Topikki Juken ihmehärveleille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja crane
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Se että tietää kaavat ei tarkoita että voisi mitään...siis yhtään mitään suunnitella mikä voisi olla avaruudessa tehokasta ja toimivaa. Ainoastaan suunnittelija voi suunnitella. Jos on opetellut yhden lorun on vaikea oppia toista jos ei ole lorunkertoja.

Olet oikeassa siinä mielessä, että pelkkä teoriaosaaminen ei riitä toimivan konseptin kehittämiseen - tämä on ero insinöörin ja tutkijan välillä alalla kuin alalla. Toisaalta suunnittelijan tulee olla tietoinen alallaan vallitsevista fysikaalisista perusilmiöistä ja kyetä ottamaan ne huomioon kehittämässään konseptissa joko suoraan tai erilaisten työkalujen (tyypillisesti ohjelmien) avulla. En minäkään hallitse laivateoriaa samalla tasolla kuin väitöskirjaa vääntävät kaverit yliopistolla, mutta osaan silti suunnitella aluksen, joka kelluu ja pysyy pystyssä. Toisaalta jos ei ole mitään käsitystä siitä, mihin laivan kelluvuus ja vakavuus perustuvat, on ihan sama mitä servetin kulmaan raapustelee - ei siitä tule lasta eikä paskaa. Esimerkki oman alani "kuikelosta" löytyy vaikkapa täältä:

http://www.hydrolance.net/

Viittaatko viimeisellä lauseellasi siihen, että jos on valinnut leirinsä, ei voi enää olla avoin uusille ehdotuksille? Jos esimerkiksi on valanut perustuksensa Hohmannin leiriin, ei voi hyväksyä pari viestiä takaperin ehdottamaasi kiertoratamanööveriä? Tässä nimenomaisessa tapauksessa "suunnitelmasi" ampuu alas se, että avaruus on yksi niitä harvoja paikkoja, joissa fysiikka todella toimii "puhtaimmillaan" ilman häiritseviä kaoottisia ilmiöitä. Taivaankappaleiden liikettähän on käytännössä pystytty laskemaan tarkasti jo satoja vuosia, koska taustalla oleva teoria on loppupeleissä varsin simppeli. Tästä syystä esimerkiksi Hohmannin siirtorata ja monet muut vastaavat teoriat kehitettiin kymmeniä vuosia ennen kuin ensimmäinen keinotekoinen satelliitti saatiin kiertoradalle, koska ne pystyttiin ratkaisemaan kynällä ja paperilla.

FinnNSF on avaruusnörtti jolla on pari avaruuskirjaa..hänen lentokonelaskelmistaan jo näki että mies on ulalla kuin lumiukko.

Avaruusnörtti tai ei - jos hän pystyy julkisesti laskemalla osoittamaan, ettei esittämäsi ratkaisu ole mahdollinen, se joutaa silloin romukoppaan tai takaisin tieteiskirjoihin. Vaikka olisit maailman paras suunnittelija, kehittämäsi konseptin tulee toimia alan perusteorian mukaisesti.

Mitä ulalla olemiseen tulee, niin suosittelen lukemaan läpi aiempia viestejäsi. Jokin aika sitten olit lähettämässä astronautteja avaruuteen eväillä, jotka kattavat hädin tuskin kymmenesosan peruselintoimintojen ylläpitoon tarvittavasta energiasta. Kun osoitin tämän sinulle, yritit puolustella ratkaisuasi ravintosisällöltään arvottomilla vitamiinipillereillä sen sijaan, että olisit tehnyt provisiolaskut uusiksi. Vastaava kuvio on toistunut myös muissa yhteyksissä täällä ja muualla.

Lisäksi lentokonelaskuissasi esimerkiksi sovellat surutta alisoonisen lennon teoriaa hypersooniseen lentoon olettaen, että erilaiset dimensiottomat tunnus- ja suhdeluvut pysyvät muuttumattomina, vaikka muutokset ovat dramaattisia jo transsoonisilla nopeuksilla siirryttäessä pois perusteorian pätevyysalueelta.
 
