Topikki Juken ihmehärveleille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja crane
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
FinnNSF kirjoitti:
"Ikävä kyllä nopeuslennokin koeajoselostusta ei lehdestä löytynyt, enkä ainakaan itse sellaista nähnyt myöhemminkään."

Uskon kyllä että tuo lentää ainakin jotenkuten koska ulkomuotonsa perusteella tuntuu konservatiivisesti suunnitellulta. Paljonko tuossa on varsinaista suunnittelua ollut ja paljonko valmispaketin maalaamista omiin väreihin ja epämääräistä tuumiskelua joka varmasti itsestäsi kovasti tuntui suunnittelulta, mene ja tiedä.
Klikkaa laajentaaksesi...


Ihan on alusta asti oma suunnitelma..ja massiivinen määrä uutta aerodynaamista asiaa sekä rakenteellisia ja konstruktiivisia innovaatoita sekä konseptitasoista tiukennusta..tämähän käyttää Merlinin moottoria, mutta lähdetty tekemään sitä Puuska kokoon..nuolimuoto siivessä ja paljon Tsunamia lyhyempi koska fuile siivissä rungon sijaan. Toki siinä inspiraationa on ollut Reno raacerit.
 
Juke kirjoitti:
Okei...siis meriittisi ovat sama oppilaitos kuin maailman huonoimmalla lentokonesuunnittelijalla...

...eli olet täällä puolustelemassa hometalojen suunnittelun pioneerin nimeä kantavaa stadilaista oppilaitosta...

...jolloin on mielestäsi ilman muuta selvää, että Suomessa muualla ei voida tehdä parempaa suunnittelua...
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on ilmiselvä argumentointivirhe, mutta en nyt saa päähäni, mikä niistä. Teki mieleni vastata viittaamalla erääseen Itävaltalaiseen taiteilijaan ja hänen seikkailuihinsa maailmanpolitiikassa, mutta jätin tekemättä, koska se(kin) olisi ollut argumentointivirhe.

En myöskään puolustellut oppilaitostani millään tavalla vaan viittasin lähinnä siihen, että lentotekniikkaa opetetetaan (opetettiin) samalla laitoksella ja alojen perusopinnot ovat (olivat) käytännössä yhtenevät. Näin ollen opinnot sovelletun mekaniikan laitoksella, vaikkakin toisessa koulutusohjelmassa, antavat peruspohjan (matematiikka, fysiikka, dynamiikka, lujuusoppi) myös toisen alan syvällisempään opiskeluun mikäli lentotekniikka alkaisi jostain syystä kiinnostamaan enemmän. Sama pätee avaruustekniikkaan, joskin sitä opetetaan muistaakseni toisella lafkalla.

Juke kirjoitti:
Niin ja siis testasin koneen mallin +22 G kuormaan asti...murtorajaa en selvittänyt...eli se noista puurakenteista...niitä ei kotimaisena tuotoksena voida missään käyttää vaikka kokemus ( meillä ja muualla ) kertoo toista ? En kai mä missään ole edes väittänyt että se mitenkään voisi skaalautua 1:1 maailmassa ?! Halloo onko ketään kotona..olisko sun ego nyt ohittanut taidot ja käytöksen ?
Klikkaa laajentaaksesi...

Miksi sitten otit asian edes alkujaan esille jos kerran tuloksilla ei ole mitään merkitystä miltään kannalta? Lisäksi rohkenen epäillä korjärjestelyäsi - kohdistuiko malliisi 22 g:n kuormitus vai skaalasitko myös kiihtyvyyden mallimittakaavaan?

Juke kirjoitti:
Just...eli vaikka juuri ollaan 10 sivua käyty asiaa läpi on tämä loppukaneettisi...eli mitään ei mennyt jakeluun.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sen verran voin antaa periksi, että lentokoneesta laukaistavalla avaruusaluksella voidaan mahdollisesti saavuttaa jotain säästöjä, jos tavoitteena on kuljettaa suhteellisen pieni hyötykuorma kiertoradalle (LEO). Mihinkään isompaan siitä ei ole, koska "emoalus" kasvaisi suhteettoman suureksi. Jonkin verran argumentteja löytyy vaikkapa täältä:

http://cosmoquest.org/forum/showthread.php?64037-How-much-can-be-saved-by-air-launching

Ilman käyttäjätunnusta en kuitenkaan pääse penkomaan sen syvällisemmin esimerkiksi NSF:n keskusteluja.
 
