Topikki Juken ihmehärveleille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja crane
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Mach 4 noin 70 kilometrissä lienee ok...sieltä voisi sitten pikku tönäisyllä päästä vielä 10 kilsaa ylemmäs lentämään rakettivoimalla ja irrottamaan sen raketin..mikäli enää on tarvetta....sillä säästöä syntyy jos potkurien rpm 3000 ja etenemä 25 m / kierros päästään mach 4 lukemaan jossain 70 kmssä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ( olisi äänekäs ) koska 50 kilometrissä ilman alhaisen tiheyden ja laskeneen viskositeetin takia sonic boom ei laisinkaan esiinny..eihän Baumgartnergaan synnyttänyt shock wave ilmiötä hypyssään.

Kyllä synnytti, asiasta on kiistatonta todistusaineistoa kenen tahansa ulottuvilla. Toisekseen, avaruussukkulan sonic boom oli kuultavissa jo jossain keskilännessä sen ollessa vielä huomattavan korkealla matkalla floridaan.

Kaasujen kineettisen teorian kannalta viskositeetti nousee lämpötilan noustessa. Toisaalta paineen aiheuttama tiheyden nousu ei vaikuta viskositeettiin millään lailla. Ilman viskositeetilla ei ole mitään tekemistä keskustelun alla olevan asian kanssa. Lämpötila vaikuttaa äänennopeuteen ja on mahdollista, ettei korkeammalla kylmässä ilmassa äänennopeutta lentävän koneen nopeus olekaan enään äänennopeus maan tasan lämpötilassa. Tämä tosin ilmenee vain hyvin lähellä mach 1- nopeutta.

Laskeskellaan hieman. 9- metrisellä neljälapaisella potkurilla ja suurimmalla käytännöllisellä lapakulmalla voidaan lentää max. 680 kierroksen kierrosnopeudella. Teoreettinen maksiminopeus olisi tällöin 308km/h. Lähellä merenpinnan tasoa tuollainen potkuri antaisi huiman 160kN työntövoiman koneelle. Ongelmaksi muodostuu tehontarve, joka olisi maksimi- kierrosnopeudella noin 12500kW. Jo 35km korkeudessa työntövoima on pudonnut alle sataan kiloon.

320 kierroksella nopeus olisi 160km/h ja tehontarve edelleen 1311kW. Työntö 3630kg merenpinnan tasolla. 35km korkeudessa työntö tippuu vaivaiseen 23 kiloon. Solar impulsen 22% hyötysuhteen paneeleilla moisen tehon saaminen optimitilanteessa aurinkovakiollakin vaatisi lähes 4300m2 paneelia. Siis lähes sama, kuin koneen pituuden ja leveyden muodostama suorakulmio. Käytännössä paneelien tarve neliömäärältä olisi huomattavasti vielä lisää (sähkömoottorin hyötysuhde, auringon korkeuskulma, ilmastolliset olosuhteet). Kaikki tämä siis vain yhdellä potkurilla.

En lähde tässä kinastelemaan, miksi se max. kierrosnopeus on 680. Se asia on selitetty juurta jaksain niillä muilla foorumeilla lyhyen lukaisun perusteella. Lapojen lukumäärän muuttaminen muuttaa vain työnnön ja vaaditun tehon suhdetta. Lapakulmien säätäminen ei muuta tulosten suuruusluokkaa juurikaan. Potkurityypin vaihdolla ei myöskään ole suuruusluokkaan käytännön merkitystä.

Tuosta voidaan vetää parikin johtopäätöstä: Edes suurella potkurilla ja valtavalla teholla ei saada enään 30+km korkeudessa riittävää työntöä aikaiseksi koneelle, joka ylipäätään pystyy kantamaan voimanlähteensä mukanaan. Toiseksi, noin suurella potkurilla nopeus jäisi varsin vaatimattomaksi. Tämä on tosin tiedetty jo kauan, potkurikoneella ei voi lentää ääntä nopeammin ja noin 30km alkaa olla raja potkurikoneen ilmassa pysymiselle.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä synnytti, asiasta on kiistatonta todistusaineistoa kenen tahansa ulottuvilla. Toisekseen, avaruussukkulan sonic boom oli kuultavissa jo jossain keskilännessä sen ollessa vielä huomattavan korkealla matkalla floridaan.