Olet oikeassa siinä mielessä, että pelkkä teoriaosaaminen ei riitä toimivan konseptin kehittämiseen - tämä on ero insinöörin ja tutkijan välillä alalla kuin alalla. Toisaalta suunnittelijan tulee olla tietoinen alallaan vallitsevista fysikaalisista perusilmiöistä ja kyetä ottamaan ne huomioon kehittämässään konseptissa joko suoraan tai erilaisten työkalujen (tyypillisesti ohjelmien) avulla. En minäkään hallitse laivateoriaa samalla tasolla kuin väitöskirjaa vääntävät kaverit yliopistolla, mutta osaan silti suunnitella aluksen, joka kelluu ja pysyy pystyssä. Toisaalta jos ei ole mitään käsitystä siitä, mihin laivan kelluvuus ja vakavuus perustuvat, on ihan sama mitä servetin kulmaan raapustelee - ei siitä tule lasta eikä paskaa. Esimerkki oman alani "kuikelosta" löytyy vaikkapa täältä:
http://www.hydrolance.net/
Viittaatko viimeisellä lauseellasi siihen, että jos on valinnut leirinsä, ei voi enää olla avoin uusille ehdotuksille? Jos esimerkiksi on valanut perustuksensa Hohmannin leiriin, ei voi hyväksyä pari viestiä takaperin ehdottamaasi kiertoratamanööveriä? Tässä nimenomaisessa tapauksessa "suunnitelmasi" ampuu alas se, että avaruus on yksi niitä harvoja paikkoja, joissa fysiikka todella toimii "puhtaimmillaan" ilman häiritseviä kaoottisia ilmiöitä. Taivaankappaleiden liikettähän on käytännössä pystytty laskemaan tarkasti jo satoja vuosia, koska taustalla oleva teoria on loppupeleissä varsin simppeli. Tästä syystä esimerkiksi Hohmannin siirtorata ja monet muut vastaavat teoriat kehitettiin kymmeniä vuosia ennen kuin ensimmäinen keinotekoinen satelliitti saatiin kiertoradalle, koska ne pystyttiin ratkaisemaan kynällä ja paperilla.
Avaruusnörtti tai ei - jos hän pystyy julkisesti laskemalla osoittamaan, ettei esittämäsi ratkaisu ole mahdollinen, se joutaa silloin romukoppaan tai takaisin tieteiskirjoihin. Vaikka olisit maailman paras suunnittelija, kehittämäsi konseptin tulee toimia alan perusteorian mukaisesti.
Mitä ulalla olemiseen tulee, niin suosittelen lukemaan läpi aiempia viestejäsi. Jokin aika sitten olit lähettämässä astronautteja avaruuteen eväillä, jotka kattavat hädin tuskin kymmenesosan peruselintoimintojen ylläpitoon tarvittavasta energiasta. Kun osoitin tämän sinulle, yritit puolustella ratkaisuasi ravintosisällöltään arvottomilla vitamiinipillereillä sen sijaan, että olisit tehnyt provisiolaskut uusiksi. Vastaava kuvio on toistunut myös muissa yhteyksissä täällä ja muualla.
Lisäksi lentokonelaskuissasi esimerkiksi sovellat surutta alisoonisen lennon teoriaa hypersooniseen lentoon olettaen, että erilaiset dimensiottomat tunnus- ja suhdeluvut pysyvät muuttumattomina, vaikka muutokset ovat dramaattisia jo transsoonisilla nopeuksilla siirryttäessä pois perusteorian pätevyysalueelta.

Tups tuntuu olevan tosi kova lentokonesuunnittelija..näytäppä luonnoksiasi meille.

Itseasiasissa finnNSF osoitti juurikin että systeemini on mahdollinen...sinä nyt kyseenalaistat sen...kuten olet tehnyt alusta asti jokaisessa suunnitelmassani..se lienee elämäntehtäväsi ?

Toki olen huomannut, että Silbervogel, Spiral ja Boeing TSTO...eli kiertoradalle laitteita sinkoamaan pyrkivat lentokoneet ovat jostain syystä jääneet rakentamatta.

