Topikki Juken ihmehärveleille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja crane
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Olisiko tällainen hidas solar passenger plane ratkaisu toimijoiden talouteen ( ja meidän ) ?

http://money.howstuffworks.com/personal-finance/budgeting/budget-airline.htm

747-400 maksaa 450 000 usd tankata; http://www.airliners.net/aviation-forums/general_aviation/read.main/3986572/

Tässä lystissä 60 000 euron heliumin on pikkuraha. Varsinkin jos sitä voi käyttää 100aan lentoon.

Täällä A380 tankkaaminen maksaa 1/4 miljoona dollaria; http://www.news.com.au/finance/busi...plane-in-the-air/story-fnda1bsz-1226849245958

Kokonaiskustannukset; http://aviation.stackexchange.com/q...s-breakdown-for-a-long-haul-commercial-flight
 
Viimeksi muokattu:
Juke kirjoitti:
Ajattelin käyttää heliumia sieltä runkokaarien välistä paineventtiilin ja kompun avulla matkustamossa. Matkustamo 250lle on vain noin 500 m3.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kysymys on että miksi? 250 ihmistä vaatisi yli 100m3 tunnissa uloshengitysilman poistamista. Yksinkertaisin ratkaisu on vain päästää vastaava volyymi ulkoilmaan kompressorin paineistaessa hengitysilman matkustamoon. Näin on tehty jo kymmeniä vuosia.

Minkäänlaista painoetua moisella ei saa, koska matkustamon ilmassa olisi hyvin nopeasti pieniä määriä hiilidioksidia, suuret määrät uloshengityksessä vapautuvaa vesihöyryä ja jäämiä muista orgaanisista kaasuista, joita ihminen hengittäessään kehittää. Mihin nuo uloshengityskaasut ja vesihöyry poistetaan? Heliumia ei voi millään lailla erottaa matkustamon ilmasta, joten sitä joka tapauksessa menetettäisiin suuria volyymejä pitkien lentojen aikana. Myöskään takaisinpaineistus sinne heliumsäiliöihin ei käy, koska se käytännössä kontaminoisi ne 100% vedyn tilat ja söisi sekin halutun edun. Osa hiilidioksidista toki saadaan scrubbereilla poistettua, mutta ei kaikkea. Kaasujen erottelu taas vaatisi teollisuuslaitoksen kokoiset vehkeet.

Lastataanko se happikin säiliöissä sinne koneeseen? Jos ei, niin miksi ihmeessä sitä heliumia käytetään? Ilmakehän koostumus on lähes sama merenpinnan tasolta hyvin korkealle. Vain tiheys pienenee. Ihan yksinkertaisesti kompressorilla saadaan sinne matkustamoon yhden barin paine täsmälleen samaa ilmaa, jota hengitämme tälläkin hetkellä. Jos se happi otetaan kompressorilla ulkoilmasta, niin se saatu hengitysilma on koostumukseltaan täsmälleen sama, kuin maan ilmakehä eli 21% happea 78% ja typpeä:
180px-Atmosphere_gas_proportions.svg.png


Lentokoneeseen ei ole edes teknisesti mahdollista asentaa laitteistoja, joilla erilaisia kaasuja voisi erotella toisistaan. Jos tuohon aletaan lisäämään heliumia, niin muiden kaasujen osapaine pienenee. Kun sitä heliumia lisätään tarpeeksi, niin matkustajat kuolevat.
 
winsu kirjoitti:
Kysymys on että miksi? 250 ihmistä vaatisi yli 100m3 tunnissa uloshengitysilman poistamista. Yksinkertaisin ratkaisu on vain päästää vastaava volyymi ulkoilmaan kompressorin paineistaessa hengitysilman matkustamoon. Näin on tehty jo kymmeniä vuosia.