Tups kirjoitti:
En myöskään puolustellut oppilaitostani millään tavalla vaan viittasin lähinnä siihen, että lentotekniikkaa opetetetaan (opetettiin) samalla laitoksella ja alojen perusopinnot ovat (olivat) käytännössä yhtenevät. Näin ollen opinnot sovelletun mekaniikan laitoksella, vaikkakin toisessa koulutusohjelmassa, antavat peruspohjan (matematiikka, fysiikka, dynamiikka, lujuusoppi) myös toisen alan syvällisempään opiskeluun mikäli lentotekniikka alkaisi jostain syystä kiinnostamaan enemmän. Sama pätee avaruustekniikkaan, joskin sitä opetetaan muistaakseni toisella lafkalla.

Sen verran voin antaa periksi, että lentokoneesta laukaistavalla avaruusaluksella voidaan mahdollisesti saavuttaa jotain säästöjä, jos tavoitteena on kuljettaa suhteellisen pieni hyötykuorma kiertoradalle (LEO). Mihinkään isompaan siitä ei ole, koska "emoalus" kasvaisi suhteettoman suureksi. Jonkin verran argumentteja löytyy vaikkapa täältä:

http://cosmoquest.org/forum/showthread.php?64037-How-much-can-be-saved-by-air-launching

Ilman käyttäjätunnusta en kuitenkaan pääse penkomaan sen syvällisemmin esimerkiksi NSF:n keskusteluja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei tässä nyt ole mistään periksiantamisesta kyse....et sä ole huono poli-inssi jos tunnustat tosiasiat vaikka ne tulisivat oululaisen kynästä.

Nyt kannattaa huomioida, että cosmoquestin kommentit koskevat maasta pyörillä starttaavaa suihkaria jollainen ei koskaan kykenisi lentämään 3 machia kovempaa eikä mitenkään payloadin kanssa 20 km ylempänä...eli tässä Mars orbiter casessa ollaan jo pelkällä rail launch järjestelyssä saavutettu se. Sen jälkeen vasta alkaa mother ship vaihe...sen jälkeen sukkulavaihe ja sen jälkeen 20 x Apollon LM/CM laitetta tehokkaampi laskeutujavaihe. Kuten jo aiemmin kerroin tämä kykenee planetaarisella kiihdyksellä liikkumaan 500 000 km/t eli 140 km/s...ilman paluuta siis eli noin 0.005 C.

Suurin etu on se että mother ship laskeutuessaan pyörille painaa enää n. 15% siitä mitä sen kuorma oli startissa, jolloin se kevenee suhteessa muihin pyöriltä starttaaviin nähden jälleen massiivisesti. Toki sukkula oli hieman vastaava tapaus.
 
Viimeksi muokattu:
Tups kirjoitti:
Tämä on ilmiselvä argumentointivirhe, mutta en nyt saa päähäni, mikä niistä. Teki mieleni vastata viittaamalla erääseen Itävaltalaiseen taiteilijaan ja hänen seikkailuihinsa maailmanpolitiikassa, mutta jätin tekemättä, koska se(kin) olisi ollut argumentointivirhe.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli siis sä oot tullut tänne vaan argumentoimaan, etkä ole edes aikonut katsoa asioita optimisesti vailla sarvia ja hampaita..yrityksesi käyttää kohtaa 3.2 oli toki erittäin epämiellyttävä, mutta myös alhainen.

Kannattaa muistaa, että suomalainen yliopisto oli se kuinka lähellä pääkaupunkia tahansa ei vielä yllä 300 parhaan yliopiston joukkoon maailmassa..lisäksi suomalainen tutkija ei ole vielä koskaan saanut aiheesta Nobelia, ja viimeinen ja ainoa suomalainen FAI ennätys ilmailussa tehtiin puukoneella 50-luvulla. Olisko tuo hemmo kuitenkin valmistunut polilta ? Hänkään ei vielä käyttänyt Aralditea vaan Erikeeperillä mentiin.
 
Viimeksi muokattu:
Korjauksena Juken harhaisiin tietoihin: kuluneena kesänä tehtiin Suomessa ilmailun FAI-maailman ennätys. Pysytään faktoissa.

Samoin Keltiäisen rakenteen suhteen, tuskinpa oli erikeeperillä rakennettu.
 
koha kirjoitti:
Korjauksena Juken harhaisiin tietoihin: kuluneena kesänä tehtiin Suomessa ilmailun FAI-maailman ennätys. Pysytään faktoissa.

