväärillä jossa on suurentava optiikka ja vielä saavuttaa tämä tavoite, kyseessä on mielestäni yhden tyyppinen tarkkuuskivääri. Skaalan toisessa ääripäässä on sitten maksimissaan 19,999mm halkaisijaltaan olevia projektiileja ampuva, toistakymmentä kiloa painava AMR tai raskas ta-kivääri jolla ammutaan parhaimmillaan useiden kymmenien grammojen painoisia erikoisluoteja useamman kilometrin matkalle.

Ps. 20mm on jo teknisesti tykki.

 

[Benelli]

Tikasta tekee joitain senttejä tarpeettoman pitkän sen vakiopituinen lukonkehys. Lisäpituutta tulee vähän tai ei yhtään jos kaliiperi on 6,5x55, .300WM tai muu sellainen mutta .223:n kanssa voi vähän ahistaa...

Voiko kevyt ja kompakti partiokivääri olla samalla myös TA-kivääri? Erilaisia mielipiteitä siitä mikä ylipäätään on TA-kivääri ja mitä siltä vaaditaan on. Ammuttavuudesta ja ehkä tarkkuudestakin on tingittävä jos aseen halutaan olevan olla kevyt ja kompakti.

Toisaalta lukossa on kasvunvaraa jos haluaa vaihtaa myöhemmin.

 

[Rauhantekijä]

Voiko kevyt ja kompakti partiokivääri olla samalla myös TA-kivääri? mikä ylipäätään on TA-kivääri ja mitä siltä vaaditaan.

Itse katson että käyttötarkoitus sanelee aika paljon konseptista. Kevyt partiokivääri voi siis olla mielestäni myös ta-kivääri, jos on tarkoitus ampua tarkkaa pistetulta vaikka edellä mainitulle 300-600m matkalle kiväärillä jossa on suurentava optiikka

Molempiin yllä mainittuihin kommenttina: Aika lyhyillä kivääreillä näyttää kundit vetävän ammunnoissa kun puoliautomaatteja ovat hankkineet. Ei ne ole kovin pitkiä. Lisäksi PV:n maalivaatimus taitaa olla se 30cm kokoinen kohde välillä 300m - 1000m. Pakko se on hyväksyä, että ta-kiväärejä ovat kun pro-tyypit sellaisia käyttää. Kai aika moni kivääri voi olla ta-kivääri kun nuo maalit kaatuu?
.

 

[vastarannankiiski]

Molempiin yllä mainittuihin kommenttina: Aika lyhyillä kivääreillä näyttää kundit vetävän ammunnoissa kun puoliautomaatteja ovat hankkineet. Ei ne ole kovin pitkiä. Lisäksi PV:n maalivaatimus taitaa olla se 30cm kokoinen kohde välillä 300m - 1000m. Pakko se on hyväksyä, että ta-kiväärejä ovat kun pro-tyypit sellaisia käyttää. Kai aika moni kivääri voi olla ta-kivääri kun nuo maalit kaatuu?
.

Kyllä ja kyllä.

Oma karkea ja yleistävä mielipide on että 762 ja 556 luokissa 16" on riittävä minimi ja 20" riittävä piipunpituus jos maksimissaan 400-600m matkoista puhutaan.

 

[SJ]

Hei! Minulla on TT3 luvat taskussa ja pitäisi saada hieman mielipiteitä mitä merkkejä kannattaa katsoa ja mitä ei? Ja mainittakoon, että budjetti on nyt hieman tiukka, kun aikataulu on luokkaa "vuoden loppuun mennessä". Esimerkiksi Rugerilla näkyy olevan pari kiinnostavaa kivääriä, mutta nettiä katsomalla näyttäisi että niissä saattaa olla omat ongelmat, mutta kiinnostaisi tietää mitä raadilla on sanottavaa?

 

[Zero The Hero]

Onko kenelläkään kokemusta Rugerin Precicion Rifle sarjasta? Lupaukset ovat hintoihin nähden aika huomattavat.

Niin tai näin, hyvä kivääri kiikareineen TA-toimintaan alle tonnilla on melkoista haihattelua. Jostain kuolinpesästä saattaa sopivan kombinaation ehkä saada siihen hintaan, koska leskelle ei ole koskaan kerrottu kamppeiden todellista hankintahintaa. Sääntöä se ei muodosta.

