Toinen maailmansota, yleinen keskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miheikki
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
sinko kirjoitti:
Parisen viikkoa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tai ehkä viikko. Taistelujen lopulta tauottua neukut etulinjassa suuttuivat sekä suomalaisille että omille ylemmilleen. Näkivät miten ohuella ja väsyneellä joukolla ja vähillä raskailla aseilla suomalaiset siinä vaiheessa pidättelivät heitä ja olivat aiheuttaneet niin raskaat menetykset kuin tiedämme.
 
tulikomento kirjoitti:
Kuitenkin kovassa maineessa, varsinkin briteissä käsittääkseni. "Wittmannin tappaja". Vaikka eikös koko konsepti ollut ihan improvisointia kun piti Shermanin runkoon saada väkisin perustykkiä (75mm) parempi pst-ase.
Klikkaa laajentaaksesi...
Firefly oli puhdas improvisointiprojekti, jonka tavoitteena oli saada 17pdr (joka oli siihen aikaan maailman paras pst-tykki) mahdollisimman äkkiä tankin torniin. Sitä tarjottiin jenkeillekin, mutta he kieltäytyivät vedoten juuri tornin ahtauteen. Sakut myös piti Fireflytä sen verran uhkana, että ohjeet meni äkkiä läpi organisaation ampua ne ensimmäisenä.

Tuota optiikasta valittamista kyllä vähän ihmettelen. Shermanin alkuperäinen 3x teleskooppitähtäin oli kohtalaisen normaali suurennos tuohon aikaan. Sakuvaunuissa oli suurennokset luokkaa 2.5-3x. Panther oli oikeastaan ensimmäinen jossa oli asetukset 2.5 ja 5.0x suurennokselle (tai Tiger, sen tähtäimestä en löytänyt tietoja), mutta Pantherin optiikassa oli sitten muuta ongelmaa. Länsirintamalla vaunujen taisteluetäisyydet oli muutenkin alle 1km, ja bocagessa taistellessa puhuttiin yleensä sadoista metreistä.

Se akuutimpi ongelma oli tietenkin, ettei alkuperäinen Shermanin teleskooppi (oli se sitten mikä tahansa variaatio) ollut tehty 17-paunaisen ballistiikalle, ja ettei APDS:ää saatu oikein sodan aikana toimimaan.
 
Puolitoistatuntinen ohjelma vuodelta 1964. 20 vuotta Normandian D-päivän jälkeen. Dwight Eisenhower keskustelee Walter Cronkiten kanssa.

 
Juttu Saksan erikoisista väestönsuojista:

www.tivi.fi

Tällaisia olivat Hitlerin nerokkaat ”betonisikarit” – niin järeä väestönsuoja, ettei ollut mitään järkeä purkaa

Pommisuojat on yleensä sijoitettu maan alle, mutta Hitlerin Saksa toimi toisin: 1930-luvun loppupuolelta alkaen huomattava osa suojista rakennettiin maan päälle. Järeiden rakennelmien purkaminen osoittautui sodan jälkeen niin työlääksi, että niille keksittiin mieluummin uutta hyötykäyttöä.
www.tivi.fi www.tivi.fi

Nimitys johtui rakennuksen kartiomaisesta muodosta, joka oli sen suojatehon salaisuus. Se oli pommittajalle hankala maali, ja lisäksi pommit liukuivat sen luiskasti viettävää seinää maan pinnalle, jossa ne vasta räjähtivät. Siellä tornin seinät olivat kaikkein paksuimmat ja suojasivat sisällä olijoita tehokkaasti.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
tulikomento kirjoitti:
80 vuotta sitten Operaatio Valkyyria. Eversti Stauffenberg oli lähellä tappaa Hitlerin. Olisiko attentaatti onnistuessaan muuttanut historiaa ?