Minkäänlaista painoetua moisella ei saa, koska matkustamon ilmassa olisi hyvin nopeasti pieniä määriä hiilidioksidia, suuret määrät uloshengityksessä vapautuvaa vesihöyryä ja jäämiä muista orgaanisista kaasuista, joita ihminen hengittäessään kehittää. Mihin nuo uloshengityskaasut ja vesihöyry poistetaan? Heliumia ei voi millään lailla erottaa matkustamon ilmasta, joten sitä joka tapauksessa menetettäisiin suuria volyymejä pitkien lentojen aikana. Myöskään takaisinpaineistus sinne heliumsäiliöihin ei käy, koska se käytännössä kontaminoisi ne 100% vedyn tilat ja söisi sekin halutun edun. Osa hiilidioksidista toki saadaan scrubbereilla poistettua, mutta ei kaikkea. Kaasujen erottelu taas vaatisi teollisuuslaitoksen kokoiset vehkeet.

Lastataanko se happikin säiliöissä sinne koneeseen? Jos ei, niin miksi ihmeessä sitä heliumia käytetään? Ilmakehän koostumus on lähes sama merenpinnan tasolta hyvin korkealle. Vain tiheys pienenee. Ihan yksinkertaisesti kompressorilla saadaan sinne matkustamoon yhden barin paine täsmälleen samaa ilmaa, jota hengitämme tälläkin hetkellä. Jos se happi otetaan kompressorilla ulkoilmasta, niin se saatu hengitysilma on koostumukseltaan täsmälleen sama, kuin maan ilmakehä eli 21% happea 78% ja typpeä:
180px-Atmosphere_gas_proportions.svg.png


Lentokoneeseen ei ole edes teknisesti mahdollista asentaa laitteistoja, joilla erilaisia kaasuja voisi erotella toisistaan. Jos tuohon aletaan lisäämään heliumia, niin muiden kaasujen osapaine pienenee. Kun sitä heliumia lisätään tarpeeksi, niin matkustajat kuolevat.
Klikkaa laajentaaksesi...


Nyt ymmärrän miksi meillä tulee niin paljon väärinymmärryksiä...et lainkaan lue postauksiani.

Juke kirjoitti:
Winsu ja Tups ovat alkaneet puhua viisaasti...ugh...tätä on helppo tajuta ja lukea nyt kun karvat ja hampaat puuttuu.
Matkustamo on kolmekerroksinen painesylinteri joka on optimoitu kevyt paineastia...hiilikuidulla vuorattu komposiitti sellainen.
Winsu...se tulee moottoreista se paine matkustamoihin nykyhärveleissä...ja lämpö...tässä pitää seinät vuorata ja tehdä tehokas 0-energia ratkaisu.
Pitäisiköhän tähän kuitenkin asentaa nokalle pieni APU, joka tuottaa tehoa muille sähkölaitteille ja pitää kompun ja lämmöntuotannon yllä korkealla jossa aurinkoenergiaa on yllinkyllin muille laitteille. Osa APUn energiasta matalalla kun happea ei tarvi ahtaa voidaan syöttää moottoreille ( tai varastoida akuille ? ). Jaa niin mutta polttomoottorit ei toimi korkealla...siis se lisäaurinkoenergia laitetaan sitten kompuun ?!
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis olen jo päättänyt että se pitää olla kompressori joka tuottaa ilmanpaineen koneeseen. Avaruusaluksien osien kuskauksessa koneessa pitää olla oma systeeminsä jälleen. Lämmöneristäminen taas takaa ns. 0-energiaratkaisut....eli ei tarvita juurikaan lisälämmitystä...sillä kompressorin tuoma ilma voidaan kierrättää aurinkokennojen alta jolloin nekin viilenevät ja luovuttavat lämpöä sekä toimivat tehokkaammin. Kompulle tuotava ilma voidaan kierrättää myös sähkömoottoreiden kautta jolloin niidenkin viilennys saadaan tehokkaasti onnistumaan. Tosin ne eivät saa myöskään jäätyä koska toimivat heikosti silloin...eli tiettyä säädettävyyttä täytyy olla.

Kiitos kuitenkin hyvästä esityksestä jälleen.

Kuinka kauan sillä hiilidioksidin poistamisella selviää sukellusveneissä ?

