Topikki Juken ihmehärveleille

[Tups]

SFC kyllä ilmoitetaan aina grammaa/hv ja Wärtsilä mainittiin laivamoottoreiden osalta siellä 163 grammaa / hv.

Ammattilaiset eivät käytä hevosvoimia muualla kuin puhuessaan "tavalliselle kansalle". Wärtsiläkään ei käytä hevosvoimia, vaan polttoaineenkulutus on ilmoitettu esimerkiksi Wärtsilä 20 -sarjan moottoreille "SFOC 185 g/kWh at ISO condition" (lähde).

winsu tuossa täsmensikin, että oikea energian yksikkö on luonnollisesti joule. Kilowattituntia käytetään varsinkin laivojen kohdalla siksi, että koneiden teho annetaan kilowateissa ja operointiaika lasketaan tunneissa.

 

[VanhaPate]

Maallikko taas ihmettelee auton moottorin sopivuutta lentokonekäytössä. Eikös lentokoneessa tarvita jonkin sortin kuivasumppujärjestelmä tolle öljylle, jos aikomuksena on lentää muutenkin kuin tasasta vaakalentoa? Ei vissiin tartte vetää kovinkaan motaa silmukkaa ja immelmannia sun muuta kuviota, kun loppuu se voitelu normaalilla järjestelmällä.

 

[Juke]

Joo eihän RediGollakaan saanut lentää taitolentoa.
Prototyyppiin jolla testataan perusasioita pikkurahalla se voisi olla ok....ja tankintappaja versioon.

 

[Juke]

Ammattilaiset eivät käytä hevosvoimia muualla kuin puhuessaan "tavalliselle kansalle". Wärtsiläkään ei käytä hevosvoimia, vaan polttoaineenkulutus on ilmoitettu esimerkiksi Wärtsilä 20 -sarjan moottoreille "SFOC 185 g/kWh at ISO condition" (lähde).

winsu tuossa täsmensikin, että oikea energian yksikkö on luonnollisesti joule. Kilowattituntia käytetään varsinkin laivojen kohdalla siksi, että koneiden teho annetaan kilowateissa ja operointiaika lasketaan tunneissa.

Tässä lienee jotain perää.



Yllä LIMBACH 550 E moottorin käyriä.

 

[Juke]

Mielestäni ilmavalvontaan ja tulevaisuuteen Ilmavoimille riittää hyvin esim. 100-200 Pöhäkkää ja 40 kalliimpaa Myräkkää. Me 262sta tehokkaammalla Pöhäkällä olisi taloudellisesti erittäin edullista lentää.

 

[Juke]

Fraktaalitasolla tutkittu PÖHÄKKÄ aka Zupa Bony !

16.05 FT pituus ja 17.4 ft kärkiväli.



Otsapinta Me-262een verrattuna on nyt 5.575 kertaa vähemmän ( otsapinnan suhdeluku ). Eli 3157 Newtonin työnnöllä voidaan olettaa laitteen liikkuvan noin 880 km/t.

Fouga Magister lenteli Oulun yllä eilen ( motivoi ).

Eli tarvittava teho on korkeintaan 990 hv.



Chaff ja flaret mahtuu nyt hyvin perärunkoon ja ne voidaan ampua ulos siististi...ja täyttää jälleen.

Myöskin tieto siitä että 2 lapainen huiska riittää on hyvä uutinen.

 

[Juke]

Täällä Stanfordissa onkin asiaa jo tutkittu..potkurikoneella kovaa; http://aero-comlab.stanford.edu/Papers/AIAA-2000-4341-839.pdf

Tekstistä päätellen Eric Ahlstrom on Boeingilla iltatöinä tämän pusannut.

 

[Tups]

Otsapinta Me-262een verrattuna on nyt 5.575 kertaa vähemmän ( otsapinnan suhdeluku ). Eli 3157 Newtonin työnnöllä voidaan olettaa laitteen liikkuvan noin 880 km/t.

Olen monesti pohtinut tätä käyttämääsi tapaa verrata lentokoneiden otsapintoja arvioidessasi ilmanvastusta. Wikipedian mukaan siipiprofiileille referenssipinta-alana käytetään tavallisesti siiven pinta-alaa (planfrom area). Rungolle näytetään käytettävän sekä poikkileikkausta että märkäpintaa. Miten esimerkiksi siipipinta-alan käyttäminen muuttaisi vastusennustettasi?

