Valitettavan moni tuohon vaativaan pestiin asetetuista ei omaa käsitystä monien isompienkaan tukevien elimien käytöstä. Onko sitten ihme jos jonkun harvoin intin kuvioissa esiin tulleen tarkka-ampujan käyttö on lähinnä elokuvista opitun pohjalla tai unohdetaan kokonaan. Aivan kuten erikoinen työkalu jonka käyttöä ei osata jää käyttämättä monessa muussa hommassa tai sitä käytetään aivan väärin.baikal kirjoitti:
Tarkka-ampujatoiminta sekä TA-parin varusteet
- Viestiketjun aloittaja pstsika
- Aloitus PVM
pstsika
Haukka
SS: Kysy legioonalaiselta palstalta kopioitua.
K: Onko joka rykmentissä oma koulutus tarkka-ampujille vai koulutetaanko kaikki kootusti samoilla kursseilla?
V: Ensinnäkin on hyvä erotella ranskalaisten kaksi eri tarkka-ampujien tyyppiä. Tireur Precision joka toimii 7,62mm (FRF2-kivääri) kaliberilla ja Tireur d'elite joka toimii 12,7mm (PGM-kivääri) kaliberilla. Jokaiseen rykmenttiin koulutetaan tarkka-ampujia, mutta koulutus tapahtuu useimmiten kootusti useamman rykmentin kurssilaisilla. Joskus jopa normaaliarmeijan porukkaa mukana.
K: Minkälaiset pääsyvaatimukset?
Kuinka kauan kurssi kestää?
Minkälainen on tarkka-ampujan merkki legioonassa?
Toimiiko tarkka-ampujat legioonassa ryhmän, joukkueen vai komppanian puitteissa?
Yksin, parina vai useamman miehen partiona?
Koulutetaanko legioonassa tiedustelijatarkka-ampujia?
Tarkka-ampujien aseet?
Entäs ampumakoulutus yleensä, saako esim. omalla aseella harjoitella, omalla ajalla?
V: Tireur precision kurssille ei ole sinänsä muita pääsyvaatimuksia kuin hyväksi todettu ampumataito ja oma vapaaehtoisuus. Kurssi kestää muistaakseni noin neljä viikkoa. Tireur precision toimii ryhmän tai joukkueen mukana.
Tireur d'elitet valitaan parhaista tireur precision-kurssilaisista mikäli rykmentissä on miehille tarvetta. Tireur d'elite kurssi taitaa kestää toiset neljä viikkoa. Tireur d'elite toimii kahden tai kolmen hengen partiossa.
Legioonassa on mahdollisuus pyytää lupaa omaan aseeseen ja sillä harjoitteluun ampumakerhossa. Varsinaisia kaukopartiotiedustelijoita ei legioonassa ole, lähimpänä niiden toimenkuvaa kommandot. Kommandoja on kaksi porukkaa, laskuvarjokommandot 2REP:ssä ja vuoristokommandot 2REG:ssä, joilla on molemmilla omat tarkka-ampujansa.
--------------------------------------------
Kyseisten aseiden tietoja:
FR F2
- Kaliiperi 7.62x51 NATO
- Pituus 1200 mm
- Piipun pituus 650 mm
- Paino 5,3 kg tai toisen lähteen mukaan 5,8 kiloa ladattuna ja ampumavalmiina
- 10 patruunan lipas
- Tähtäin porukasta riippuen 8 kertaa suurentava APX L806 tai SCROME J8 (maavoimat), Nightforce NXS (ilmavoimat) tai Schmidt & Bender 6x42 (merivoimat).
PGM Hécate II
- Kaliiperi 12,7x99 NATO
- Pituus 1380 mm
- Piipun pituus 700 mm
- Paino 13,8 kg ilman tähtäintä
- 7 patruunan lipas
- Tähtäin SCROME LTE J10 F1 10x
Legioonalaispari, jolla aseistuksena molemmat torrakot.
