Topikki Juken ihmehärveleille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja crane
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Itseasiassa TU-95 todistaa, että tuplaamalla tehopainosuhteen vaikka siipikuormituskin tuplaantuu voidaan nostaa korkeutta 1/3 jolloin päästiin tuplanopeutta ( vaikka vastus kasvaa nopeuden neliöön ).

Eli siis 20 kg / m2 Solar Eaglessa antaa siipikuormituksen tuplana jolloin kone painaa 56 tonnia. Tästä lisämassasta voisi esimerkiksi 10 tonnia ( valtava määrä ) olla akkuja jotka toisin kuin Solar Impulsessa antaisivat aurinko tehon lisäksi sen tarvittavan tuplatehon. Tämä muuttaa asian siten että silloin Solar Eagle kykenee lentämään todella korkealla 300 matkustajaa kyytissä pirskatin lujaa, jos aerodynamiikka on kohillaan. Varsinkin Heliokseen verrattuna olisi nopeus silloin minimissään 550 km/t jossain 40 km huiteissa.

Lasketaanpa vielä mikä se Cl pitää olla; http://www.pdas.com/atmosTable1SI.html

Tuossa jälleen se ilmantiheys korkealla uudessa taulussa. Näyttää olevan 0.004 kg/m3 40 kilsassa ( helppo muistaa ).

Nostovoimakertoimella 1 ( joka on helppo saavuttaa ) saadaan 56 tonnin massalle nopeus 1138 km/t...kone cruisaa helposti myös kertoimella 1.25...eli sillä nopeus on 1018 km/t eli hiukan alle äänennopeuden ja 300 ihmistä "putkessa"....osa lounastamassa pääkannella katsoen menosuuntaan maapallon kaarevuutta. Maksiminostovoimakertoimella ( kone junnaa edelleen yläkertaan ) nopeus voi minimissään olla 56 tonnin massalla 720 km/t 40 kilsassa.

Tästä yläkertaan mennessä tällä massalla tarvittaneen sitä rakettivoimaa apuna joka syö matkustajakapsiteettia...esim juuri 200 ihmiseen kuten ounastelinkin.

Noin 100 matkustajaa kyytissä SE II liikkuu 1.25 nostovoimakertoimella 860 km/t. Siipikuormituksen ollessa 14,2 kg/m2. Maksimi nostovoimakertoimella 608 km/t. Taas Cl 0,5:llä huidellaan jo 1360 km/t eli ylisoonisella puolella 40 km korkeudessa....tämäkin on mahdollista saavuttaa, jos halutan ja tiedetään äänivallin vaikutukset minimaalisiksi tuossa korkeudessa.
Komposiittirakenteinen Space Ship II ( Scaled Composites ) liikui 65 kilsassa Mach 3.09 nopeudella..matkalla 80 kilsaan.

Solar Impulsen liitoluku on 1/80 eli se kykenisi 40 kilsasta liitämään 3200 km....Solar Eaglella liitonopeus olisi hieman suurempi..joka saattaa pudottaa liitoluvun 1/50 pintaan....eli 2000 km liideltäisiin 40 kilsasta jos moottorit sammuu tai akut hyytyy sekä aurinko laskee ( yhtä aikaa ).
 
Viimeksi muokattu:
Juke kirjoitti:
Aikoinaan kun HBAn perustaja Bill Husa oli vielä hengissä ( Orion Aerospace ) hän sanoi, että kokenut lekosuunnittelija ei tarvi näitä kaavoja ymmärtääkseen mitä on tekemässä mutta annanpa sinulle osviittaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei kokenutkaan suunnittelija voi tukkia korviaan ja huutaa "Daa daa daa daa, ei koske minua, minä olen kokenut suunnittelija!". Nosto- ja vastuskertoimien muuttumiinen nopeuden funktiona on kuitenkin todistettu juttu, joka tulee ottaa huomioon, jos suunniteltavan koneen suoritusarvot poikkeavat merkittävästi esikuvana olevasta koneesta.

