Tarkka-ampujatoiminta sekä TA-parin varusteet

[aapee]

Onko kenelläkään tietoa mitä (tähtäinkauko)putkia PV käyttää niissä vähäisissä Barrett M82/M95-kivääreissä? Kuinka tehokas suurennos ja millainen ristikko?

 

[baikal]

Niin jostain syystä aika monen armeijan valikoimasta löytyy tämä raskas kivääri. Tokko niitä aivan huvin vuoksi on otettu käyttöön.

Oma mielenkiintoinen koulutusaiheensa toki olisi sekin, mitkä maalit ovat sitä am-sarjaa, jota ko. aseella metsästetään oikein kovalla mielenkiinnolla?

 

[SJ]

Ajatus sotien lyhentymisestä on luultavasti jarruttanut tarkka-ammunnan kehittämistä. Suomessa vaikuttanee myös etäisyydet. Harvassa paikassa voi tähystää kauas. Kun pystyy, niin ammutaan samantien heittimillä.

Pallomereen tarkka-ampujat sopivat mainiosti. Veisin tosin ajatuksen suoraan seuraavalle tasolle, eli aseistetaan osa tarkka-ampujista pst-kivääreillä. Steyr IWS 2000 tai vastaava kevyet panssariajoneuvot läpäisevä ase tulisi olla laajasti käytössä. Nämä antaisivat vihollisen kärjen taakse jääneille osastoille ulottuvuutta ja veisivät viholliselta ajoneuvojen tarjoaman suojan. Logistinen kuormitus pysyisi vähäisenä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Steyr_IWS_2000

Joskus muistelen käyneeni suht. pitkän väittelyn tuosta kamppeesta siinä, että tuo sopisi PST -porukoihin tukiaseeksi sinkojen ja ohjuksien rinnalle.

 

[SJ]

Niin jostain syystä aika monen armeijan valikoimasta löytyy tämä raskas kivääri. Tokko niitä aivan huvin vuoksi on otettu käyttöön.

Oma mielenkiintoinen koulutusaiheensa toki olisi sekin, mitkä maalit ovat sitä am-sarjaa, jota ko. aseella metsästetään oikein kovalla mielenkiinnolla?

Tuossa luin sitä PV:n TA -käsikirjaa ja siinä havaitsin sissien kohdalla, että sissi TA:n tärkeimpiä maaleja ovat ajoneuvot ja siihenhän tuo kävisi hyvin. Riippuen siitä, että minkälainen ase on käytössä, niin sitten voipi siirtyä kovempiin maaleihin, eli kaikenlaisiin rynnäkkö ja kuljetusvaunuihin.

Ja mikäli se meidän "3831 -harjoitus" mitään osviittaa antaa, niin tilanteita pitäisi löytyä kiväärin käytölle tavan jalkaväelläkin, joskin puolituumainen ei välttämättä ole riittävä ase, jos uudempaa/modernisoitua kalustoa on käytössä. Ja tottakai jos vihollinen (tai me) toimii niin röyhkeästi, että vihollisen pehmeät osat tulevat ammuttavaksi, niin antaa mennä vain.

Ja muutenkin, jos tuollaiset aseet tulisivat komppania tasolle, niin näkisin, että ase olisi väistämättä luokiteltava PST -aseeksi, muuten niillä ei ole juuri etuja .338:n yli, koska en usko muita am -maaleja suuremmin olevan tarjolla.

 

[SJ]

Ja mikäli se meidän "3831 -harjoitus" mitään osviittaa antaa, niin tilanteita pitäisi löytyä kiväärin käytölle tavan jalkaväelläkin, joskin puolituumainen ei välttämättä ole riittävä ase, jos uudempaa/modernisoitua kalustoa on käytössä. Ja tottakai jos vihollinen (tai me) toimii niin röyhkeästi, että vihollisen pehmeät osat tulevat ammuttavaksi, niin antaa mennä vain.

Ja viitaten tuohon "harjoitukseen", niin olikos silloin Google Earthissa jo tuo Street View tuolle tielle? Meinaan, että nyt on...

 

[pstsika]

Onko kenelläkään tietoa mitä (tähtäinkauko)putkia PV käyttää niissä vähäisissä Barrett M82/M95-kivääreissä? Kuinka tehokas suurennos ja millainen ristikko?

12.7 RSTKIV 2000, tähtäin 10x42 Hensoldt.
8.6 TKVI 2000, tähtäin Zeiss 3-12x56
TKIV Dragunov, tähtäin PSO-1 4x30
TKIV 85, tähtäin Zeiss 1,5-6x42 tai S&B 4x36

Käytössä oleva tähystyskaukoputki on Zeiss 35x60 Finndot.

 

[pstsika]

TARKKA-AMPUJAT - UNOHDETTU VOIMAVARA?

Kapteeni Jan Sandell on opiskellut artikkelin kirjoittaessaan Maanpuolustuskorkeakoulun yleisesikuntaupseerikurssilla. Nykyisin hän palvelee komentajakapteenina Merivoimien Esikunnassa. Sandell on antanut luvan artikkelin julkaisuun Pohjanmaan tarkka-ampujien kotisivulla. Kirjoitus on julkaistun aikaisemmin Jalkaväen vuosikirjassa 1997.

Tarkka-ampuja on erikseen valittu ja erikoiskoulutettu sotilas, joka toimii itsenäisesti joko yksin, partion jäsenenä tai pienryhmässä. Toiminnalle on tyypillistä kurinalaisuus, sodan lakien noudattaminen ja toiminta vain sotilaallisia kohteita vastaan tarkan maalihierarkian mukaan. Tarkka-ampujaa valittaessa hyvän ampumataidon lisäksi erityinen paino asetetaan luonteen tasapainoisuudelle ja kypsyydelle. Jokaisen laukauksen huolellinen harkitseminen ja suuri suhteellinen tehokkuus ovat myös tarkka-ampujan ominaispiirteitä.

Taistelun ja sodankäynnin kehittymiselle on viime aikoina ollut tyypillistä taistelukentän kasvanut teknistyminen samalla kun miesmääriä on vähennetty. Näin syntyneille organisaatioille on tyypillistä henkilöstön en erikoistuminen ja tekniikan tuoma tehokkuus, mutta samalla myös alentunut tappioidensieto. Persianlahden sota antaa hyvän esimerkin pyrkimyksestä tappioiden minimoimiseen maasotatoimien yhteydessä.

Myös johtajien ja johtamisen sekä reaaliaikaisten tiedustelutietojen merkitys korostuu. Tarve hallita taistelukenttää ja kyetä säilyttämään aloite vaatii johtajilta henkilökohtaista panosta. Sotatoimien johtaminen nopeassa ja alati muuttuvassa taisteluympäristössä on mahdollista vain joko äärimmäisen nykyaikaisella ja varmalla johtamisjärjestelmällä tai johtamalla edestä.

Asejärjestelmien teknistyminen ja tästä seurannut hinnannousu ovat vähentäneet niiden massamaista käyttöä ja samalla myös niiden käyttökynnystä. Pieniin ja samalla näennäisen arvottomiin maaleihin ei kovinkaan herkästi, reagoida ellei niiden lasketa aiheuttavan selvää uhkaa järjestelmälle. Kaikki nämä tekijät, teknisen kaluston ja erikoishenkilöstön määrän kasvu, johtajien henkilökohtaisen merkityksen ja tiedustelutietojen merkityksen kasvu, muodostavat tarkka-ampujien käytölle otollisen ympäristön. Oikein käytettynä tehokas tarkka-ampujapartio kykenee vaikuttamaan viholliseen tavalla, joka muutoin vaatisi huomattavasti kalliimpien asejärjestelmien laajaa käyttöä. Tarkka-ampujien tehon salaisuus on psykologisessa vaikutuksessa, joka aiheuttaa vihollisessa epävarmuutta ja moraalin heikkenemistä.