Kaasujen kineettisen teorian kannalta viskositeetti nousee lämpötilan noustessa. Toisaalta paineen aiheuttama tiheyden nousu ei vaikuta viskositeettiin millään lailla. Ilman viskositeetilla ei ole mitään tekemistä keskustelun alla olevan asian kanssa. Lämpötila vaikuttaa äänennopeuteen ja on mahdollista, ettei korkeammalla kylmässä ilmassa äänennopeutta lentävän koneen nopeus olekaan enään äänennopeus maan tasan lämpötilassa. Tämä tosin ilmenee vain hyvin lähellä mach 1- nopeutta.

Laskeskellaan hieman. 9- metrisellä neljälapaisella potkurilla ja suurimmalla käytännöllisellä lapakulmalla voidaan lentää max. 680 kierroksen kierrosnopeudella. Teoreettinen maksiminopeus olisi tällöin 308km/h. Lähellä merenpinnan tasoa tuollainen potkuri antaisi huiman 160kN työntövoiman koneelle. Ongelmaksi muodostuu tehontarve, joka olisi maksimi- kierrosnopeudella noin 12500kW. Jo 35km korkeudessa työntövoima on pudonnut alle sataan kiloon.

320 kierroksella nopeus olisi 160km/h ja tehontarve edelleen 1311kW. Työntö 3630kg merenpinnan tasolla. 35km korkeudessa työntö tippuu vaivaiseen 23 kiloon. Solar impulsen 22% hyötysuhteen paneeleilla moisen tehon saaminen optimitilanteessa aurinkovakiollakin vaatisi lähes 4300m2 paneelia. Siis lähes sama, kuin koneen pituuden ja leveyden muodostama suorakulmio. Käytännössä paneelien tarve neliömäärältä olisi huomattavasti vielä lisää (sähkömoottorin hyötysuhde, auringon korkeuskulma, ilmastolliset olosuhteet). Kaikki tämä siis vain yhdellä potkurilla.

En lähde tässä kinastelemaan, miksi se max. kierrosnopeus on 680. Se asia on selitetty juurta jaksain niillä muilla foorumeilla lyhyen lukaisun perusteella. Lapojen lukumäärän muuttaminen muuttaa vain työnnön ja vaaditun tehon suhdetta. Lapakulmien säätäminen ei muuta tulosten suuruusluokkaa juurikaan. Potkurityypin vaihdolla ei myöskään ole suuruusluokkaan käytännön merkitystä.

Tuosta voidaan vetää parikin johtopäätöstä: Edes suurella potkurilla ja valtavalla teholla ei saada enään 30+km korkeudessa riittävää työntöä aikaiseksi koneelle, joka ylipäätään pystyy kantamaan voimanlähteensä mukanaan. Toiseksi, noin suurella potkurilla nopeus jäisi varsin vaatimattomaksi. Tämä on tosin tiedetty jo kauan, potkurikoneella ei voi lentää ääntä nopeammin ja noin 30km alkaa olla raja potkurikoneen ilmassa pysymiselle.


Olen valitettavasti kanssasi jyrkästi eri mieltä. Olen jopa keskustellut eläkkeellä olevan USAF everstin kanssa ( chatissä tosin ) joka lensi vaakalennossa potkurikoneella yliäänipuolella ( Thunderscreech ).

Eli kun shokkiaallot puuttuu korkealla jossa ( tämä on faktaa ) viskositeetti on alhainen voidaan lapojen pyörimisnopeus nostaa etenemällä 25 m 3000een jolloin lapojen kärkien nopeus on 4400 km/h.

Neljällä potkurilla siis äänennopeuden alla ollaan 4 x 160 kN. Onneksi 2580 m2 panelia tuottaa ( kun osa flat tyyppistä multilayer paneelia ) 1250 kW..joka onkin paltiarallaa riittävä teho.

Ohut ilma aiheuttaa sen että tehontarve ei nouse..koska kone lentää edelleen sakkauksen rajalla coffin cornerin yläpuolella ( IAS 40 mph )...toisin TAS mach 4.0 about 70 km korkealla.

Kierrosten nostaminen 6000een mahdollistaisi mach 8.5 nopeuden 80 kilsassa...johon ei tosin kannattane mennä koska kierrosnopeus olisi 6 000 rpm ( voi laakerit leikata kiinni ).

Jännää tää fyssa vai mitä....kiitos Albert Einsteinin.

