Tilapäisvälineet panssarintorjunnassa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pstsika
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Entä jos laitetaan ontelopanos tai joku muu pommi droneen jossa on takasektoriin suuntautuva suunta-antenni?
Toinen ukko tähtäisi dronea toisella suunta-antennilla samalla kun ohjaaja lentää dronen kohteeseen.

Vahva ehkä. Jos tähtäys suoritetaan ilman dronessa olevaa videolinkkiä niin tällöin tähtääminen vaikeutuu, ja tämän johdosta lentäjä/antennimies joudutaan työntämään suht' likelle tuhottavaa vaunua, mikä lisää näiden kuolemanriskiä.

Videolinkitetyllä dronella olen itsekin lennellyt, ja niillä voitaisiin pitää miehistö vähän turvallisemman etäisyyden päässä tuhottavasta kohteesta ja osuminen olisi varmempaa.

Sitten tietysti operointia kannattaisi miettiä tällaista suunnitellessa, eli lennetäänkö drone kohteeseen ontelon kanssa, vai tiputetaanko ontelo kohteen likellä.

Jälkimmäinen säästää arvokkaita komponentteja mutta tekee tietysti osumisesta vaikeampaa.
 
Vahva ehkä. Jos tähtäys suoritetaan ilman dronessa olevaa videolinkkiä niin tällöin tähtääminen vaikeutuu, ja tämän johdosta lentäjä/antennimies joudutaan työntämään suht' likelle tuhottavaa vaunua, mikä lisää näiden kuolemanriskiä.

Videolinkitetyllä dronella olen itsekin lennellyt, ja niillä voitaisiin pitää miehistö vähän turvallisemman etäisyyden päässä tuhottavasta kohteesta ja osuminen olisi varmempaa.

Sitten tietysti operointia kannattaisi miettiä tällaista suunnitellessa, eli lennetäänkö drone kohteeseen ontelon kanssa, vai tiputetaanko ontelo kohteen likellä.

Jälkimmäinen säästää arvokkaita komponentteja mutta tekee tietysti osumisesta vaikeampaa.
Videolinkki tietysti ja siksi tarvitaan 2 miestä. Pommeja pudottava ja jyrkempiä liikkeitä tekevä drone olisi tietysti parempi mutta siinä tulee ongelmaksi hillotus.
Kahden suunta-antennin välinen yhteys on vaikea hillottaa. Periaatteessa voisi tehdä dronen jossa on automaattisesti tiettyyn suuntaan osoittava suunta-antenni ja erillinen asetähtäin sekä kolmas mies pommittajana/ampujana mutta se ei olisi enää tilapäisväline.
 
En tiedä onko sallitun rajoissa mutta voidaanko käyttää merikontteja? Malleja voisi olla A, B ja C, jotka ulkoisesti näyttävät aivan samanlaisilta. Merikontin kylkeen on maalattu tarvittavilla kielillä sopivat varoitukset esim. sisältää räjähteitä, hengenvaarallinen jne.

A-malli on halvin ja nopein valmistaa sillä se ei sisällä räjähteitä ollenkaan.
B-mallissa on ovissa räjähteet, sirpalevaikutus riittää muutaman metrin päähän.
C-malli on suunniteltu räjähtämään hallitusti tiettyyn suuntaan, tuhoten panssaroidun ajoneuvon.

Merikonttien kuljettaminen onnistuu nykyisellä kalustolla ja muistaakseni PV:n traktoreillakin voidaan kuljettaa kontteja.

Olisiko taistelukaasujen levittäminen sallittua merikontilla?
 
Kylkimiinoille pitäisi kehittää hyvät autonomiset laukaisimet, esim. liikeherätteinen varustettuna ajastimella, ohiajo-laskurilla ja laukaisun viiveellä. Tämä yhdistelmä kiinnitettynä 5-6m korkeudelle puunrunkoon suunnattuna 2,5m uran keskikohdan yläpuolelle voisi olla ikävä yllätys ohiajaville panssareille ja sissi voisi olla rakentamassa jo seuraavaa tervetuliaista tai koukkaamassa muodostelman huoltokolonnaa vastaan.

Saman laukaisimen pitäisi luonnollisesti toimia helposti myös viuhkamiinan kanssa.

Mutta olishan se kiva tietää minkä ajoneuvon se miina tuhosi. Menikö siinä Elsan Corolla, maalit T-vaunun panssarista vai jotain muuta...
 
Mutta olishan se kiva tietää minkä ajoneuvon se miina tuhosi. Menikö siinä Elsan Corolla, maalit T-vaunun panssarista vai jotain muuta...

Puuhun kiinnitettävä riistakamera voisi olla keino millä saada aikaan autonomiaa. Pitäisi kuitenkin laittaa hieman enemmän prosessoritehoja ja hahmon tunnistusta hyväksikäyttämällä laukaisuja. Mutta eikö tuo ole kuitenkin Ottawan sopimuksia vastaan?
 