Tarkka-ampuja vs. sala-ampuja

Käsite tarkka-ampuja on viime aikoina saanut huonon kaiun tiedotusvälineissä. Suurin syy tähän on ollut kahden erillisen käsitteen tarkka-ampuja ja sala-ampuja sekoittaminen. Englanninkielisessä tekstissä molemmista käytetään samaa termiä "sniper" jolloin vain asiayhteys paljastaa kummasta on kysymys.

Tarkka-ampuja on erikseen valittu ja erikoiskoulutettu sotilas, joka toimii itsenäisesti joko yksin, partion jäsenenä tai pienryhmässä. Toiminnalle on tyypillistä kurinalaisuus, sodan lakien noudattaminen ja toiminta vain sotilaallisia kohteita vastaan tarkan maalihierarkian mukaan. Tarkka-ampujaa valittaessa hyvän ampumataidon lisäksi erityinen paino asetetaan luonteen tasapainoisuudelle ja kypsyydelle. Jokaisen laukauksen huolellinen harkitseminen ja suuri suhteellinen tehokkuus ovat myös tarkka-ampujan ominaispiirteitä.

Sala-ampuja on yleensä itse tehtäväänsä hakeutunut, ilman muodollista koulutusta toimiva fanaatikko. Toiminnalle on tyypillistä summittaisuus ilman minkäänlaista maalihierarkiaa, siviiliväestön terrorisointi ja sodan laeista piittaamattomuus. Sala-ampujan motiivit ovat yleensä henkilökohtaiset ja tunneperäiset ja tämä näkyy yleensä myös toiminnassa.

Nämä kaksi käsitettä on syytä pitää erillään, vaikka eräissä viimeaikaisissa kriiseissä on myös tarkka-ampujia osin käytetty sala-ampujien tapaan. Tämä on liittynyt yleensä yleiseen sotilaallisen moraalin ja oikeuskäsityksen rappioon.

Tarkka-ampujan yleinen maalihierarkia on:

• johtajat ja tulenjohtajat
• ryhmäaseiden ampujat ja miehistöt
• tarkka-ampujat
• vaunumiehistöt
• erikoiskalusto, kuten ohjukset, valvonta- ja - tähystysvälineet ja viestivälineet

Tarvittaessa hierarkiaa voidaan muuttaa tehtävän vaatimalla tavalla.

Tarkka-ampujien käyttöperiaatteita

Jo ensimmäisen maailmansodan aikana todettiin, että tarkka-ampujat toimivat tehokkaimmin parina joka koostui ampujasta ja tähystäjästä. Näistä ampuja toimii parin johtajana joka tekee ratkaisut.

Ampujan tehtävänä ovat esimerkiksi:

• tehdä partion etenemistä, tuliasemaa ja tulenaloitusta koskevat päätökset
• vastata yhteydenpidosta aluevastuussa oleviin jotikkoihin
• etenemisen aikani edetä takimmaisena, suunnistaa ja suojata parin selustaa
• edetä etummaisena tultaessa toiminta-alueen välittömään läheisyyteen tai vihollisen tähystysalan piiriin
• valita tuliaseman paikka
• osallistua tuliaseman rakentamisen ja kunnostamiseen ja rakentamisen suojaamiseen
• tähystää ja havainnoida tulialuettaan vuorollaan sektorissaan
• osallistuu etäisyyden arviointiin ja määrittää käytettävän etäisyyden vastata ampumatoiminnasta ja - arvoista
• päättää maalihierarkian perusteella tulitettavan maalin
• tuhota vihollisen henkilöstöä ja materiaalia aseellaan
• irtautua ensimmäisenä ja johtaa partion vara-asemaan

Tähystäjän tehtäviä ovat esimerkiksi:

• hankkia ja huolehtia erikoisvarusteista
• edetä ensimmäisenä ja suojata paria edestä siirryttäessä
• edetä jälkimmäisenä tultaessa toiminta-alueen välittömään läheisyyteen tai vihollisen tähystysalueelle
• suojata ampujaa tämän tiedustellessa tiiliasemaa
• osallistua tuliaseman kunnostamiseen ja rakentamiseen sekä rakentamisen suojaamiseen
• tähystää ja havainnoida tulialuettaan vuorollaan/sektorissaan
• laatia tiiliasemakortti ja mahdolliset luonnokset
• osallistua etäisyyden arviointiin ja kirjata ampujan määrittämät arvot tuliasemakorttiin
• osoittaa ampujalle maalihierarkian mukaisia maaleja
• tähystää ampujan tulen osuvuutta ja ilmoittaa tekemänsä havainnot
• osallistua tarvittaessa tulitoimintaan
• irtautua jälkimmäisenä ja suojata ampujan irtautuminen
• vastaa harhautuksista ja jälkien peittämisestä

Tarkka-ampujaparin ja tarkka-ampujan tärkein tehtävä on tappioiden tuottaminen eri taistelulajeissa. Tämä toteutetaan tuliasemista koko komppanian vastuualueen syvyydessä. Puolustuksessa tarkka-ampujat aloittavat taistelut taistelupartion tasalta ja pitävät vihollisen tulen alla puolustuskeskuksen etupuolella ja siirtyvät joukkueiden vastuualueille, sekä erikseen käskettäviin suuntiin.

Hyökkäyksessä tarkka-ampujat siirtyvät tiedustelu- ja valmisteluosaston mukana hyökkäysalueelle ja tiedustelevat komppanian siirtymisreitin sekä murtokohdan alueen. Tulivalmistelun päätyttyä tarkka-ampujat tuhoavat maalihierarkian mukaisesti johtajia, tulenjohtajia sekä ryhmäaseiden miehistöjä sekä kalustoa. Viivytyksessä tarkka-ampujat tukevat tuliylläköitä irtautumisia sekä viivytyskeskuksen taistelua.

Kaikissa taistelulajeissa tarkka-ampujia voidaan käyttää sivustojen suojaamiseen, tiedusteluun ja -partioiden tukemiseen, sulutteiden valvontaan ja miinojen raivaamiseen, tulitukitehtäviin, panssarintorjunnan tukemiseen ja vastatarkka-ampujatoimintaan. On syytä kuitenkin muistaa, etteivät tarkka-ampujat yksinään ole vastaus kaikkiin ongelmiin.

Tarkka-ampujan taidot palvelevat erinomaisesti sissitoimintaa. Suuren kantamansa johdosta tarkkuuskivääriä voidaan sissitoiminnassa käyttää turvallisemmin kuin muita ampuma-aseita ja sillä kyetään luomaan tilanteita, jotka mahdollistavat miinojen tehokkaan käytön.

Tyypillisimpiä tehtäviä tarkka-ampujalle sissitoiminnassa ovat tulitukitehtävät, vartiomiesten, kuljettajien, avainhenkilöstön ja jäljittäjien/jälkikoirien tuhoaminen, irtautumisen suojaaminen ja harhauttava tulenkäyttö tuliylläköissä, kootuissa iskuissa ja liikenteen häirinnässa.

