Al-Holin pidätysleirin lasten hakemisella voi olla kiire – Turkin hyökkäys Pohjois-Syyriaan uhkaa leiriä pyörittävän kurdihallinnon vakautta
UUTISET · 18.10.2019 KLO 06:31
Kuva: -
Miten on mahdollista, että suomalaisia lapsia ei ole vieläkään haettu turvaan al-Holin pahamaineiselta leiriltä Syyriasta?
Näin kysyy moni hyväsydäminen kansalainen.
Pohjois-Syyriassa on aavikolla laaja telttakaupunki, josta Ylen tv-uutiset ovat näyttäneet mustiin kaapuihin piiloutuneiden, puhdasta suomea puhuvien naisten haastatteluja. Heitä pidetään lapsineen leirillä, jonka arviolta 68 000 asukkaan joukossa on Isis-vaimoja ja -lapsia. He ovat asuneet ja oppineet asioita "Islamilaiseksi valtioksi" itseään nimittäneen äärijärjestön hallitsemilla sota-alueilla.
Moraalinen ensipuuskahdus on helppo: heti lapset koti-Suomeen tuollaisesta paikasta!
Sitten alkaa pohdinta.
Kansainvälisen humanitaarisen järjestön edustaja kysyy, mikä tämä kohu on 33 naisesta ja 11 lapsesta. Leirillä asuu tuhansia, ehkä kymmeniä tuhansia lapsia. Olemmeko vain suomalaisista huolissamme?
Niinhän se on, Suomessa.
Voisiko Suomi hakea lapset huostaan pidätysleiriltä, jota valvoo kurdihallinto? Paikka on sekava, mutta ei niin sekava, ettei sinne toimittaja pääsisi. Kai EU:n puheenjohtajamaan hallitus pystyisi samaan.
Kiire voi olla. Kurdit joutuvat siirtämään voimiaan Turkin rajalle taisteluun, joka alkoi presidentti Donald Trumpin vedettyä Yhdysvaltojen joukot Syyrian pohjoisosasta. Al-Holin pelätään suistuvan kiihkoilijoiden mielivaltaan.
Kansainvälisessa mediassa, kuten brittilehti The Guardianissa, leiristä on viime päivinä käytetty termiä tikittävä aikapommi. Isis-kalifaatissa eläneet ihmiset eivät pääse lähtemään leiriltä vapaasti.
Äärimielisten asukkaiden vankilakapina uhkaa päästää irti voimia, jotka palauttavat leirikaupunkiin Isis-vallan kauhut: omat tuomioistuimet, väkivallan ja vääräuskoisten vainoamisen.
Uutistoimisto AP:n mukaan Isis-johtaja Abu Bakr al-Bagdadi on kehottanut kannattajiaan hyökkäämään leiriin ja vapauttamaan pidetetyt.
Olot ovat ankarat jo pelkästään kuumuuden ja kulkutautien takia.
Lain mukaan Suomen kansalaisella on oikeus päästä Suomeen. Sen verran on varmaa.
Sen sijaan suomalaisella lastensuojelulla ei ole toimivaltaa eikä osaamista muiden valtioiden alueella. Ylipäätään kysymys on arka. Useat suuret valtiot ovat osallisia Syyrian sotaan: Turkki, Iran, Venäjä, Yhdysvallat.
Jos Suomi kysyy vaikkapa Venäjän viranomaisilta tukea ajatukselle, että käymme hakemassa kärsivät lapsemme pois, vihreä valo saattaa tulla.
Venäläisten jatko voisi kuitenkin kuulua: "Sopii meille, että haette lapsenne toisen itsenäisen valtion alueelta, mutta sitten mekin toimimme täsmälleen samoin. Puhutaanpa lastensuojelustanne."
Isis-äitien kuljettaminen Suomeen olisi ongelma sekin. Kansalaisten oikeustaju ja turvallisuudentunne joutuisi koetukselle.
Jos operaatio al-Holin lasten siirtämiseksi toteutuisi, kuulisimme siitä tiedotteen muodossa jälkikäteen.
Luultavasti leiriin menisivät kansalaisjärjestöjen edustajat, joiden toimista olisi etukäteen sovittava huolella leirihallinnon ja alueen sotavoimien kanssa. Jonkin luotettavan armeijan olisi turvattava avustussaattueelle kulkureitti.
Puolustusvoimilla on 80 suomalaista kouluttajaa Irakin puolella rajaa, kurdien itsehallintoalueella. Kenties tehtävä olisi mahdollista uskoa heille. Avustusjärjestöjen ja asevoimien yhteistyö ei kuitenkaan ole yksinkertaista.
Humanitaarinen työ edellyttää täydellistä puolueettomuutta ja riippumattomuutta. Näyttäytymällä sotilaiden kumppaneina avustajat vaarantavat toimintaedellytyksensä alueella.
Juuri nyt todennäköiseltä näyttää, että sotatilanne pyyhkäisee leirin yli. Silloin suomalaiset ehkä lakkaavat olemasta oma erityinen ongelmansa.
Kirjoittaja on Lännen Median yhteistuotannon päätoimittaja.
ls24.fi
UUTISET · 18.10.2019 KLO 06:31
Kuva: -
Miten on mahdollista, että suomalaisia lapsia ei ole vieläkään haettu turvaan al-Holin pahamaineiselta leiriltä Syyriasta?