Mielestäni sinä et ymmärrä suunnittelua ollenkaan....sitä että asioita vasta luonnostellaan tässä ketjussa.

Sellainen tuntuma olisi että finnNSF saattaa tajuta raketeista enemmän kuin lentokoneista.

Väitöskirjan tekijätkin saattavat olla kuolevaisia...olen kuullut kerrottavan.

Ikävää, että et ymmärtänyt mitään tästä mun rail launched TSTO jutustakaan, sillehän en itseasiassa voi minä tehdä mitään ( siis että et ymmärrä ).

Onnittelen, että olet onnistunut suunnittelemaan veneen..mahtava homma, et välttämättä siis ole imbesilli ?

Veneet on kivoja..isälläni on ollut muutama.
 
Viimeksi muokattu:
Juke nyt vittu! Todella hienoa haukkua toisia täällä ja tingata kaikille vastaan.
 
Juke nyt vittu! Todella hienoa haukkua toisia täällä ja tingata kaikille vastaan.

Joo no ehkä minä nyt jo sadannen suunnittelamani/luonnostelemani laitteen tiimoilla toivoisin yhden positiivisen kannustavan kommentin joukkoon, mutta ei. Samaa kuraa tulee vuodesta toiseen. Pitäiskö nyt pitää pieni tauko ?

----------------

Muuten tuolla NSF saitilla jossa käydään läpi Space Ship II onnettomuutta myös luin, että Burt Rutan ei ole lainkaan testannut tuulitunnelissa Virgin Galacticin rakettia..ainoastaan staattista pienoismallia Dogde Dartin katolla.

Melkein luulen, että jos itse pääsisin vastaavaan tilanteeseen että joku avaa massin ja sanoo, että teeppä meille Mars matkalle sopiva laite niin kävisin hyvinkin tarkkaan tuulitunnelidataa läpi omissa suunnitelmissani...siis supersoonista sellaista.
 
Viimeksi muokattu:
Pitäiskö vetää johtopäätöksiä asiasta sen sijaan että haukkuu toisia idiootiksi?
 
Pitäiskö vetää johtopäätöksiä asiasta sen sijaan että haukkuu toisia idiootiksi?

Mähän nimenomaan vedin johtopäätöksen, josta sä nyt kritisoit...iso ero imbesillin ja tavallisen idiootin välillä. Tups ei ole imbesilli selkeesti kun osaa veneen tehdä.

Ihmisen erottaa apinasta juurikin korkealle viety kyky tehdä asioita käyttäen työkaluja.

Tossa joku Jukka Takamaa suunnitteli lentokoneen mallin. Mun mielestä hyvä suoritus varsinkin kun mallikone lensi ja on edelleen ehjä.

2014-09-Tigershark.webp
 
Mutta Tups on oikeassa..pienen sukkulan kapasiteetti kahdelle ei riitä kuin nipin napin 2-3 vuoden oleskeluun..Alfa Centauriin ei tällä mopolla voi lähteä..tosin Jupiter ja Saturnus kyllä voidaan tutkia hyvin ja luonnollisesti Mars.

Voipi maksaa muutaman miljardin koko systeemi, mutta palstatilaa saisi jos suomalaiset valloittaisivat Marsin ensimmäisenä....tai sitten edes Jupiterin kuut.
Erityisen hienoa olisi jos finskit ottaisivat kuvia paikan päällä kun jenkit pystyttää USA tähtilippua Marsiin...Suomenlippuhan olisi jo Phobokselle ollut vuoden pari aiemmin.

Star_Eagle_Living.webp
 
Ilmeiseti koko Hohmann Transfer kulminoituu tähän kuvaan;

Total_energy_during_Hohmann_transfer.png

Mitäpä tuo kuva kertoo sinulle?
 
Jep ne jää helpommin mieleen kun käyn täällä muutenkin..ja voi olla että eräät taulukot voivat kadota muualta ja jopa oma hard drive voi kaatua.

NASA aikoo Marsiin;

Jaa että tuuppaat wikipedian sivuja tänne wikipedian kaatumisen pelossa ja niitä on näppärämpi penkoa esiin 1000+ viestin ketjusta? Jep jep...