Vastatarkka-ampujatoiminta on tarkka-ampujien pysyvä tehtävä taistelulajista riippumatta. Se on myös yksi vaativimmista tehtävistä, sillä tarkka-ampuja joutuu tällöin toimimaan koulutukseltaan tasavertaista vastustajaa vastaan ja vain innovaatiokyky, mielikuvituksen käyttö ja ääretön kärsivällisyys mahdollistaa onnistumisen.

Joukkojen koulutus on olennainen osa vastatarkka-ampujatoimintaa. Tarkka-ampujien asiantuntemusta tulee käyttää hyväksi koulutettaessa keinoja vihollisen tarkka-ampujien vaikutusten minimoimiseksi Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi yksiköittäin tietoiskuina joukkojen perustamisen yhteydessä sekä kertaavana koulutuksena tarpeen mukaan.

Koulutuksessa on opetettava tarkka-ampujien toimintamenetelmät, periaatteet asemanvalinnassa, maalihierarkia, maalin valintaperusteet, tarkka-ampujan toiminnan paljastavat tekijät sekä suojautumiskeinot ja vastatoimet.

Eräs tarkka-ampujatoiminnan tavoite on joukon moraalin murtaminen ja siksi on olennaisen tärkeätä, että tappiota kärsinyt joukko saa aktiivisesti osallistua vihollisen tarkka-ampujan tuhoamiseen. Tarkka-ampujia tuleekin käyttää asiantuntijoina, jotka paljastavat tarkka-ampujan sijainnin ja joukko itse tuhoaa tarkka-ampujan raskaita aseitaan tai epäsuoraa tulta käyttäen.


Vain äärimmäisen kokenut tarkka-ampujapari kykenee tuhoamaan vihollisen tarkka-ampujan ilman muiden joukkojen tukea. Tällöin tähystäjän tehtävänä on paikantaa vihollisen tarkka-ampuja ampujan valmistautuessa tuhoamaan tämän.

Tarkka-ampujien kalusto

Ase on tärkein tarkka-ampujan välineistä. Aseen valinnassa on vallalla kaksi suuntausta pulttilukkoisia aseita suosiva ja puoliautomaattisia aseita suosiva. Pulttilukkoisten katsotaan yleisesti olevan tarkempia kuin puoliautomaattisten kiväärien. Esimerkkeinä pulttilukkoisia aseita käyttävistä joukoista voidaan mainita Yhdysvaltain merijalkaväki, (Remington M 40) Ison Britannian asevoimat ja Ruotsin asevoimat (molemmilla käytössä Accuracy Internationalin L96) . Esimerkkeinä puoliautomaattisia aseita käyttävistä joukoista voidaan mainita Venäjän ase-voimat (SVD Dragunov), Israelin asevoimat (Galil rynnäkkökiväärin raskas versio) ja Yhdysvaltain armeija (Springfield M2 1). Lisäksi useat uusimmista rynnäkkökivääreistä voidaan varustaa optisella tähtäimellä. Myös raskaita tarkka-ampujakivääreitä (.338 Lapua magnum - .50 kaliiperi/12.7mm) on otettu käyttöön eri lähinnä kaluston tuhoamista ja ylipitkien matkojen ammuntaa varten. Raskaita kivääreitä on sekä puoliautomaattisina (Barret A1 , VZ 94) ja pulttilukkoisina (Barret A2, McMillan, Sako TRG 41).

Tarkka-ampujakivääreitä on myös varustettu vaimentimilla ja rakennettu kiinteästi vaimennettuina (Vaime MK2), mutta vaimentimen asentaminen ja aliäänipatruunoiden käyttö vaikuttavat aseen tarkkuuteen siinä määrin, että maksimiampumaetäisyys jää noin 200 metriin. Puolustusvoimat käyttää nykyisin Sakon M 85 pulttilukkokivääriä ja venäläistä SVD Dragunovia. Tähtäinkiikareiden suurennus vaihtelee nykyisin 4-10 -kertaisena, vaikka 4X suurennos onkin käymässä vanhanaikaiseksi varsinaisissa tarkka-ampujakivääreissä. Tähtäimet voidaan varustaa tai korvata pimeätähtäimilla.

Sotilastähtäinkaukoputkissa on nykyisin erikoisristikko, joka on varustettu etäisyyden- ja ennakon mittaamista helpottavilla asteikoilla. Mildot-asteikko, joka perustuu ristikossa oleviin pieniin täpliin, joiden mittasuhteet tunnetaan on saavuttanut kansainvälisesti suurta suosiota ja useat huipputason kiikarinvalmistajat, kuten Leupold ja Bausch & Lomb ovat varustaneet kiikarinsa mil-dot asteikolla.

Etäisyydenmittausviivaston liittäminen ristikkoon on toinen keino helpottaa etäisyyksien arviointia pikatilanteissa. Esimerkkeinä etäisyydenmittausviivastoa käyttävistä tähtäinkaukoputkista voidaan mainita PSO-1, Schmidt & Bender eri mallit ja Kahles M 95 ja 84.

Nykyaikaisissa tähtäinkaukoputkissa on yleensä myös luodin putoaman kompensaattori sisäänrakennettuna. Näissä tähtäimissä voidaan asettaa ampumaetäisyys suoraan korkeusrummulle (matkarumpu), jolloin kiikarin mekaniikka kompensoi luodin putoamisen automaattisesti. Tämä edellyttää aseen kohdistamista ja tähtäinkiikarin kalibroimista tunnetulle etäisyydelle.

Puolustusvoimien Zeiss Diavari ja PSO 1 kiikareissa on etäisyydenmittausviivasto, Schmidt & Bender kiikareissa tunnetaan ristikon piirumitat. Zeiss Diavarissa on myös putoaman kompensaattori. (On näissä kaikissa kolmessa mallissa. Oikolukijan huom)

Tarkka-ampujaparin kalusto voi sisältää esimerkiksi seuraavia välineitä:

Ampujalla

• tarkkuuskivääri varusteineen
• asekirja
• taisteluvarustus
• ensisiteitä
• sissilääkintäpakkaus
• kiikarit
• tyhjiä hiekkasäkkejä 2-3 kpl
• vihellyspilli
• nippusiteitä
• eristysnauhaa
• naamioasu
• linssipaperia
• oksasakset
• vetolankaa
• puukko
• lämpömittari
• kuivamuonaa
• hyönteiskarkotinta
• karttamuovia
• lyijykynä / rasvaliituja

Tähystäjällä

• tarkkuuskivääri tai kiikaritähtäimellä varustettu rynnäkkökivääri
• asekirja
• taisteluvarustus
• ratakiikari
• ensiside
• valo-äänihälyttimiä
• hiekkasäkkejä 2 kpl
• vesuri
• partiosaha
• etäisyysmittari/mittavaiijeri
• vihellyspilli
• nippusiteitä
• naamioasu
• linssipaperia
• säämiskä
• vetolankaa
• kuusiokolo ja ruuviavainsarjat
• puukko
• kuivamuonaa
• hyönteiskarkotinta
• karttamuovia
• teippiä
• nitoja
• tunnistuskuvasto/kortit
• tuliasemakortteja
• tussit

Tähystäjä tarvitsee aseekseen vähintään puoliautomaattikiväärin, sillä nopeassa ja yllättävässä kohtaamistilanteessa pulttilukkoisen aseen tulivoima ei ole riittävä suojaamaan irtautumista. Mikäli tarkka-ampujia käytetään yksittäin, nämä on syytä varustaa pistooleilla tai konepistooleilla pikatilanteita ja lähipuolustusta varten. Pistooliaseistuksen lisääminen tarkka-ampujan varustukseen on ollut kansainvälisesti yleinen käytäntö.