Klikkaa laajentaaksesi...
Eurooppa ja varsinkin Saksan siviiliväestö olisi säästynyt loppusodan kauheuksilta. Lapin sotaa ei olisi käyty. Luultavasti Saksa olisi saanut pitää Königsbergin kun sitä ei oltu sotavoimin vallattu. Ehkäpä länsiliittoutuneet olisivat saaneet rautaesiripun kulkemaan linjalla Tallinna-Minsk-Kiova?
Mielenkiintoista millainen Suomen kohtalo olisi ollut, kannaksen ja syvärin suurhyokkäykset oli jo pysäytetty. Ilomantsin taistelu oli alkamaisillaan.
Jos Saksa olisi tuossa -44 loppukesän vaiheessa onnistunut sopimaan rauhan edes välttävillä ehdoilla olisiko Teheranin sopimuksella pyyhitty Lontoossa ja Washingtonissa persettä kun Stalinia ei enää olisi tarvittu itärintaman vyörytykseen?
 
Hanski kirjoitti:
Ilman jenkkien tukea Neuvostoliitto olisi todennäköisesti hävinnyt, resurssit olivat jo vuoden 1943 alussa lähes lopussa. Tosin tyhmää tykinruokaa riitti silloinkin!
Klikkaa laajentaaksesi...
Mitkä resurssit sinun mukaasi olivat jo vuoden 1943 alussa lähes lopussa.
edit. huvittavaa kyllä 43 lopulla se tykinruoka oli lopussa
 
Viimeksi muokattu:
Alppilääkäri kirjoitti:
Eurooppa ja varsinkin Saksan siviiliväestö olisi säästynyt loppusodan kauheuksilta. Lapin sotaa ei olisi käyty. Luultavasti Saksa olisi saanut pitää Königsbergin kun sitä ei oltu sotavoimin vallattu. Ehkäpä länsiliittoutuneet olisivat saaneet rautaesiripun kulkemaan linjalla Tallinna-Minsk-Kiova?
Mielenkiintoista millainen Suomen kohtalo olisi ollut, kannaksen ja syvärin suurhyokkäykset oli jo pysäytetty. Ilomantsin taistelu oli alkamaisillaan.
Jos Saksa olisi tuossa -44 loppukesän vaiheessa onnistunut sopimaan rauhan edes välttävillä ehdoilla olisiko Teheranin sopimuksella pyyhitty Lontoossa ja Washingtonissa persettä kun Stalinia ei enää olisi tarvittu itärintaman vyörytykseen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Enpä tiedä, käsittääkseni tämä Stauffenberg oli myös pohjimmiltaan jonkinlainen preussilainen "imperialisti" siinä mielessä että tietyt valtiot ja alueet hänen arvohierarkiassaan kuuluivat osaksi Saksaa eittämättä joka tapauksessa. Liittoutuneiden kanssa käytävät neuvottelut olisivat olleet kuitenkin aika sekavat lähtökohtaisesti kun tietyistä alueista joita Saksa miehitti ei oltaisi oltu valmiita luopumaan kuin toisista taas sitten oltaisiin.

Esimerkkeinä Stauffenberg käsittääkseni piti Puolaa, Itävaltaa ja Tsekkoslovakiaa osana Saksaa.

Jos Hitler olisi kuollut onnistuneen salamurhayrityksen jäljiltä tuolloin, niin varmasti myös jonkinlainen valtataistelu oltaisiin käyty natsien ylimmissä johtoportaissa päättyen siihen että joku olisi tavoitellut tuota ylintä tuolia ja sen saatuaan kenties myllertänyt valtarakenteita vastaamaan omaa näkemystään sitten. Sota olisi kuitenkin voinut aivan hyvin jatkua vaikka Göring nyt esimerkiksi olisi ottanut sen paikan. Vaikea sanoa.
 