K: Onko joka rykmentissä oma koulutus tarkka-ampujille vai koulutetaanko kaikki kootusti samoilla kursseilla?
V: Ensinnäkin on hyvä erotella ranskalaisten kaksi eri tarkka-ampujien tyyppiä. Tireur Precision joka toimii 7,62mm (FRF2-kivääri) kaliberilla ja Tireur d'elite joka toimii 12,7mm (PGM-kivääri) kaliberilla. Jokaiseen rykmenttiin koulutetaan tarkka-ampujia, mutta koulutus tapahtuu useimmiten kootusti useamman rykmentin kurssilaisilla. Joskus jopa normaaliarmeijan porukkaa mukana.
K: Minkälaiset pääsyvaatimukset?
Kuinka kauan kurssi kestää?
Minkälainen on tarkka-ampujan merkki legioonassa?
Toimiiko tarkka-ampujat legioonassa ryhmän, joukkueen vai komppanian puitteissa?
Yksin, parina vai useamman miehen partiona?
Koulutetaanko legioonassa tiedustelijatarkka-ampujia?
Tarkka-ampujien aseet?
Entäs ampumakoulutus yleensä, saako esim. omalla aseella harjoitella, omalla ajalla?
V: Tireur precision kurssille ei ole sinänsä muita pääsyvaatimuksia kuin hyväksi todettu ampumataito ja oma vapaaehtoisuus. Kurssi kestää muistaakseni noin neljä viikkoa. Tireur precision toimii ryhmän tai joukkueen mukana.
Tireur d'elitet valitaan parhaista tireur precision-kurssilaisista mikäli rykmentissä on miehille tarvetta. Tireur d'elite kurssi taitaa kestää toiset neljä viikkoa. Tireur d'elite toimii kahden tai kolmen hengen partiossa.
Legioonassa on mahdollisuus pyytää lupaa omaan aseeseen ja sillä harjoitteluun ampumakerhossa. Varsinaisia kaukopartiotiedustelijoita ei legioonassa ole, lähimpänä niiden toimenkuvaa kommandot. Kommandoja on kaksi porukkaa, laskuvarjokommandot 2REP:ssä ja vuoristokommandot 2REG:ssä, joilla on molemmilla omat tarkka-ampujansa.
--------------------------------------------
Kyseisten aseiden tietoja:
FR F2
- Kaliiperi 7.62x51 NATO
- Pituus 1200 mm
- Piipun pituus 650 mm
- Paino 5,3 kg tai toisen lähteen mukaan 5,8 kiloa ladattuna ja ampumavalmiina
- 10 patruunan lipas
- Tähtäin porukasta riippuen 8 kertaa suurentava APX L806 tai SCROME J8 (maavoimat), Nightforce NXS (ilmavoimat) tai Schmidt & Bender 6x42 (merivoimat).
PGM Hécate II
- Kaliiperi 12,7x99 NATO
- Pituus 1380 mm
- Piipun pituus 700 mm
- Paino 13,8 kg ilman tähtäintä
- 7 patruunan lipas
- Tähtäin SCROME LTE J10 F1 10x
Legioonalaispari, jolla aseistuksena molemmat torrakot.
Niin joo, pitää nyt mainita, että tuossa kun oli juttua Anti-Materiaali kiväärin käytöstä PST:hen, niin vissiin meidän tarpeisiin olisi parempi hommata jotakin tämän kaltaista: http://en.wikipedia.org/wiki/Milkor_MGL
En tiedä, että miten hyvä noissa 40 millin HEDP ammuksissa on se läpäisyn jälkeinen vaikutus, mutta jotenkin tuntuisi, että tuo voisi olla aika lähellä sitä ideaalista kevyttä PST -asetta (siis bmp:n puhkojaa) meidän oloihin. Sen 50 millin läpäisyn pitäisi riittää BMP:n kylkeen ja tuo Milkorin aseella saisi kerralla ampua kuudesti kertalataamisella. Kantaman luulisi olevan riittävä ainakin kessin rinnalla ja toisin kuin kessillä, niin tuolla pystyy ampumaan hieman hakutulta, kun aseessa on kuuden laukauksen rumpulipas. Tarkka-ampumisen kanssa sillä ei sitten mitään tekemistä olisikaan.
