Tarkka-ampujatoiminta sekä TA-parin varusteet

Miksi kysyin tuollaisen esimerkin kautta?

-Kysyin siksi, että monissa muissa armeijoissa ja sodissa on ollut taisteluita, joissa käytännössä tykistön "boxi tulitus" on toiminut suojamuurina, ja estänyt pataljoonien jyrätyksi tulemisen.

-Aina ei ole ollut mitään varta vasten koulutettua tulenjohto linjan upseeria tai AU:ta edes olemassa tai hengissä tuohon tehtävään

-esim toisessa maailmansodassa oli Amerikan armeijalla muutamassa taistelussa yksi mies radiolla, johtamassa kokonaisen Yhdysvaltain Armeijakunnan tykistön tulta. Tällainen pikainen ja oikeasti kohdistettu tykistön tuli auttoi pitämään linjat kasassa kyseisessä esimerkissä, 1944 Ardennien taistelussa. Saksalaiset panssarit murjottiin tuossa taistelussa ihan romuraudaksi.

-samanlaisia esimerkkejä löytyy läjäpäin toisesta maailmansodasta , Korean sodasta, Vietnamin sodasta yms.
 
Pst-mies, Kylmä-Kalle ja norsupyssy:

"a tactic successfully employed in the Winter War by the Finns known as "Kylmä-Kalle" (Cold Charlie). They used a shop mannequin or other doll dressed as a tempting target, such as an officer. The doll was then presented as if it were a real man sloppily covering himself. Usually, Soviet snipers were unable to resist the temptation of an apparently easy kill. Once the angle where the bullet came from was determined, a large calibre gun, such as a Lahti L-39 "Norsupyssy" ("Elephant rifle") anti-tank rifle was fired at the sniper to kill him." (Wikipedia)

Lisää vasta-TA-toiminnasta voi lukea googlaamalla Counter-sniper tactics. Mielenkiintoista tietoa sotakoirista, "punapöllöstä", kolmiomittauksesta, yms.

Kaikkitietävä Wikipedia ei aina ole oikeassa.

Lahti L-39 pst kiväärit ehtivät vasta jatkosotaan. Talvisodassa niitä ei ollut käytössä kuin kaksi protoa.
Tykistö kyllä on aina ampunut aluemaaleja, esim kokoa 200x200 m. Tällöinkin ampumaetäisyydestä ja maalin paikantamisen tarkkuudesta johtuvista syistä vain osa kranaateista osuu tälle maalialueelle. Yksittäisen miehen/tstparin jahtaaminen ei siten ole edes mahdollista saati järkevää.
 
Sanokaa tai jättäkää sanomatta jos on salaista, mutta kukas ukko tai akka siellä radion toisessa päässä, päättää konkreettisesti mitä patteristoja käytetään mihinkin tulitehtäviin?

Tulenjohtaja tietää omassa käytössään olevan tulen, tulikomennot menevät patteriupseereille, tulitukiryhmien johtajille / vast.

Tehtävänimike taitaa olla tulenjohtopäällikkö, elikkä kyse on siitä pomosta, kuka päättää mitä tykistön laitteita käytetään tulitehtäviin ja mitkä suoritetaan ensiksi? Kai siellä tykistön puolella nyt joku roti sentään on olemassa, puhutaan esim divisioonan tykistöstä hypoteettisessa sotatilanteessa, kyse on haupitsi / kanuuna patteristosta.
Jos divisioonaa johtaa esim. kenraalimajuri, niin mites tuo tykistön johtaminen sitten ikään kuin menisi?

JV-joukkueissa on tulenjohtajat, JV-perusyksiköissä on tulenjohtopäälliköt ja joukkoyksiköissä tulenjohtokomentajat. Kukin hoitaa asioita omalta tasoltaan ylhäältä alas- periaatteella. Lisäksi on tuliyksiköiden päälliköt ja ja tykistön puolella patteri- ja patteristoupseerit ja noiden yläpuolella on lopulta yhtymän (prikaati, AK) tykistökomentaja.

Tälläinen käsitys minulla on jalkaväkimiehenä noista epäsuoran touhuista. Ja divisioonia ei sitten ole enää. On taisteluosastoja, taisteluryhmiä, prikaateja ja noita sitten kenties koottuna armeijakuntiin. Jokainen em. kykynee kohtuullisen itsenäiseen toimintaan sisältäen useita aselajeja (ml. epäsuora ja huolto) ollen siten yhtymä. Divisioona oli vanhanmallin perusyhtymä, mutta se on historiaa.