Kaikki NASAn asioista vähänkään perillä olevat tietävät ettei sillä ole budjettia mennä juurikaan minnekään LEO:n ulkopuolelle, hienoista puheista huolimatta. Se on pahasti tuuliajolla ja reformin tarpeessa, jopa osa lafkassa työskentelevistä on näin NSF:llä ilmaissut.
 
Tossa joku Jukka Takamaa suunnitteli lentokoneen mallin. Mun mielestä hyvä suoritus varsinkin kun mallikone lensi ja on edelleen ehjä.

"Ikävä kyllä nopeuslennokin koeajoselostusta ei lehdestä löytynyt, enkä ainakaan itse sellaista nähnyt myöhemminkään."

Uskon kyllä että tuo lentää ainakin jotenkuten koska ulkomuotonsa perusteella tuntuu konservatiivisesti suunnitellulta. Paljonko tuossa on varsinaista suunnittelua ollut ja paljonko valmispaketin maalaamista omiin väreihin ja epämääräistä tuumiskelua joka varmasti itsestäsi kovasti tuntui suunnittelulta, mene ja tiedä.
 
Itseasiasissa finnNSF osoitti juurikin että systeemini on mahdollinen

Osoitin että viimeisimmällä härvelilläsi olisi periaatteellinen dv kapasiteetti kiertoradalle pääsemiseen. Se ei saavuta edes pakonopeutta saatikka mitään huomattavaa C3 hyperbeliradan ylijäämäenergiaa mitä vaaditaan esim Mars matkailuun edes minimi Hohmann radalla.

Viestini nopeusvektorin kääntämisestä ja sen huima dv vaatimus meni ilmeisesti ohi silmiesi tai sitten yli hilseen.
 
Tossa joku Jukka Takamaa suunnitteli lentokoneen mallin. Mun mielestä hyvä suoritus varsinkin kun mallikone lensi ja on edelleen ehjä.
Hienoa Juke, että olet toteuttanut käytännössäkin näitä projektejasi! Miten tuon koelento sujui? Avaruuslentojen kokeilu pienemmässä mittakaavassa voi olla vaikeaa, mutta jos nuo pienemmät lentokoneprojektisi sujuvat käytännössäkin hyvin niin ehkäpä muutkin alkavat hieman uskomaan projekteihisi. Tosiaan tuo suunnittelemasi kone näyttää melko konservatiivisesti suunnitellulta, muttei se tietenkään ole haitta.
 
Viimeksi muokattu:
Tups tuntuu olevan tosi kova lentokonesuunnittelija..näytäppä luonnoksiasi meille.

Kuten olen jo aiemmin kertonut, en ole lentokonesuunnittelija, vaan suunnittelen työkseni laivoja. Omia luonnoksia ei juuri ole esittää, koska viimeisen vuoden aikana työ on haitannut harrastusta ja kaikenlainen kotona piirustelu on jäänyt vähemmälle. Toisaalta yksi niistä laivakonsepteista, joissa toimin pääsuunnittelijana, tullaan todennäköisesti rakentamaan seuraavan parin vuoden aikana...

Ennen kuin ehdit sanomaan, että en tämän takia ymmärrä lentokoneista mitään, saanen huomauttaa että lentotekniikkaa opetetaan (opetettiin?) samassa korkeakoulussa (Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu) kuin meritekniikkaa, joten opinnot ovat peruskurssien (matematiikka, fysiikka, statiikka, dynamiikka, lujuusoppi) yhtenevät. Toki opiskelin aerodynamiikan sijaan hydrodynamiikkaa, joka poikkeaa ensiksi mainitusta esimerkiksi virtauksen kokoonpuristuvuuden (tai -puristumattomuuden) osalta, mutta näen kuitenkin yhtäläisyyksiä näiden kahden välillä. Mikä tärkeintä, tekniikan alan yliopisto-opinnot antavat vankan teoriapohjan uuden oppimiselle ja omaksumiselle - esimerkiksi laivanrakentajan ei lentotekniikan suhteen ei tarvitse lähteä aivan alkeista, vaan monet fysikaaliset perusilmiöt ovat jo ennestään tuttuja. Toki kun siirrytään varsin kattavasti tutkitusta alisoonisesta nopeudesta hypersooniselle alueelle, jossa jopa maailman johtavilla tutkimusorganisaatioilla on vaikeuksia, nostan suosiolla kädet pystyyn ja luotan siihen, mitä muut sanovat.