Oletko koskaan koittanut laskea koneellesi vastuskerrointa muuten kuin vertailemalla, esimerkiksi tämän avulla:

http://faculty.dwc.edu/sadraey/Chapter 3. Drag Force and its Coefficient.pdf

 

[Juke]

Olen monesti pohtinut tätä käyttämääsi tapaa verrata lentokoneiden otsapintoja arvioidessasi ilmanvastusta. Wikipedian mukaan siipiprofiileille referenssipinta-alana käytetään tavallisesti siiven pinta-alaa (planfrom area). Rungolle näytetään käytettävän sekä poikkileikkausta että märkäpintaa. Miten esimerkiksi siipipinta-alan käyttäminen muuttaisi vastusennustettasi?

Oletko koskaan koittanut laskea koneellesi vastuskerrointa muuten kuin vertailemalla, esimerkiksi tämän avulla:

http://faculty.dwc.edu/sadraey/Chapter 3. Drag Force and its Coefficient.pdf

Joo nämä asiat ovat kirkkasti tiedossa...kysymys on likiarvosta ja suuruusluokan tajuamisesta.

Poikkileikkauspinta on yleisimmin käytetty kun vastusta mitataan; https://physics.le.ac.uk/journals/index.php/pst/article/viewFile/403/242

Itse laskin blogini MAX3 koneelle vastuksen ( 0.33 sq ft ) näin; http://www.ar-5.com/condrag94.html

Luonnollisesti suuremmalla nuolimuodolla ja ohuemmalla uudemmalla profiililla saavutetaan paljon parempi coefficiency vastukselle kuin 40 luvulla Willy Messerschmittin aikaan. Muuten Willy suunnitteli vieläkin nopeampaa 262sta V-pyrstöllä...se jäi haaveeksi.



Secret Projects sitelta; http://www.secretprojects.co.uk/forum/index.php/topic,7932.0.html

Re: Messerschmitt Me 262 HG Variants
« Reply #10 on: October 09, 2009, 12:47:24 am »
Wings, wing roots, engine installation and most of the fuselage (two-thirds of the forward part) are identical to a planned later version of the Me-262 (a top speed of over 1.000 km/h was calculated with Heinkel He S 11 engines). Although a similar cockpit arrangement was chosen for some german fighter projects (Horten Ho-XIII, Lippisch P.13, Messerschmitt P. 1106) there are no original documents existent which confirm such a Me-262 project. The similar P.1106 project was terminated by Messerschmitt largely because of aerodynamical problems. Nevertheless this configuration could have contributed to an area ruling of the layout (area ruling was patented by Junkers in 1944 and rediscovered independently by Whitcomb in 1952).

Näillä muuten Me-262 olisi saavuttanut viritetyn Pöhäkän suhteellisen tehon; http://en.wikipedia.org/wiki/Heinkel_HeS_011

Tämä taas oli jo hieman nopeampi jo heti suunnittelupöydällä; http://fi.wikipedia.org/wiki/Messerschmitt_P.1101_(hävittäjä)

 

[Juke]

Jännää miten tuo valittu moottorikoko vaikuttaa lopputulemaan.

 

[Tups]

Poikkileikkauspinta on yleisimmin käytetty kun vastusta mitataan

Niin. Autoille. Vilkaisitko tuota lentokoneiden ilmanvastusta käsittelevää dokumenttia, jonka linkitin?

In an air vehiclewith a small wing area (e.g., high-speed missile), the fuselage cross-sectional area (normal to the flow) is often considered as the reference area. However, in an aircraft with a large wing, the top-view of wing; planform area (in fact gross wing area) is often assumed to be the reference area.

Lähinnä mietin, että jos etuprojektioiden pinta-alasuhde on ~5.6, niin onko siipiprofiilien pinta-alojen suhde sama? Jos ei, saatat aliarvioida ilmanvastusta.

Huomasin muuten tuosta yhdestä linkittämästäsi dokumentista seuraavan pätkän:

The small auto racing engines used had never seen continuous duty at over 500 HP and quickly overheated under race conditions where 1000 HP was needed just to be competitive.

Joku noiden automoottorien kestävyyttä lentokonekäytössä taisikin epäillä aiemmin tässä keskustelussa. Kuinka kauan nykyaikaisen suihkukoneen moottori kestää esimerkiksi jälkipolttimella lentämistä tai potkuriturbiini täyttä tehoa?

 

[Juke]

Niin. Autoille. Vilkaisitko tuota lentokoneiden ilmanvastusta käsittelevää dokumenttia, jonka linkitin?



Lähinnä mietin, että jos etuprojektioiden pinta-alasuhde on ~5.6, niin onko siipiprofiilien pinta-alojen suhde sama? Jos ei, saatat aliarvioida ilmanvastusta.