-vänr. Vänskäinen on perus jääkärilinjan res.ups. ei mikään erikoiskommando tai tiedusteluhiippari

Jos hänet joukkueineen on koulutettu asianmukaisesti, niin joukkueella on kyky partiointiin ja tiedusteluun vähintäänkin komppanian tarpeita varten.

----> kuink MONTA eri skapparia tarvitaan tuon kyseisen tuli-iskun suorittamiseen, tuli-iskun tilaaja mukaanlukien. Sanotaan, että tykit ovat divisioonalle alisteisia, kuulostaa järkevältä raskaan tykistön suhteen?

Jos kyseessä on yksikön omat putket (KVKRH), niin ei välttämättä yhtäkään. Jos taisteluosaston/isommat tykistö, niin kenties patteristoupseerit ja tulenjohtokomentaja sekä tietysti tykistökomentaja ovat kantahenkilökuntaa. Kenties pienemmätkin herrat. Tulikomento menee tulenjohtajalta suoraan tuliyksiköihin, joissa esim. patteristoupseeri jatkaa siitä eteenpäin.

----> kuinka KAUAN pitäisi kestää, että tuollaisen tuli-iskun sais suoritettua, tilaajan radio/puhelinsoitosta, murkulan ampumiseen tykin putkesta. (aika välillä, puhelinsoiton loppu, kranaatin ballistisen matkan alku putkesta)

Liikaa mahdollisia muuttujia, jotta tuohon voisi vastata tarkasti. Minuuteista kuitenkaan taidetaan puhua.


Tykkimiehet korjailkoon ja jatkakoon. Virheitä varmaan tuli, mutta jotain tuosta ehkä saa selvää.

Ja virheey menee Napon VSOP:n piikkiin. Ei minun.
 
Niin tarkoitin sitä että tuollainen mehevä maali (panssaripataljoona / vaunukomppania, paikallaan olevana) todennäköisesti ammuttaisiin paskaksi raskaimmalla mahdollisella tykistöllä. (tämä raskas tykistö ei ole enää komppanian päätäntävallassa tai käskyvallassa)

Nyt ei ole saatavana ilmasta-maahan lentopommitusta varta vasten suunnitelluilla rypäleammuksilla, mitkä purevat tst-psv:n kattoon kuin kuuma veitsi voihin.

-Elikkä tykistön bossi, tässä tapauksessa prikaatin tasolla oleva tykistön upseeri, tulenjohtokomentaja saa viestin alaiseltaan puhelimella "herra eversti, voidaanko ampua vihun panssaripataljoona, paikassa x, y, romuraudaksi raskailla kanuunoilla?"

-"Kyllä vain saatte luvan ampua, päästäkää helvetti irti, lisätkää tuohon ammuntaan vielä muutama patteristo raskasta KRH:ta niin sitten kelpaa"
 
Tosiaan vastoin yleistä käsitystä niin tarkkariin vastaaminen toisella tarkkarilla ei ole suosittua eikä suositeltavaa, siitä yksinkertaisesta syystä että sinkkiarkkuun/ruumispussiin voi päätyä oma tarkkari aivan yhtä todennäköisesti kuin se vieraskin.

Ehkä vielä todennäköisemmin, jos se TA lähetetään vastaamaan vihollisen toimintaan. Vihollinen on jo asemissa ja osaa odottaa vastatoimia.
 
Niin tarkoitin sitä että tuollainen mehevä maali (panssaripataljoona / vaunukomppania, paikallaan olevana) todennäköisesti ammuttaisiin paskaksi raskaimmalla mahdollisella tykistöllä. (tämä raskas tykistö ei ole enää komppanian päätäntävallassa tai käskyvallassa)

Nyt ei ole saatavana ilmasta-maahan lentopommitusta varta vasten suunnitelluilla rypäleammuksilla, mitkä purevat tst-psv:n kattoon kuin kuuma veitsi voihin.

-Elikkä tykistön bossi, tässä tapauksessa prikaatin tasolla oleva tykistön upseeri, tulenjohtokomentaja saa viestin alaiseltaan puhelimella "herra eversti, voidaanko ampua vihun panssaripataljoona, paikassa x, y, romuraudaksi raskailla kanuunoilla?"