Palatakseni tuohon Tu-95:n tehoon, potkurin tehohan voidaan laskea kaavalla P = 2 * pi * n * Q jossa Q on vääntömomentti, joka potkurin tapauksessa riippuu pyörivään lapaan kohdistuvasta vastusvoimasta samaan tapaan kuin ilmanvastus vaikuttaa siipiprofiiliin. Vastuskerroin tunnetusti kasvaa, kun nopeus nousee lähelle ja yli äänennopeuden. Tämä voisi selittää sen, miksi Tu-95 tarvitsee niin paljon tehoa: ääntä nopeammin pyörivien lapojen pyörittäminen on raskaampaa kuin ääntä hitaampien. Koska NK-12:ssa tehoa kuitenkin on vaikka muille jakaa, tämä voidaan hyväksyä. Vastaavasti lapojen huonompi hyötysuhde kasvattaa niin ikään tehontarvetta, mutta koska tehoa ei meiltä puutu, hyväksytään tämäkin. Lopputuloksena on maailman tehokkain potkuriturbiini, joka saavuttaa siltä vaaditun suorituskyvyn (työntö) puhtaasti raa'alla voimalla. Toki koneessa on vastakkain pyörivät potkurit, joten tarkastelu ei ole ihan näin yksinkertaista, mutta teoria lienee pätevä.

Juke kirjoitti:
Nyt yhtä aikaa on hyvä muistaa että ihminen vapaassa pudotuksessa saavuttaa noin 300 km/t nopeuden tässä korkeudessa..ja äänennopeuden tuplasti ylempänä jos aloittaa 40 km:stä eli menee 5 kertaa kovempaa samalla teholla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Analogia ei ole relevantti. Vapaassa pudotuksessa olevaan ihmiseen kohdistuva voima pysyy käytännössä vakiona (F = mg) riippumatta siitä, millä korkeudella hän putoaa. Tämä ei päde lentokoneelle, jonka potkureiden synnyttämä työntövoima riippuu niin nopeudesta (koneen nopeus, potkureiden pyörimisnopeus), operointiolosuhteista (ympäröivän ilman tiheys) kuin työnnön synnyttävän potkurinlavan geometriasta.

Lisäksi tehon laskeminen putoavalle ihmiselle on melkoista käsienheiluttelua. Yritin johtaa tuolle jonkun kaavan, mutta ei siitä mitään tullut...

Juke kirjoitti:
Heliospa meni ylemmäs 30 kilometriin ja lensi siellä 25 kW teholla 273 km/t
Klikkaa laajentaaksesi...

Myönnän erehtyneeni tässä. Alla vielä lainaus NASAn prujusta:

"The Helios Prototype flies at an airspeed of 19 to 27 mph cruise at low altitudes, up to 170 mph true air speed at extreme altitude."
Klikkaa laajentaaksesi...

Juke kirjoitti:
Tämä ei ollut tieteellinen todistelu vaan tuntumaan perustuva...matematiikka usein lasketaan Cl tapauksissa vasta kun koneen todelliset arvot on saatu selville sitä lentämällä ( prototyyppi ) ja teoria saatu todistetuksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

On totta, että lopulliset suoritusarvot voidaan määrittää vasta koneen valmistuttua, mutta kyllä niistä täytyy olla jo jonkinlainen realistinen käsitys ennen lentoonlähtöä. Sama omalla alallani: suorituskyvyn täyttymisestä täytyy olla käytännössä varma ennen kuin teräs alkaa palaa, sillä yksikin munaus johtaa käytännössä konkurssiin.
 
Tups kirjoitti:
On totta, että lopulliset suoritusarvot voidaan määrittää vasta koneen valmistuttua, mutta kyllä niistä täytyy olla jo jonkinlainen realistinen käsitys ennen lentoonlähtöä. Sama omalla alallani: suorituskyvyn täyttymisestä täytyy olla käytännössä varma ennen kuin teräs alkaa palaa, sillä yksikin munaus johtaa käytännössä konkurssiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo kyllä..olen myös CFD saitilla jos haluat tänne tarkempaa kalkyylia voidaan alkaa puimaan yksityiskohtia.

Meneeköhän Virgin Galactic nyt konkkaan; http://www.tiedetuubi.fi/?q=spaceship2_tuhoutunut
 
Aurinkolentokoneen ja aurinkoa tutkivan luotaimen nimen etymologia lienee sama eli Kreikan mytologiassa esiintyvä auringon henkilöitymä.
 
Aurinkoon tuntuu kulminoituvan moni muukin asia avaruusmatkailun / -tutkimuksen kannalta.
 
Jännä yksityiskohta näissä Stephen Hawkingsin visioissa on mahdollisuus matkustaa ajassa jos laite iso ja rakennetaan maan kiertoradalla.


NASA onkin jo tutkinut asiaa;

 
Viimeksi muokattu:
MARS-RAIL-TSTO_80.webp

Laitetaanpa sitten vielä ässä pöytään.

Tässä MACH 2 nopeuteen lyhyillä kiskoilla 5 km korkeudessa kiihdyttävä TSTO aluksen luonnos.