En tiedä, että miten hyvä noissa 40 millin HEDP ammuksissa on se läpäisyn jälkeinen vaikutus, mutta jotenkin tuntuisi, että tuo voisi olla aika lähellä sitä ideaalista kevyttä PST -asetta (siis bmp:n puhkojaa) meidän oloihin. Sen 50 millin läpäisyn pitäisi riittää BMP:n kylkeen ja tuo Milkorin aseella saisi kerralla ampua kuudesti kertalataamisella. Kantaman luulisi olevan riittävä ainakin kessin rinnalla ja toisin kuin kessillä, niin tuolla pystyy ampumaan hieman hakutulta, kun aseessa on kuuden laukauksen rumpulipas. Tarkka-ampumisen kanssa sillä ei sitten mitään tekemistä olisikaan.
setämies kirjoitti:
Jos ymmärsin tuon pohjan oikein, niin
Mites olis Arktisin tai Web-Texin versio?
http://www.finnrappel.fi/uusi_sivu_33.htm
Arktis tarvii erillisen hupun tai päähineen tai alunperin kai ideana on ollut käyttää alla tota Arktisin valmistamaa Sniper Smockia ja sen huppua. Web-Texissä on huppu itsessään.
Tosin jos löytyy omeplutaitoa käytettävissä niin huomattavasti halvemmalla pääsee itse tekemällä.
Mikäli taas oli ideana saada jo valmiiksi naamiomateriaalikin, niin tuohon hintaan ei varamasti sa muualta ja housut ja osat jotka ei sovi suunnitelmiin voi saksia irti ja käyttää vaikka korjausmateriaalina.
http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Metsastys/Vaatteet-ja-suojavaatteet/Ghillie-puku-46560/
AKE-ukki
Respected Leader
Komeita röllipukuja
MUTTA!
Aikojen saatossa olen päätynyt seuraavaan "rölliratkaisuun"
- sen täytyy olla nopea/helppo pukea päälle
- sitä ei TODELLAKAAN pidetä jatkuvasti päällä (vain silloin kun tilanne vaatii->mennään tuliasemaan)
- se täytyy olla "vedenkestävä" (ei siis mikään juuttikangashirvitys)
- liikkuminen helppoa
- tarvittaessa voi lisätä irto(luonnon)materiaalia lisäksi.
- halpa
Joten modasin Web-Tex rölliviitan pohjan revityillä DPM-kankaan palasilla.
MUTTA!
Aikojen saatossa olen päätynyt seuraavaan "rölliratkaisuun"
- sen täytyy olla nopea/helppo pukea päälle
- sitä ei TODELLAKAAN pidetä jatkuvasti päällä (vain silloin kun tilanne vaatii->mennään tuliasemaan)
- se täytyy olla "vedenkestävä" (ei siis mikään juuttikangashirvitys)
- liikkuminen helppoa
- tarvittaessa voi lisätä irto(luonnon)materiaalia lisäksi.
- halpa
Joten modasin Web-Tex rölliviitan pohjan revityillä DPM-kankaan palasilla.
Zero The Hero
Luutnantti
Omasta mielestäni suurin osa kuvissa esitellyistä naamiopuvuista oli aika heikkoja esityksiä... Naamioinnin taso riippuu tehtävästä ja toimintaympäristöstä joten täyshaalaria tai pukua en tyrmäisi. Monikäyttöisin on AKE-ukin mainitsema viittaratkaisu joka peittää pään, hartiat, sekä ylävartalon. Naamioviitta m/05 on ihmeellinen ratkaisu, sillä se ei riko taistelijan profiilia kuin vyötärön alapuolelta, eikä siihen voi kiinnittää luonnon materiaalia. Sitä ei voi käyttää sadeviittana tai tuulensuojana isojen kädenaukkojen takia, eikä se oikeastaan sovellu mihinkään.
koponen
Kenraali
Visuaalilta suojaan näyttää (kirjaimellisesti!) pääsevän todella monenlaisilla virityksillä. Vaikka aktiivi-infrapuna on poistunut taistelukentältä, lähi-infrapuna-alueen yleiset heijastusominaisuudet (-omituisuudet) ja lämpötähystykseltä suojautuminen ovat suurvaltavihollista vastaan minusta ne jutut, joita täytyy painottaa.