Raskaita tarkkuuskivääreitä voidaan käyttää erityisesti kaluston tuhoamiseen ja ammuntaan ylipitkille (yli 800 m:n) etäisyyksille. Niiden ettina kalustoa tuhottaessa ovat monipuoliset ja tuhovoimaiset ampumatarvikkeet joita voidaan soveltaa tilanteen mukaan.

Ase- ja taisteluvälinemateriaalin lisäksi varustukseen kuuluu välineitä aseman rakentamiseen ja kunnostamiseen, naamiointiin ja lääkintään. Tehtävän laatu ja kesto määräävät tarvittavan varustuksen.

Tarkka-ampujien valinta ja koulutus

Tarkka-ampujia valittaessa pelkkä ampumataito ei saa olla ainoa kriteeri, vaan myös ehdokkaiden henkiset ominaisuudet ja kyky itsenäiseen toimintaan on testattava . Tarkka-ampujan luonteen on oltava tasapainoinen ja kypsä, jotta hän kykenee kestämään toiminnan aiheuttamat paineet.

Fyysiset vaatimukset edellyttävät normaalia hämärä- ja stereonäkökykyä sekä värien erottelukykyä. Hyvä fyysinen kunto on eduksi samoin kuin suunnistustaito.

Ampumataito on mitattava paitsi palvelusammunnoissa, myös ilma-, pienois,- ja tarkkuuskivääriammunnoissa eri ampuma-asennoista. Näin saadaan valittua tasaiseen tulokseen ja hyvää kasaan kykenevät ampujat. Hyvä mittari on esimerkiksi 20+20+20 laukausta (pysty - polvi -makuu).

Koulutuksessa on painotettava paitsi ampumakoulutusta myös taistelutekniikkaa ja maastonkäyttöä. Pelkällä rata-ammunnan harjoittelulla ei saada hyviä tarkka-ampujia, sillä tarkka-ampujan on selviydyttävä sekä tuliasemaan, että sieltä pois hengissä.

Tärkeimmät koulutusaiheet tarkka-ampujan peruskoulutuksessa ovat:

• asekäsittely ja ammunnat
• etäisyyden arviointi ja mittaaminen
• olosuhteiden arviointi ja niiden vaikutuksen huomioiminen
• naamiointi ja maastouttaminen
• ukkuminen ja maastonkäyttö
• tuliaseman valinta ja rakentaminen
• toiminta tuliasemassa
• maalin tunnistaminen ja valinta
• tähystys-, tiedustelu- ja mittausvälineistön käyttö
• tähystäjän ja ampujan yhteistoiminta

Lisäksi on koulutettava omina kokonaisuuksinaan toiminta komppanian komentopaikalla sekä oto-suojeluryhmänä. Näitä aiheita voidaan kouluttaa yhdessä esimerkiksi taisteluläheteiksi koulutettavien kanssa, jolloin voidaan käyttää aiheisiin erikoistuneita kouluttajia.

Ammuntojen on kehityttävä rata-ammunnoista kohti sovellettuja ammuntoja. Sovelletuissa ammunnoissa olosuhteita on vaikeutettava portaittain esimerkiksi siten, että ampujat joutuvat arvioimaan olosuhteita, maalit ovat vain lyhyen ajan näkyvissä, maali pitää tunnistaa ja valita, ammuntaan liitetään siirtyminen ja tuli-aseman valinta.

Ammuntojen huipentumana on tarkka-ampujan kokeen sovellettu osa, joka voi sisältää esimerkiksi seuraavat osakokonaisuudet:

• eteneminen tuliasema-alueelle
• tuliaseman valinta (pika-asema)
• tuliasemakortin laadinta
• olosuhteiden arviointi
• tähystäminen ja tulialueen valvonta (useita tunteja)
• maalin tunnistaminen ja valinta (useita tauluja, maalilla erikoistunnistusmerkki)
• etäisyyden arviointi
• maalin tuhoaminen (näkyvissä 5-10 sekuntia, etäisyys 400-600 m, 1 ls, liikkuva maali 300 m, 1 ls, liikkuu esteiden takana ja välissä)
• irtautuminen

Tavoitteena ampumataidolle on saavuttaa yli 90% varmuudella osuma ensimmäisellä laukauksella pään kokoiseen maaliin (halkaisija 15 cm) alle 300 metrin etäisyydeltä ja 300 - 600 metrin etäisyydeltä rintakehän kokoiseen maaliin (halkaisija alle 35 cm).

Ylipitkille etäisyyksille (600-1000 m) tulittamisessa voitaneen pitää tarkkuusvaatimuksena osumaa ylävartalon kokoisen maaliin (halkaisija noin 70 cm). Kansainvälisesti pidetään tarkkuusvaatimuksena osumaa ensimmäisellä laukauksella yhden kulmaminuutin (2,54 cm:n halkaisijainen maali 91,4 m:n etäisyydellä). Esimerkiksi Yhdysvaltain merijalkaväen tarkka-ampujat kohdistavat aseensa 1000 jaardille (914,4 m), jolloin yhden kulmaminuutin vaatimus tarkoittaa osumaa 27,7 cm:n kokoiseen maaliin.

Etäisyyden väärä arviointi on pitkille etäisyyksille ammuttaessa eniten vaikuttava tekijä. Esimerkiksi 500 metrin etäisyydelle ammuttaessa 50 metrin virhearviointi johtaa iskelmän osumiseen 52 cm alas.

Etäisyyden mittaaminen oli opetettava kaikilla käyttöön saatavilla mittausvälineillä. Etäisyyden arviointi on opetettava ainakin seuraavilla tavoilla:

• tähtäintä ja tähystysvälineitä käyttäen
• piirukolmiota käyttäen
• tunnettuja etäisyyksiä käyttäen
• osina arvioiden
• paloitellen
• puolittamalla
• parimenetelmällä
• äänen avulla

Lisäksi on opetettava yleisimmät etäisyyden virheelliseen arviointiin vaikuttavat tekijät ja niiden vaikutus. Näitä ovat esimerkiksi valaistuksen suunta välimaaston laatu ja korkeuserot tähystyspaikan ja kohteen välillä.

Olosuhteiden arvioinnissa on opetettava tuulen ja lämpötilan vaikutus luodin lentoratain sekä niiden vaikutusten kompensoiminen. Tuulen nopeuden ja suunnan määrittäminen on pitkille etäisyyksille ammuttaessa toiseksi suurin virheitä aiheuttava tekijä. Tuulen voimakkuus on opetettava arvioimaan nyrkkisäännön lisäksi myös:

• lippumenetelmällä
• osoitusmenetelmällä
• lämpöväreilyä käyttäen

Lämpötilan vaikutuksesta on opetettava ruudin lämpötilan muutosten vaikutus luodin lentorataan sekä keinot näiden vaikutusten minimoimiseksi tai huomioimiseksi.

Naamiointi, maastouttaminen, liikkuminen ja maastonkäyttö ovat taitoja, jotka mahdollistavat turvallisen siirtymisen tuliasemaan, toiminnan tuliasemissa ja irtautumisen tehtävän päätyttyä. Naamiointi sisältää henkilökohtaisen naamioinnin tehostamisen, aseen naamioinnin, naamiovärien käytön ja naamioasun valmistamisen ja käytön.

Maastouttaminen sisältää oman toiminnan jälkien ja tuliaseman naamioimisen. Myös maastouttamisen toteuttaminen vihollisen tähystyksen alaisena on opetettava.