Toki olen huomannut, että Silbervogel, Spiral ja Boeing TSTO...eli kiertoradalle laitteita sinkoamaan pyrkivat lentokoneet ovat jostain syystä jääneet rakentamatta.

Yhtenä syynä voisi toki olla se, että kyseiset järjestelmät eivät tarjoa mitään merkittävää etua perinteiseen maan pinnalta tapahtuvaan pystysuoraan laukaisuun verrattuna? FinnNSF osannee näistä selittää enemmän. Jonkin verran muistan lukeneeni aiheesta alan foorumeilta.

Mielestäni sinä et ymmärrä suunnittelua ollenkaan....sitä että asioita vasta luonnostellaan tässä ketjussa.

Teen itse jonkin verran "skissiprojekteja" eli luonnostelen uusia laivakonsepteja varsin karkealla tasolla niin omaksi huvikseni kuin ihan työn puolesta. Jos luonnostellessa havaitaan merkittävä poikkeama yleisesti toteutuskelpoiseksi havaituista ratkaisuista, tähän perehdytään ennen kuin konseptia viedään eteenpäin, sillä perustavanlaatuisen virheen havaitseminen myöhemmässä vaiheessa tarkoittaa käytännössä sitä, että koko projekti on ollut pelkkää ajanhukkaa.

Joo no ehkä minä nyt jo sadannen suunnittelamani/luonnostelemani laitteen tiimoilla toivoisin yhden positiivisen kannustavan kommentin joukkoon, mutta ei. Samaa kuraa tulee vuodesta toiseen. Pitäiskö nyt pitää pieni tauko ?

Entä jos keskittyisit uusien konseptien sijaan viemään yhden keksintösi hieman pidemmälle? Mikäli pystyisit näin todistamaan "käänteentekevän" konseptisi toimivaksi, uskottavuutesi kasvaisi varmasti muiden silmissä. Sadan laitteen "suunnittelu" ei välttämättä todista mitään, jos kaikki ovat jääneet hyvin varhaiselle kehitysasteelle.

Mun mielestä hyvä suoritus varsinkin kun mallikone lensi ja on edelleen ehjä.

Toisaalta esimerkiksi taannoinen väitteesi siitä, että olet pienoismallilla todistanut suunnittelemasi lentokoneen kestävän 22 g:n kuorman, asettaa tietämyksesi mallikokeista ja tulosten skaalaamisesta varsin kyseenalaiseen valoon.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo oli muuten mielenkiintoinen linkki. "Kuikeloilla" on näköjään universaali, silmiinpistävä sivustotyyli oli kyse sitten avaruusmatkailusta tai merenkulusta.

7-kertainen polttoainetalous, kovia lupauksia. Voisit hieman avata missä kohtaa nuo suunnitelmat menevät metsään?

Hydro Lance on hyvä esimerkki tapauksesta, jossa toimiva konsepti on viety äärimmäisyyksiin. Samalla on ekstrapoloitu perusratkaisun hyötyjä, jotta uusi keksintö saadaan näyttämään ylivoimaiselta perinteisiin ratkaisuihin verrattuna, mutta jätetty sekä peruskonseptin olemassa olevat että uuden konseptin mahdolliset uudet ongelmat käytännössä huomiotta. Myönnän, että kävin lunttaamassa hieman aiemmista keskusteluista, mutta Hydro Lance kaatuu ainakin seuraaviin ongelmiin:

- Pitkien ja kapeiden runkojen rakenteellinen kestävyys, erityisesti pitkittäislujuus. Pitkät sivurungot ovat käytännössä tasaisesti jakautuneella voimalla kuormitettuja ulokepalkkeja, joiden tyvessä jännitykset kasvavat niin suuriksi erityisesti tilanteessa, jossa keula ja perä ovat peräkkäisten aaltojen harjoilla ja keskilaiva niiden välissä, ettei niitä saada kestämään millään olemassa olevalla materiaalilla. Aaltoja läpäiseviä monirunkoaluksia on ennekin hajonnut tämän takia.
- Kelluvuus, omapaino, kuollutpaino ja reserviuppouma. Sivustolla väitetään, että Hydro Lance -konseptia hyödyntävien alusten syväys mitataan tuumissa tai muutamissa jaloissa, kun perinteisillä laivoilla se on metrejä. Konseptin mukaiset alukset ovat kuitenkin varsin massiivia ja niiden esitetään pystyvän kuljettamaan myös kannattavia määriä lastia. Vaikka tuollainen "keihäs" itsessään kelluisi melko pienellä syväydellä, mitä tapahtuu kun niiden väliin sijoitetaan yhdyskansi ja aluksen "keskirunko" moottoreineen ja polttoainetankkeineen (kapasiteetti satoja...tuhansia tonneja)? Kuinka paljon lastia alus voi kuljettaa ja onko se kannattavaa, jos uppoumarunkoisten laivojen kohdalla lastikapasiteetti mitataan tuhansissa, kymmenissä tuhansissa tai jopa sadoissa tuhansissa tonneissa. Lisäksi alukset, joiden vesiviivapinta-ala on pieni, tapaavat upota kuormitetatessa nopeammin (ts. "tons per inch immersion" on varsin pieni). Mitä tapahtuu kun koko sivurunko, jonka varalaita on varsin pieni, painuu veden alle ja lisäuppoumaa saadaan vain suhteellisen pienestä keskirunkoa kannattelevasta "jalasta"?
- Kulkuvastus. On totta, että kapean rungon vastus on perinteistä runkomuotoa pienempi pienemmän aallonmuodostusvastuksen vuoksi, mutta varsinkin suurilla nopeuksilla pintakitka (skin friction) muodostuu kokonaisvastuksen suurimmaksi tekijäksi. Konseptin kehittäjä väittää, ettei tämä päde hänen aluksensa kohdalla, joten tehoennusteet ovat vähintäänkin optimistisia. Tämä yhdistettynä olemattomaan lastinottokykyyn tarkoittaa sitä, että tonnimailia kohden polttoaineenkulutus voi olla kehnompi kuin lentokoneella.
- Aluksen liikkeet aallokossa. Toki monirunkoalus on yksirunkoista alusta vakaampi merenkäynnissä, mutta konseptin kehittäjän väite siitä, että Hydro Lance -konseptin mukainen alus eliminoi kaikki liikkeet kovassa merenkäynnissä ja pystyy ylläpitämään varsin suurta nopeutta on täysin tuulesta temmattu.

Hauskinta tuossa konseptissa on se, että konseptin toimivuuden kyseenalaistaminen sivuutetaan toteamalla, että monet tekniset ratkaisut ovat luottamuksellisia ja näin ollen niitä ei haluta julkistaa. Toki lisenssimaksun maksamalla näihinkin ilmeisesti pääsisi tutustumaan - "The HARTH discipline of formulations is precise and controlled through license"

http://www.boatdesign.net/forums/boat-design/have-you-seen-22636.html

Relevantti keskustelu on käyty parilla ekalla sivulla ja konseptin kehittäjäkin on mukana jutuissa.

Näen periaatteellisella tasolla jonkin verran yhtäläisyyksiä tämän ja tuon toisen maailman välillä. Onhan se masentavaa, että uusi ja mullistava konsepti ammutaan alas käyttäen esimerkiksi lujuusopin kaltaista "tylsää" perusfysiikkaa.
 
Jaa että tuuppaat wikipedian sivuja tänne wikipedian kaatumisen pelossa ja niitä on näppärämpi penkoa esiin 1000+ viestin ketjusta? Jep jep...