Varsinkin "takaperin taistellessa" toiminta-alueen valmistelulla pystytään aika ihmeellisiin suorituksiin.
Varsinkin "takaperin taistellessa" toiminta-alueen valmistelulla pystytään aika ihmeellisiin suorituksiin.
koponen kirjoitti:
Mietin vain tuota nykyistä mallia missä pienin ryhmäkoko, jossa on kolme jannua, niin kahdella TA:t ja yhdellä PST plus rynkky, niin homma saattaa hyvinkin toimia, varsinkin jos sitä yhtä voidaan käyttää muulin sijasta myös varmistusten tekemiseen taistelualueelle edetessä/oltaessa.
Kaukovittuilija
Kapteeni
Navy Develops LOS Software for Snipers
A software visualization tool that allows snipers to instantly determine lines of sight (LOS) in an area has been developed by the Naval Research Laboratory. It is already being used by the U.S. intelligence community and special operations forces, and has been used to plan at least one successful mission in Iraq and Afghanistan.
The software, called Sniper RT, simulates and checks LOS from any point on a 3-D map. Robert Doyle, the NRL scientist who developed the software, won’t identify the specific agencies using it. He did say the software was the result of informal discussions he had with analysts who plan sniper and reconnaissance missions.
“I asked the analysts what kinds of visual intelligence warfighters ask for,” Doyle said. “The senior analyst responded that they wanted to know what they could see from a third-floor corner window, and who could see them.”
Existing commercial software calculates LOS, but displays the results as a fan of discrete point-to-point lines that are hard to read, according to Doyle. He wanted a tool that could show LOS on entire areas of a map, and more importantly, do this in real time so that as a new point was selected, the software would quickly recalculate sight angles.
Doyle turned to a method called “ray tracing,” which he calls the only really accurate way of determining LOS. Ray tracing follows the path of light through 3-D imagery to generate very realistic graphics, but requires a lot of computing power.
Take a look at a Sniper RT visualization of some terrain around Camp Pendleton (shown above in the accompanying graphic). Areas within LOS to the pointer are marked in red. The yellow lines show where the ground is not observable, but someone standing erect would be visible. The software can also generate animations that display, for example, the LOS along the entire route that a patrol might take.
“My favorite example is a rooftop on a building that must be assaulted,” Doyle said. “If I animate the dragger to traverse the circumference of the roof, we can see every point that can be seen by any number of combatants on that roof.”
Doyle said the feedback from users has been, “this is way cool.”
Sniper RT can cover an area of about 25 square kilometers. Users can also call up displays with more information on sight angles and distances.
“The analyst can put markers on the terrain, just like you would put a pin on a map,” Doyle said. “They can also put signposts on the terrain that have information like coordinates. Click on the signpost and it shows a narrative.” The information can be saved as bookmarks of a few kilobytes each that an analyst can email, for example, to a tactical operations center in Afghanistan.
Sniper RT took about three years to develop, and so far it has seen limited use by intelligence and special operations forces. But the NRL is hoping to license and expand its use for other uses beyond sniper missions, such as planning force protection, area surveillance and planning helicopter routes.
Lähde: http://www.defensenews.com/article/20130130/TSJ01/301300024/Navy-Develops-LOS-Software-Snipers?odyssey=mod|newswell|text|FRONTPAGE|p
A software visualization tool that allows snipers to instantly determine lines of sight (LOS) in an area has been developed by the Naval Research Laboratory. It is already being used by the U.S. intelligence community and special operations forces, and has been used to plan at least one successful mission in Iraq and Afghanistan.