Maastouttamisen ja naamioinnin testaaminen on myös liitettävä tarkka-ampujan kokeeseen. Paljon käytetyssä testissä ampujalle annetaan määräaika naamioitua ja hakeutua asemaan. Ampujan edetessä asemaan ja toimiessa asemassa kokeen johtaja tähystää tuliasema-aluetta koettaen paikantaa ampujaa, kokeen johtajan apulainen seuraa ampujan takaa minne tämä menee asemaan.

Mikäli ampujaa ei havaita hän ampuu laukauksen paukkupatruunalla. Mikäli ampujaa ei vieläkään havaita kokeen johtajan apulainen siirtyy viiden metrin päähän ampujasta paikkaan, jonka johtaja näkee ja ampuja ampuu paukkupatruunan. Viimeisessä vaiheessa apulainen siirtyy metrin päähän ampujasta ja tämä ampuu paukkupatruunan. Mikäli ampujaa ei vieläkään ole havaittu apulainen tarkistaa kykeneekö asemasta ampumaan tai ampuja ampuu kovan patruunan kokeen johtajan paikalle asetettuun tauluun.

Liikkuminen ja maastonkäyttö käsittävät reitinvalinnan, etenemistavat, aseen kantotavat, suojauksen ja tähystyksen järjestelyt liikuttaessa ja toiminta kohdattaessa vihollista.

Tuliaseman valinnassa ja kunnostamisessa on opetettava pika- ja varsinaisen aseman vaatimukset sekä niiden rakentaminen myös vihollisen tähystyksen alaisena. Myös valeasemien rakentaminen kuuluu tähän koulutusvaiheeseen.

Toiminta tuliasemassa sisältää tähystyksen ja suojauksen järjestelyt, tuliasemakorttien laatimisen, tulitoiminnan, irtautumisen sekä näihin liittyvän ampujin ja tähystäjän yhteistoiminnan.

Maalin valinnassa ja tunnistamisessa on koulutettava maalien yleiset tunnusmerkit, joita ovat esimerkiksi:

• vaatetus
• välineet ja varustus
• vaikutelma
• toiminta ja käyttäytyminen
• ympäristö
• muiden käyttäytyminen

Lisäksi on opetettava aseiden ja välineiden tunnistaminen äänen perusteella. Tämä sisältää paitsi tunnistamisen myös kohteen etäisyyden arvioinnin.

Maalin valinnassa on opetettava yleinen maalihierarkia ja sen soveltaminen sekä erikoiskaluston tunnistaminen. Tähän liittyy myös tiedustelukoulutusta.

Tarkka-ampujien toiminnan luonne vaatii myös lähitaistelukoulutuksen liittämistä koulutusohjelmaan Tämä parantaa taistelijoiden itseluottamusta ja fyysistä kuntoa.

Koulutus vaatii minimissään kolme kouluttajaa koulutusryhmää kohti. Tosin eräissä harjoituksissa optimaalinen kouluttajamäärä olisi kouluttaja yhtä tarkka-ampujaparia kohti. Toimiva kokonaisuus saavutetaan käyttämällä kahta pääkouluttajaa, joista toinen on ampuma ja toinen taistelukoulutuksen kouluttaja. Kolmas kouluttaja toimii apukouluttajana ja opiskelee ohessa taitoja kyetäkseen myöhemmin toimimaan pääkouluttajana.

Kolmen kouluttajan sitominen pienen osaston kouluttamiseen on melkoinen rasite joukko-osastolle. Toisaalta koulutettavien määrän kasvattaminen liian suureksi haittaa koulutustulosten saavuttamista ja vähentää mahdollisuuksia oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen. Yksi kouluttaja kykenee tehokkaasti opettamaan ja ohjaamaan noin seitsemää paria. Mikäli käytössä on apukouluttaja voidaan kerralla kouluttaa kymmentä paria.

Nykyinen sodan ajan tarve sekä sopivien ehdokkaiden vähäisyys on johtanut pieniin (3 - 4 paria/saapumiserä/joukko-osasto) koulutusryhmiin. Tällöin paras tulos saataisiin yhdistämällä eri joukko-osastojen koulutusryhmät suuremmaksi kurssiksi.

Koulutusaiheiden määrä ja vaadittava taso ei mahdollista kaiken asian opettamista yhdellä kurssilla. Eräs tehokas tapa olisi kouluttaa aiheet kolmessa osassa:

1. Erikoiskoulutuskaudella tarkka-ampujan peruskurssi 2 vkoa


• teorian perustaidot
• rata-ammunta
• maaston käyttö
• ensimmäiset taistelu- ja sovelletut ammunnat
• taistelukoulutuksen perustaidot
• tarkka-ampujan koe harjoituksena
• osumavaatimukset 300 m:n ja 600 m:n etäisyydelle kokeena

2. Harjoitteluvaihe

• yhteistoiminta joukkueen ja komppanian harjoituksissa
• tarkka-ampujan toiminta eri taistelulajeissa
• taisteluammunnat yhteistoiminnassa muiden joukkojen kanssa
• toiminta komppanian komentopaikalla
• suojelukoulutus

3. Jatkokoulutusvaihe (1-2 vkoa kurssina, loput leiri- ja sotaharjoituskauteen liittyen), erikoiskoulutuskauden loppuleiri ja sotaharjoituskausi

• erikoistaidot
• lähitaistelukoulutus
• tarkka-ampujan käyttö sissitoiminnassa
• vaativat taisteluammunnat
• vastatarkka-ampujatoiminta
• toiminta yksittäisenä tarkka-ampujana
• sovellettu toiminta komppanian tarkka-ampujapartiossa (joukkokoulutus)
• tarkka-ampujan koe

Tämä koulutusjärjestelmä mahdollistaisi jatkuvuuden koulutuksessa ja taitojen testaamisen koulutuksen loppuvaiheessa. Vaikeutena on löytää pätevää kouluttajaa harjoitteluvaiheessa kouluttamaan tarkka-ampujapartiota joukkueen ja komppanian harjoituksissa.

Tarkka-ampujakaluston kehitysnäkymiä

Raskaat tarkkuuskiväärit ovat tulleet jäädäkseen ja niiden ampumatarvikevalikoimaa ollaan laajentamassa. Suuri kaliberi mahdollistaa paitsi eri tyyppiset räjähtävät- ja sytytysluodit, myös suurinopeuksiset alikaliberiluodit. Panssarinläpäisyä tullaan myös kehittämään.

Raskaita tarkkuuskiväärejä tullaan myös jakamaan pioneerijoukoille, sillä ne soveltuvat erinomaisesti miinanraivaukseen. Pullbub-konstruktio on yleistymässä aseiden pituuden lyhentämiseksi ja painon pienentämiseksi.

Sekä pulttilukkoisia, että puoliautomaattisia aseita tullaan jatkossakin näkemään tarkka-ampujien aseina. Painon ja aseen tarkkuuden oikea tasapainottaminen tulee olemaan tulevaisuuden haaste. Nykyisin kehitys on painottunut korostamaan aseen tarkkuutta ja raskaat ratakiväärit muodostavat perustan tarkkuuskivääreitä kehitettäessä. Tämä heikentää tarkka-ampujien liikkuvuutta ja hidastaa toimintaa.