Viskositeetin voi tarkastaa täältä.

http://www.engineeringtoolbox.com/standard-atmosphere-d_604.html

Baumgartner tosiaankin rikkoi äänivallin koska oli jo pudonnut pitkään yliäänipuolella korkealla...tullessaan paksumpaan ilmaan. Kyseessä ilmeisesti ns U-wave...eli soft boom. http://en.wikipedia.org/wiki/Sonic_boom

Kiva mojahdus todella alhaalla..olisko edes 8 000 metriä tuossa enää.


Ilmiö tämäkin; http://en.wikipedia.org/wiki/Mach_tuck#mediaviewer/File:Transonic_flow_patterns.svg

Sukkulan äänivallinkaksoispamaus kuullaan vasta vähän ennen laskeutumista ( 00:42 ) kun nopeus laskee...ensimmäistä pamausta ei kuulla.


Eka pamaus tapahtunee avaruudesta tullessa alas päin nopeudella 28 000 km/t tuhansien mailien päässä.

Toki heti startissa pahahtanee myös;

Jostain syystä vain shock wave näkyy ( 01:02 ) mutta erillistä pamausta ei kuule, koska kaasujen pakonopeus on jo mach 4 eli jatkuvaa yliäänisinfoniaa.

Aina winsu jos sulla on jotain ilmailuun tai lentokoneen rakentamiseen liittyviä kysymyksiä niin kysy ensin..muuten annat itsestäsi täysin amatöörin kuvan muille.

----

Shock wavesta ei ole tietoataan...myös Eustacen boom oli kuulemma vaisu.

 
Viimeksi muokattu:
Olen valitettavasti kanssasi jyrkästi eri mieltä. Olen jopa keskustellut eläkkeellä olevan USAF everstin kanssa ( chatissä tosin ) joka lensi vaakalennossa potkurikoneella yliäänipuolella ( Thunderscreech ).


Aina winsu jos sulla on jotain ilmailuun tai lentokoneen rakentamiseen liittyviä kysymyksiä niin kysy ensin..muuten annat itsestäsi täysin amatöörin kuvan muille.


Äläpä jätä Juke sellaisia detaileja kertomatta kuten,että tuo mainitsemasi kone Republic XF-84H "Thunderscreech" oli kyllä potkuriturbiinikone, mutta siinä käytettiin pakokaasuja työntövoimana ja jälkipoltinta.
Lisäksi USAF:in pilotit ei konetta lentäneet. Eikä tuolla menty yli yliäänipuolelle, vaan nopeusennätys oli mach 0.70 840km/h.

Tuo Winsun ja Tupsin mollaaminen sulta on kyllä naurettavaa. Sulla kun nuo perustelut ja selitykset tempoilee vähän väliä suuntaan jos toiseen. UGH
 
Jaa sä koet sen niinpäin.

Okei winsu ja tups auttavat kovasti koska epäilevät kaikkea mitä sanon ja koetan heille välittää..ikäänkuin ymmärrystä lentämisestä, jota he eivät halua ottaa vastaa. Tups ihan oikeeesti auttaa tuomalla validia dataa kehiin. Winsulla ei ole koskaan mitään positiivista inputtia...ainakaan tähän mennessä.

Eli siis everstin arvoinen USAF lentäjä valehteli mulle päin naamaa. Onhan se mahdollista. Varmaankaan eivät nuo koelentäjät saa koskaan siirtoa USAFiin..vaan kuolevat koneen puikkoihin aina ns koelentäjinä ilman sotilasarvoa.

Koneita oli 3 joista kahta lensi vain 2 koelentäjää; http://www.enginehistory.org/Allison/XF-84Propulsion.html

Tuo potkurin rpm 2100 vaikuttaa pieneltä...siipikuormitus oli 400 kg/m2 joten tuskin kovin korkealle pääsivät sillä ?

http://en.wikipedia.org/wiki/Republic_XF-84H

Huom. muuten TU-95 potkurinlavat ( kärjet ) ovat aina yliäänipuolella.
 
Viimeksi muokattu:
Jaa sä koet sen niinpäin.

Eli siis everstin arvoinen USAF lentäjä valehteli mulle päin naamaa. Onhan se mahdollista. Varmaankaan eivät nuo koelentäjät saa koskaan siirtoa USAFiin..vaan kuolevat koneen puikkoihin aina ns koelentäjinä ilman sotilasarvoa.

Huom. muuten TU-95 potkurinlavat ( kärjet ) ovat aina yliäänipuolella.

