Ex-sisäministeri Mykkänen arvostelee hallitusta al-Holin suomalaisten palautuspäätösten venymisestä – "Suunnitelmat olivat jo keväällä aika pitkällä"
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja entinen sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ihmettelee, miksi nykyhallitus ei ole vieläkään saanut päätettyä al-Holin leirillä olevien suomalaislasten mahdollisesta palauttamisesta tai edes tiedottanut valmistelusta.
– Kieltämättä olen vähän yllättynyt siitä, että tässä on kohta puoli vuotta kulunut siitä, kun
edellisen hallituksen aikana periaatteet linjattiin, ja ulkoministeriö ja sisäministeriö lähtivät yhdessä valmistelemaan, miten yksittäisiä lapsia voitaisiin auttaa leiriltä pois. Sen jälkeen mitään ei ole tapahtunut, Mykkänen sanoo.
– Olisin kesäkuun alussa olettanut, että kun marraskuun lähestyessä tästä olisi jo pystytty löytämään ratkaisu, joka voitaisiin tiedottaa ulospäinkin, eli onko hakuoperaatioita vai ei.
Mykkänen toimi edellisen hallituksen sisäministerinä viime keväänä, kun keskustelu Syyriassa al-Holin leirillä olevien suomalaisten naisten ja lasten auttamisesta alkoi. Hänen mukaansa jo silloin mietittiin lasten evakuointisuunnitelmaa sekä kansainvälistä yhteistyötä ja esimerkiksi joidenkin lähetystöjen käyttämistä.
– Yksityiskohtia en voi avata.
Suunnitelmat pitkällä jo keväällä
Mykkäsen mielestä tilanteen ainoa hyvä puoli on se, että suomalaisia on rajallinen määrä leirillä.
– Puhutaan muutamista kymmenistä kansalaisista, jolloin heitä pystytään resurssien puolesta tarkkailemaan ja ohjaamaan lastensuojelun piiriin. Tämän puolen osalta suunnitelmat olivat jo keväällä aika pitkällä, Mykkänen toteaa.
– Uskon että suunnitelmat ovat nyt vielä pidemmällä, että miten kuntien ja valtiollisten viranomaisten yhteistyö kulkee, jos tänne tulee ihmisiä. Heidän hakemisensa on ollut vaikeampi ja hitaampi asia.
Mykkänen toivoo, että hallituksen osapuolet ymmärtävät nyt paremmin sen, ettei helppoa ratkaisua ole.
– Kun olin keväällä hallituksessa, opposition puolelta vaadittiin monesti kaikkien lasten poishakemista heti. Se, miten tunnistukset tehdään ja luovutukset toteutetaan turvallisesti, ei ole ihan niin helppoa, Mykkänen sanoo.
–
Ymmärrän, että tiettyjä tapauksia yritetään tehdä yksittäistapauksina ja vähän vähemmällä julkisuudella. Kieltämättä tämä on silti aiheuttanut vähän epätietoisuutta, kun ei oikein saada mitään tietoa edes siitä, että eteneekö valmistelu vai ei. Olen yllättynyt, että näin pitkään on pidetty näin suljettuna tätä valmistelutilannetta.
"Ei ole syytä auttaa aikuisia palaamaan"
Kun Mykkänen toimi keväällä sisäministerinä ja maahanmuuton ministerityöryhmän puheenjohtajana, tehtiin linjaukset al-Holin leirillä olevien auttamisen lähtökohdista.
– Todettiin, ettei ole syytä auttaa aikuisia palaamaan Suomeen. Heillä on tietysti perustuslain takaama oikeus tulla Suomeen, jos heillä on osoittaa matkustusasiakirja.
– Tällaisia evakuointioperaatioita ei tehdä silloinkaan, jos suomalaiset joutuvat ulkomailla hankalaan paikkaan, jos ei ole aivan poikkeuksellinen yksittäinen tilanne. Tässä tapauksessa on menty terroristijärjestön riveihin. He ovat itse valinneet tiensä sinne.