Laseretäisyysmittarien kehittyminen ja hinnan lasku (nyt myynnissä jo alle 4000 mk:n hintainen kaupallinen versio) mahdollistaa jatkossa laserien jakamisen tarkka-ampujapartioille. Tulevaisuudessa tähtäinkiikareihin tultaneen liittämään integroitu laser tai muuhun teknologiaan perustuva etäisyysmittari. Kiikareiden suurennokset ovat olleet joko 3 - 9X tai kiinteä 10X, joista kiinteä suurennos on saavuttamassa suuremman suosion.

Tähtäinkaukoputkeen tultaneen liittämään älyä sekä erilaisia sensorijärjestelmiä, jotka joko automaattisesti kompensoivat olosuhteiden vaikutuksen suoraan ristikolle tai antavat näytölle ilmoituksen muuttujien arvoista manuaalista säätöä varten. Kehittyvä kalvotekniikka tullee parantamaan tähtäinkiikareiden valovoimaa.

Pimeätoimintakapasiteetti tulee paranemaan lämpötähtäinten kehittyessä. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa ollaan tuomassa kolmannen polven lämpötähtäimiä palveluskäyttöön. Nämä soveltuvat kokonsa ja muiden ominaisuuksiensa puolesta hyvin tarkkuuskivääreihin. Valonvahvistintekniikassa erottelukyky asettaa rajoituksia tehokkaalle ampumaetäisyydelle.

Suojavälineiden ja vaatetuksen kehitys tulee myös jatkossa parantamaan tarkka-ampujien taistelukestävyyttä ja toimintakykyä. Erityisesti suojalla sään vaikutuksilta on merkitystä tarkka-ampujien suorituskykyyn.

Vastatarkka-ampujatoiminnassa ollaan keskittymässä tarkka-ampujan paikantamiseen erilaisilla tutka- ja sensorilaitteilla. Tulevaisuudessa tultaneen paikannuslaitteeseen liittämään myös asejärjestelmä, joka paikannustiedon saatuaan aloittaa automaattisesti tulituksen tarkka-ampujan aseman alueelle.

Lopuksi

Tarkka-ampujatoiminnan kukkia mahdollisuuksia ei ole täysin hyödynnetty nykyisessä taisteluteknisessä ajattelussa. Korkeateknologinen taistelukenttä tarjoaa tarkka-ampujalle runsaasti tärkeitä henkilöstö- ja kalustomaaleja, joiden tuhoamisella voidaan tehokkaasti haitata vihollisen taistelukykyä.

Tarkka-ampujilla voidaan tehostaa jalkaväkijoukkojen tulen ulottuvuutta ja tehoa kaikissa taistelulajeissa. Lisäksi tulen aloituksen yllättävyys ja tarkka-ampujataistelijaparin pieni koko maalina tekevät tarkka-ampujaparista sangen taistelukestävän elementin. Oikealla maalinvalinnalla ja oikealla maatonvalinnalla voidaan suurenkin joukon eteneminen pysäyttää tai ainakin ratkaisevasti hidastaa sitä.

Käytöstä puuttuu voimassaoleva ohjesääntö, joka käsittelisi tarkka-ampujatoimintaa ja kouluttajien ammattitaito jää perimätiedon, oman harrastuneisuuden tai mikä pahinta, sotilaskäskyn varaan. Usein tarkka-ampujakoulutus jää pelkäksi ampumakoulutukseksi ja liitetään ampumavalmennukseen, jolloin taistelukoulutuksen taidot jäävät vajavaisiksi. Tarkka-ampujien koulutuksen tehostaminen vaatisi koordinointia ja useiden joukko-osastojen yhteistoimintaa.

Teknisestä kehityksestä huolimatta tarkka-ampujan menestyminen on jatkossakin riippuvainen taistelijan henkilökohtaisista taidoista. Näitä ei kyetä kompensoimaan pelkällä kalustolla. Sen sijaan kalustolliset puutteet voidaan kyllä kompensoida koulutuksen tehokkuudella.

http://koti.japo.fi/~igor/sniper/ta/uutiset/jsartik2.html

 

[Zero The Hero]

Rs-takin käyttö varsinaiseen panssarintorjuntaan on tavallaan haihattelua. Toki kyljestä päästään bemarista ja ällistä läpi niin että heilahtaa, mutta todelliseen vqikutukseen tarvittaisiin aika monta osumaa oikeaan kohtaan. Järkevämpää on kutitella puskasta ohimarssia suorittavia viestiasemia, maasto- ja lentoratatutkia, säiliöautoja, komentovaunuja ja sen sellaista. Yksittäistä laukausta ei moottorin pöri ässä edes huomaa, ja kyllä puna nousee prikaatin tykistöpäällikölle kun kuulee että marssin aikana lentoratatutkaan on ilmestynyt mystinen reikä.

 

[pstsika]

PohTA:n sivuilta kopioitua tietoa 10 vuoden takaa.
http://koti.japo.fi/~igor/sniper/ta/kurssit.html

TA-KOULUTUSPAKETTI

Tarkka-ampujan kurssipaketti on käytössä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Vaasan maanpuolustuspiireissä.

• Koulutuspaketti jakaantuu neljään viikonloppukurssiin.
• Kurssit numeroitu 1 - 4.
• Lisäksi on kouluttajakurssi soveltuville henkilöille
• Kurssit suoritettava numerojärjestyksessä
• Yhteinen tehollinen tuntimäärä n 1-4 kursseilla 125 tuntia
• Tunneista n 90% maastoharjoituksia
• Laukausmäärä yhteensä 200-250 / oppilas
• Kurssit toteutetaan puolustusvoimien aseilla
• Tarkka-ampujatestin kulta- tai hopeamerkin suorittaneiden SA-sijoitus voidaan muuttaa tarkka-ampujaksi tai tarkka-ampuja-aliupseeriksi
• Kurssipaketin lisäksi toteutetaan paikallisosastojen järjestämiä tarkka-ampujapäiviä sekä sovellettuja kursseja.


TA 1 KURSSIN TAVOITTEENA ON, ETTÄ KOULUTETTAVAT

• hallitsevat tarkkuuskiväärin turvallisen käsittelyn ja huollon
• hallitsevat tarkka-ampujaparin muodollisen toiminnan tuliasemassa
• hallitsevat tarkka-ampujan piirukolmion käytön
• hallitsevat eri ampuma-asennot tarkkuuskiväärillä
• osaavat ampua lyhyiltä alle 300 metrin matkoilta 30 cm maaliin 90 % todennäköisyydellä
• osaavat aseen kohdistamisen
• osaavat etäisyyden ja tuulen arvioinnin
• osaavat tuliasemakortin laadinnan
• tuntevat ballistiikan peruskäsitteet
• tuntevat tarkka-ampujan varusteet ja niiden käytön
• tietävät tarkka-ampujien tehtävät eri organisaatioissa

TA 2 KURSSIN TAVOITTEENA ON, ETTÄ KOULUTETTAVAT

• hallitsevat tarkka-ampujaparin tilanteenmukaisen toiminnan tuliasemassa
• hallitsevat tuliaseman valinnan
• osaavat luodin lentoradan tähystämisen luodin turbulenssipyörteen avulla
• osaavat ampua tuntemattomalla etäisyydellä (300 - 700 m) olevaan ylävartalomaaliin 80 % todennäköisyydellä (KIV 85)
• osaavat naamioinnin ja maastouttamisen
• osaavat tarkka-ampujan eri etenemistavat ja maaston käytön
• osaavat optisten välineiden piiruisten mittojen määrittämisen
• osaavat koordinaattien- ja suunnan mittaamisen
• tietävät vaimennetun tarkkuuskiväärin käyttömahdollisuudet
• kurssin suorittamisen jälkeen voi lunastaa tarkka-ampujan hihamerkin