Puuhun kiinnitettävä riistakamera voisi olla keino millä saada aikaan autonomiaa. Pitäisi kuitenkin laittaa hieman enemmän prosessoritehoja ja hahmon tunnistusta hyväksikäyttämällä laukaisuja. Mutta eikö tuo ole kuitenkin Ottawan sopimuksia vastaan?

Voiko se räjähtää jos joku henkilö kulkee tuon näkökentän läpi?
 
Voiko se räjähtää jos joku henkilö kulkee tuon näkökentän läpi?

En usko, nuo hahmon tunnistus algoritmit ovat riittävän hyviä eroittelemaan elukan ihmisestä ja ihmisen koneesta. Riittävällä määrällä dataa tekoälylle saa opetettua vaikka mitä. Joten jos sen riistakameran ja kylkimiinan saa piilotettua sopivasti, ja ohjelmistosta ei ole valittu henkilömaaleja, niin se mitä sillä halutaan ampua pitäisi toimia ongelmitta. Tietty bugeja on aina, mutta niin kauan kun ei tarvitse kasvoja tunnistaa niin pitäisi toimia jos akussa piisaa virtaa.
 
Voiko se räjähtää jos joku henkilö kulkee tuon näkökentän läpi?

Riistakameroissa ei ole vielä tuollaisia ominaisuuksia mutta onhan noita "näkyvissä" lähiaikoina. Siis vois tunnistaa onko auto -vai elävä kohde.

Milläs akuilla tuo toimis ja kuinka kauan? Kun akut tyhjenee niin
väline olis vaaraton, ja Ottawan piiperotkin tyytyväisiä.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: ctg
Mitenkähän kylkipanokset toimisivat pohjamiinan korvikkeina tähystetysti? Naamiointi ei onnistu samalla tavalla, mutta lävistettävää rautaa olisi vähemmän ilman ERA -palikoita.
 
Mitenkähän kylkipanokset toimisivat pohjamiinan korvikkeina tähystetysti? Naamiointi ei onnistu samalla tavalla, mutta lävistettävää rautaa olisi vähemmän ilman ERA -palikoita.

Niitä ei voi kovin syvään kaivaa, kun uskoakseni jos tavaraa on enemmän kuin sen ontelopanoksen "ontelon" täydeltä, niin läpäisy kärsii. Myöskin tuossa saattaa tulla ongelmia sen kanssa, että maali on liian lähellä ja se projektiili ei kerkeä kunnolla muodostua, joskaan en ole ihan varma kärsiikö EFP:t tuosta. Lisäksi EFP:t eivät välitä juurikaan ERA palikoista.

Mutta jos kaivat "jumppasuppilon" maahan, niin menestys lienee varma jos vain saa sen räjähtämään oikeaan aikaan.
 
Hämää tuo TM 62.

eli telamiina 65 77 on vuonna 1965 suunniteltu, painevaikutteinen panssarimiina, joka on käytössä vain Suomen puolustusvoimilla. Telamiinat valmistetaan Suomessa. Alkuperäisversio TM 65:ssä käytettiin US-65 -sytytintä, joka on myöhemmin vaihdettu vuosimallin 1977 painosytyttimeen. TM 65 77:n rakenne ja toiminta perustuu suurilta osin venäläisvalmisteiseen TM 62:een.[1]
https://fi.wikipedia.org/wiki/TM_65_77


DESCRIPTION
ATMF is designed for use with the TM-62 and TM-72 series anti-tank mines to enhance their performance. It incorporates a small shaped charges to penetrate armour and thereby substantially increase the lethality of the parent mine.
https://raikka.fi/atmf/
 
Viimeksi muokattu:
TM62 on neuvostoliittolaisten suunnittelua ja ne taisivat tulla DDR jäämistöstä Suomeen. Ei niistä kovin moni ollut kuullut ennen tuota uutta kotimaista laukaisinta.
 
TM62 on neuvostoliittolaisten suunnittelua ja ne taisivat tulla DDR jäämistöstä Suomeen. Ei niistä kovin moni ollut kuullut ennen tuota uutta kotimaista laukaisinta.

Passaako tuo laukaisin TM 65: een? Kumminkin on millin isommat kierteet.
 
Viimeksi muokattu:
Passaako tuo laukaisin TM 65: een? Kumminkin on millin isommat kierteet.
Esitteessä sanotaan TM62 ja TM72

Raikan ATMF

IMG_5210-1024x683.png


Tuossa tm62 ilman sytytintä.

russian-tm-62m-anti-tank-landmine-side.jpg

72 sytyttimen kanssa
tm72russia.jpg


Eli kierteellä laitettava.

Ainakaan harjoitus telluissa laukaisin ei ole kierteellä. Jos kova on samanlainen rakenteeltaan kuin betoniversio niin ei sovi millään mittojenkaa puolesta.

Tässä "hieman" erikoinen kuva jossa laukaisin ja räjäytin näkyy. Painesytkäri ja korkki jää piiloon
40813927_731301237208166_1357393386220053375_n.jpg
 
Back
Top