-"Kyllä vain saatte luvan ampua, päästäkää helvetti irti, lisätkää tuohon ammuntaan vielä muutama patteristo raskasta KRH:ta niin sitten kelpaa"

Se saattaa vielä käskeä lennokin alueelle ja soittaa ylemmäs, jos kantamalla sattuu olemaan vielä lisää tykistöä.
 
No meillähän ei ole divisioonia käytössä.

Ja tulta johtaa se, jolle on ko. ampuvan yksikön tulenkäyttöoikeus annettu, oli se sitten tulenjohtopäällikkö, tulenjohtaja, tiedustelija tai huoltojoukkueen soppatykin vartijan apulainen... :cool: Käytännössä komppaukolla tai vanhanmallisessa komppaniassa komppanian, uudenmallisessa komppaniassa kiväärijoukkueiden, tulenjohtajilla on aina käytössään ainakin komppanian omien 81:ien tuli.

Palatakseni aiheeseen - vastatarkka-ampujatehtävässä käytetään kaikkea sitä epäsuoraa, mitä on saatavissa. Joskus toki voi olla, ettei ole käytettävissä mitään muuta kuin komppanian omat 81:t. Silloin ammutaan niillä summittaiseen suuntaan, ja yritetään pakottaa tarkkari liikkeelle asemastaan, alttiiksi havaituksi tulemiselle ja vastatoimille.

Tosiaan vastoin yleistä käsitystä niin tarkkariin vastaaminen toisella tarkkarilla ei ole suosittua eikä suositeltavaa, siitä yksinkertaisesta syystä että sinkkiarkkuun/ruumispussiin voi päätyä oma tarkkari aivan yhtä todennäköisesti kuin se vieraskin.

Niin. Legendan mukaan perinteiseen heitinryhmään kuuluu heittimenjohtaja, suuntaaja, apusuuntaaja, lataaja, panostaja sekä kaksi isokouraista ja persjalkaista ammusmiestä, joilla on hörökorvat ja stereonäkö.

Nykyisin lämpökamerat, laser-etäisyysmittarit, akustiset sensorit, tutkat ja muut laukauksenpaikannuslaitteet auttavat paljastamaan tarkka-ampujan sijainnin. Jos AMOS-vaunu on lähistöllä, siltä voi tilata ryöpyn kuorma-ammuksia ”karttaruutuun”. Kevyillä heittimilläkin häiritsee tarkka-ampujan toimintaa kummasti savukranaatein, fosforilla tai ihan vain perinteisesti sirpalekranaateilla (isku- tai herätesytytin).
 
Juurikin näin. Ja tämän keskustelun myötä ehdotan että palaamme tarkka-ammuntaan tässä ketjussa ja tykistökeskustelu käydään tykistöketjussa.

Jos modet jaksavat, muutaman viestin voisi siirtää täältä sinne.
 
Kaikkitietävä Wikipedia ei aina ole oikeassa.

Lahti L-39 pst kiväärit ehtivät vasta jatkosotaan. Talvisodassa niitä ei ollut käytössä kuin kaksi protoa.
Tykistö kyllä on aina ampunut aluemaaleja, esim kokoa 200x200 m. Tällöinkin ampumaetäisyydestä ja maalin paikantamisen tarkkuudesta johtuvista syistä vain osa kranaateista osuu tälle maalialueelle. Yksittäisen miehen/tstparin jahtaaminen ei siten ole edes mahdollista saati järkevää.

Noin kertoo suomenkielinen Wikikin. Englanninkielinen versio kaipaa tarkennusta. Talvisotaan viittaava virke koskee Kylmä-Kallen käyttöä. Mutta pian sen jälkeen väitetään, että vasta-TA-ammunta suoritetaan isokaliberisella aseella kuten tuo Lahti L-39.

Toisaalta muistelen, että Simo Häyhän muistelmien mukaan Puna-armeijan vastasi uhkaan kaikin keinoin: tarkka-ampujin, kranaatinheittimin, suorasuuntaustykein. Räjähtävä luoti vasempaan poskeen Talvisodan lopulla vei miehen siviiliin.
 
Joka tuli kuitenkin päälle ryntäävää vihollisenlaumaa konepistoolilla torjuessa. Eli ei ns "virantoimituksessa".

Niin, Simo toimi silloin AU:na eikä tarkka-ampujana, kyseessä oli epäonnistunut vastahyökkäys, jossa Simo haavoittui. Joskin mainittakoon, että jostakin minulla oli kuva siitä, että hän olisi käytellyt kivääriä juuri silloin.
 
