Topikki Juken ihmehärveleille

[Juke]

Eipä ole sanaakaan mistään paniikista tuossa. Vahvistaa vain mitä olen yrittäny tolkuttaa sinulle;



Katselin itse Christopher Hartin mediatiedotustilaisuudet kun kenttätutkimukset alkoivat.

Tässä pitää osata lukea asiaa rivien välistä...ei alikersantti mene tekemään hyökkäystä komppanian voimilla jos ei kapulta tule ensin määräystä.

A oli lentänyt koneella kerran aiemmin: http://www.latimes.com/business/la-fi-virgin-galactic-crash-ntsb-20141101-story.html#page=1

 

[FinnNSF]

Tässä pitää osata lukea asiaa rivien välistä...ei alikersantti mene tekemään hyökkäsytä komppanian voimilla jos ei kapulta tule ensin määräystä.

Tässä pitäisi lukijan yrittää käyttää aivojaan ja ymmärtää ettei NTSB voi mennä hyppimään johtopäätöksiin tutkimatta asiaa perusteellisesti. Se on selvää että pilotti liikutti vipua väärään aikaan. On selvittämättä esim.

- oliko vivun liike tahaton vai tahallinen
- kummassakin tapauksessa selvitettävä syy miksi vipua liikutettiin (aiheuttiko esim. jokin aluksen tärähdys tahattoman ennenaikaiseen liikkeen, jos tahallinen miksi pilotti teki päätöksen liikuttaa sitä)

Otettava kantaa onko tällainen vipu lähtökohtaisesti liian vaarallinen; onko lähtökiihdytyksen ajaksi piloteille mitoitettu liikaa tarkasti ajoitettuja toimenpiteitä, onko vivussa liian vähän (tai ei ollenkaan) varmistuksia. Onko vivun liikuttamisen proseduuri liian heppoinen (ei sanallista ilmoitusta/yhteistä vahvistusta) vai eikö sitä seurattu. Jos ei seurattu, miksei (ongelmia yleisessä ilmapiirissä?). Onko koko koukkumekanismi ylipäätään turvallinen, järkevä tai onko koukun irroitus moottoroidun lennon aikana tarpeellista.

Tässä vaiheessa ylimalkainen toteaminen pilotin virheeksi ja ohjelman jatkaminen kuin ei mitään ei onnistu koska NTSB tuli kuvioihin eikä toimi näin. VG:n harmiksi.

 

[Juke]

Tässä vaiheessa ylimalkainen toteaminen pilotin virheeksi ja ohjelman jatkaminen kuin ei mitään ei onnistu koska NTSB tuli kuvioihin eikä toimi näin. VG:n harmiksi.

Nyt ilmeisesti sekoitat kotimaisen lento-onnettomuustutkinnan ja NTSB:n toiminnan, SS2 tapauksessa lausunto annettiin heti koska sille oli perusteita ja kyseessä merkittävä kaupallinen hanke. Anttila teki Jämillä hyvää työtä analysoidessaan että siipituki oli poikki ja syy ei ollut pilotin ja siihen kesti useita kuukausia.

Lopullinen ohjeistus vastaisuuden varalle NTSB:ltä tosiaan voi vielä lopettaa koko SS2 hankkeen.

NSF rakettimiehenä sinä tietenkin suorastaan toivot sitä. En usko että niin kuitenkaan tapahtuu sillä kyseessä ei ole ns. tekninen vika vaan selkeä pilot error.

 

[FinnNSF]

Nyt ilmeisesti sekoitat kotimaisen lento-onnettomuustutkinnan ja NTSB:n toiminnan, SS2 tapauksessa lausunto annettiin heti koska sille oli perusteita ja kyseessä merkittävä kaupallinen hanke. Anttila teki Jämillä hyvää työtä analysoidessaan että siipituki oli poikki ja syy ei ollut pilotin ja siihen kesti useita kuukausia.

Lopullinen ohjeistus vastaisuuden varalle NTSB:ltä tosiaan voi vielä lopettaa koko SS2 hankkeen.

Ties monennenko kerran; NTSB ei ole antanut lausuntoa turman SYYSTÄ vaan tapahtumien kulusta. Kuukausien päästä tulee ulos mm. kaikki human factors työryhmän selvitykset sisältävä raportti missä on alustava NTSB:n mielipide turman syystä. Tämä tulee olemaan julkinen, siihen saavat osapuolet sekä yleisö ottaa kantaa. Homma jatkuu tästä vielä eteenpäin ja loppuraportti valmistunee noin vuoden päästä turmasta.