Fakta on että tarkka-ammunta on rahamiesten välineurheilua jossa kalustosijoitukset kasvavat helposti kymppitonnin kipeämmälle puolelle kun aseeseen hankitaan optiikkaa, jalkaa, tukkia, etutukea, hihnaa, kolmijalkaa, vaimenninta, laukkua, patruunaa, latauslaitteita, lähtönopeusmittaria, etäisyysmittaria, tähystysputkea, tuulimittaria, naamioasua, reppua ynnä muuta tilpehööriä.

Kaikki on tietty suhteellista. Kallista on ralliautoilu, golf, ratsastus tai vaikka purjehduskin.

 

[Bombsquad]

Niin tai näin, hyvä kivääri kiikareineen TA-toimintaan alle tonnilla on melkoista haihattelua. Jostain kuolinpesästä saattaa sopivan kombinaation ehkä saada siihen hintaan, koska leskelle ei ole koskaan kerrottu kamppeiden todellista hankintahintaa. Sääntöä se ei muodosta.

Fakta on että tarkka-ammunta on rahamiesten välineurheilua jossa kalustosijoitukset kasvavat helposti kymppitonnin kipeämmälle puolelle kun aseeseen hankitaan optiikkaa, jalkaa, tukkia, etutukea, hihnaa, kolmijalkaa, vaimenninta, laukkua, patruunaa, latauslaitteita, lähtönopeusmittaria, etäisyysmittaria, tähystysputkea, tuulimittaria, naamioasua, reppua ynnä muuta tilpehööriä.

Kaikki on tietty suhteellista. Kallista on ralliautoilu, golf, ratsastus tai vaikka purjehduskin.

Tuo riippuu tietysti vaatimustasosta. Väittäisin että tonnilla saa paketin joka päihittää minkä tahansa 2ms aikaisen tarkkuuskiväärin. Toisaalta jonkun mielestä .308 ei ole soveltuva tarkkuusammuntaan, koska sillä ei pysty ampumaan +1000m etäisyyksille, mutta olen kuullut sellaisiakin mielipiteitä että .338lm on turhan tehokas Suomen olosuhteisiin (sotakäytössä)..

Edit: vrt. kameraharrastukseen. Pystyykö alle kymppitonnin vehkeillä kuvaamaan? Who knows..

 

[baikal]

Aika monen, etten sanoisi suurimman osan ampujia hlökoht. ominaisuudet saadaan ulosmitattua varmasti kahden tonnin paketilla. Kyllä ne tekijämiehet erottuvat tuossa tarkka-ammunnassakin näköjään siitä massasta.

Tämä keskustelu on ollut paljon välinekeskustelua. Mitä muuta sa-tarkka-ampujan pitää osata kuin ampua suolla tarkasti tauluun? Millaisia fyysisiä vaatimuksia tehtävä asettaa ja millaisia psyykkisiä vaatimuksia se asettaa? Tuo hommahan on kovassa paikassa aika rankkaa kellosepäntyötä: näet takuulla ristikossa kohteen kasvoineen ja nenänkaivuineen, on erinomaisen vaikea uskotella itselleen, että kohde on vaan maalitaulu. Veikkaan, että psyykkinen kuorma kasvaa nopeasti melkoiseksi, vaikka kuinka hyvänsä sitä olisi yhteisellä isänmaan asialla.

Onko muuten alalta julkisia manuaaleja mm. kätkeytymisestä ym.? Miten asemaan siirrytään, miten valitaan tuliasema, miten se varmistetaan jne.? Miten maailmalla neuvotaan löytämään kohteiden joukosta SE jne.

 

[vastarannankiiski]

Tämä keskustelu on ollut paljon välinekeskustelua. Mitä muuta sa-tarkka-ampujan pitää osata kuin ampua suolla tarkasti tauluun? Millaisia fyysisiä vaatimuksia tehtävä asettaa ja millaisia psyykkisiä vaatimuksia se asettaa?

Baikal. Kiinnität mielestäni huomiota oikeaan ja lapsipuolen asemaan jääneeseen seikkaan.