AbkJkrh.jpg


23 April. The men of 11 Air Mobile Brigade "7 December" engage with the public in demonstrations in The Hague and Zoetermeer, as part of the Landmacht's 200 year anniversary. The events have been a success so far, and the Landmacht has indicated it would like to make them a regular occurrence. Members of 11 Brigade made use of the occasion to pay their respects to William of Orange, the Netherlands' Pater Patriae, by a visit to his statue on Het Plein, near the Parliament buildings in The Hague. Source: RNLA facebook
 
Ehkä vielä todennäköisemmin, jos se TA lähetetään vastaamaan vihollisen toimintaan. Vihollinen on jo asemissa ja osaa odottaa vastatoimia.

Hyvänä esimerkkinä Afganistanista ns. Sangin Sniper, joka kamujensa kanssa tapettiin ilmaiskulla paikallisten asukkaiden ja erikoisjoukkojen paikallistettua ko. ryhmän.

http://en.wikipedia.org/wiki/Sangin_Sniper
http://www.dailymail.co.uk/news/art...s-killed-British-soldiers-die-air-strike.html

Katsoivat ilmeisesti ilma-iskun täsmäpommilla olevan riskittömämmän/helpomman tavan.
 
Ihanko oikeasti kaiffan tarttee kerätä hylsyt talteen? Onko Brazilian joukoilla niin kova rahapula, että ne 5.56sta voidaan heittää hukkaan, mutta pitkät hylsyt pitää kerää talteen?

1_zps6e87ac6e.jpg


Officers from the CORE police special forces patrol during an operation to search for fugitives in the Complexo do Alemao pacified community, or 'favela' on May 13, 2014 in Rio de Janeiro, Brazil.
http://www.militaryphotos.net/forum...ay-24th-2014&p=7188590&viewfull=1#post7188590


7_zpsa3ffe977.jpg


12_zpsf8a3f91a.jpg

Vai onko kyse siitä että nuo kaverit on myös koulutettu itselataamaan patruunoita?
 
Viimeksi muokattu:
@ctg Jos kyse olisi armeijan erikoisjoukkojen tarkka-ampujasta, voisi kyseessä olla läsnäolosta kielivien merkkien jättämisen välttely. Poliisissa kuitenkaan tuskin kyse siitä, vaikka mistäs sitä tietää, jos tuota joukkoa käytetään jossakin viidakossa.
 
@ctg Minulla on pari teoriaa tuolle hylsynkeräimelle:

1) TA -kiväärin ammukset ovat kalliita ja joku bossi haluaa todisteet, että tämä ammukset on oikeasti ammuttu, eikä myyty.

2) Tutkinnalliset syyt. Joku haluaa tietää täsmälleen kuinka monta kertaa TA -ampui.
 
C2XI19Z.jpg


Kolumbia.

ASQ7gsz.jpg


En tiedä toimiiko spotterina, mutta oli pakko laittaa kun on niin hyvä kasvonaamio. Ei taktinen, mutta vaivaa on kaverit nähneet laittaa paraatihommiin.
 
Kanadan joukkue jenkkien TA-kilpailuun. Huomaa taktiset viikset.
En tiedä viiksien taktisuudesta, mutta monissa kansainyhteisön maissa sotilaille on sallittu viikset vasta määrätyn sotilasarvon saavuttamisen jälkeen joten erityisesti aliupseereilla usein viikset ovat kokemuksen ja pitkän palveluskokemuksen symboli.
 
En tiedä viiksien taktisuudesta, mutta monissa kansainyhteisön maissa sotilaille on sallittu viikset vasta määrätyn sotilasarvon saavuttamisen jälkeen joten erityisesti aliupseereilla usein viikset ovat kokemuksen ja pitkän palveluskokemuksen symboli.

Brittiarmeijassa viikset olivat muuten pakolliset pitkälti ensimmäiseen maailmansotaan. 1916 Eräs upseeri jopa tuomittiin menettämään sotilasarvonsa, koska tämä ajeli ylähuulensa. Tuomio kuitenkin sattui kulkemaan yleisesikunnassa kenraaliluutnantti Nevil Macreadyn kautta, joka itsekin vihasi viiksien kasvatusta ja järjesti säännön pois päiviltä.
 
Back
Top