Joo mie koen sen näinpäin.
Koelentäjät on yleensä tehtaiden väkeä entisiä ilmavoimien/laivaston lentäjiä. Mistäpä tuon tietää, nytkään ole ko sinun sana tästä.
Potkurin lavat joo, muttei se tehe koneesta yliäänikonetta vaikka lapa pyöriiki yliäänisenä! Eihän matkustajakoneetkaan ole, vaikka joku ahtimen siipi pyörii yliäänisenä.

Ihan tosi Juke, sinun juttuja pitää lukea aika tarkalla suurennuslasilla kun faktat sekottuu omiin kuvitelmiin ja ideoihin vähän väliä.
 
Joo mie koen sen näinpäin.
Koelentäjät on yleensä tehtaiden väkeä entisiä ilmavoimien/laivaston lentäjiä. Mistäpä tuon tietää, nytkään ole ko sinun sana tästä.
Potkurin lavat joo, muttei se tehe koneesta yliäänikonetta vaikka lapa pyöriiki yliäänisenä! Eihän matkustajakoneetkaan ole, vaikka joku ahtimen siipi pyörii yliäänisenä.

Ihan tosi Juke, sinun juttuja pitää lukea aika tarkalla suurennuslasilla kun faktat sekottuu omiin kuvitelmiin ja ideoihin vähän väliä.


Ei kyllä olen aivan vakavissani....olen tehnyt valtavasti töitä 2007 jälkeen jotta aurinkoenergialla lentämisestä tulisi arkipäivää puukomposiiteilla ja tällaista sontaa mitä säkin nyt heität tulee koko ajan.

Tämä eversti ei vastannut kun kysyin, että oliko potkuri lepuutettuna ja kone syöksyssä....nimittäin arvelen asian olleen niin.

Huomaa muuten, että koneella saavutettiin 14 800 m korkeus..ei ihan joka potkurikoneella sinne mennäkkään tuolla siipikuormituksella.

Mulla ei myöskään ole pätkääkään fiktiota mukana.

NASA saitilla taannoin laskettiin että lentäminen 80 km korkeudessa on mahdollista ( siis teorissa ). Tosin sukkula painelee siitä korkeudesta läpi kovasti kuumentuen.

Merkillepantavaa on että ainoa lentokone joka käyttää ilmaa työntövoiman tekemiseksi ja lensi vaakalentoa 30 000 metrissä oli nimenomaan aurinkoenergiaa hyödyntävä Helios ( MacCready NASA/ AeroVironment 2004 ).

Ainoastaan rekettikoneilla jotka on laukaistu emoaluksesta on päästy korkeammalle vaakalennossa, joten kovin nopeita johtopäätelmia ei winsunkaan kannata heittää aiheesta josta ei mitään tiedä.
 
Viimeksi muokattu:
Meni lujaa joo, mutta silti olen hyvin,hyvin skeptinen tuolle kantojuhtaideallesi.
 
Meni lujaa joo, mutta silti olen hyvin,hyvin skeptinen tuolle kantojuhtaideallesi.


Ymmärrän monella tuntuu usko loppuvan näissä solar jutuissa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Solar_Impulse

SI 2 on 55 kW ja paino 2300 kg ....payload ukko + akut on 700 kg.

Perustelen sen pohjalta koska oma Solar Eagle kehitelmä on 23 kertaa tehokkaampi sitä näin 23 x 700 kg = 16 100 kg ( hyötykuorma ).

Taas jos 24 kW tehoiseen Heliokseen vertaa jonka payload oli 300 kg niin tulee 50 x 300 = 15 000 kg ( hyötykuorma ).

Eli suuri on kaunista. Kantopintaa on 2 x enemmän kuin HK-1 ssä ( Spruce Goose ). Ulkomitat samat suurinpiirtein. Paino vain 1/3 siitä tyhjänä.

Eli saman verran kevyempi HK-1stä...kuin HK-1 on A380 Super Jumbosta. Loogista.
 
Viimeksi muokattu:
Laske Juke vaihteeksi miten paljon potkureille tulee rasitusta miettimillesi kierrosluvuille. Kuinka jerkkua tavaraa pitää lapojen ja etenkin potkurin naparakenteen?
 
Laske Juke vaihteeksi miten paljon potkureille tulee rasitusta miettimillesi kierrosluvuille. Kuinka jerkkua tavaraa pitää lapojen ja etenkin potkurin naparakenteen?