Näin kysyy moni hyväsydäminen kansalainen.
Pohjois-Syyriassa on aavikolla laaja telttakaupunki, josta Ylen tv-uutiset ovat näyttäneet mustiin kaapuihin piiloutuneiden, puhdasta suomea puhuvien naisten haastatteluja. Heitä pidetään lapsineen leirillä, jonka arviolta 68 000 asukkaan joukossa on Isis-vaimoja ja -lapsia. He ovat asuneet ja oppineet asioita "Islamilaiseksi valtioksi" itseään nimittäneen äärijärjestön hallitsemilla sota-alueilla.
Moraalinen ensipuuskahdus on helppo: heti lapset koti-Suomeen tuollaisesta paikasta!
Sitten alkaa pohdinta.
Kansainvälisen humanitaarisen järjestön edustaja kysyy, mikä tämä kohu on 33 naisesta ja 11 lapsesta. Leirillä asuu tuhansia, ehkä kymmeniä tuhansia lapsia. Olemmeko vain suomalaisista huolissamme?
Niinhän se on, Suomessa.
Voisiko Suomi hakea lapset huostaan pidätysleiriltä, jota valvoo kurdihallinto? Paikka on sekava, mutta ei niin sekava, ettei sinne toimittaja pääsisi. Kai EU:n puheenjohtajamaan hallitus pystyisi samaan.
Kiire voi olla. Kurdit joutuvat siirtämään voimiaan Turkin rajalle taisteluun, joka alkoi presidentti Donald Trumpin vedettyä Yhdysvaltojen joukot Syyrian pohjoisosasta. Al-Holin pelätään suistuvan kiihkoilijoiden mielivaltaan.
Kansainvälisessa mediassa, kuten brittilehti The Guardianissa, leiristä on viime päivinä käytetty termiä tikittävä aikapommi. Isis-kalifaatissa eläneet ihmiset eivät pääse lähtemään leiriltä vapaasti.
Äärimielisten asukkaiden vankilakapina uhkaa päästää irti voimia, jotka palauttavat leirikaupunkiin Isis-vallan kauhut: omat tuomioistuimet, väkivallan ja vääräuskoisten vainoamisen.
Uutistoimisto AP:n mukaan Isis-johtaja Abu Bakr al-Bagdadi on kehottanut kannattajiaan hyökkäämään leiriin ja vapauttamaan pidetetyt.
Olot ovat ankarat jo pelkästään kuumuuden ja kulkutautien takia.
Lain mukaan Suomen kansalaisella on oikeus päästä Suomeen. Sen verran on varmaa.
Sen sijaan suomalaisella lastensuojelulla ei ole toimivaltaa eikä osaamista muiden valtioiden alueella. Ylipäätään kysymys on arka. Useat suuret valtiot ovat osallisia Syyrian sotaan: Turkki, Iran, Venäjä, Yhdysvallat.
Jos Suomi kysyy vaikkapa Venäjän viranomaisilta tukea ajatukselle, että käymme hakemassa kärsivät lapsemme pois, vihreä valo saattaa tulla.
Venäläisten jatko voisi kuitenkin kuulua: "Sopii meille, että haette lapsenne toisen itsenäisen valtion alueelta, mutta sitten mekin toimimme täsmälleen samoin. Puhutaanpa lastensuojelustanne."
Isis-äitien kuljettaminen Suomeen olisi ongelma sekin. Kansalaisten oikeustaju ja turvallisuudentunne joutuisi koetukselle.
Jos operaatio al-Holin lasten siirtämiseksi toteutuisi, kuulisimme siitä tiedotteen muodossa jälkikäteen.
Luultavasti leiriin menisivät kansalaisjärjestöjen edustajat, joiden toimista olisi etukäteen sovittava huolella leirihallinnon ja alueen sotavoimien kanssa. Jonkin luotettavan armeijan olisi turvattava avustussaattueelle kulkureitti.
Puolustusvoimilla on 80 suomalaista kouluttajaa Irakin puolella rajaa, kurdien itsehallintoalueella. Kenties tehtävä olisi mahdollista uskoa heille. Avustusjärjestöjen ja asevoimien yhteistyö ei kuitenkaan ole yksinkertaista.
Humanitaarinen työ edellyttää täydellistä puolueettomuutta ja riippumattomuutta. Näyttäytymällä sotilaiden kumppaneina avustajat vaarantavat toimintaedellytyksensä alueella.
Juuri nyt todennäköiseltä näyttää, että sotatilanne pyyhkäisee leirin yli. Silloin suomalaiset ehkä lakkaavat olemasta oma erityinen ongelmansa.
Kirjoittaja on Lännen Median yhteistuotannon päätoimittaja.
Al-Holin pidätysleirin lasten hakemisella voi olla kiire – Turkin hyökkäys Pohjois-Syyriaan uhkaa leiriä pyörittävän kurdihallinnon vakautta
Suomen hallitus ei ilmoittautunut Syyriassa al-Holin leirissä olevien lasten ja heidän äitiensä pelastajaksi. Niin sanottujen Isis-lasten kohtaloon vaikuttaa monta yllättävää asiaa, kirjoittaa Matti Posio.
ls24.fi