Fyysinen ja psyykkinen suorituskyky ei näyttäydy ta-harjoittelussa niin merkittävänä koska niille ei ole ominaisuuksina tarvetta bench-restin kenttävariaatiossa jona "tarkka-ammunta" monelle käytännössä toteutuu. Eli sitä että kannetaan satojen eurojen ampumamatot, tuulimittarit, ballistiset laskimet, lähtönopeus sekä etäisyysmittarit, ratakaukoputket ja ties mitkä perserasvat ja perämoottorit siitä auton takakontista parikymmentämetriä ampumapaikalle ja aletaan ampumaan paikallaan olevaan maaliin ennalta tiedetylle etäisyydelle. Usein vielä se auto pitää ajaa mukavuussyistä siihen ampumapaikan viereen kun sitä tauhkaa on niin helvetisti mukana.

Ja sitten kun ammutaan a) käsinladatulla patruunalla b) optimoiduissa olosuhteissa c) ennalta tiedetyillä etäisyyksiltä d) kosteus-, lämpö- ja tuulimittarien avustamana e) paikallaan olevaan maaliin se sub-moa kasa, niin sen jälkeen ollaan kovin "one-shot-one-kill" recon sniperia.

Edellämainittu harrastus on "tarkkaa ammuntaa" mutta ei se mielestäni ole tarkka-ammuntaa sotilaallisessa merkityksessä kun ampumateknisen suoritteen osalta, ehkä. Siksi kutsunkin sitä bench-restin kenttälajiksi.

 

[rukkaskikka]

Onko muuten alalta julkisia manuaaleja mm. kätkeytymisestä ym.?

PV:n Tarkka-ampujan käsikirja on netissä.

Tark_amp_kk_lr[1].pdf

Tarkka-ampujan käsikrja TarkampKäsik 2003. Pääesikunta Maavoimaosasto PL 5, 00131 Helsinki Suomi Finland. www.mil.fi. Tarkka-ampujan käsikirja (TarkampKäsik). ...

www.docdroid.net

Suomeksi on lisäksi ainakin Pauli Salon Tarkka-ampuja, osat 1 ja 2, joita on saatavana kirjastoistakin (ks. finna.fi).

Tarkka-ampuja 1 – Pauli Salo

8. täydennetty painos Koko A4 Sivuja 134 Kuvia: yli 150. ISBN 978-952-92-2129-5

mildot.fi

Tarkka-ampuja 2 – Pauli Salo

ISBN 978-952-93-4652-3 Koko A4 Sivuja: 166 Kuvia 162 Paino: 0,58kg

mildot.fi

 

[Mili]

Usein miettinyt että ta:lle voisi olla harjoituksia missä ei ammuta lainkaan. Vanhoja purettavia rakennuksia löytyy joka kunnasta ja niihin voitaisiin tehdä tuliasemia joista voitaisiin vaikuttaa haluttuihin pisteisiin. Ampumisen sijaan heilutettaisiin lekaa ja kirvestä. Lopulta niitä tutkittaisiin ulkoapäin vaikka lämpökameralla.

Kaupunki ja maaseutukävelyitä missä tutkittaisiin hyviä tuliasemia vaatimuksineen.

Rölliasussa liikkumiskursseja kaupunkialueella jne.

Uskoisin että olisi edullista harjoitusta.

 

[vastarannankiiski]

Usein miettinyt että ta:lle voisi olla harjoituksia missä ei ammuta lainkaan. Vanhoja purettavia rakennuksia löytyy joka kunnasta ja niihin voitaisiin tehdä tuliasemia joista voitaisiin vaikuttaa haluttuihin pisteisiin. Ampumisen sijaan heilutettaisiin lekaa ja kirvestä. Lopulta niitä tutkittaisiin ulkoapäin vaikka lämpökameralla.

Kaupunki ja maaseutukävelyitä missä tutkittaisiin hyviä tuliasemia vaatimuksineen.

Rölliasussa liikkumiskursseja kaupunkialueella jne.

Uskoisin että olisi edullista harjoitusta.

Aivan helvetin hyvä idea.