Siihen täältä vastauksia; http://www.subsim.com/radioroom/showthread.php?t=185993
 
Viimeksi muokattu:
Ydinsukellusveneet voivat olla kuukausia pinnan alla. Ei toi silent hunter- tietokonepelifoorumi oikein hiilidioksidiin vastausta anna. Ne U-botskit kun eivät scrubbereita käyttäneet.;)
 
Tässä on yksi innovaatio jota 250 paikkainen 1166 hv tehoinen aurinkolekoni hyödyntää.

http://www.aircrash.org/burnelli/chrono1.htm

18 sekunnin kohdalla näkyy kuinka paljon kennoalaa mahtuu katolle !


Burnellin 1921 tekemä lifting body leko.



Niillä oli myös toinen tuleminen;

Sekä kolmas;

Ilmiö löytyy luonosta;


Pteromys Volans !

----

Chalmers Goodlinin ( Bell X-1 koelentäjä ) lempilapsi;


Unparallel safety oli pointtina !

http://en.wikipedia.org/wiki/Vincent_Burnelli
 
Viimeksi muokattu:
Pienellä tuunauksella sain speksit Burnellityyppiselle aurinkolekolle niin että tehopainosuhde on 0.0383 kW/kg ( 42 tonnin Mtow ). Vertailun vuoksi Solar Impulse II vastaava maksimi teho on ( suoraan moottoreista laskettuna ) on 0.0304 kW/kg. Yhtäältä mm. Burt Rutanin Voyager jolla lennettiin maapallon ympäri ilman tankkausta oli ( startissa ) 0.0411 kW/kg mutta siipikuormitus 131 kg/m2 kun SI II:ssa vain 10 kg/m2. Me-109 erään lähteen mukaan kykeni lentämään minimiteholla 0.048 kW/kg. Verrannoksi muuten Solar Impulse I kykeni lentämään 0.00389 kW/kg teholla öisin.

Herättääkö tämä ajatuksia ?

HK-1 Spuce Goosen teho startissa olisi ollut 0.0995 kW/kg.
http://www.theaviationzone.com/factsheets/hk1_specs.asp


Puurakenteisen Dh Dragon Rapiden noin 0.11 kW/kg.

Voluumiltaan 200 000 m3 Hindenburgin kuivapaino oli 58 500 kg ( http://awesometalks.wordpress.com/2008/08/10/d-lz-129-hindenburg-just-the-facts-maam/ ). Kilolleen sama kuin HK-1sen tyhjäpaino.

Spruce Goose ilman moottoreita olisi ollut noin 42 000 kg. http://fi.wikipedia.org/wiki/Pratt_&_Whitney_R-4360_Wasp_Major

Massiiviset potkurit painoivat varmaan tonnin kipale myös. Eli airframelle ( runko + siivet etc ) jää 33 000 kg.

Samaa moottoria käyttänyt B-36n potkurit painoivat 1200 lbs / kpl ( https: //www .youtube.com/watch?v=Iu-iQGqZXZ0 ).

----
B-29 tehopainosuhde oli 0.108 kW/kg. http://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_B-29_Superfortress

Mielenkiintoista että Wrighttien Flyer oli 0.0265 kW/kg ja siipikuormitus alle 10 kg/m2.
 
Viimeksi muokattu:
Juke kirjoitti:
Tätä mun avaruusalusten osia kiertoradalle vievää alusta on käsitelty nyt 5:llä saitilla !
Klikkaa laajentaaksesi...

Nopeasti katsottuna siellä on törmätty osin samoihin ongelmiin, joita mekin tässä threadissa olemme nostaneet pöydälle. Pitää lukea illalla tarkemmin.

edit: Ainakin yksi ongelma, johon tällä foorumilla ei ole vielä törmätty, on threadin lukottaminen...

edit2: Miksi muuten puhut monessa yhteydessä "leijoista" ("kite")?
 
Viimeksi muokattu:
Tups kirjoitti:
Nopeasti katsottuna siellä on törmätty osin samoihin ongelmiin, joita mekin tässä threadissa olemme nostaneet pöydälle. Pitää lukea illalla tarkemmin.

edit: Ainakin yksi ongelma, johon tällä foorumilla ei ole vielä törmätty, on threadin lukottaminen...

edit2: Miksi muuten puhut monessa yhteydessä "leijoista" ("kite")?
Klikkaa laajentaaksesi...