9 m dia 5 lapaista potkuria tarvii pyörittää todella hiljaa alussa....idea on juuri siinä, että siinä on hyvin pienet rasitukset koska moottorit ovat vain 2 x 150 kW per potkuri.

Se vain kertakaikkiaan pyörii korkealla kovaa kun siellä ei ole vastusta.

Alussa kiekat ovat alle 50 kierrosta minuutissa..kuin mikrofilmarilla melkein...lapakulmat myös merenpinnantasalla olemattomat..puolet siitä mitä korkealla.
 
Ymmärrän monella tuntuu usko loppuvan näissä solar jutuissa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Solar_Impulse

SI 2 on 55 kW ja paino 2300 kg ....payload ukko + akut on 700 kg.

Perustelen sen pohjalta koska oma Solar Eagle kehitelmä on 23 kertaa tehokkaampi sitä näin 23 x 700 kg = 16 100 kg ( hyötykuorma ).

Taas jos 24 kW tehoiseen Heliokseen vertaa jonka payload oli 300 kg niin tulee 50 x 300 = 15 000 kg ( hyötykuorma ).

Eli suuri on kaunista. Kantopintaa on 2 x enemmän kuin HK-1 ssä ( Spruce Goose ). Ulkomitat samat suurinpiirtein. Paino vain 1/3 siitä tyhjänä.

Eli saman verran kevyempi HK-1stä...kuin HK-1 on A380 Super Jumbosta. Loogista.

Ei Juke, ei akut+kuski voi olla laskettuna hyötykuormaksi!
 
Itse suhtaudun skeptisesti Juken tapaan skaalata asioita lineaarisesti (suorituskykytekijät, rakenteiden dimensiot...) ja olettaa, että alisooniselle nopeudelle määritetyt dimensiottomat tunnusluvut ovat samat myös korkealla hypersoonisella alueella varsinkin kun monessa yhteydessä väitetään toisin. Jos kaikki todellakin toimisi kuten tässä on esitetty, luulisi, että viime vuosikymmenien aikana joku olisi jo lentänyt kovaa ja korkealla enemmän tai vähemmän perinteisen kaltaisella potkurikoneella sen sijaan, että R&D keskittyisi Boeing X-51:n kaltaisiin äärimmäisen virtaviivaisiin ja scramjetin kaltaisia eksoottisia työntölaitteita hyödyntäviin prototyyppeihin potkurikoneiden pysytellessä turvallisesti äänennopeuden alapuolella. Jos potkurit toimisivat Juken kuvailemalla tavalla, olisi NASA:n Helioksenkin nopeuden pitänyt olla 30 kilometrin korkeudessa huomattavasti suurempi kuin tuo reilut neljäkymmentä kilometriä tunnissa. Ja miksi Solar Impulsen maksiminopeus on lähes sama sekä merenpinnan tasolla että maksimilentokorkeudessa (reilut 140 km/h)? Luulisi, että 12000 metrin korkeudessa ilman tiheys olisi sen verran pienempi, että koneella pääsisi laskujesi mukaan lujempaakin.

Valitettavasti oma ymmärrykseni lentokoneista ja lentämisestä noin ylipäätänsä rajoittuu siihen, mitä pystyn perustason fysiikan ymmärryksellä omaksumaan ulkoisista lähteistä, joten en voi ottaa asioihin kantaa sen syvemmällä tasolla. Perustavanlaatuinen ongelma on myös siinä, että työskentelen eri väliaineen (vesi) kanssa, jossa virtaus käyttäytyy hieman eri tavalla. Mittakaavan vaikutuskin on todennäköisesti erilainen kuin ilmassa (Frouden luku Reynoldsin luvun sijaan).

9 m dia 5 lapaista potkuria tarvii pyörittää todella hiljaa alussa....idea on juuri siinä, että siinä on hyvin pienet rasitukset koska moottorit ovat vain 2 x 150 kW per potkuri. Se vain kertakaikkiaan pyörii korkealla kovaa kun siellä ei ole vastusta.

Tuo potkurilapojen rasitus, josta koha on huolissaan, johtuu nimenomaan suuresta pyörimisnopeudesta ja halkaisijasta. Laskeppa joutessasi, kun potkurin mitat ja materiaalin tiedät, mikä on jännitys lavan juuressa sekä absoluuttisena arvona että suhteessa materiaalin lujuuteen. En usko, että tämä on ongelma vaikkapa hiilikuidulle (kevyt ja luja, eli jännitykset ovat pieniä ja varmuusmarginaalia löytyy), mutta olisi kiva silti tietää.
 