 

[baikal]

Liekö halvempaa konstia vaikuttaa viholliseen kuin ampua yksi luoti per kohde? Harjoittelukin on -kokonaissotataloudellisesti- katsoen niin halpaa, että itkettää.

Yhden ilmasotaharjoituspäivän hinnalla saanee kuorma-autollisen patruunoita.

Kiitän, @rukkaskikka en hoksannut, että tuo Maavoimien opas olisi tarjolla, nuo Salon kirjat tunnen.

 

[baikal]

Edellämainittu harrastus on "tarkkaa ammuntaa" mutta ei se mielestäni ole tarkka-ammuntaa sotilaallisessa merkityksessä kun ampumateknisen suoritteen osalta, ehkä

No sitähän minäkin, minä luulen, että sotaväen tarkka-ampujan pitää osata muutakin kuin ampua.

 

[Kapiainen]

Aika monen, etten sanoisi suurimman osan ampujia hlökoht. ominaisuudet saadaan ulosmitattua varmasti kahden tonnin paketilla. Kyllä ne tekijämiehet erottuvat tuossa tarkka-ammunnassakin näköjään siitä massasta.

Tämä keskustelu on ollut paljon välinekeskustelua. Mitä muuta sa-tarkka-ampujan pitää osata kuin ampua suolla tarkasti tauluun? Millaisia fyysisiä vaatimuksia tehtävä asettaa ja millaisia psyykkisiä vaatimuksia se asettaa? Tuo hommahan on kovassa paikassa aika rankkaa kellosepäntyötä: näet takuulla ristikossa kohteen kasvoineen ja nenänkaivuineen, on erinomaisen vaikea uskotella itselleen, että kohde on vaan maalitaulu. Veikkaan, että psyykkinen kuorma kasvaa nopeasti melkoiseksi, vaikka kuinka hyvänsä sitä olisi yhteisellä isänmaan asialla.

Onko muuten alalta julkisia manuaaleja mm. kätkeytymisestä ym.? Miten asemaan siirrytään, miten valitaan tuliasema, miten se varmistetaan jne.? Miten maailmalla neuvotaan löytämään kohteiden joukosta SE jne.

Jos puhutaan kisahommista, niin ampuminen on minun näkemykseni mukaan useimmiten reippaasti yli puolet kisasuorituksesta. Jos taas puhutaan sotilastarkka-ammunnasta tositilanteessa niin ampuminen on noin puolet ja erilaiset fyysiset, psyykkiset ja taistelutekniset asiat ja niiden asettamat vaatimukset vähintään puolet koko hommasta.

Manuaaleja löytyy reilusti, osa on suomeksi ja muilla kielillä löytyy useita erilaisia oppaita ja manuaaleja. Osa näistä on jopa jonkinlaisia kulttikirjoja. Hankin joskus erään tällaisen "kulttikirjan" mielenkiinnosta ja nähdäkseni onko siinä jotakin mullistavaa. Löysin kirjan Amazonin kautta käytettynä kappaleena - maksoi enemmän kuin googlaamisen perusteella oli maksanut uutena. Sisällössä ei ollut mitään ihmeellistä saati mullistavaa. Petyin - tosin sinänsä oli mukava nähdä että kirjoittaja näytti arvostavan mm. suomalaisia TA-kisoja ja sen myötä suomalaisten (alan harrastajien) osaamista.

Tarkka-ammuntaan liittyy paljon myyttejä ja uskomuksia, jotka tekevät siitä mielikuvissa lähes maagista salatiedettä. Eihän se sitä ole. Ampuminen on laukauksen osalta ihan perusampumataitoa, laukauksen valmistelu suhteellisen yksinkertaista matematiikkaa ja taistelutekniikka on kuitenkin aika perustouhua jalkaväkisotilaan näkökulmasta.

 

[Sardaukar]

Liippaa siihen mitä ns. toiminta-amunta on verrattuna rata-ammuntaan:

Ja vähän enemmän tarkka-ammunta-juttua liippaava samoin sovellettuna (otettu hieman mallia erikoisjoukkojen harjoittelusta):

 

[vastarannankiiski]

tosin sinänsä oli mukava nähdä että kirjoittaja näytti arvostavan mm. suomalaisia TA-kisoja ja sen myötä suomalaisten (alan harrastajien) osaamista.

