Tilapäisvälineet panssarintorjunnassa

Pandahki

Kapteeni
Esitteessä sanotaan TM62 ja TM72

Raikan ATMF

View attachment 28031


Tuossa tm62 ilman sytytintä.

View attachment 28032

72 sytyttimen kanssa
View attachment 28034


Eli kierteellä laitettava.

Ainakaan harjoitus telluissa laukaisin ei ole kierteellä. Jos kova on samanlainen rakenteeltaan kuin betoniversio niin ei sovi millään mittojenkaa puolesta.

Tässä "hieman" erikoinen kuva jossa laukaisin ja räjäytin näkyy. Painesytkäri ja korkki jää piiloon
View attachment 28035
Jos olisi hetki aikaa voisi tuollaisen helposti sovittaa kotimaiseen telluun. Puukko vaan esiin ja vuolemaan keskireikä TNT limpusta isommaksi.
 

elso

Kenraali
BAN
Videolinkki tietysti ja siksi tarvitaan 2 miestä. Pommeja pudottava ja jyrkempiä liikkeitä tekevä drone olisi tietysti parempi mutta siinä tulee ongelmaksi hillotus.
Kahden suunta-antennin välinen yhteys on vaikea hillottaa. Periaatteessa voisi tehdä dronen jossa on automaattisesti tiettyyn suuntaan osoittava suunta-antenni ja erillinen asetähtäin sekä kolmas mies pommittajana/ampujana mutta se ei olisi enää tilapäisväline.
On totta, että oletetulla vihollisella on EM-spektri hyvin näpeissä, ja se pääsee 1,2/2,4/5 GHz kaistoille helposti härkkimään ja siksi lähetteen pitää melko tarkkaan suunnattu. Pitää tosin muistaa, että absoluuttista kaikkien ulottuvuuksien hallintaa haetaan vain tietyillä ajanhetkillä, eikä se ole edes Venäjän kaltaiselle pelurille aina täysin mahdollista. Suuntaavuus on silti hyvä turvakeino.

Tässä Irakin valtion drone-tilapäisväline-häirintää ISISiä vastaan:

Suomessa liikkuu tällä hetkellä suhteellisen suuri joukko drone-harrastajia. Joukossa myös teknisesti valveutuneita yksilöitä. Uskoisin, että pystyisimme heittämällä parempaan kuin ainaostaan tiputtamaan pommin oletetun vihollisen yläpuolella.

Kehityssuuntia:

a) pommin tiputuksen jälkeen drone lähtee GPS-ilmanpaine-kompassi-kiihtyvyyanturi -suuntimilla kohti tukikohtaa, jonka jälkeen ohjaus siirtyy pommille jossa ontelokärki, 3 ohjainservoa ja radiolähetin-vastaanotin, (video+ohjauskomennot) , pieni videokamera. (työläs, kallis, vaatii inputtia ohjaajalta)

b) Onteloammus muutetaan ohjukseksi. Se kantaisi mukanaan RasPi-tason -rautaa hahmontunnistussoftineen, joka lentää kohti lukittua maalia (työläs, kallis)

c) Drone lennätetään suoraan onteloineen maaliin (kallis, mahdollisesti heikko komponenttien saatavuus kriisiaikana, helpoin ja nopein tapa saada tulosta)

Realistisena mahdolisuutena näen ainaosataan kohdan C, kuten Benellikin. "Ontelo-dronella" lentäminen kohti arvokasta vihollisen kulkuvälinettä on lastenleikkiä, jos videolinkki toimii.
Ongelmaksi nousee radio-lähetin vastaanottimien (2kpl), akun, moottorinohjainten (3kpl), ja moottorien menetys (väh. 3 kpl(tricopteR)) per laaki. Toisaalta, onko tuo paha menetys jos vastikkeeksi saadaan tuhottua huomattavan arvokasta vihollisen kalustoa. Joka tapauksessa tällainen toiminta vaatii myös logistista rutistusta reilunpuoleisesti.

Dronen runkoja voidaan 3D-printata jos filamenttia ja sähköä on saatavilla, niitä voidaan koota esivalmistetuista profiileista tai niitä voidaan askarrella käsityönä. Itse en ole kaupallisilla droneilla lentänyt kertaakaan. Rungot ovat olleet printattuja. Custom -runko mahdollistaa luonnollisesti ontelon saumattoman integroinnin systeemiin sekö helpottaa aeron puolesta jos maaliia kohti sojotetaan 80-160 km/h lasissa.

Ongelmaksi voi muodostua ontelon valmistus tai hankinta, koska PV:n kanta tällaiseen toimintaan on kysymysmerkki. Suhtautuminen on todennäköisesti nihkeähköä.

Pieni lisähaaste koituu myös siitä, että ontelo painaa 1-2kg. Massa luo hitautta, joka tekee osaltaan ohjauksesta haastavampaa, sekä asettaa moottorinohjaukselle, moottoreille ja akulle lisävaatimuksia.

Operatiivisella tasolla suuria ongelmia voi aiheuttaa katveet. Voi olla haastavaa saada suora näköyhteys droneen. Lisäksi jos tieto maalien sijainnista ei liiku drone-operaattoreille, homma käy ymmärrettävistä syistä kovin vaikeaksi.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg

ctg

Ylipäällikkö
Ongelmaksi voi muodostua ontelon valmistus tai hankinta, koska PV:n kanta tällaiseen toimintaan on kysymysmerkki. Suhtautuminen on todennäköisesti nihkeähköä.
Ei tarvita muuta kuin Bonuksen EFP kiekko ja droneen kiinnitettävä ontelo on valmis. Mutta lennokki ei välttämättä pyöri samanlailla kuin Bonus terminaalivaiheessa. Lennokki kuitenkin voisi olla kuljetusalustajana ja toimii täten mini miehittämättömänä pommittajana.
 

Benelli

Ylipäällikkö
On totta, että oletetulla vihollisella on EM-spektri hyvin näpeissä, ja se pääsee 1,2/2,4/5 GHz kaistoille helposti härkkimään ja siksi lähetteen pitää melko tarkkaan suunnattu. Pitää tosin muistaa, että absoluuttista kaikkien ulottuvuuksien hallintaa haetaan vain tietyillä ajanhetkillä, eikä se ole edes Venäjän kaltaiselle pelurille aina täysin mahdollista. Suuntaavuus on silti hyvä turvakeino.

Tässä Irakin valtion drone-tilapäisväline-häirintää ISISiä vastaan:

Suomessa liikkuu tällä hetkellä suhteellisen suuri joukko drone-harrastajia. Joukossa myös teknisesti valveutuneita yksilöitä. Uskoisin, että pystyisimme heittämällä parempaan kuin ainaostaan tiputtamaan pommin oletetun vihollisen yläpuolella.

Kehityssuuntia:

a) pommin tiputuksen jälkeen drone lähtee GPS-ilmanpaine-kompassi-kiihtyvyyanturi -suuntimilla kohti tukikohtaa, jonka jälkeen ohjaus siirtyy pommille jossa ontelokärki, 3 ohjainservoa ja radiolähetin-vastaanotin, (video+ohjauskomennot) , pieni videokamera. (työläs, kallis, vaatii inputtia ohjaajalta)

b) Onteloammus muutetaan ohjukseksi. Se kantaisi mukanaan RasPi-tason -rautaa hahmontunnistussoftineen, joka lentää kohti lukittua maalia (työläs, kallis)

c) Drone lennätetään suoraan onteloineen maaliin (kallis, mahdollisesti heikko komponenttien saatavuus kriisiaikana, helpoin ja nopein tapa saada tulosta)

Realistisena mahdolisuutena näen ainaosataan kohdan C, kuten Benellikin. "Ontelo-dronella" lentäminen kohti arvokasta vihollisen kulkuvälinettä on lastenleikkiä, jos videolinkki toimii.
Ongelmaksi nousee radio-lähetin vastaanottimien (2kpl), akun, moottorinohjainten (3kpl), ja moottorien menetys (väh. 3 kpl(tricopteR)) per laaki. Toisaalta, onko tuo paha menetys jos vastikkeeksi saadaan tuhottua huomattavan arvokasta vihollisen kalustoa. Joka tapauksessa tällainen toiminta vaatii myös logistista rutistusta reilunpuoleisesti.

Dronen runkoja voidaan 3D-printata jos filamenttia ja sähköä on saatavilla, niitä voidaan koota esivalmistetuista profiileista tai niitä voidaan askarrella käsityönä. Itse en ole kaupallisilla droneilla lentänyt kertaakaan. Rungot ovat olleet printattuja. Custom -runko mahdollistaa luonnollisesti ontelon saumattoman integroinnin systeemiin sekö helpottaa aeron puolesta jos maaliia kohti sojotetaan 80-160 km/h lasissa.

Ongelmaksi voi muodostua ontelon valmistus tai hankinta, koska PV:n kanta tällaiseen toimintaan on kysymysmerkki. Suhtautuminen on todennäköisesti nihkeähköä.

Pieni lisähaaste koituu myös siitä, että ontelo painaa 1-2kg. Massa luo hitautta, joka tekee osaltaan ohjauksesta haastavampaa, sekä asettaa moottorinohjaukselle, moottoreille ja akulle lisävaatimuksia.

Operatiivisella tasolla suuria ongelmia voi aiheuttaa katveet. Voi olla haastavaa saada suora näköyhteys droneen. Lisäksi jos tieto maalien sijainnista ei liiku drone-operaattoreille, homma käy ymmärrettävistä syistä kovin vaikeaksi.
Entä jos kertoisin että onteloiden valmistaminen ei ole ongelma?
 

headspace

Alikersantti
Ei pitäisi tuollaisen vastaavan kehittäminen TM-65:lle olla liian vaikeaa.
Ei olekaan kyse siitä olisiko ko. tuotteen valmistus TM-65:lle vaikeaa, vaan siitä että onko sellaiselle tuotteelle tarvetta? Perinteisen telamiinan teho järjestelmänä perustuu halpaan hintaan ja hyvään varastointikestävyyteen - eli siihen että ko. tuotetta on poikkeusoloissa suuria määriä käytössä.
 

headspace

Alikersantti
Pieni lisähaaste koituu myös siitä, että ontelo painaa 1-2kg. Massa luo hitautta, joka tekee osaltaan ohjauksesta haastavampaa, sekä asettaa moottorinohjaukselle, moottoreille ja akulle lisävaatimuksia.
Minkä kokoinen ontelolaukaus tähän sovellukseen oikeasti tarvitaan? Kranaattikonekiväärin HEDP kranaatti painaa n. 250g, KES:n onteloraketin 'taistelukärjen' paino on hieman enemmän.
 

headspace

Alikersantti
Niitä ei voi kovin syvään kaivaa, kun uskoakseni jos tavaraa on enemmän kuin sen ontelopanoksen "ontelon" täydeltä, niin läpäisy kärsii. Myöskin tuossa saattaa tulla ongelmia sen kanssa, että maali on liian lähellä ja se projektiili ei kerkeä kunnolla muodostua, joskaan en ole ihan varma kärsiikö EFP:t tuosta. Lisäksi EFP:t eivät välitä juurikaan ERA palikoista.

Mutta jos kaivat "jumppasuppilon" maahan, niin menestys lienee varma jos vain saa sen räjähtämään oikeaan aikaan.
EFP:n suunnittelussa (sen geometriaan liittyen) on olennaista mille etäisyyksille räjähdyksen muotoileman projektiilin vaikutuksen halutaan olevan parhaimmillaan. Muotoilueroja voi tutkia VP 88:n, VP 84:n ja pohjamiinan kuparikartioista. EFP:n muotoutuminen tapahtuu muutaman sadan mikrosekunnin aikana panoksen syttymisestä, ja matkana se vie "kahdesta kymmeneen" kertaa kartion halkaisijan.
 

elso

Kenraali
BAN
Minkä kokoinen ontelolaukaus tähän sovellukseen oikeasti tarvitaan? Kranaattikonekiväärin HEDP kranaatti painaa n. 250g, KES:n onteloraketin 'taistelukärjen' paino on hieman enemmän.
En ole ehtinyt noihin hirveästi tutustumaan, kyseessä oli nopeasti hihasta vedetty arvio.

Vaatimuksena lienee kaiketi, että modernin tankin katosta pitää päästä läpi.

edit: Jos ontelo saadaan 0.25kg-0.5kg sisään, niin se pienentää droneakin aika huomattavasti ja tekee siitä näppärämmän lentää (nopeammat liikkeet) ja vaikeammin havaittavan.
 

Benelli

Ylipäällikkö
Minkä kokoinen ontelolaukaus tähän sovellukseen oikeasti tarvitaan? Kranaattikonekiväärin HEDP kranaatti painaa n. 250g, KES:n onteloraketin 'taistelukärjen' paino on hieman enemmän.
Riippuu osumakohdasta ja ontelon laadusta. Noin 8 kilon nyrkkipajaontelo tuhoaa vaunun kohtalaisen luotettavasti, jos halutaan särkeä moottori niin päästään vähemmällä.
 

J0h1F

Kenraali
Ei olekaan kyse siitä olisiko ko. tuotteen valmistus TM-65:lle vaikeaa, vaan siitä että onko sellaiselle tuotteelle tarvetta? Perinteisen telamiinan teho järjestelmänä perustuu halpaan hintaan ja hyvään varastointikestävyyteen - eli siihen että ko. tuotetta on poikkeusoloissa suuria määriä käytössä.
Ja lisäksi TM 65 77 saadaan tehtyä täysin metallittomaksi, toisin kuin metallikuorinen TM 62, joka etu kuitenkin menetettäisiin, jos tuollainen ontelopanoslaukaisin asennettaisiin. Toisaalta, se ei ole yhtä suuri etu kuin jalkaväkimiinoissa, mutta kai se siltikin jonkinasteinen etu on.
 

headspace

Alikersantti
Riippuu osumakohdasta ja ontelon laadusta. Noin 8 kilon nyrkkipajaontelo tuhoaa vaunun kohtalaisen luotettavasti, jos halutaan särkeä moottori niin päästään vähemmällä.
Ehkä tälläisellä nyrkkipajakonseptilla on syytä hakea sellaista suorituskykyä jolla voidaan riittävästi vaurioittaa kohdetta, ja jätetään vaatimus tuhoamisesta pois. Tällöin vaatimukset lennokin suorituskyvystä ovat huomattavasti kevyemmät, kun taistelukärki tai pudotettava ammus voidaan tehdä huomattavasti kevyemmäksi.
 

Benelli

Ylipäällikkö
Ehkä tälläisellä nyrkkipajakonseptilla on syytä hakea sellaista suorituskykyä jolla voidaan riittävästi vaurioittaa kohdetta, ja jätetään vaatimus tuhoamisesta pois. Tällöin vaatimukset lennokin suorituskyvystä ovat huomattavasti kevyemmät, kun taistelukärki tai pudotettava ammus voidaan tehdä huomattavasti kevyemmäksi.
Käytännössä lennokin/dronen suorituskyky määrittää panoksen koon.
Pienemmät ovat ehkä parempia säiliöautojen tuhoamiseen.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Minkä kokoinen ontelolaukaus tähän sovellukseen oikeasti tarvitaan? Kranaattikonekiväärin HEDP kranaatti painaa n. 250g, KES:n onteloraketin 'taistelukärjen' paino on hieman enemmän.
Kumpikaan ei luotettavasti vaurioita taisteluvaunua.
40mm HEDP saattaa olla niin heppoinen, että edesläpäisevä osumakattoon ei aiheita suurta vauriota. Siksi isompi on parempi, vaikka ei haettaisi edes "varmaa tuhoamista".
 

Lunni

Eversti
Pieni lisähaaste koituu myös siitä, että ontelo painaa 1-2kg. Massa luo hitautta, joka tekee osaltaan ohjauksesta haastavampaa, sekä asettaa moottorinohjaukselle, moottoreille ja akulle lisävaatimuksia.

Operatiivisella tasolla suuria ongelmia voi aiheuttaa katveet. Voi olla haastavaa saada suora näköyhteys droneen. Lisäksi jos tieto maalien sijainnista ei liiku drone-operaattoreille, homma käy ymmärrettävistä syistä kovin vaikeaksi.
Jos mennään vähän nyrkkipajan ulkopuolelle, niin mitähän tuollainen quattrocopterin ja "bonuksen" hakupään ymppääminen yhteen olisi, ohjaus sitten vaikka ardupilotilla..
 

elso

Kenraali
BAN
Jos mennään vähän nyrkkipajan ulkopuolelle, niin mitähän tuollainen quattrocopterin ja "bonuksen" hakupään ymppääminen yhteen olisi, ohjaus sitten vaikka ardupilotilla..
Teknisesti tehtävissä mutta työlästä (eli hidas toimenpide). Bonuksella on lisäksi niin paljon töitä virallisen puolustajatahon toimesta, ettei integroinnissa ole mitään mieltä.

PV:ltä löytyy myös halpoja ja suht' kevyitä onteloita. Jos niitä ei riitä muille, mahdollisuuksien rajoissa on tehdä sellainen itse. Läpäisyä tarvitaan sen verran, että ontelo menee konehuoneen kohdalta taistelupanssarivaunun katosta läpi, ja aiheuttaa sen jälkeen tuhoa konehuoneessa, mikä käytännössä pysäyttää vaunun niille sijoilleen pitkäksi ajaksi.

Teoriatasolla voidaan miettiä operointimenetelmiä, jos halutaan aiheuttaa vieläkin enemmän tappioita. Pitäisikö isku suorittaa esimerkiksi 2-osaisena, jolloin ensimmäisessä aallossa lennetään kevyellä ontelolla suoraan maaliin (kamikazena), joka pysäyttää vaunun. Nopeasti sen perässä seuraa toinen aalto, jossa kuljetetaan raskaampaa onteloa, joka voidaan tiputtaa maaliin sen yläpuolelta.

Ontelopanoksen testaamista kotimaisin voimin:
 
Viimeksi muokattu:

PekkaSavo

Ylipäällikkö
b) Onteloammus muutetaan ohjukseksi. Se kantaisi mukanaan RasPi-tason -rautaa hahmontunnistussoftineen, joka lentää kohti lukittua maalia (työläs, kallis)
Raspit ei riitä tai pitäs laittaa usea semmonen.
Miten esim. Intel Realsense. Kallista.

Suomalainen maasto jossa on liikkuva kohde, sääolot sataa räntää, hankalaa on.

Lennokilla yrittäisin, laittais sen "päivystämään" muutaman sadan metrin korkeuteen. Se olis vaan tiedustelua varten ja pysyis ilmassa vähintään tunnin, lentäen automaattisesti, ei ohjata radiolla muuten kuin laskeutuminen, ehkei sitäkään. Oltava pieneen tilaan pakattava laite, siivet irti ja kuljetuksissa kovaan laatikkoon. Siihen kustannuksiltaan ja painoltaan kevyttä kohteentunnistusta. Videolinkki niin että "ei kovat tehot" vaan parempi virheenkorjaus ja antennit

Toinen lennokki, vaiko nelikopteri, olis sitten se jolla yritetään mennä vihollisen vaunusta ylhäältä päin läpi. Kahden lennokin kuvaa yhdelle operaattorille. Sama lennokki vois tehdä jotain myös muidenkin kuin panssaroitujen ajoneuvojen kanssa joten mukana kuljetettava ohjus, räjähde tai mikä onkin olisi kyettävä vaihtamaan tilanteen mukaan.

gps-häirintää ovat harjoitelleet ja se olis päällä, sotkis se omat automaatiot.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: ctg

elso

Kenraali
BAN
gps-häirintää ovat harjoitelleet ja se olis päällä, sotkis se omat automaatiot.
Korkeus voidaan mitata suht' tarkasti ilmanpaine-anturilla, jos on olemassa maareferenssi johon mitattua arvoa voidaan vertailla.

X-Y - tasossa sijainti voidaan määrittää jollain tarkkuudella asettamalla kone vaakalentoon, ottamalla kuvia suoraan alaspäin ja suorittamalla vertailuja tunnettua referenssiä vasten.

Toinen vaihtoehto X-Y -tason paikannusmääritykseen on lähettää harvakseltaan "paikannukseen soveltuvaa" CDMA-lähetettä kahdesta tunnetusta pisteestä, jolloin näihin saadaan laskettua suora etäisyys.
 
Top