Viime viikonloppuna Yhdysvaltain puolustusministeri Mike Pompeo sanoi, että Euroopan maiden velvollisuus on ottaa vastaan omat Syyrian leireillä olevat kansalaisensa lapsista Isis-taistelijoihin. Mykkäsen mukaan kokoomuksen kanta on sama kuin keväällä, eli ettei aikuisia pidä auttaa palaamaan Suomeen.
– Ei pidä lähteä sellaiseen, että olisimme ensimmäinen Euroopan maa, joka hakisi aikuisia. Siinä tilanteessa pyrkisi tulemaan varmasti muitakin kuin Suomen kansalaisia. Valitettavasti siinä on riskinsä miten päin tahansa, koska he voivat aiheuttaa ongelmia myös jäädessään sinne. On kohtuuton tie, jos Suomi hakisi radikalisoituneita aikuisia viranomaisvoimin. Sitä askelta kokoomus ei halua ottaa, Mykkänen kertoo.
– Kesäkuussa uusi hallitus tuntui ajattelevan vähän laajemminkin, että pitäisi pelastaa ihmisiä, mutta tuntuu, ettei asioissa ole edetty. Parempi niin, kuin että tehtäisiin jotain vaarallista, eli lähdettäisiin evakuoimaan tuntemattomia aikuisia.
Pohjoismaista yhteistyötä lasten hakemiseen
Leirillä olevien lasten kohdalla Mykkänen kannustaa Suomea hakemaan yhteistyötä Ruotsin, Tanskan ja Norjan kanssa, joilla on samoja kysymyksiä.
– Yhdessä meillä olisi enemmän resursseja ja laajempi lähetystöverkko, joiden kautta palautukset voitaisiin turvallisesti toimittaa. Lasten kohdalla on oikein myös lapsen oikeuksien sopimuksen pohjalta yrittää löytää turvallinen tapa tuoda lapsia pois leiriltä.
Mykkäsen mukaan pääongelma on se, ettei pakkohuostaanoton toimivalta ulotu Syyrian.
– Siksi hallituksellakin varmasti kestää. Suomen lainsäädännön pohjalta Suomen viranomaiset eivät voi toimeenpanna Syyriassa huostaanottoja, koska siellä ei ole olemassa lastensuojeluviranomaista, jolta voidaan pyytää virka-apua. Silloin vanhempien tai huoltajien pitäisi olla valmiita luovuttamaan lapset Suomen viranomaisille, ja henkilöt täytyy tunnistaa tarpeeksi luotettavasti.
"Ei uutta kommentoitavaa"
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi Lännen Medialle viime viikolla Berliinissä, että Syyrian sodan käänne estää suomalaisviranomaisia toimimasta toistaiseksi Al-Holin leirillä. Toimintaan alueella pitää olla selvä lupa paikalliselta hallinnolta, eikä tämä onnistu helposti sota-alueella.
Haaviston mukaan Suomi ole tehnyt päätöksiä al-Holin leirillä olevien auttamisesta, mutta Suomi on ilmoittanut kurdihallinnolle, että myös leiriläisillä on oikeus palata Suomeen, jos näihin ihmisiin ei kohdistu oikeudellisia toimia (LM 17.10.).
Lännen Media kysyi mahdollisten palautuspäätösten aikataulua sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr.), joka ilmoitti erityisavustajansa välityksellä, ettei asiassa ole uutta kommentoitavaa.
Leirillä myös orpoja suomalaislapsia
Al-Holin leirillä Syyrian kurdialueella on arviolta kymmenkunta suomalaista naista ja ehkä noin 30 suomalaislasta. Leiriläiset ovat aiemmin eläneet Isis-liikkeen alueella.
Vielä kesäkuussa uusi hallitus ei ollut keskustellut Al-Holin pakolaisleirillä olevien tilanteesta, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoi Lännen Medialle (15.6.).