Tarkka-ammuntaan liittyy paljon myyttejä ja uskomuksia, jotka tekevät siitä mielikuvissa lähes maagista salatiedettä. Eihän se sitä ole. Ampuminen on laukauksen osalta ihan perusampumataitoa, laukauksen valmistelu suhteellisen yksinkertaista matematiikkaa ja taistelutekniikka on kuitenkin aika perustouhua jalkaväkisotilaan näkökulmasta.

Itse uskon tarkka-ampujiin silloin kun kyse on alunperin PV:n kouluttamista reserviläisistä sekä ammattisotilaista. Sama koskee RVL:ää. Siviiharrastajien osaamisen hajonta vaan on liian suurta ja ikäjakauma mielestäni liian korkea.

Kisoissa ammutaan ja keskitytään paljon ampumiseen ja sen oheistoimintaan, tuliasematoimintaan jos voi sanoa ja sen itse ampumisen voi sanoa olevan varmaan ihan asiallisella tasolla. Maastotaitoja ja muita tärkeitä ominaisuuksia ei juuri testata koska niitä ei voi testata. Karrikoitu esimerkki. Yhdessäkään kisassa ei varmaankaan harjoitella sitä että 30km maastomarssin jälkeen maataan vuorokauden verran vesisateessa kuusen alla palellen, tyhjää maastoa tähystäen, kusta pidätellen, ja lopulta lähdetä pois ampumatta laukaustakaan kun tähystyspaikka puretaan tai kun joukko siirtyy toiseen paikkaan.

 

[Sardaukar]

Itse uskon tarkka-ampujiin silloin kun kyse on alunperin PV:n kouluttamista reserviläisistä sekä ammattisotilaista. Sama koskee RVL:ää. Siviiharrastajien osaamisen hajonta vaan on liian suurta ja ikäjakauma mielestäni liian korkea.

Kisoissa ammutaan ja keskitytään paljon ampumiseen ja sen oheistoimintaan, tuliasematoimintaan jos voi sanoa ja sen itse ampumisen voi sanoa olevan varmaan ihan asiallisella tasolla. Maastotaitoja ja muita tärkeitä ominaisuuksia ei juuri testata koska niitä ei voi testata. Karrikoitu esimerkki. Yhdessäkään kisassa ei varmaankaan harjoitella sitä että 30km maastomarssin jälkeen maataan vuorokauden verran vesisateessa kuusen alla palellen, tyhjää maastoa tähystäen, kusta pidätellen, ja lopulta lähdetä pois ampumatta laukaustakaan kun tähystyspaikka puretaan tai kun joukko siirtyy toiseen paikkaan.

Muistaakseni jo Youtubesta poistunut Karhukoplan koulutusta kuvaava video näytti esim. miten radalle juostiin kaikki kalusto ja varusteet päällä ja heti sinne saavuttua ammuttiin tauluihin ns. "kylmät laukaukset". Mielestäni tuota kannattaisi jokaisen kokeilla jos turvamääräykset ja säännöt sallivat. On nimittäin ihan toisenlaista kuin "ampua lämmitetystä kasematista kiikkustuolissa istuen".
Pienellä mielikuvituksella saa 300m radallakin aikaan realistisempia harjoitteita.

 

[Kapiainen]

Muistaakseni jo Youtubesta poistunut Karhukoplan koulutusta kuvaava video näytti esim. miten radalle juostiin kaikki kalusto ja varusteet päällä ja heti sinne saavuttua ammuttiin tauluihin ns. "kylmät laukaukset". Mielestäni tuota kannattaisi jokaisen kokeilla jos turvamääräykset ja säännöt sallivat. On nimittäin ihan toisenlaista kuin "ampua lämmitetystä kasematista kiikkustuolissa istuen".
Pienellä mielikuvituksella saa 300m radallakin aikaan realistisempia harjoitteita.

Kyllähän tuon kaltaisia ja monia muitakin harjoitteita voi radoilla tehdä ja jatkuvasti tehdäänkin. Ase- ja ampumakoulutus on ainakin jalkaväessä tänä päivänä aika erilaista kuin vaikkapa 10 vuotta sitten.