Kaikki NASAn asioista vähänkään perillä olevat tietävät ettei sillä ole budjettia mennä juurikaan minnekään LEO:n ulkopuolelle, hienoista puheista huolimatta. Se on pahasti tuuliajolla ja reformin tarpeessa, jopa osa lafkassa työskentelevistä on näin NSF:llä ilmaissut.


Jep jep valtavalla budjetilla se N-liittokin lopetti hyökkäykset Suomea vastaan....aikoinaan Suomussalmella. NSF:llä tuli bänni jo paljon ennen tämän laitteen kukkaan puhkeamista..joten siellä ei kukaan asiasta voi tietää..elleivät käy täällä lurkkimassa kätyrinsä kautta..kuka tietää ? Budjetillahan ne insinöörit vaan hienoja suunnitelmia tekee.
 
Näen periaatteellisella tasolla jonkin verran yhtäläisyyksiä tämän ja tuon toisen maailman välillä. Onhan se masentavaa, että uusi ja mullistava konsepti ammutaan alas käyttäen esimerkiksi lujuusopin kaltaista "tylsää" perusfysiikkaa.

Minä taas en näe lainkaan yhtäläisyyksiä, mutta lentokone maailmaan perehtyneenä näen tuolla kuikelolaivojen suunnittelijalla yhtäläisyyksiä tämän Greg Rosen suunnitelmien kanssa..jospa käyttäisitkin aikasi hänen "luonnoksiensa" mollaamiseen etkä veisi myyräntyölläsi suomalaisilta mahdollisuuksia yrittää ?

mach_buster.webp
 
Ennen kuin ehdit sanomaan, että en tämän takia ymmärrä lentokoneista mitään, saanen huomauttaa että lentotekniikkaa opetetaan (opetettiin?) samassa korkeakoulussa (Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu) kuin meritekniikkaa, joten opinnot ovat peruskurssien (matematiikka, fysiikka, statiikka, dynamiikka, lujuusoppi) yhtenevät. Toki opiskelin aerodynamiikan sijaan hydrodynamiikkaa, joka poikkeaa ensiksi mainitusta esimerkiksi virtauksen kokoonpuristuvuuden (tai -puristumattomuuden) osalta, mutta näen kuitenkin yhtäläisyyksiä näiden kahden välillä.


Toisaalta esimerkiksi taannoinen väitteesi siitä, että olet pienoismallilla todistanut suunnittelemasi lentokoneen kestävän 22 g:n kuorman, asettaa tietämyksesi mallikokeista ja tulosten skaalaamisesta varsin kyseenalaiseen valoon.


Okei...siis meriittisi ovat sama oppilaitos kuin maailman huonoimmalla lentokonesuunnittelijalla ( en kerro nimeä, mutta kaikki tiedetään mistä on kysymys )...eli olet täällä puolustelemassa hometalojen suunnittelun pioneerin nimeä kantavaa stadilaista oppilaitosta..jolloin on mielestäsi ilman muuta selvää, että Suomessa muualla ei voida tehdä parempaa suunnittelua..ja rakennesuunnittelu erityisesti teknillisessä tiedekunnassa Oulussa on kehnompaa ?

Niin ja siis testasin koneen mallin +22 G kuormaan asti...murtorajaa en selvittänyt...eli se noista puurakenteista...niitä ei kotimaisena tuotoksena voida missään käyttää vaikka kokemus ( meillä ja muualla ) kertoo toista ? En kai mä missään ole edes väittänyt että se mitenkään voisi skaalautua 1:1 maailmassa ?! Halloo onko ketään kotona..olisko sun ego nyt ohittanut taidot ja käytöksen ?
 
Yhtenä syynä voisi toki olla se, että kyseiset järjestelmät eivät tarjoa mitään merkittävää etua perinteiseen maan pinnalta tapahtuvaan pystysuoraan laukaisuun verrattuna? FinnNSF osannee näistä selittää enemmän. Jonkin verran muistan lukeneeni aiheesta alan foorumeilta.

Just...eli vaikka juuri ollaan 10 sivua käyty asiaa läpi on tämä loppukaneettisi...eli mitään ei mennyt jakeluun.
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top