Sigma957 kirjoitti:
Tuosta Clipper-esimerkistä ei selviä, oliko kyseessä tekninen rajoitus vai matkustajien mukavuuden liittyvä rajoitus.
Klikkaa laajentaaksesi...
Huomaa, että oli myös käytössä vain 1939-48.
en.wikipedia.org

Boeing 314 Clipper - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org
After the war, several Clippers were returned to Pan American hands. However, even before hostilities had ended, the Clipper had become obsolete. The flying boat's advantage had been that it did not require long concrete runways, but during the war many such runways had been built for heavy bombers.
New long-range airliners such as the Lockheed Constellation and Douglas DC-4 were relatively easy to fly, and did not require the extensive pilot training programs mandated for seaplane operations. One of the 314's most experienced pilots said, "We were indeed glad to change to DC-4s, and I argued daily for eliminating all flying boats. The landplanes were much safer. No one in the operations department... had any idea of the hazards of flying boat operations. The main problem now was lack of the very high level of experience and competence required of seaplane pilots."
Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta pitkän kantaman MPA-koneiden ilmestyminenhän se kai oikea syy on. Ei tarvitse enää joka puolelle lyhyemmän kantaman lentoveneitä. On kantamaa ja kiitorataa. Nykyään Global Hawk/Triton dronet ja P-8 Poseidon (737-800).
https://twitter.com/x/status/1807740539061551557
 
Viimeksi muokattu:
Lentoveneet ja vesitasot nyt vain ovat aika kömpelöitä vehkeitä ja aivan erityisesti hyvin riippuvaisia sääoloista - myrskyisään veteen ei ole asiaa. Ne vanhenivat melkeinpä tykkänään helikopterin ja suurten lentokenttien yleistymisen myötä, se pääsyy lentoveneiden käyttöönhän oli, ettei ennen toista maailmansotaa suuria kiitoratoja juuri ollut, joten lentovene oli käytännön pakko jotta valtamerilentoihin riittävä määrä polttoainetta saatiin koneeseen. WW2 jälkeen ei suuria lentoveneitä enää juuri tehty, maalentokoneilla saatiin paremmat ominaisuudet.

Puskalentäjät toki vaikkapa Kanadassa käyttävät niitä edelleen, haja-asutusalueella ei asu juuri ketään ja kun maanteitäkään ei ole, vielä vähemmän on lentokenttiä, mutta järviä on ja vähät ihmiset asuvat niiden rannoilla, joten jälleen käytännön pakko sanelee käyttötarpeen.
 
Samovarius kirjoitti:
Lentoveneet ja vesitasot nyt vain ovat aika kömpelöitä vehkeitä ja aivan erityisesti hyvin riippuvaisia sääoloista - myrskyisään veteen ei ole asiaa. Ne vanhenivat melkeinpä tykkänään helikopterin ja suurten lentokenttien yleistymisen myötä, se pääsyy lentoveneiden käyttöönhän oli, ettei ennen toista maailmansotaa suuria kiitoratoja juuri ollut, joten lentovene oli käytännön pakko jotta valtamerilentoihin riittävä määrä polttoainetta saatiin koneeseen. WW2 jälkeen ei suuria lentoveneitä enää juuri tehty, maalentokoneilla saatiin paremmat ominaisuudet.

Puskalentäjät toki vaikkapa Kanadassa käyttävät niitä edelleen, haja-asutusalueella ei asu juuri ketään ja kun maanteitäkään ei ole, vielä vähemmän on lentokenttiä, mutta järviä on ja vähät ihmiset asuvat niiden rannoilla, joten jälleen käytännön pakko sanelee käyttötarpeen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pitäisi määritellä ensin se myrsky. Eri koneiden välillä oli isoja eroja "merikelpoisuudessa". Tarkempia tietoja on aika hankala kirjallisuudesta löytää, mutta ilmeisesti ainakin Do 24 oli erittäin onnistunut "merikone".

Muistelen lukeneeni entisten Grumman HU-16-miehistöjen muisteloita, että heidän mielestään etenkin meripelastuspartiossa Albatross oli parempi kuin helikopterit, koska HU-16 oli lentomatkaltaan, toiminta-ajaltaan ja kuormauskyvyltään ylivoimainen koptereihin nähden.