Myöhemmin kesäkuussa pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi Ilta-Sanomille (25.6.), että al-Holin leirillä Syyriassa mahdollisesti elävien suomalaisten orpolasten palauttaminen takaisin Suomeen on tällä hetkellä ajankohtaisin hallituksen pöydällä oleva kysymys Isis-palautuksiin liittyen.
Syyskuussa Yle uutisoi (2.9.), että leirin suomalaisista lapsista kaksi on orpoja. Silloin pääministeri kommentoi Ylelle, että Suomi tekee leirillä asuvien lasten hyväksi sen, mikä on mahdollista "järkevällä tavalla tehdä".
”Lapsia voi kadota”
Pelastakaa lapset -järjestö arvioi viime viikolla, että alle 350 lasta on palautettu kotimaihinsa Koillis-Syyrian kolmelta leiriltä tämän vuoden aikana. Näiden lasten vanhemmilla on muun kuin Irakin tai Syyrian kansalaisuus.
Järjestö perustaa arvionsa esimerkiksi eri hallitusten virallisiin tiedonantoihin ja uutisraportteihin. Pelastakaa Lapset myös varoitti, että vallitsevassa sekasortoisessa tilanteessa ulkomaalaisten lapsia voi kadota.
Euroopan mailla ei ole yhtenäistä näkemystä siitä, tulisiko Isis-vierastaistelijoiden lapset hakea turvaan Syyrian al-Holin pakolaisleiriltä. Venäjä on pelastanut kymmeniä lapsia, kun taas Tanska on evännyt ulkomailla syntyneiltä lapsilta oikeuden maan kansalaisuuteen. (LM 15.6.)
Pelastakaa Lasten mukaan lapsista 156 on lokakuun alkuun mennessä palautettu Kazakstaniin. Eurooppaan on palautettu muun muassa 74 lasta Kosovoon, 17 Ranskaan ja 7 Ruotsiin.
Syyskuussa YK:n tarkkailijat raportoivat, että sadat lapset olivat kuolleet tauteihin ja aliravitsemukseen al-Holin leirillä, kertoi esimerkiksi New York Times. YK:n mukaan noin 70 000 ihmistä, joista suurin osa on naisia ja lapsia, elää leirillä epäinhimillisissä olosuhteissa.
Ennen lokakuun 9. päivää käynnistynyttä sotilasoperaatiota Koillis-Syyriassa on al-Holin, Ein Issan sekä Rojin leireillä ollut noin 9500 ulkomaalaista lasta. Pelastakaa Lasten arvion mukaan lähes puolet (45 %) lapsista on alle viisivuotiaita ja suurin osa (85 %) kaikista lapsista on alle 12-vuotiaita.
Suomalaisilla perustuslaillinen oikeus palata
Al-Holin pakolaisleiri alkoi täyttyä terroristijärjestö Islamilaisen valtion kalifaatissa eläneistä naisista ja lapsista keväällä sen jälkeen, kun kalifaatti romahti. Leirillä on yli 40 maan kansalaisia.
Lastensuojelun ammattilaisten mukaan YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa hakemaan lapset kiireesti turvaan Syyrian leireiltä. (LM 15.6.).
Suomella ei ole toimivaltaa Syyriassa, ja sen vuoksi esimerkiksi lasten huostaanotto on lähes mahdoton vaihtoehto. Syyriassa ei ole toimivaltaisia viranomaisia tai toimivaa hallintoa, joilta voisi pyytää viranomaisapua.
Lapsen oikeuksien sopimus määrittää, että huostaanottotilanteessa päätöstä tekemässä täytyy olla tuomioistuin.
Suomesta lähteneillä äideillä on perustuslaillinen oikeus tulla Suomeen. Tällöin Suomen viranomaiset tulisivat toimivaltaisiksi.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kynnys lapsen erottamiseen vanhemmistaan on korkea.
Leirillä olevia äitejä ei ole vielä tuomittu mistään. Suomessa rikoksesta epäillyn lapsia ei automaattisesti oteta huostaan ja sijoiteta kodin ulkopuolelle.
ls24.fi