TA 3 KURSSIN TAVOITTEENA ON, ETTÄ KOULUTETTAVAT

• hallitsevat tuliaseman valmistamisen
• osaavat ampua tunnetulta etäisyydeltä liikkuvan ylävartalomaaliin 50 % todennäköisyydellä 150 - 300 metrin etäisyydeltä
• osaavat tulitoiminnan ja tähystämisen pimeällä
• osaavat maalin valinnan ja eri maalien tunnistamisen
• tuntevat suojautumiskeinot lämpökameroiden tähystykseltä
• tuntevat eri taisteluvälineiden heikot kohdat ja tulituspisteet
• tuntevat suojavahvuudet
• tietävät raskaan tarkkuuskiväärin käyttömahdollisuudet
• suorittavat tarkka-ampujan kokeen
• kokeen perusteella voi lunastaa kolmiportaisen koulutustasoa osoittavan hihamerkin

TA 4 KURSSIN TAVOITTEENA ON, ETTÄ KOULUTETTAVAT

• hallitsee naamioinnin, maastouttamisen ja tarkka-ampujan eri etenemistavat
• osaavat tarkka-ampujien johtamisen
• osaavat karttaan tehtävät merkit
• osaavat havaintokortin täyttämisen ja tietojen viestittämisen
• osaavat viestivälineiden käsittelyn
• osallistuvat sovellettuun harjoitukseen maaliosastoa vastaan

TA 5 KURSSIN TAVOITTEENA ON, ETTÄ KOULUTETTAVAT

• hallitsevat aseen ulkoballistiikkaan vaikuttavien tekijöiden määrittämisen
• hallitsevat tähtäimen milliradiaanisten mittojen määrittämisen
• osaavat tähtäimen säätöjen määrittämisen
• osaavat luodin lähtönopeuden mittaamisen
• osaavat käyttää ballistiikkaohjelmaa
• osaavat luodin ballistisen kertoimen määrittämisen koeammunnan perusteella
• osaavat laatia ase- ja ampumatarvikekohtaisen korjaustaulukon eri olosuhteisiin
• Kurssilaiset käyttävät omia aseita ja ampumatarvikkeita. Luodin lentorata määritetään ampumalla 300 metrin etäisyydeltä aina aseen äärikantamalle. Luodin lähtönopeudet mitataan. Ballistiikkaohjelmalla määritetään eri olosuhdetekijöiden muutosten vaikutus luodin lentorataan ja laaditään näistä korjauskortti. Kurssin oppilasmäärä on rajoitettu 20:n normaalin 40 sijasta.

TA KOULUTTAJAKURSSIN TAVOITTEENA ON, ETTÄ KOULUTETTAVAT

• hallitsevat 1-3 kursseilla opetetut asiat
• hallitsevat ammunnan johtamisen (pv:n valvoja mukana)
• osaavat oppituntien ja maastoharjoitusten pitämisen

OPPILAIDEN VALINTAKRITEERIT KOULUTTAJAKURSSILLE

• kurssit 1-3 suoritettu
• harrastuneisuus asiaan
• johtamis ja esiintymiskyky arvioitu hyväksi kursseilla
• sitoutuu koulutustehtäviin

 

[SJ]

Rs-takin käyttö varsinaiseen panssarintorjuntaan on tavallaan haihattelua. Toki kyljestä päästään bemarista ja ällistä läpi niin että heilahtaa, mutta todelliseen vqikutukseen tarvittaisiin aika monta osumaa oikeaan kohtaan. Järkevämpää on kutitella puskasta ohimarssia suorittavia viestiasemia, maasto- ja lentoratatutkia, säiliöautoja, komentovaunuja ja sen sellaista. Yksittäistä laukausta ei moottorin pöri ässä edes huomaa, ja kyllä puna nousee prikaatin tykistöpäällikölle kun kuulee että marssin aikana lentoratatutkaan on ilmestynyt mystinen reikä.

Tuossa olen toki samaa mieltä, mutta jos kyseistä aseistusta olisi käytössä "komppaniatasolla", niin miten usein noita mainitsemiasi kohteita olisi tarjolla, ellei kyseessä ole juuri sissiporukka? Siispä niiden pääasiallinen tehtävä jäisi PST:ksi. Ja niiden tehtävä luultavasti olisi silloinkin "pehmittäminen ja viimeistely".

 

[aapee]

Onko kenelläkään tietoa mitä (tähtäinkauko)putkia PV käyttää niissä vähäisissä Barrett M82/M95-kivääreissä? Kuinka tehokas suurennos ja millainen ristikko?

12.7 RSTKIV 2000, tähtäin 10x42 Hensoldt.
8.6 TKVI 2000, tähtäin Zeiss 3-12x56
TKIV Dragunov, tähtäin PSO-1 4x30
TKIV 85, tähtäin Zeiss 1,5-6x42 tai S&B 4x36

Käytössä oleva tähystyskaukoputki on Zeiss 35x60 Finndot.

Kiitos vastauksesta pstsika. Noita muita luettelemiasi putkia pääsin intissä räpläämään ja läpi tiirailemaan, mutta 12.7 RSTKIV/Barrett on sitten täysin tuntematon laite.

 

[AKE-ukki]

Muutamia juttuja mihin olen törmännyt ta-koluttamisesta ja kalustosta vuosien saatossa...
Pohjois-Karjalan Prikaati on tai oli ta-koulutuksen kehittämisen pääpaikka PV.ssä (kuinkas sitten kävikään??).
Barret tuomittiin jv/ta-käytössä sopimattomaksi(unohdettiin tarpeet esim saaristossa käydyssä tst- toiminnassa, jossa etäisyydet ovatkin jotain aivan muuta) ja ne vähät mitä on jaettiin raivaajien varastoihin (ei kouluteta) tai sitten Utiin.
TA-85 koulutuskäyttö ammunnoissa vähenee, koska sopivaa tarkkuus a-tarviketta (7,62 x 53R ) ei ole enään kovinpaljon saatavilla. (joskus wanhana aikanahan kapiaisille kuului PAK-ammuntoihin ammunnat TA-85:lla muutetuilla "kilpaversioilla" ja silloin patruunoita oli saatavilla)
TA-85 tähtäinkiikarit a'la Schmitt und Bender 4x suurentavana ja vielä ko. ristikolla... voi itku..
Dragunov joutuu Stenalle, syy ei käypä mm. ake-taistelussa (PV:n selitys) epätarkkuus ongelma johtuen a-tarvikkeesta (juu, Venäläisillä on oma tarkkuuspatruuna Dragunov:iin)

 

[Zero The Hero]

Barretin "sopimattomuus” perustuu varmaankin painoon ja hieman kyseenalaiseen mekaaniseen tarkkuuteen (1.5moa). Arvio oli varmaan että samaan tulokseen voidaan elävien maalien tuhoamisessa päästä Trg:lläkin. Materiaalin tuhoaminen ei välttämättä ollut arvioinnin keskiössä sillä "ainahan voi tilata epäsuoraa” (seikka jonka suhteen olen aika skeptinen).
7.62x53R:stä jota Tak85 syö ollaan luopumassa. Koko kaliiperi sinänsä onkin aika suomalainen erikoisuus. Aseet voisi tietysti pesittää melko pienellä vaivalla 54R -pituuteen, mutta koska asevarikot ovat millogia nykyään ei homma tapahdu enää päivätöinä, vaan jokaisesta modattavasta aseesta firma maksaa jonkin mehevän summan.
Kaartiin ollaan tiettävästi hommaamassa 7.62x51Nato pesitettyä puolimoottorikivääriä tyyliin h&k417 ja on mielenkiintoista leviääkö ase joskus hamassa tulevaisuudessa muuallekin.
On jännittävää kuinka paljon erilaisia kevyitä aseita ollaan valmiita pitämään arsenaalissa ja erilaisilla a-tarvikkeilla. Uttiin ilmeisesti hankitaan erikoisjääkäreille 5.56 rynnäkkökivääri joten sitäkin kuulaa löytynee kohta valikoimasta...