Samoin Keltiäisen rakenteen suhteen, tuskinpa oli erikeeperillä rakennettu.
Klikkaa laajentaaksesi...

No tämähän oli miellyttävä uutinen...kerro lisää tästä FAI-ennätyksestä ?

Erikeeper kehitettiin 50-luvulla Suomessa..keltiäinen todennäköisesti pusattiin sillä kasaan.
 
koha kirjoitti:
http://ilmailu.fi/node/936

Ilmeisesti vain Juken tiedot/taidot omaava kasaisi lentokoneen kosteudessa ominaisuutensa menettävällä liimalla. Lennokkikäytössä toimiva mutta parempiakin on.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ilmeisesti meillä ei kuitenkaan 50-luvulla ollut mitään parempaa liimaa saatavilla. Aha siis lennokki- ja laskuvarjohyppyennätykiä.....ok hienoa.

Tällähän sitä pärjätääkin taas seuraavat 60 vuotta.
 
Viimeksi muokattu:
http://spacecraft.ssl.umd.edu/akins_laws.html

Akin's Laws of Spacecraft Design

1. Engineering is done with numbers. Analysis without numbers is only an opinion.

2. To design a spacecraft right takes an infinite amount of effort. This is why it's a good idea to design them to operate when some things are wrong .

3. Design is an iterative process. The necessary number of iterations is one more than the number you have currently done. This is true at any point in time.

4. Your best design efforts will inevitably wind up being useless in the final design. Learn to live with the disappointment.

5. (Miller's Law) Three points determine a curve.

6. (Mar's Law) Everything is linear if plotted log-log with a fat magic marker.

7. At the start of any design effort, the person who most wants to be team leader is least likely to be capable of it.

8. In nature, the optimum is almost always in the middle somewhere. Distrust assertions that the optimum is at an extreme point.

9. Not having all the information you need is never a satisfactory excuse for not starting the analysis.

10. When in doubt, estimate. In an emergency, guess. But be sure to go back and clean up the mess when the real numbers come along.

11. Sometimes, the fastest way to get to the end is to throw everything out and start over.

12. There is never a single right solution. There are always multiple wrong ones, though.

13. Design is based on requirements. There's no justification for designing something one bit "better" than the requirements dictate.

14. (Edison's Law) "Better" is the enemy of "good".

15. (Shea's Law) The ability to improve a design occurs primarily at the interfaces. This is also the prime location for screwing it up.

16. The previous people who did a similar analysis did not have a direct pipeline to the wisdom of the ages. There is therefore no reason to believe their analysis over yours. There is especially no reason to present their analysis as yours.

17. The fact that an analysis appears in print has no relationship to the likelihood of its being correct.

18. Past experience is excellent for providing a reality check. Too much reality can doom an otherwise worthwhile design, though.

19. The odds are greatly against you being immensely smarter than everyone else in the field. If your analysis says your terminal velocity is twice the speed of light, you may have invented warp drive, but the chances are a lot better that you've screwed up.

20. A bad design with a good presentation is doomed eventually. A good design with a bad presentation is doomed immediately.

21. (Larrabee's Law) Half of everything you hear in a classroom is crap. Education is figuring out which half is which.

22. When in doubt, document. (Documentation requirements will reach a maximum shortly after the termination of a program.)

23. The schedule you develop will seem like a complete work of fiction up until the time your customer fires you for not meeting it.

24. It's called a "Work Breakdown Structure" because the Work remaining will grow until you have a Breakdown, unless you enforce some Structure on it.

25. (Bowden's Law) Following a testing failure, it's always possible to refine the analysis to show that you really had negative margins all along.

26. (Montemerlo's Law) Don't do nuthin' dumb.

27. (Varsi's Law) Schedules only move in one direction.

28. (Ranger's Law) There ain't no such thing as a free launch.

29. (von Tiesenhausen's Law of Program Management) To get an accurate estimate of final program requirements, multiply the initial time estimates by pi, and slide the decimal point on the cost estimates one place to the right.

30. (von Tiesenhausen's Law of Engineering Design) If you want to have a maximum effect on the design of a new engineering system, learn to draw. Engineers always wind up designing the vehicle to look like the initial artist's concept.

31. (Mo's Law of Evolutionary Development) You can't get to the moon by climbing successively taller trees.

32. (Atkin's Law of Demonstrations) When the hardware is working perfectly, the really important visitors don't show up.