Laskin pikaisesti että 40 km hujakoilla ( korkeus ) koneella tulee olla Mach 5 + nopeus pelkästään ilmassa pysyäkseen ja noin Mach 15 about 70 kilometrissa ( irrotuskorkeus ).

Vastaavilla kiskoilla saman kokoinen ( mothership ) voisi kuljettaa 400 matkustajaa ( korkealla ja kovaa ) mantereelta toiselle. Mahdollisesti juuri Mach 5 nopeudella maksimissaan ( hetkellisesti ). Siinä maisema vaihtuupi nopiasti kun Mach 2 on jo kiskojen päässä.

Maa myös tärisee ja Thrym herää Galdhøpiggenissä kun 8 000 kN hönkäsee tehoja "Louhikäärmeen" pyrstöön ja 6000 lisää kiskojen päässä.

Galdhopiggen-San Fransisco väli taittuu paltiarallaa 2 tunnissa ja jos kiire on niin allekin reilusti !

Olisiko tässä uusi business idea Joulupukin konttiin Finskille ?

Pakettimatka Helsinki-Honolulu-Helsinki 4000 pistaeria ja 4 tuntia sivu siirtolentoineen ! Oulu-Bahama-Oulu 5000 rahaa viikko perillä ( hotel + breakfast included ) 5 tuntia sivu.

Viikko Marsissa hinnoitellaan tapauskohtaisesti samoin Kuumatkat. Alle millin per kärsä kuitenkin.
 
Viimeksi muokattu:
Tups kirjoitti:
Mitä tuo "20G constant G-load" tuossa kuvassasi tarkoittaa?

Fiksuhan asentaisi noille kiskoille lineaarimoottorin ja kiihdyttäisi alusta sähköllä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Mass_driver
Klikkaa laajentaaksesi...


Tarkoittaa, että kiihdytyksen ajan kiskoilla ovat asiakkaat 20 positiivisen G:n alla. Eversti Stabb kesti jopa -40 negatiivista...jota ihminen ei pahoinvoimatta kestä kuin 12 normaalisti.

Tollanen kiihdytin tarvii ydinvoimalan viereen jos toimii sähköllä..liikuteltava massa kelkkoineen painaa 270 000 kg ja nopeus Mach 2 lopussa.
 
Tups luiko sinä itse tuota juttuasi ollenkaan ?

Insertti;

Fixed mass drivers[edit]
See also: Space gun
Mass drivers can have no physical contact between moving parts due to the projectile being guided by dynamic magnetic levitation, allowing extreme reusability in the case of solid-state power switching, a life of theoretically up to millions of launches. While marginal costs tend to be accordingly low, initial development and construction costs are highly dependent on performance, especially the intended mass, acceleration, and velocity of projectiles. For instance, while Gerard O'Neill built his first mass driver in 1976–77 with a $2000 budget, a short test model firing a projectile at 40 m/s and 33 g, his next model was an order of magnitude greater acceleration after a comparable increase in funding, and, a few years later, the University of Texas estimated that a mass driver firing a 10 kilogram projectile at 6000 m/s would cost $47 million

PALJONKO ON 24 000 x 47 000 000 usd ?

Onko tämä fiksu tapa siis ?

Jep jep...siis fiksu tups rakentaisi maglev kiihdyttimen 1.1 triljoonalla USD hintaan....tosi fiksua hei.

Toivottavasti vastaavia fiksuja päätöksiä ei enää tehdä valtiovallan taholta...tämähän vaikuttaa yhtä fiksulta kuin Talvivaara projekti.
 
Viimeksi muokattu:
Juke kirjoitti:
Tups luiko sinä itse tuota juttuasi ollenkaan ?


PALJONKO ON 24 000 x 47 000 000 usd ?

Onko tämä fiksu tapa siis ?

Jep jep...siis fiksu tups rakentaisi maglev kiihdyttimen 1.1 triljoonalla USD hintaan....tosi fiksua hei.

Toivottavasti vastaavia fiksuja päätöksiä ei enää tehdä valtiovallan taholta...tämähän vaikuttaa yhtä fiksulta kuin Talvivaara projekti.
Klikkaa laajentaaksesi...


Jos Juke haluaa tuohon tyyliin arvostella toisia kirjoittajia, niin heitänpä minäkin. Ei noissa sinunkaan suunnitelmissa useinkaan liika järki päätä pakota.