Varmaankin sen takia, että Edson Gallaudet, Orville Wright ja John Stringfellow ( ilmailun pioneerit ) kaikki lennättivät leijoja joissa oli moottorit myöhemmin. Näin olen tehnyt itsekin 1986 keksin asentaa laatikkoleijaan rogallo siiven jonka mm. leijatohtorina tunnettu mr. Bodenstam Helsingistä huomasi erittäin tehokkaaksi leijatyypiksi jota sen jälkeen onkin tehty eri versioina miljoonia. Samaan aikaan USAssa; https: // www.youtube.com/watch?v=JfKrUbJYk74

Huomasit varmaan että NASA fan saitin threadini oli pöllitty Skyscarapercityn avaruusthreadista ja kun mainitsin asiasta se poistettiin kokonaan. Mullakaan ei riitä energia kaikkien threadien tasapuoliseen vastaamiseen keskittymiseen kovin monella mantereella.
 
Viimeksi muokattu:
En huomannut. Sen sijaan huomasin kykenemättömyytesi ymmärtää varsinkin avaruuslentoihin liittyviä laskelmia, joita linkittämiesi foorumien muut käyttäjät sinulle ystävällisesti tekivät. Itsekin pystyin seuraamaan keskustelua esim. delta-v:stä, vaikka aihe on minulle suhteellisen vieras. Yhteenvetona sain noista keskusteluista sellaisen kuvan, että avaruusraketin laukaisu lentokoneesta käsin (edes aurinkoenergialla lentävästä vanerisesta ihmekoneesta) ei tuo merkittäviä etuja, vaan siitä on ennemminkin haittaa verrattuna perinteiseen pystysuoraan laukaisuun maan pinnalta.

Pidin erityisesti millin paksuisesta titaanilämpökilvestäsi, jonka tarkoitus on suojella toisella puolella olevaa vanerikomposiittirunkoa ilmakehään palattaessa. Titaanin lämmönjohtavuus on jotakuinkin sama kuin teräksellä, joten se suojelee aluksen runkoa samalla tavalla kuin mansikkana hohtavan peltikamiinan kylki suojelee kättäsi, jos painat sen pöntön pintaa vasten. Lämpötila lämpökilven pinnalla lienee toki suurempi kuin puulämmitteisessä kamiinassa, mutta todennäköisesti poltat silti kätesi. Älä siis kokeile kotona, edes humalassa.

Leijakommenttini taas viittasi siihen, että keskustelusta ei kannata yrittää tehdä "eläväistä" vaihtelemalla termejä - esimerkiksi itse käytän aina termiä "vessel" kirjoittaessani teknisiä selvityksiä ja erittelyjä sen sijaan, että tekstissäni vilahtelisivat vaikkapa "ship", "boat", "tub" ja muut paatteja kuvaavat synonyymit saatika edes aluksen käyttötarkoitusta kuvaavat sanat ("icebreaker", "tanker"). Lisäksi varsinkin fysikaaliset suureet ovat aina eksakteja, joten älä puhu ilman "paksuudesta" ("thickness") vaan "tiheydestä" ("density").
 
Tups kirjoitti:
En huomannut. Sen sijaan huomasin kykenemättömyytesi ymmärtää varsinkin avaruuslentoihin liittyviä laskelmia, joita linkittämiesi foorumien muut käyttäjät sinulle ystävällisesti tekivät. Itsekin pystyin seuraamaan keskustelua esim. delta-v:stä, vaikka aihe on minulle suhteellisen vieras. Yhteenvetona sain noista keskusteluista sellaisen kuvan, että avaruusraketin laukaisu lentokoneesta käsin (edes aurinkoenergialla lentävästä vanerisesta ihmekoneesta) ei tuo merkittäviä etuja, vaan siitä on ennemminkin haittaa verrattuna perinteiseen pystysuoraan laukaisuun maan pinnalta.