The software, called Sniper RT, simulates and checks LOS from any point on a 3-D map. Robert Doyle, the NRL scientist who developed the software, won’t identify the specific agencies using it. He did say the software was the result of informal discussions he had with analysts who plan sniper and reconnaissance missions.
“I asked the analysts what kinds of visual intelligence warfighters ask for,” Doyle said. “The senior analyst responded that they wanted to know what they could see from a third-floor corner window, and who could see them.”
Existing commercial software calculates LOS, but displays the results as a fan of discrete point-to-point lines that are hard to read, according to Doyle. He wanted a tool that could show LOS on entire areas of a map, and more importantly, do this in real time so that as a new point was selected, the software would quickly recalculate sight angles.
Doyle turned to a method called “ray tracing,” which he calls the only really accurate way of determining LOS. Ray tracing follows the path of light through 3-D imagery to generate very realistic graphics, but requires a lot of computing power.
Take a look at a Sniper RT visualization of some terrain around Camp Pendleton (shown above in the accompanying graphic). Areas within LOS to the pointer are marked in red. The yellow lines show where the ground is not observable, but someone standing erect would be visible. The software can also generate animations that display, for example, the LOS along the entire route that a patrol might take.
“My favorite example is a rooftop on a building that must be assaulted,” Doyle said. “If I animate the dragger to traverse the circumference of the roof, we can see every point that can be seen by any number of combatants on that roof.”
Doyle said the feedback from users has been, “this is way cool.”
Sniper RT can cover an area of about 25 square kilometers. Users can also call up displays with more information on sight angles and distances.
“The analyst can put markers on the terrain, just like you would put a pin on a map,” Doyle said. “They can also put signposts on the terrain that have information like coordinates. Click on the signpost and it shows a narrative.” The information can be saved as bookmarks of a few kilobytes each that an analyst can email, for example, to a tactical operations center in Afghanistan.
Sniper RT took about three years to develop, and so far it has seen limited use by intelligence and special operations forces. But the NRL is hoping to license and expand its use for other uses beyond sniper missions, such as planning force protection, area surveillance and planning helicopter routes.
Lähde: http://www.defensenews.com/article/20130130/TSJ01/301300024/Navy-Develops-LOS-Software-Snipers?odyssey=mod|newswell|text|FRONTPAGE|p
AKE-ukki
Respected Leader
Kun luin tuon tutkielman lävitse, tuntuu tuo omarölliviritys olevan oikeaan suuntaan.
Unohdin myös mainita, että päähineenä käytän verkolla ja kangassuikalein naamioitua lierihattua , unohtamatta luonnonmateriaalia naamioinnissa. Perusteluni lierihatun käytössä on, että silloin kuuloalueet pysyvät avoinna ja pystyy havainnoimaan ympäristöä paremmin kuin huppu päässä.
Unohdin myös mainita, että päähineenä käytän verkolla ja kangassuikalein naamioitua lierihattua , unohtamatta luonnonmateriaalia naamioinnissa. Perusteluni lierihatun käytössä on, että silloin kuuloalueet pysyvät avoinna ja pystyy havainnoimaan ympäristöä paremmin kuin huppu päässä.
Samses
Ylipäällikkö
Olisikohan tämä oikea säie myös kysymyksille tulitukitarkka-ampujan varusteista, "varsinaisten" ta:iden lisäksi?
Mehän tiedämme, että suunniteltuun alueellisten joukkojen uuteen kokoonpanoon kuuluu tulitukitarkkari jokaisessa jv-ryhmässä. (lähde: Parkkarin artikkeli Sotilasaikakauslehdessä ja intin nettisivuilla, kuva 3.)