NTSB ei voi määräillä yhtiöitä, sillä ei ole siihen mitään valtaa. Se tutkii ja antaa suosituksia. Niiden perusteella yhtiöt voivat joko itse vetää johtopäätöksiä tai joutua tekemään jotain asiassa valtaa pitävien viranomaisten takia, esim. tässä tapauksessa FAA.

 

[Juke]

Ties monennenko kerran; NTSB ei ole antanut lausuntoa turman SYYSTÄ vaan tapahtumien kulusta. Kuukausien päästä tulee ulos mm. kaikki human factors työryhmän selvitykset sisältävä raportti missä on alustava NTSB:n mielipide turman syystä. Tämä tulee olemaan julkinen, siihen saavat osapuolet sekä yleisö ottaa kantaa. Homma jatkuu tästä vielä eteenpäin ja loppuraportti valmistunee noin vuoden päästä turmasta.

NTSB ei voi määräillä yhtiöitä, sillä ei ole siihen mitään valtaa. Se tutkii ja antaa suosituksia. Niiden perusteella yhtiöt voivat joko itse vetää johtopäätöksiä tai joutua tekemään jotain asiassa valtaa pitävien viranomaisten takia, esim. tässä tapauksessa FAA.

Okei loppulausumaa tosiaan ei ole vielä tullut mutta on selvää, että se ei muuta asiaa joka selvä.

Selvinnyt Siebold muistuttaa minua tuosta pääosan näytteljästä elokuvassa Last Days on Mars !

 

[Tups]

No jos oikea 1:1 laite olisi 53 m pitkä ja liikkuu 28 000 km/t ja tämä malli 1.4 m niin nopeuden vaikutelma tulisi olla 53/1.4 = 38 eli 28 000 jaettuna 38:lla eli 738 km/t jonka malli juuri saavuttikin syöksyssä..ja vaakalennossa 720 km/t. MOT

Olen väitellyt aiheesta Kent Waltersin kanssa aikoinaan.

Kent kertoo; http://www.scaleaero.com/maneuver_realism_speed.htm

Siinä mielessä olet toki oikeassa, että nopeudella 738 km/h liikkuva pienoismalli näyttää samalta kuin 28000 km/h liikkuva täysikokoinen lentokone, mutta minua ei kiinnosta miltä asiat näyttävät vaan se, mitä mallin ympärillä tapahtuu ja kuinka ilmavirta käyttäytyy rungon ja siipien ympärillä, insinööri kun olen. Esimerkiksi koneen lento-ominaisuuksista suurilla nopeuksilla ei voi sanoa mitään vain lennättämällä pienoismallia, koska Reynoldsin luku ei ole oikea.

Mikäli ymmärsin oikein, tuossa linkittämässäsi artikkelissa on kyse ensisijaisesti siitä, että pienoismallin käyttäytyminen saadaan näyttämään realistiselta kilpailuissa, joissa mallin käyttäytyminen pisteytetään tuomarien toimesta. Löytyi sieltä toki myös fysiikkakeskustelua termin "dynamic similitude speed" ympärillä. Aiheesta on artikkeli myös Wikipediassa oikein esimerkin kera:

https://en.wikipedia.org/wiki/Similitude_(model)

Jos malli, esimerkiksi sukellusvene tai lentokone, on täysin väliaineen ympäröimä, käytetään Reynoldsin lukua suureiden skaalaamiseen. Sikäli kun kinemaattinen viskositeetti voidaan olettaa samaksi, tulee geometristen mittojen ja virtausnopeuden tulon (d x v) olla sama malli- ja täysmittakaavassa. Koska dimensiot pienenevät, kasvaa nopeus vastaavasti.

Laivojen kanssa elämä on helpompaa, koska skaalauslaki on eri. Siksi esimerkiksi näissä kokeissa laivan nopeus on vain muutamia kertoja todellista suurempi. Laivan käytös on kuitenkin realistista ja aaltokuvio oikea.

 

[Juke]

Joo tupsahti taas tupsilta asiaa.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että iso todella iso 53 metriä pitkä 28 000 km/t kiitävä mothership/avaruusalus ei lennä samoilla Reynoldsin luvuilla kuin sen 1/38 malli mennessään 720 km/t..mutta se näyttää vaakalennossa samalta...siis aivan jetsulleen 100 % ...so help me God !

Vastasyntynyt vauvakin tietää että alisooninen malli ei lennä samoin kuin jättiläinen korkealla 30 000 km/t.

 

[Tups]

Vastasyntynyt vauvakin tietää että alisooninen malli ei lennä samoin kuin jättiläinen korkealla 30 000 km/t.