33. (Patton's Law of Program Planning) A good plan violently executed now is better than a perfect plan next week.

34. (Roosevelt's Law of Task Planning) Do what you can, where you are, with what you have.

35. (de Saint-Exupery's Law of Design) A designer knows that he has achieved perfection not when there is nothing left to add, but when there is nothing left to take away.

36. Any run-of-the-mill engineer can design something which is elegant. A good engineer designs systems to be efficient. A great engineer designs them to be effective.

37. (Henshaw's Law) One key to success in a mission is establishing clear lines of blame.

38. Capabilities drive requirements, regardless of what the systems engineering textbooks say.

39. Any exploration program which "just happens" to include a new launch vehicle is, de facto, a launch vehicle program.

39. (alternate formulation) The three keys to keeping a new manned space program affordable and on schedule:
1) No new launch vehicles.
2) No new launch vehicles.
3) Whatever you do, don't develop any new launch vehicles.

40. (McBryan's Law) You can't make it better until you make it work.

41. Space is a completely unforgiving environment. If you screw up the engineering, somebody dies (and there's no partial credit because most of the analysis was right...)
 
Juke kirjoitti:
Just...eli vaikka juuri ollaan 10 sivua käyty asiaa läpi on tämä loppukaneettisi...eli mitään ei mennyt jakeluun.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tupsilla on hyvin jo jakelussa se mitä sä et todennäköisesti ole edes miettinyt pätkääkään.

Mitä on "trade study" suomeksi? Siis tämmöinen yleinen analyysi jossa vertaillaan vaihtoehtoja kun kaikki tekijät otetaan huomioon. Kaikki lähtökiihdytystä tarjoavat megakonstruktiot käytännössä häviävät kyseisissä analyyseissa. Raketti on rakennettava jokatapauksessa, kyse on vain onko parempi rakentaa jonkinverran isompi raketti ja laittaa se matkaan perinteiseen tyyliin enemmän ajoainetta kuluttaen vaiko viritellä jotain jättiritsaa ja yrittää pärjätä vähän pienemmällä raketilla. Juken kapistus ei juuri edes säästäisi ajoainetta koska kelkkaa kuitenkin kiihdyttäisivät perinteiset rakettimoottorit. Ei ole muuten suunnitelmissa vielä edes matkaa millä kelkka jarrutetaan. Vai lentääkö kelkkakin kiskon päästä ilmaan ja laskeutuu jonnekin pomppulinnaan alarinteessä...

Kiihdytysratarakennelma vuoren rinteellä on jättiläisrakennusurakka jossa pitää miettiä sellaisiakin asioita kuten

- mikä tällaiselle olisi sopiva sijoituspaikka. 5km korkeudella olevia sopivia vuorenrinteitä ei ole pilvin pimein. Paikan tulisi olla lähellä päiväntasaajaa, esteetön reitti itään päin.
- Logistiikka. Tuollaiset vuorenrinteet sijaisevat käytännössä aina jossain "käen perseessä". Onko edes kinttupolkua perille? Kuinka kaukana paikka on tehtaalta jossa alukset rakennetaan. Entä kuinka kaukana laskeutumispaikalta.
- Politiikka. Valitettavan usein se ainoa varteenotettava paikka sijaitsee jossain epästabiilissa banaanivaltiossa. Seisahtuuko avaruuslennot jos natiivit rupeavat taas viidakkoveitsin heimojen väliseen mittelöön tms. Sivistyneemmissä maissa tulee ennenpitkää vastaan ympäristöpolitiikka. Kukaan ei halua kamalaa mekastusta ja paljon maan mylläystä vaativaa rakennelmaa jonnekin kansallispuistoon.

Penismiekkailut opinahjojen tasosta on aika tarpeetonta kun toistaiseksi esitetty matematiikka on vain nelilaskua, neliöjuurta, potenssia ja logaritmia. Eikös nämä jo kaikki oppineet yläasteella.
 
Tups kirjoitti:
Ilman käyttäjätunnusta en kuitenkaan pääse penkomaan sen syvällisemmin esimerkiksi NSF:n keskusteluja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä suurin osa on vapaasti luettavissa ilman rekisteröitymistäkin. Joskus kun on jotain säpinää tiedossa (laukaisu, luotaimen laskeutuminen tms) niin foorumi saatetaan hetkeksi laittaa sellaiseen asentoon että vain rekisteröityneet pääsevät sisälle koska muuten serveri olisivat tukossa. Homma toimii sielläkin vapaaehtoispohjalta ettei resursseja ole rajattomasti.