Suuri tekijä heti sodanjälkeiselle maakoneiden menestyspurskeelle oli se, että sota-aikana lännessä oli rakennettu suuri määrä pitkiä kovia kenttiä raskaille pommikoneille. Melkeinpä väittäisin, että esimerkiksi Suomessa ei vielä 1940-luvulla ollut yhtään kenttää, jolta B-29 olisi voinut operoida maksimikuormilla, saatikka B-36. Eihän meillä edes Ju 88 voinut käyttää teknisesti suurimpia sallittuja lähtöpainoja. Brittien Lancaster & kumpp. olivat vielä "korpikelpoisia", mutta B-29 ei.
 
Sigma957 kirjoitti:
Pitäisi määritellä ensin se myrsky. Eri koneiden välillä oli isoja eroja "merikelpoisuudessa". Tarkempia tietoja on aika hankala kirjallisuudesta löytää, mutta ilmeisesti ainakin Do 24 oli erittäin onnistunut "merikone".
Klikkaa laajentaaksesi...

Koneissa on luonnollisesti suuriakin eroja, mutta joka tapauksessa riippuvuus sääoloista on merkittävästi suurempaa kuin helikoptereilla. Mikäli taas ei olla meripelastustehtävällä eli veteen ei tarvitse laskeutua, lentokoneeseen saadaan paremmat ominaisuudet lentämällä maista käsin. Ja mitä ankariin sääoloihin tulee, juuri silloinhan niitä meripelastuskykyjä tarvitaan.

Sigma957 kirjoitti:
Muistelen lukeneeni entisten Grumman HU-16-miehistöjen muisteloita, että heidän mielestään etenkin meripelastuspartiossa Albatross oli parempi kuin helikopterit, koska HU-16 oli lentomatkaltaan, toiminta-ajaltaan ja kuormauskyvyltään ylivoimainen koptereihin nähden.
Klikkaa laajentaaksesi...

Varmasti näin oli vielä 1940-luvulla Grummanin tullessa palvelukseen, helikopteri oli vielä uusi keksintö ja sangen vaatimaton suorituskyvyltään. Jo 1960-luvulla asia oli vallan toisin vaikkapa Sea King -perheen myötä. Raskas helikopteri edellytti kaasuturbiinin kehittymistä, toisin kuin lentovene, jolle mäntäkoneet rittivät vallan hyvin.

Sigma957 kirjoitti:
Suuri tekijä heti sodanjälkeiselle maakoneiden menestyspurskeelle oli se, että sota-aikana lännessä oli rakennettu suuri määrä pitkiä kovia kenttiä raskaille pommikoneille. Melkeinpä väittäisin, että esimerkiksi Suomessa ei vielä 1940-luvulla ollut yhtään kenttää, jolta B-29 olisi voinut operoida maksimikuormilla, saatikka B-36. Eihän meillä edes Ju 88 voinut käyttää teknisesti suurimpia sallittuja lähtöpainoja. Brittien Lancaster & kumpp. olivat vielä "korpikelpoisia", mutta B-29 ei.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juuri tätä tarkoitin, sota-aika puski lentokenttäinfraan niin suuret investoinnit ettei suurten lentoveneiden hankinta oikein enää kannattanut, maista käsin saatiin kaikkea enemmän. Suomessahan näitä suurinvestointeja ei tietenkään sota-aikana tehty, eihän Suomella ollut niitä vaativia raskaita pommikoneitakaan. USA:lla ja Britannialla oli läjäpäin, ja juuri näiden maiden välinen markkina on merkittävin transatlanttinen matkustajayhteys.

Voidaanhan tässä kenttäinfrastruktuurissa nähdä pari muutakin aaltoa, esmes 1950-luvulla monet pienemmät kiitoradat asvaltoitiin tai betonoitiin, kun syöttöliikenne syntyi ja käytettiin DC-3:sta pykälää suurempia koneita, kuten Convair Metropolitania tai jopa suihkuvetoista Caravellea. Varsinainen kasvupyrähdys nähtiin sitten vuosikymmenen vaihtuessa 1960-luvuksi, jolloin suihkuaika valtasi matkustajaliikenteenkin eikä lentokentille annettu muuta vaihteoehtoa kuin kasvaa tai näivettyä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top