...sanoo mies joka tutki oman lentokoneensa lento-ominaisuuksia lennättämällä pienoismallissa mittakaavassa 1:72.

http://maanpuolustus.net/threads/topikki-juken-ihmehärveleille.2322/page-24#post-81764

 

[Juke]

Raketti on lentolaite ja rakettimoottoreilla on paha tapa aina joskus poksahtaa niin ilkeästi että tuhoutuu koko alus siinä samalla. Luotettavuus on vielä kovin, kovin kaukana lentokoneiden suihkumoottoreista. Banaanivaltio B (tai Kiina) ei välttämättä halua banaanivaltio A:sta laukaistua rakettia laskeutumaan omalle maaperälleen millään tavalla vaan pitää tekoa vihamielisenä.

Marokossa on maailman suurin Rellun tehdas ja 10% juutalaisvähemmistö..uskoisin, että Marokon Mohammed VI antaa luvan jos kiltisti pyytää käyttää Kuwaitin rahoja heidän maaltaan lähtevään Marsin matkaan.

Poksahtelemiseen voi vaikuttaa siten, että pitää NASAn poissa tästä..ja tarkistaa O-renkaat ja kysyy 2 x Morton Thiokolin insinööriltä, että saako pakkasessa laakasta ? Mikäli ei saa niin sitten ei laakase.

 

[Juke]

...sanoo mies joka tutki oman lentokoneensa lento-ominaisuuksia lennättämällä pienoismallissa mittakaavassa 1:72.

http://maanpuolustus.net/threads/topikki-juken-ihmehärveleille.2322/page-24#post-81764

Se on massiivisin häivekoneen malli mitä Suomessa on koskaan ikinä tehty ! Ilmavoimien johto kielsi mua kehittämästä heille häivekonetta, joten en ole niin varoissani että tekisin 1:1 lentävää mallia heille...tai edes 1/2 mallia. Olin sen verran optimistinen, että luulin heidän haluavan maailman parhaan häivekoneen, mutta ei.



Kuvassa kone lentää JÄMIllä ( 40 metriä ) !

Juttelin aikoinaan F-15 suunnittelijan kanssa chatissa ja hän sanoi sen mallin olleen 1/20 kokoinen.

1:72 mallia lennätin erään noksu-inssin kanssa. Liikkui varmaan kanssa mach 2 nopeutta ( siis skaalattua sellaista ). Ammuin sen ritsalla ilmaan.

 

[Tups]

Juttelin aikoinaan F-15 suunnittelijan kanssa chatissa ja hän sanoi sen mallin olleen 1/20 kokoinen.

Niin, ja sitä testattiin tuulitunnelissa, jossa ilmavirran nopeus saadaan riittävän suureksi...

 

[FinnNSF]

Poksahtelemiseen voi vaikuttaa siten, että pitää NASAn poissa tästä..ja tarkistaa O-renkaat ja kysyy 2 x Morton Thiokolin insinööriltä, että saako pakkasessa laakasta ? Mikäli ei saa niin sitten ei laakase.

Ne on nykyään ATK:n insinöörejä ja SRB poppoo varmaan kovaa vauhtia eläköitymässä. Oletko nyt vaihtamassa kiinteisiin polttoaineisiin? Ei niissäkään tarvitse olla O-renkaita kun käyttää yksiosaista kuorta. Segmentoitu SRB oli lobbauksen tulos, piti jakaa NASA-rahaa Utahiin asti ja yksiosaisia moottoreita oli liian hankala rahdata rautateitse sinne joten piti pilkkoa.

Ja poksahtelee ne vaikka NASA ei olekaan kuvioissa.

 

[Juke]

Niin, ja sitä testattiin tuulitunnelissa, jossa ilmavirran nopeus saadaan riittävän suureksi...

Yritätkö nyt väittää että pääasiassa alisoonisilla nopeuksilla toimivan häivekoneen mallin testaus skaalanopeuksilla ei anna mitään relevanttia dataa ?

 

[Juke]

Ne on nykyään ATK:n insinöörejä ja SRB poppoo varmaan kovaa vauhtia eläköitymässä. Oletko nyt vaihtamassa kiinteisiin polttoaineisiin? Ei niissäkään tarvitse olla O-renkaita kun käyttää yksiosaista kuorta. Segmentoitu SRB oli lobbauksen tulos, piti jakaa NASA-rahaa Utahiin asti ja yksiosaisia moottoreita oli liian hankala rahdata rautateitse sinne joten piti pilkkoa.

Ja poksahtelee ne vaikka NASA ei olekaan kuvioissa.

Jep..olisi jännä tietää kuinka moni raketti kärsii ohjauksen malfunctionin lähdössä ja kuinka moni räjähtää vain itseaikojaan ?

Tämä työllisti aikoinaan 500 000 jenkkiä;

Tämä ilmeisesti liikkuu juurikin Hohmann transfer reittiä Marsiin;

 

[Juke]

Sukkulan idea on mielenkiintoinen..sehän voi kuljettaa periaatteessa kuulaskeutujan mukanaan;

Edelleenkään en ymmärrä miksei ensin lennetä sinne missä ilmaa piisaa ison kiskokatapultin avulla.