Pidin erityisesti millin paksuisesta titaanilämpökilvestäsi, jonka tarkoitus on suojella toisella puolella olevaa vanerikomposiittirunkoa ilmakehään palattaessa. Titaanin lämmönjohtavuus on jotakuinkin sama kuin teräksellä, joten se suojelee aluksen runkoa samalla tavalla kuin mansikkana hohtavan peltikamiinan kylki suojelee kättäsi, jos painat sen pöntön pintaa vasten. Lämpötila lämpökilven pinnalla lienee toki suurempi kuin puulämmitteisessä kamiinassa, mutta todennäköisesti poltat silti kätesi. Älä siis kokeile kotona, edes humalassa.

Leijakommenttini taas viittasi siihen, että keskustelusta ei kannata yrittää tehdä "eläväistä" vaihtelemalla termejä - esimerkiksi itse käytän aina termiä "vessel" kirjoittaessani teknisiä selvityksiä ja erittelyjä sen sijaan, että tekstissäni vilahtelisivat vaikkapa "ship", "boat", "tub" ja muut paatteja kuvaavat synonyymit saatika edes aluksen käyttötarkoitusta kuvaavat sanat ("icebreaker", "tanker"). Lisäksi varsinkin fysikaaliset suureet ovat aina eksakteja, joten älä puhu ilman "paksuudesta" ("thickness") vaan "tiheydestä" ("density").
Klikkaa laajentaaksesi...


Tups...näytti tosiaan siltä, että kävit jotakin lukemassa, mutta tosiasiassa kävi kyllä juuri toisin. Pystyin aukottomasti todistamaan että 100 km korkeudessa n. Mach 10-12 nopeudesta irroitettu 8 tonninen raketti kykenee pääsemään 220 km korkealle LEO:lle 28 000 km/t nopeuteen kiihdyttäen koska ohuessa ilmassa ei ole vastusta ( siis poikkeuksellisen huokeasti käyttäen miljoonien kilojen sijasta polttoainetta vain muutaman tuhat kiloa ). Threadi tosin katosi samantien.

Juurikin se, että koska kapselini ( reentry ) olisivat vain noin 280 kiloa ne jarruuntuvat jo 120-80 km korkeudessa jossa lämpenemistä ei vielä esiinny, koska kuitenkin kapseleiden ohjaamisessa voi tulla virheitä on varmuuden vuoksi laitettu titaania pohjaan jos vaikka varjo repeää ilmassa jossain 40 km korkeudessa niin ei mene kapselin komposiittipohja rikki splash down vaiheeessa kun vain 2/3 varjoa auki.

Tämä myös NASA fan saitilla todettiin..ongelma vaan on että kukaan ei usko että sellaista laitetta voidaan rakentaa.

Onhan päivän selvää että nykytekniikoilla ei tarvita tehdä tietokoneista jääkaapin kokoisia ja jos laite saadaan kuumenematta avaruuteen on se kymmeniä tuhansia kiloja kevyempi koska sitä ei tarvi suojata metrin paksuisella kerroksella uretaania jne yms.

Mutta jos ennalta mieleen painetut mielikuvat estävät ajattelemasta asioita uudesta perspektiivistä on tämä jo lähtökohtaisesti täysin mahdotonta ymmärtää.

Mikäli joku ymmärtäisikin ei USA esimerkiksi haluaisi, että joku alkaisi lähettämään avaruuteen raketteja 1/10 kustannuksin...eikä Kiina, eikä Intia tai Venäjä.

Liitteenä 2013 takaisia kuvia koneesta ( siis suunnitelma ) joka nykyään on 2335 m2 panelein ja 2000 m2 siipi/lifting body alalla varustettu...siis isompi kuin tuo edellinen alla.

10M_Solar_Eagle_Container72.webp SOLAR_EAGLE_Mother_Ship_zx.webp
 
Viimeksi muokattu:
Niin, eihän ESA:kaan halua sateliittilaukaisuja edullisemmaksi, mitä järkeä siinä nyt olisi.
 
Ei se todistelu ihan aukottomalta näyttänyt...