Huomasin muuten tuosta yhdestä linkittämästäsi dokumentista seuraavan pätkän:



Joku noiden automoottorien kestävyyttä lentokonekäytössä taisikin epäillä aiemmin tässä keskustelussa. Kuinka kauan nykyaikaisen suihkukoneen moottori kestää esimerkiksi jälkipolttimella lentämistä tai potkuriturbiini täyttä tehoa?

Joo hyviä huomioita olet tehnyt.

Renossa Pond Racer syttyi tuleen kun kokeiluasteella olevat keraamisia osia sisältäneet moottorit eivät kestäneet kun alettiin polttaa metanolia sylinterikammioissa. Syynä metukkaan siirtymiseen oli liian pieni polttoainemäärä siivissä/tankeissa.

Edelleen sanon että käytän referenssinä poikkipinta-alaa kun siipikuormitus on pienempi kuin muilla verrokeilla ja tiedän siksi että indusoitu vastus ei ole ainakaan suurempi. Metallilinnut painaa enemmän. Toki ilmanvastus kerrointa pitää tarkkailla yhtä aikaa..ie osat aerodynaamisesti soljuvia. Toki Me-262 siipinacellit lisäävät rajusti vastusta..kulkeehan niissä ilma sisäpuolellakin. Samoin interference vastusta tulee niistä paljon.

Sellaisen huomion tein että eräs lähde kertoi yliääni liikkumisen lisäävän huomattavasti RCS lukemaa..joten parasta pitää kaikki osat alle yliäänen.

 

[Juke]

Alkaisin väittämään, ettei tämän pienemmäksi 6.4 litran V-8:lle taistelukonetta voi tehdä.



Syy miksi Cessna 152 näkyy hyvin tutkassa näkynee tästä.

 

[Juke]

Tässä vielä kertausta sille miksi Hippiäinen projektini on mielestäni tärkeä.

Huomaa otsapinnan ero kun kone on iso !



Isompi saa painaa tyhjänä noin 9 tonnia...ja matkustajat 14 400 kg !

 

[Juke]

Nyt jos joku haluaa rakentaa 1/6 kokoisen mallin niin kohta on piirustukset olemassa ! Omakustannehintaan voin myydä halukkaille.





Aurinkoenergialentäminen on kohta yhtä arkipäiväistä kuin polkupyörällä ajaminen !

 

[Juke]

Landing gear system....saa kommentoida.



Tämä mahdollistaa kokonaan muoviset/vinyyliset ( siis yksiaineiset ) pyörät ja pienen vastuksen asvaltilla !

---
edit:

Tämä taas vie vähemmän tilaa rungossa..ja mahdollistaa oikean painopisteen !

 

[Tups]

Näinköhän viiden millin lattarauta kestää laskeutumisessa syntyviä dynaamisia kuormia? Konservatiivisilla arvoilla ja hatusta vedetyillä mitoilla jännitykset näyttäisivät olevan staattisessa tilanteessa luokkaa 400 MPa palkkiteoriaa käyttäen. Tuohon jokin dynaaminen kerroin ja varmuusmarginaali...

Suurlujuusteräksellä ehkä?

 

[Juke]

Kone pilotteineen painaa 125 kg - 180 kg...riippuen siitä kuinka paljon alitusta tulee 70 kiloon tyhjäpainossa..ja pilotti sitten maksimissaan 110 kg. 300 mm pitkä ja 60 mm leveä 5 mm paksu "jalka" luulisi siis kestävän kun rasitus lepotilassa mies kyytissä on maks 60 kg per varsi. Voidaan ottaa 6 mm lähtokohdaksi jos olet varma asiasta. G-rasitusta syntyy nimittäin aikalailla pahoissa laskuissa..esim 4 kpl. Tuplajousituksen tehtävä olisi juuri välttää sitä että suuria G-piikkejä ei synny koska kone vain +-4 G:lle mitoitettu.

Ehdottomasti suurlujuusterästä. Tai 12-18 mm lamionoitua puulaminaattia..noin 100 mm leveesti ( Aaallon jakkaran jalat ).

http://www.flyingmag.com/what-most-fuel-efficient-airplane?page=0,2

Yllä taloudellisuudesta.

 

[Tups]

Kone pilotteineen painaa...

Näillä arvoilla 30 asteen kulmassa olevalle laskutelineelle lepotilassa jännitykseksi 611 MPa.

 

[Juke]

Jalka on noin 230 mm..tarkistin ( 29 asteen kulmalla delta X vain 195 mm ). Eli noin 4 cm tynkä 1/6 koossa....ja sentin leveä ja 1 mm vahvaa rosterilevyä..varmaan kestää.

Tällinki laminoidusta puusta; http://www.homebuiltairplanes.com/forums/wood-construction/5032-laminated-wood-landing-gear.html