Ymmärtäisin tulitukitarkka-ampujan henkilönä, jonka aseena on puoliautomaattinen kivääri, eikä kertalaukeava kivääri kuten "varsinaisella" ta:lla. Toisin sanoen tulituki-ta on suomenkielinen vastine termille "designated marksman". [Tai siis kertatultahan puoliautomaattikin ampuu, mutta ymmärrätte idean - siis lippaallinen ase jolla voi ampua myös suojatulta yms., ei varsinainen, harvoin ja erittäin harkittuja laukauksia kajautteleva varsinainen tarkkuuskivääri.]
Rupesin ihan mielenkiinnosta kahlaamaan intin nettisivujen kalustoesittelyä läpi sillä silmällä, että mikäköhän ase tulee tulititukita:lle, ja arvelin löytäväni Dragunovin joka olisi mielestäni aika odotettavissa oleva valinta mm. hinnan ja PKM:n kanssa yhteisen patruunan vuoksi. Siksi olin aika hämmästynyt kun huomasin paitsi, että Dragu on poistettu kalustoesittelystä kokonaan, niin ylipäätään kalustoesittelyssä ei ollut mitään kivääriä joka näin peruskiväärimiehen silmin olisi sopinut tulitukitarkkarin aseeksi. Oli vain tarkkiv 85 ja TRG.
Eli, voiko joku viisas valistaa meitä, edellyttäen että tieto ei ole turvaluokiteltua tai esim. tarjouskilpa aseesta juuri menossa, että mikä torrakko tulee tulitukita:ille? Näitä aseita, samoin kuin koulutettuja tulitukitarkkareita, tarvitaan sa-kokoonpanoon melkoinen määrä, kun puoliautomaattikivääristä tulee ryhmäkohtainen ase.
Mehän tiedämme, että suunniteltuun alueellisten joukkojen uuteen kokoonpanoon kuuluu tulitukitarkkari jokaisessa jv-ryhmässä. (lähde: Parkkarin artikkeli Sotilasaikakauslehdessä ja intin nettisivuilla, kuva 3.)
Ymmärtäisin tulitukitarkka-ampujan henkilönä, jonka aseena on puoliautomaattinen kivääri, eikä kertalaukeava kivääri kuten "varsinaisella" ta:lla. Toisin sanoen tulituki-ta on suomenkielinen vastine termille "designated marksman". [Tai siis kertatultahan puoliautomaattikin ampuu, mutta ymmärrätte idean - siis lippaallinen ase jolla voi ampua myös suojatulta yms., ei varsinainen, harvoin ja erittäin harkittuja laukauksia kajautteleva varsinainen tarkkuuskivääri.]
Rupesin ihan mielenkiinnosta kahlaamaan intin nettisivujen kalustoesittelyä läpi sillä silmällä, että mikäköhän ase tulee tulititukita:lle, ja arvelin löytäväni Dragunovin joka olisi mielestäni aika odotettavissa oleva valinta mm. hinnan ja PKM:n kanssa yhteisen patruunan vuoksi. Siksi olin aika hämmästynyt kun huomasin paitsi, että Dragu on poistettu kalustoesittelystä kokonaan, niin ylipäätään kalustoesittelyssä ei ollut mitään kivääriä joka näin peruskiväärimiehen silmin olisi sopinut tulitukitarkkarin aseeksi. Oli vain tarkkiv 85 ja TRG.
Eli, voiko joku viisas valistaa meitä, edellyttäen että tieto ei ole turvaluokiteltua tai esim. tarjouskilpa aseesta juuri menossa, että mikä torrakko tulee tulitukita:ille? Näitä aseita, samoin kuin koulutettuja tulitukitarkkareita, tarvitaan sa-kokoonpanoon melkoinen määrä, kun puoliautomaattikivääristä tulee ryhmäkohtainen ase.
T-TA:lle sopii ihan hyvin tavallista patruunaa ampuva, paremmalla optiikalla ja pitkällä piipulla varustettu rynnäkkökivääri. Mutta ei sen puoleen että eikö sekin voisi kantaa TRG:tä taikka raskasta kivääriä ala Barrett. Ja jos SCAR on tulossa kuvioihin niin siihen saa pitkää 7.62sta ampuvan mallin.