Juuri äsken oli tällaisessa asennossa kun yrittivät laittaa Orion-kapselia testilennolla Delta IV-H kantoraketilla. Ei onnistunut, vuorokauden päästä uusi yritys. Parit nestevedyn täyttö/tyhjennysventtiilit jumittivat.
 
 
Viimeksi muokattu:
FinnNSF kirjoitti:
Tupsilla on hyvin jo jakelussa se mitä sä et todennäköisesti ole edes miettinyt pätkääkään.

Mitä on "trade study" suomeksi? Siis tämmöinen yleinen analyysi jossa vertaillaan vaihtoehtoja kun kaikki tekijät otetaan huomioon. Kaikki lähtökiihdytystä tarjoavat megakonstruktiot käytännössä häviävät kyseisissä analyyseissa. Raketti on rakennettava jokatapauksessa, kyse on vain onko parempi rakentaa jonkinverran isompi raketti ja laittaa se matkaan perinteiseen tyyliin enemmän ajoainetta kuluttaen vaiko viritellä jotain jättiritsaa ja yrittää pärjätä vähän pienemmällä raketilla. Juken kapistus ei juuri edes säästäisi ajoainetta koska kelkkaa kuitenkin kiihdyttäisivät perinteiset rakettimoottorit. Ei ole muuten suunnitelmissa vielä edes matkaa millä kelkka jarrutetaan. Vai lentääkö kelkkakin kiskon päästä ilmaan ja laskeutuu jonnekin pomppulinnaan alarinteessä...

Kiihdytysratarakennelma vuoren rinteellä on jättiläisrakennusurakka jossa pitää miettiä sellaisiakin asioita kuten

- mikä tällaiselle olisi sopiva sijoituspaikka. 5km korkeudella olevia sopivia vuorenrinteitä ei ole pilvin pimein. Paikan tulisi olla lähellä päiväntasaajaa, esteetön reitti itään päin.
- Logistiikka. Tuollaiset vuorenrinteet sijaisevat käytännössä aina jossain "käen perseessä". Onko edes kinttupolkua perille? Kuinka kaukana paikka on tehtaalta jossa alukset rakennetaan. Entä kuinka kaukana laskeutumispaikalta.
- Politiikka. Valitettavan usein se ainoa varteenotettava paikka sijaitsee jossain epästabiilissa banaanivaltiossa. Seisahtuuko avaruuslennot jos natiivit rupeavat taas viidakkoveitsin heimojen väliseen mittelöön tms. Sivistyneemmissä maissa tulee ennenpitkää vastaan ympäristöpolitiikka. Kukaan ei halua kamalaa mekastusta ja paljon maan mylläystä vaativaa rakennelmaa jonnekin kansallispuistoon.

Penismiekkailut opinahjojen tasosta on aika tarpeetonta kun toistaiseksi esitetty matematiikka on vain nelilaskua, neliöjuurta, potenssia ja logaritmia. Eikös nämä jo kaikki oppineet yläasteella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä...kelkka lentää pari kilometriä ja otetaan alas muutamalla varjolla. Mahdollisesti on radiolla ohjattava lifting body ainakin 3 x F1 rakettien suhteen.
 
FinnNSF kirjoitti:
Mitä on "trade study" suomeksi? Siis tämmöinen yleinen analyysi jossa vertaillaan vaihtoehtoja kun kaikki tekijät otetaan huomioon. Kaikki lähtökiihdytystä tarjoavat megakonstruktiot käytännössä häviävät kyseisissä analyyseissa. Raketti on rakennettava jokatapauksessa, kyse on vain onko parempi rakentaa jonkinverran isompi raketti ja laittaa se matkaan perinteiseen tyyliin enemmän ajoainetta kuluttaen vaiko viritellä jotain jättiritsaa ja yrittää pärjätä vähän pienemmällä raketilla. Juken kapistus ei juuri edes säästäisi ajoainetta koska kelkkaa kuitenkin kiihdyttäisivät perinteiset rakettimoottorit. Ei ole muuten suunnitelmissa vielä edes matkaa millä kelkka jarrutetaan. Vai lentääkö kelkkakin kiskon päästä ilmaan ja laskeutuu jonnekin pomppulinnaan alarinteessä...

.
Klikkaa laajentaaksesi...

http://en.wikipedia.org/wiki/Trade_study
 
Noista lentokoneen laskelmista sen verran, että lift lasketaan nostovoiman kaavalla siten että yksikkö on Newtonia ( F=ma ) = ( m x 9.81 ) = L ....josta massan saa kätevästi.