"
Vastaavilla kiskoilla saman kokoinen ( mothership ) voisi kuljettaa 400 matkustajaa ( korkealla ja kovaa ) mantereelta toiselle. Mahdollisesti juuri Mach 5 nopeudella maksimissaan ( hetkellisesti ). Siinä maisema vaihtuupi nopiasti kun Mach 2 on jo kiskojen päässä.

Maa myös tärisee ja Thrym herää Galdhøpiggenissä kun 8 000 kN hönkäsee tehoja "Louhikäärmeen" pyrstöön ja 6000 lisää kiskojen päässä.

Galdhopiggen-San Fransisco väli taittuu paltiarallaa 2 tunnissa ja jos kiire on niin allekin reilusti !

Olisiko tässä uusi business idea Joulupukin konttiin Finskille ?

Pakettimatka Helsinki-Honolulu-Helsinki 4000 pistaeria ja 4 tuntia sivu siirtolentoineen ! Oulu-Bahama-Oulu 5000 rahaa viikko perillä ( hotel + breakfast included ) 5 tuntia sivu.

Viikko Marsissa hinnoitellaan tapauskohtaisesti samoin Kuumatkat. Alle millin per kärsä kuitenkin."

Kun tuo taloudellinen ajattelukin on tuota luokkaa, niin en yhtään ihmettele, ettei yrittäjällä paljon hommia ole....
 
Sepeteus kirjoitti:
Jos Juke haluaa tuohon tyyliin arvostella toisia kirjoittajia, niin heitänpä minäkin. Ei noissa sinunkaan suunnitelmissa useinkaan liika järki päätä pakota.

"
Vastaavilla kiskoilla saman kokoinen ( mothership ) voisi kuljettaa 400 matkustajaa ( korkealla ja kovaa ) mantereelta toiselle. Mahdollisesti juuri Mach 5 nopeudella maksimissaan ( hetkellisesti ). Siinä maisema vaihtuupi nopiasti kun Mach 2 on jo kiskojen päässä.

Maa myös tärisee ja Thrym herää Galdhøpiggenissä kun 8 000 kN hönkäsee tehoja "Louhikäärmeen" pyrstöön ja 6000 lisää kiskojen päässä.

Galdhopiggen-San Fransisco väli taittuu paltiarallaa 2 tunnissa ja jos kiire on niin allekin reilusti !

Olisiko tässä uusi business idea Joulupukin konttiin Finskille ?

Pakettimatka Helsinki-Honolulu-Helsinki 4000 pistaeria ja 4 tuntia sivu siirtolentoineen ! Oulu-Bahama-Oulu 5000 rahaa viikko perillä ( hotel + breakfast included ) 5 tuntia sivu.

Viikko Marsissa hinnoitellaan tapauskohtaisesti samoin Kuumatkat. Alle millin per kärsä kuitenkin."

Kun tuo taloudellinen ajattelukin on tuota luokkaa, niin en yhtään ihmettele, ettei yrittäjällä paljon hommia ole....
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei kyllä mulla on paljon hommia, mutta kieltämättä laskutus on hieman alakantissa.

Eli siis koskapa VG veloittaa 250 000 usd / lentokoneella ( raketti ) joka juuri teki telemarkin ilmassa ja tuli päreinä alas voitaisiin kai lähteä siitä, että tällainen luxus laittaa ihmisen maksamaan ainakin 10 - 15 000 usd/€ per menopaluu + yöpyminen hotellissa...vai mitä ? Lentokorkeus voitaisiin nostaa hetkellisesti sinne 70 kilsaan ja mahdollisuus kokea painottomuutta 2-3 minsaa sen jälkeen.

Mitä muuten Concorden liput maksoi esim Pariisi - NY välillä 10 vuotta sitten ?

Kuussa käynti todellakin saattaa pamahtaa jo ihan 15 minsaakin helposti 2-3 milliin ja Mars matkat tunti perillä ja Jupiterin ihailua "läheltä" jopati 200-300 miljoonaan per henkilö.

Tämä oli kyllä asiallista kommentointia Sepeteukselta.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmeisesti joku 20 - 30 000 euroa sittenkin koska jo aikoinaan Concorde lennot maksoivat 10 000 usd meno paluu NY-Paris.

https://answers.yahoo.com/question/index?qid=20080704145008AAGT9g6

Eli täysi putki olisi siten 400 x 30 000 = 12 000 000 hei tämähän voisi olla kannattavaa ?

Lento per viikko tekisi 625 miljoona vuodessa...ja muutama kuumatka ja orbit visiitti siihen päälle sanotaan 10 miljardin edestä...niin tämä alkaa jo näyttämään hyvältä...fleet olisi vain 2 konetta.
 
Viimeksi muokattu:
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top