Marsin käynnin ongelma on että sieltä pitää ihmisen päästä takaisin, jolloin downsizing ja kevyet komposiitit astuu kuvaa mukaan.

Myöskin ihmetten miksi ISS on mitoitettu kuten "Talvipalatsi" massiivisine kulkuaukkoineen.

Periaateluonnos MARS laskeutujaksi...mekaaniset siivet kääntää sen oikeaan suuntaan ilman polttoa. Laskeuduttiinpa sillä sitten Marsiin tai Maahan, joissa molemmissa on ilmakehä.

 

[FinnNSF]

Jep..olisi jännä tietää kuinka moni raketti kärsii ohjauksen malfunctionin lähdössä ja kuinka moni räjähtää vain itseaikojaan ?

Wikipediaa sitten kahlaamaan vain, kaikkien varteenotettavien kantorakettien laukaisulistat, onnistumis/epäonnistumis prosentit, onnettomuuksien syyt ovat siellä ihan hyvin. Peukalosääntönä voi pitää että 95% onnistumisaste on jo aika hyvä. Proton ei taida yltää nykyisellään edes 90%iin mutta silti meinataan käyttää, ei ole paljon vaihtoehtoja. Lentokonemaiset luotettavuuslukemat ovat utopiaa.

 

[Juke]

Wikipediaa sitten kahlaamaan vain, kaikkien varteenotettavien kantorakettien laukaisulistat, onnistumis/epäonnistumis prosentit, onnettomuuksien syyt ovat siellä ihan hyvin. Peukalosääntönä voi pitää että 95% onnistumisaste on jo aika hyvä. Proton ei taida yltää nykyisellään edes 90%iin mutta silti meinataan käyttää, ei ole paljon vaihtoehtoja. Lentokonemaiset luotettavuuslukemat ovat utopiaa.

Enpä muista koskaan lentokoneen räjähtäneen startissa joten luotettavuus lienee 99,999 % pinnassa. Ok Concorde syttyi tuleen jo startissa, mutta tässä senkin onnettomuuden mahdollisuus on vältetty.

 

[FinnNSF]

Edelleenkään en ymmärrä miksei ensin lennetä sinne missä ilmaa piisaa ison kiskokatapultin avulla.

Pitääkö kaikki asiaan liittyvä toistaa taas ainakin kolme kertaa ennenkuin ymmärrät?

Marsin käynnin ongelma on että sieltä pitää ihmisen päästä takaisin, jolloin downsizing ja kevyet komposiitit astuu kuvaa mukaan.

Myöskin ihmetten miksi ISS on mitoitettu kuten "Talvipalatsi" massiivisine kulkuaukkoineen.

Periaateluonnos MARS laskeutujaksi...mekaaniset siivet kääntää sen oikeaan suuntaan ilman polttoa. Laskeuduttiinpa sillä sitten Marsiin tai Maahan, joissa molemmissa on ilmakehä.

Katso liite: 2449

Ei edes alkukantaisia massa-arvioita taas tuossakaan. Siivet ovat turhaa massaa koska RCS pitää olla kuitenkin. Lämpökilpivaatimukset Marsin ja Maan välillä kirjaimellisesti ihan eri planeetalta.

 

[FinnNSF]

Enpä muista koskaan lentokoneen räjähtäneen startissa joten luotettavuus lienee 99,999 % pinnassa. Ok Concorde syttyi tuleen jo startissa, mutta tässä senkin onnettomuuden mahdollisuus on vältetty.

Niin, lentokoneilla on lentokonemaiset luotettavuuslukemat. Härvelisi ei ole lentokone eikä nouse ilmaan lentokonemaisesti vaan hirveällä kiihtyvyydellä ja rakettivoimaa käyttäen. Rakettimaisia luotettavuuslukemia luvassa.

 

[Juke]

Pitääkö kaikki asiaan liittyvä toistaa taas ainakin kolme kertaa ennenkuin ymmärrät?



Ei edes alkukantaisia massa-arvioita taas tuossakaan. Siivet ovat turhaa massaa koska RCS pitää olla kuitenkin. Lämpökilpivaatimukset Marsin ja Maan välillä kirjaimellisesti ihan eri planeetalta.

Et ilmeisesti ymmärrä lainkaan fysiikkaa ? Tässä nimenomaan ensin jarrutetaan jottei alus kuumene..eli heti atmosfäärin tultuaan...paljon paljon ennen kuin heat shield alkaa kuumeta.

Aluksen oma massa on 320 kg ja fuilea 2000 kg.