Juke hyötykuormallahan tarkoitetaan sitä kuormaa,jonka ko laite voi ottaa kuljetettavaksi. Tällöin akkuja ei lasketa siihen mukaan, koska niitähän tarvitaan koneen lentämiseen. Eihän ne ole kuljetettavaa rahtia.
 
Juke hyötykuormallahan tarkoitetaan sitä kuormaa,jonka ko laite voi ottaa kuljetettavaksi. Tällöin akkuja ei lasketa siihen mukaan, koska niitähän tarvitaan koneen lentämiseen. Eihän ne ole kuljetettavaa rahtia.

Kone nimenomaan kuljettaa ne ylös jotta voidaan lentää yöllä...lisäksi kone käyttää kaiken aikaa vain osaa aurinkoenergiasta liikkumiseen, koska lataa kennoilla akkuja päiväsaikaan. Solar Challenger sen sijaan lensi suoralla aurinkoenergialla Lontoosta Pariisiin jo 1981..se painoikin vain 90 kiloa.
 
Itse suhtaudun skeptisesti Juken tapaan skaalata asioita lineaarisesti (suorituskykytekijät, rakenteiden dimensiot...) ja olettaa, että alisooniselle nopeudelle määritetyt dimensiottomat tunnusluvut ovat samat myös korkealla hypersoonisella alueella varsinkin kun monessa yhteydessä väitetään toisin. Jos kaikki todellakin toimisi kuten tässä on esitetty, luulisi, että viime vuosikymmenien aikana joku olisi jo lentänyt kovaa ja korkealla enemmän tai vähemmän perinteisen kaltaisella potkurikoneella sen sijaan, että R&D keskittyisi Boeing X-51:n kaltaisiin äärimmäisen virtaviivaisiin ja scramjetin kaltaisia eksoottisia työntölaitteita hyödyntäviin prototyyppeihin potkurikoneiden pysytellessä turvallisesti äänennopeuden alapuolella. Jos potkurit toimisivat Juken kuvailemalla tavalla, olisi NASA:n Helioksenkin nopeuden pitänyt olla 30 kilometrin korkeudessa huomattavasti suurempi kuin tuo reilut neljäkymmentä kilometriä tunnissa. Ja miksi Solar Impulsen maksiminopeus on lähes sama sekä merenpinnan tasolla että maksimilentokorkeudessa (reilut 140 km/h)? Luulisi, että 12000 metrin korkeudessa ilman tiheys olisi sen verran pienempi, että koneella pääsisi laskujesi mukaan lujempaakin.

Valitettavasti oma ymmärrykseni lentokoneista ja lentämisestä noin ylipäätänsä rajoittuu siihen, mitä pystyn perustason fysiikan ymmärryksellä omaksumaan ulkoisista lähteistä, joten en voi ottaa asioihin kantaa sen syvemmällä tasolla. Perustavanlaatuinen ongelma on myös siinä, että työskentelen eri väliaineen (vesi) kanssa, jossa virtaus käyttäytyy hieman eri tavalla. Mittakaavan vaikutuskin on todennäköisesti erilainen kuin ilmassa (Frouden luku Reynoldsin luvun sijaan).



Tuo potkurilapojen rasitus, josta koha on huolissaan, johtuu nimenomaan suuresta pyörimisnopeudesta ja halkaisijasta. Laskeppa joutessasi, kun potkurin mitat ja materiaalin tiedät, mikä on jännitys lavan juuressa sekä absoluuttisena arvona että suhteessa materiaalin lujuuteen. En usko, että tämä on ongelma vaikkapa hiilikuidulle (kevyt ja luja, eli jännitykset ovat pieniä ja varmuusmarginaalia löytyy), mutta olisi kiva silti tietää.

Ei lasken kaikki kaavojen kautta...käytän vain vertailuun näitä minikoneita...mun SE koneen hyötykuorma on 25 000 kg.

Potkurit yleensäkin pyörii 2000-3000 rpm luokassa...rasitus potkurilla per neliösentti on pieni verrattuna maan ilmakehässä alempana lentäviin..minimaalinen noin 1/50 kokometalli potkurista.
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top