Ranskan tilanteesta voi vetää sellaisenkin johtopäätöksen, että Ranskassa huumeiden käyttäjät saadaan pysymään pidempään hengissä kuin Suomessa. Ei välttämättä pelkkää voittoo yhteiskunnalle. Huumeongelman laajuuden mittaamiseen pitää soveltaa jotain muuta mittaria kuin narkkareiden keskimääräisen eliniän pituus. En ole tutkinut tilastoja mutta Ranskassa on marokkolaisia sen verran paljon, että veikkaan että Ranskassa huumeongemien määrä per 1000 asukasta on olennaisesti suurempi kuin Suomessa. Marokossa huumeiden käyttäminen on kulttuuria. Kulttuurilla on tapana siirtyä isäntänsä mukana uuteen uhrimaahan. Käyttäjien intressissä on levittää myymistä ja saatavuutta. Vaikka narkit saisivat aineensa (varsinaiset tai korvausaineet) valtion maksamana, käyttäminen aiheuttaa yhteiskunnalle ongelmia ja kalliita kustannuksia siitä huolimatta.
Olen ymmärtänyt että miedot huumeet aiheuttaisivat vähemmän välittömiä haittoja kuin alkoholi. Esim lihominen, krapula yms. Jos päihdyttävä vaikutus on alkoholin kanssa samansuuntainen euforia-tila, mutta välittömiä seuraamuksia on vähemmän, voisi kuvitella että käyttökertojen määrä kasvaisi. Suomalaiset ovat ahdistunutta kansaa, pimeä vuodenaika on pitkä ja säällinen toimeentulo on tiukassa. Miksi rimpuilla normikaavan mukaan (opiskelu, työ) jos ikävät fiilikset saa karkoitettua pois miedoilla huumeilla? Päihteet ja huumeet eivät tue opiskelemista ja työelämässä mukanaoloa. Pikemminkin päinvastoin.
Viimeksi muokattu:
