On totta, että oletetulla vihollisella on EM-spektri hyvin näpeissä, ja se pääsee 1,2/2,4/5 GHz kaistoille helposti härkkimään ja siksi lähetteen pitää melko tarkkaan suunnattu. Pitää tosin muistaa, että absoluuttista kaikkien ulottuvuuksien hallintaa haetaan vain tietyillä ajanhetkillä, eikä se ole edes Venäjän kaltaiselle pelurille aina täysin mahdollista. Suuntaavuus on silti hyvä turvakeino.
Tässä Irakin valtion drone-tilapäisväline-häirintää ISISiä vastaan:
Suomessa liikkuu tällä hetkellä
suhteellisen suuri joukko drone-harrastajia. Joukossa myös teknisesti valveutuneita yksilöitä. Uskoisin, että pystyisimme heittämällä parempaan kuin ainaostaan tiputtamaan pommin oletetun vihollisen yläpuolella.
Kehityssuuntia:
a) pommin tiputuksen jälkeen drone lähtee GPS-ilmanpaine-kompassi-kiihtyvyyanturi -suuntimilla kohti tukikohtaa, jonka jälkeen ohjaus siirtyy pommille jossa ontelokärki, 3 ohjainservoa ja radiolähetin-vastaanotin, (video+ohjauskomennot) , pieni videokamera. (työläs, kallis, vaatii inputtia ohjaajalta)
b) Onteloammus muutetaan ohjukseksi. Se kantaisi mukanaan RasPi-tason -rautaa hahmontunnistussoftineen, joka lentää kohti lukittua maalia (työläs, kallis)
c) Drone lennätetään suoraan onteloineen maaliin (kallis, mahdollisesti heikko komponenttien saatavuus kriisiaikana, helpoin ja nopein tapa saada tulosta)
Realistisena mahdolisuutena näen ainaosataan kohdan C, kuten Benellikin. "Ontelo-dronella" lentäminen kohti arvokasta vihollisen kulkuvälinettä on lastenleikkiä, jos videolinkki toimii.
Ongelmaksi nousee radio-lähetin vastaanottimien (2kpl), akun, moottorinohjainten (3kpl), ja moottorien menetys (väh. 3 kpl(tricopteR)) per laaki. Toisaalta, onko tuo paha menetys jos vastikkeeksi saadaan tuhottua huomattavan arvokasta vihollisen kalustoa. Joka tapauksessa tällainen toiminta vaatii myös logistista rutistusta reilunpuoleisesti.
Dronen runkoja voidaan 3D-printata jos filamenttia ja sähköä on saatavilla, niitä voidaan koota esivalmistetuista profiileista tai niitä voidaan askarrella käsityönä. Itse en ole kaupallisilla droneilla lentänyt kertaakaan. Rungot ovat olleet printattuja. Custom -runko mahdollistaa luonnollisesti ontelon saumattoman integroinnin systeemiin sekö helpottaa aeron puolesta jos maaliia kohti sojotetaan 80-160 km/h lasissa.
Ongelmaksi voi muodostua ontelon valmistus tai hankinta, koska PV:n kanta tällaiseen toimintaan on kysymysmerkki. Suhtautuminen on todennäköisesti nihkeähköä.
Pieni lisähaaste koituu myös siitä, että ontelo painaa 1-2kg. Massa luo hitautta, joka tekee osaltaan ohjauksesta haastavampaa, sekä asettaa moottorinohjaukselle, moottoreille ja akulle lisävaatimuksia.
Operatiivisella tasolla suuria ongelmia voi aiheuttaa katveet. Voi olla haastavaa saada suora näköyhteys droneen. Lisäksi jos tieto maalien sijainnista ei liiku drone-operaattoreille, homma käy ymmärrettävistä syistä kovin vaikeaksi.