Nopeasti laskien maan pinnalta nollanopeudesta laukaistu raketti painaisi noin tuplaten sen mitä 100 kilometrin korkeudesta kymmenkertaisella äänennopeudella laukaistu 8000 kilon raketti, jos painolisä tulisi pelkästään polttoaineesta. Ei siihen miljoonia kiloja tarvita. Niin, ja jonkun pitää kiihdyttää se laukaisukone tuohon kymmenkertaiseen äänennopeuteen. Tuskin siihen ihan pelkillä aurinkoenergiapotkureilla päästään? Ja kuinka paljon enemmän tuollainen iso laukaisulentokone maksaisi kuin vaikkapa kymmenen tonnia rakettipolttoainetta ja vähän suurempi polttoainetankki?

Yliarvioinet ehkä vanhojen tietokoneiden painon. Ei Apollo Guidance Computer painanut kuin 32 kiloa ja vastasi kooltaan jotakuinkin meikäläisen pöytäkonetta.

Ei tässä mielestäni ole kyse uudesta perspektiivistä tai sen puutteesta, vaan ihan perusfysiikasta.
 
Katsoppa tarkemmin...navigointilaite jo on kooltaan vanhan taloyhtiöpesukoneen kokoinen.

exoskeletal_rocket_bag2_65.webp

Siis sen verran Tupsilla on totta mukana että ohitin sanomalla, että Tsiolkowskin yhtälöt toteutuu raketin kanssa...eli delta veet ja muut....laskeskelin niitä viime talven iltojeni iloksi. Se oli oikein kivaa...mitä kevyempi pienempi raketti sitä kauemmas sen saa lingottua aina pienemmällä määrällä rakettipolttoiainetta ( hydrogen + oxidizier ). Silloin myös tajusin heittää kokonaan pois ylimääräisen vaiheen ja yhdistin reentry laitteen ja laskeutujan samaksi välineeksi josta oli "jalat" irrotettavissa.

Eli tämän näkönen laite tuli siksi että se oli keveämpi toteuttaa kuin Apollossa ollut monivaiheinen zydeemi...paljon kevyempi...toki koko zydeemi on erillainen kiertoradalla rakennettu 5 podin hässäkkä.

NorthStar3_TINMAN55_redline.webp
 
Viimeksi muokattu:
Juke kirjoitti:
Katsoppa tarkemmin...navigointilaite jo on kooltaan vanhan taloyhtiöpesukoneen kokoinen.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_Guidance_Computer

Weight: 70 lb (32 kg)
Dimensions: 24×12.5×6.5 inches (61×32×17 cm)
Klikkaa laajentaaksesi...

Meikäläisen pöytäkonekin on tilavuudeltaan suurempi (49 x 44 x 21 cm). Toki painoa on paljon vähemmän, koska tuon kotelon sisällä on lähinnä ilmaa siinä missä Apollon ohjaustietokone oli varmasti pakattu paljon tiiviimmäksi paketiksi.

Juke kirjoitti:
Eli tämän näkönen laite tuli siksi että se oli keveämpi toteuttaa kuin Apollossa ollut monivaiheinen zydeemi...paljon kevyempi...toki koko zydeemi on erillainen kiertoradalla rakennettu 5 podin hässäkkä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Väitätkö siis, että tuo emäalus rakettipolttoaineineen ja hyötykuormineen olisi kevyempi kuin samaan teknologiaan perustuva mutta hieman suurempi raketti ja rakettipolttoaine, joka riittäisi pelkän avaruuspuikon laukaisuun maan pinnalta? Tai jos raketti laukaistaisiin 25 kilometrin korkeudesta "hitaasti" lentävän aurinkolentokoneen selästä lisäpolttoaineen kanssa?
 
Tups kirjoitti:
https://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_Guidance_Computer



Meikäläisen pöytäkonekin on tilavuudeltaan suurempi (49 x 44 x 21 cm). Toki painoa on paljon vähemmän, koska tuon kotelon sisällä on lähinnä ilmaa siinä missä Apollon ohjaustietokone oli varmasti pakattu paljon tiiviimmäksi paketiksi.