 

[setämies]

Jaa että ihan joutuu dragunov stenalle. Väitätkö että pyörisivät yhä varastoissa?
2006 tilanne oli se että uusia varusmiehiä ei koulutettu enää. Koulutuskäytössä olleet oli ammuttu horoiksi (lukuunottamatta muutamaa kuitilla ollutta) ja varastossa oleville pyssyille oli jo ampuja.

Dragunov itseasiassa oli se ase joka sytytti meikäläisen noihin kiväärihommiin. Kohdistettuna tarkka. Nopea käyttää. PSO-1 tähtäin helposti omaksuttavissa. Kevyt verrattuna TAK-85:een. Polvelta tai seistessä ammuttessa helpompi käyttää kuin TAK-85. Ei mikään aketykki 30cm:n piipulla vaan rehellinen kivääri.

 

[setämies]

Barretin "sopimattomuus” perustuu varmaankin painoon ja hieman kyseenalaiseen mekaaniseen tarkkuuteen (1.5moa). Arvio oli varmaan että samaan tulokseen voidaan elävien maalien tuhoamisessa päästä Trg:lläkin. Materiaalin tuhoaminen ei välttämättä ollut arvioinnin keskiössä sillä "ainahan voi tilata epäsuoraa” (seikka jonka suhteen olen aika skeptinen).
7.62x53R:stä jota Tak85 syö ollaan luopumassa. Koko kaliiperi sinänsä onkin aika suomalainen erikoisuus. Aseet voisi tietysti pesittää melko pienellä vaivalla 54R -pituuteen, mutta koska asevarikot ovat millogia nykyään ei homma tapahdu enää päivätöinä, vaan jokaisesta modattavasta aseesta firma maksaa jonkin mehevän summan.
Kaartiin ollaan tiettävästi hommaamassa 7.62x51Nato pesitettyä puolimoottorikivääriä tyyliin h&k417 ja on mielenkiintoista leviääkö ase joskus hamassa tulevaisuudessa muuallekin.
On jännittävää kuinka paljon erilaisia kevyitä aseita ollaan valmiita pitämään arsenaalissa ja erilaisilla a-tarvikkeilla. Uttiin ilmeisesti hankitaan erikoisjääkäreille 5.56 rynnäkkökivääri joten sitäkin kuulaa löytynee kohta valikoimasta...

Noni. Kiitti paljon zero. Tajuatko yhtään minkä myrskyn just aiheutit kommentillasi? :a-grin:

Toivottavasti nämä eivät ole niitä legendaarisia "Sitten kovassa tilanteessa teille jaettaisi..." juttuja. Se että PV ymmärtää itselataavien kiväärien merkityksen on aika kova juttu just ryhmän TA:n kannalta. Toivotan tervetulleeksi tuollaiset hankinnat merkkiin ja kaliperiin katsomatta (vaikka huhujen tasolla osoittain vielä mennäänkin).

 

[baikal]

Kaartin pyssy ei ole huhu.

 

[koponen]

Suhteessa kenttäarmeijan kokoon, paljonko on siviilissä vähintään kohtuullisesti tulitukitarkka-ampujakäyttöön soveltuvia aseita nyt ja paljonko oli 1939? Ja vieläpä, moniko on sillä tavoin rekisteröitynä, että on käyttöön otettavissa?

Entä LEMejä, katselukiikareita, maakaukoputkia jne?

Toki, kokonaismaanpuolustuksen osalta tämä ei varmastikaan ole keskiössä. Kohta varmaankin ryhdytään pitämään arveluttavana ottaa poikkeusoloissa ajoneuvoja siviilistä käyttöön...

Mutta "jalkeille" on saatavissa melkoisen varustettu porukka jos niin halutaan. Parhaassa tapauksessa jopa niin, että käyttäjä osaa jo ko. laitteen käytön oikein mallikkaasti. Vain "pommit ja tykit" pitää olla poikkeuksetta sotavaltion puolesta.

 

[pstsika]

Mikä on kohtuullisesti varustettu? Riittääkö tavallinen hirvikivääri?
Mitä tarkoittaa käyttöön ottaminen? Pakkolunastusta? Luulisi armeijalla olevan kiväärikaliiperisia aseita tarpeeksi ihan ilman mitään sosialisointejakin. Jos ei ole, niin kannattaa varmaan ostaa. Ei kenttäarmeijan aseistuksen hankkiminen voi perustua siihen, että kriisin tullen hankitaan aseistus siviileiltä.

Aseitahan tästä maasta löytyy yllin kyllin ihan kansalaisiltakin. Paljon huolestuneempi olisin siitä, että sinne aseen taakse ei löydy kyvykästä porukkaa. Ei paljon auta, että on hyvä kivääri, jos sen käyttäjä on rukkanen, joka ei osaa omatoimisesti tähtäinten säätöjä tai ei ylipäätään osaa ampua muutakuin 10 lks makuulta omaan tahtiin ja häiriön tullessa toinen jalka koukkuun.

On ihan turha antaa esim. TRG-42 kivääriä ja tuota Zeissin tähystyskaukoputkea sellaiselle, joka on ampunut viimeksi varusmiehenä. Ei se saa siitä oikeasti mitään irti, koska ei tunne laitteita. Jos tuollaisia vehkeitä joillekin annetaan, niin käyttäjien pitää osata entuudestaan käyttää niitä. Muuten se TAK-85 on ihan riittävä. Ihan sama juttu pistoolien osalta.

LEMit, kiikarit ja kaukoputket eivät ole luvanvaraista tavaraa ja Pv ei voi tietää kenellä sellaisia on ja minkä tasoisia. Noita Pv saa käyttöönsä jos niitä sille tuodaan käyttöön, mutta ei muuten, ellei sotilaspoliisi ala ratsaamaan ihmisten koteja kiikareita etsiessään.

Toistan sen mitä aiemmin olen sanonut: Pv:n tulisi rohkaista reserviläisiä hankkimaan sodan ajan varustusta omaan käyttöönsä sekä kannustaa harjoittelemaan niillä. Se on kaikkein tehokkain tapa käyttää ei-standardin mukaista kalustoa.

 

[ctg]

Mutta koponen eihän ne omat vehkeet ole niin seksikkäitä kuin firma automaattiruutat. Vitsi. Ihan totta puhut, suuren joukon pystytään nostamaan, mutta siihen ei varmaan ruveta ainakaan politiikkojen puolesta koska mitä sitten tehdään, kun sota on ohi ja kaverit on oppineet tappamaan?

Minun mielestä ei yhtään mitään.

Ja mitä tulee Barettin AM kivääriin, niin on markkinoilla muitakin puoliautomaattisia aseita, ja setämiehen kanssa olen aivan samoissa ajatuksissa siinä että dragunov on oiva soiva peli joka vieläkin sopii kentälle. Varsinkin jalkaväkiryhmä tulituki ta:n tehtäviin.

 

[setämies]

Kaartin pyssy ei ole huhu.

Tiedossa.