Yhtälöhän kuuluu seuraavasti L = ½ x P x V^2 x A x Cl, jossa muut ovat P= ilmantiheys spesifisessä korkeudessa, V nopeus metreinä sekunnissa, A siipila ( nostave alue ) ja Cl nostovoimakerroin.

Kokonaisvastus taas on hieman monimutkaisempi yhtälö koska tehty nostovoima aiheuttaa indusoitua vastusta ja siivet ja peräsimet taas interferenssivastusta ja pinnat parasiittista vastusta ja kappale kokonaisuudessa osiensa kautta ilmanvastuskertoimiensa kautta vastusta ( drag ).

Kokonaisvastus liittyy tehontarpeeseen tietyillä nopeuksilla..joten sekin on hyvä suurinpiirtein hallita jo luonnosteluvaiheessa.

Myös raketti aiheuttaa vastusta joka on helpompi hallita vähäisempien vastusta aiheuttamien komponenttiensa takia...siinä A on otsapinta ja Cd käytetty ilmanvastuskerroin. Myös autojen vastus usein lasketaan näin..eli CdA on merkitseva tekijä...otsapinta x vastuskerroin.

Esimerkki laskemisesta; http://www.ar-5.com/condrag94.html

Siinä yksinkertaisuudessaan asiaa, jolla pääsee eteenpäin.
 
Viimeksi muokattu:
Juke kirjoitti:
Noista lentokoneen laskelmista sen verran, että lift lasketaan nostovoiman kaavalla siten että yksikkö on Newtonia ( F=ma ) = ( m x 9.81 ) = L ....josta massan sa kätevästi.

Yhtälöhän kuuluu seuraavasti L = ½ x P x V^2 x A x Cl, jossa muut ovat P= ilmantiheys spesifisessä korkeudessa, V nopeus metreinä sekunnissa, A siipila ( nostave alue ) ja Cl nostovoimakerroin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kertaalleen jo sanottu että P on voiman tunnus. Miksi se ei mene perille? Joku missio jatkaa kaavojen kirjoittamista harhaanjohtavasti? Tiheyden tunnus on ρ (rho).

Juke kirjoitti:
Kyllä...kelkka lentää pari kilometriä ja otetaan alas muutamalla varjolla. Mahdollisesti on radiolla ohjattava lifting body ainakin 3 x F1 rakettien suhteen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli käytännössä nyt suunnittelet kolmivaiheista rakettia jonka ensimmäinen vaihe sammuu ja irroittautuu muusta raketista samalla kun koko härveli vasta irtaantuu kiskoilta. Koko kiskorakennelman mielekkyys on katoamassa koska vaikeutit juuri ensimmäisen vaiheesi uudelleenkäytön vastaamaan tavallisen rakettivaiheen uudelleenkäyttöä.

Sekin on jo kysytty mitä järkeä suunnitella jotain härveliä moottoreille joita ei enää ole valmistettu vuosikymmeniin? Meinaatko että Aerojet Rocketdyne heltyy sun piirustuksista ja aloittaisi tuotannon (jahka koko moottori on suunniteltu uudelleen tämän päivän tietämyksen ja valmistusmetodien perusteella).

Et sitten ottanut muuta kantaa trade studies osioon kuin linkin wikipediaan. Sillälailla.
 
Juke kirjoitti:
Noista lentokoneen laskelmista sen verran, että lift lasketaan nostovoiman kaavalla siten että yksikkö on Newtonia ( F=ma ) = ( m x 9.81 ) = L ....josta massan sa kätevästi.

...blabla...

Siinä yksinkertaisuudessaan asiaa, jolla pääsee eteenpäin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näytäppä nyt niitä omia laskelmiasi.
 
Kannattaa noiden dimensiottomien kertoimien kohdalla myös huomioida, että ne riippuvat myös nopeudesta. Lisäksi suurilla nopeuksilla tulee mukaan myös kaikenlaisia mielenkiintoisia fysikaalisia ilmiöitä, jotka tulee huomioida aluksen suunnittelussa ja suorituskykyä määritettäessä. Kun puhutaan lentämisestä kaksinumeroisilla Machin luvuilla, kannattaa huomioida vaikkapa tällainen:

fig12.jpg


http://www.aerospaceweb.org/design/waverider/figures/fig12.jpg
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top