Väitätkö siis, että tuo emäalus rakettipolttoaineineen ja hyötykuormineen olisi kevyempi kuin samaan teknologiaan perustuva mutta hieman suurempi raketti ja rakettipolttoaine, joka riittäisi pelkän avaruuspuikon laukaisuun maan pinnalta? Tai jos raketti laukaistaisiin 25 kilometrin korkeudesta "hitaasti" lentävän aurinkolentokoneen selästä lisäpolttoaineen kanssa?
Klikkaa laajentaaksesi...


Totta hemmetissä...lapsikin ymmärtää, että jos lentämällä pääsee 100 kilometriin ja siellä lentämään minimiteholla 10 machia ja irrottamaan kuorman kohti LEOa se tulee moninkerroin huokeammaksi kuin 15 kilometriin lentäminen...joka ei tuo lainkaan säästöä..siis 5% tai vähemmän.

Olet oikeassa että konpuutteri oli state of the art Apollossa ja nykyään vain 1/10 osa siitä mutta tämä muu roipe painaa;
 
Juke kirjoitti:
...jos lentämällä pääsee 100 kilometriin ja siellä lentämään minimiteholla 10 machia...
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis hetkinen, väitätkö todellakin että potkurikone pystyisi saavuttamaan 10 machin nopeuden 100 kilometrin korkeudessa ilman rakettimoottoria? Eikö tuohon pisteeseen ollut tarkoitus kiihdyttää nimenomaan syöttämällä "parasiitin" rakettimoottoriin polttoainetta emoaluksen rungossa sijaitsevasta tankista (vrt. avaruussukkula ja sen ulkoinen polttoainesäiliö)? Tällöinhän voi taas käyttää rakettiyhtälöä ja jakaa se kahteen osaan: ensimmäinen vaihe koostuu 25 kilometrin korkeudelta (oletan tämän aurinkolentokoneesi lakikorkeudeksi ilman rakettipolttoainetta) suhteellisen pienellä nopeudella (ääntä hitaammin) starttaavasta emoalus+parasiitti -yhdistelmästä ja toinen vaihe parasiitista yksinään. Tällöin voi jopa harrastaa optimointia jakamalla vaiheet siten, että saavutetaan pienin mahdollinen kokonaispolttoainemäärä.

Oletko muuten miettinyt tuon aurinkolentokoneesi ilmanvastusta korkealla suhteessa maan pinnalta laukaistavan raketin ilmanvastukseen ja sitä, kuinka paljon energiaa (jouleina) kuluu näiden kahden eri laukauisumoodin välillä? Raketti nousee suoraan ylöspäin ja on jo parin minuutin päästä laukaisusta kymmenien kilometrien korkeudessa (tsekkasin Saturn V:n laukaisuvideolta) jossa ilmanvastus pienenee jyrkästi. Lentokone taas ei voi nousta suoraan ylöspäin. Lisäksi koneella luulisi olevan otsapintaa huomattavasti enemmän ja kokonaisvastuskin lienee rakettia suurempi muun muassa suuren nostokertoimen siipiprofiilien takia.
 
Eihän lentokoneen tehontarvetta lasketa rakettiyhtälöllä. Raketin lasketaan.

Potkurit laskostuvat taakse kuten purtsikoissa sen jälkeen kun niiden veto jossain 35 kilometrissa alkaa heiketä ja otetaan parasiitin rakettimoottorin yksi 15 kN suutin suihkumoottorin korvaajaksi ( joka myöskään ei toimi hyvin ohuessa ilmassa ) jolle polttoaine syötetään emoaluksesta irrotukseen asti.

Näin itse raketin joka lähtee avaruuteen polttoaine ei vähene ja combon ilmanvastus ja paino saadaan minimoitua.
 
Viimeksi muokattu:
Juke kirjoitti:
Eihän lentokoneen tehontarvetta lasketa rakettiyhtälöllä. Raketin lasketaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lentokoneessasi on rakettimoottori ja laukaisutapahtuma on yksinkertaistettuna kiihdytys matkalentonopeudesta (mach <1) laukaisunopeuteen (mach 10-12). Ilmanvastus on tuossa korkeudessa vähäinen ja voidaan leipoa sisään delta-V -arvoon.
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top