Topikki Juken ihmehärveleille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja crane
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Kehuin koreiksi, se oli se rakentava osuus. Sisältö on laadultaan mitä on, ei se kiillottamalla muuksi muutu.

Jos Aurinkokotkan pitäisi pysyä ilmassa muutenkin kuin mielikuvituksen voimalla sen täytyy noudattaa tämän universumin fysiikan lakeja ja olla valmistettu realistiset ominaisuudet omaavistas materiaaleista. Tällaisenaan konsepti epäonnistuu tässä pahasti.

Löydätkö tästä mitään rakentavaa ?

Liikkuu telavetoisesti myös wetten päällä !

KASI-SNOWFLYER_2015_C2_80.webp

Tämä tulee tiettävästi Jupiterin EUROPA retkikunnan vakiovarusteeksi kun tutkitaan jäistä kuuta 2018 ! Kulkee kivasti Aurinkokotkassa ja akut ladataan sen kennoilla. Alienit kulkee ruumassa hyvin..kunhan ne on pilkitty ensin esiin.
 
Viimeksi muokattu:
Koreaa hevonpaskaa.

Mikä materiaali kestää räjähtämättä pyörimisen Mach 8 kehänopeudella?

120 L/D on utopiaa super/hypersooniselle lentokoneelle.

Parin hehtaarin aurinkopurje ei tuupi kymmenien tonnien painoista härveliä yhtään minnekään missään säällisessä ajassa.

Mutta se sopisi kyllä hyvin johonkin skifileffaan.

Tässä muuten aikoinana utopistisin 7+ m dia potkurilla.

http://en.wikipedia.org/wiki/Linke-Hofmann_R.II

120 L/D on looginen koska 1/3 kokoisella Solar Impulsella on 80 L/D ja siitä 1/3 kokoisilla n 50 L/D parhaimmillaan.

Nyt on purjeet 63 hehtaaria.

Linke-Hofmann R.1 oli stealth pommari.

Linke-Hofmann R_1 being covered with Cellon.webp
 
Viimeksi muokattu:
Toi OOORT paperi antoi vastauksen viikko sitten esittämääni kysymykseen; voiko aurinkotuulta kovempaa liikkua ja vastaus on että...KYLLÄ..koska laite on kiihtyvässä liikkeessä se voi ohittaa tasaisella nopeudella liikkuvat positronit ja fotonit jne.

(korostus minun) No fotoneja se ei kyllä ohita koskaan. Muuten tulee Einsteinin haamu ja kirjoittaa ylinopeussakkolapun. Mutta aurinkotuulen hiukkasia nopeammin kyllä koska valoon verrattuna ne ovat etanoita.

If you have a ship big enuf and enroute take the Jupiter close you might add another 10-20 km/s...and if lucky with an onboard 3 stage rocket possibly 45 km/s more you are just barely reaching 1015 km/s which is just enough to leave this solar system.

Jupiter ei välttämättä pysty antamaan kummoista avustusta koska alus sujahtaisi sen painovoimakentän läpi murto-osassa tähänastisten luotainten ajasta.

45km/s kemiallisella raketilla, oli kuinka monta vaihetta tahansa, on utopiaa.

Mitä tarkoitat "1015 km/s which is just enough to leave this solar system.". Ei pakonopeus aurinkokunnasta ole lähellekään tuhatta kilometriä sekunnissa kuin korkeintaan auringon pinnalta. Neljä luotainta on poistunut aurinkokunnasta, viides on poistumassa, yksikään ei ole liikkunut kuin maksimissaan muutama kymmenen kilometria sekunnissa.
 
(korostus minun) No fotoneja se ei kyllä ohita koskaan. Muuten tulee Einsteinin haamu ja kirjoittaa ylinopeussakkolapun. Mutta aurinkotuulen hiukkasia nopeammin kyllä koska valoon verrattuna ne ovat etanoita.



Jupiter ei välttämättä pysty antamaan kummoista avustusta koska alus sujahtaisi sen painovoimakentän läpi murto-osassa tähänastisten luotainten ajasta.

45km/s kemiallisella raketilla, oli kuinka monta vaihetta tahansa, on utopiaa.

Mitä tarkoitat "1015 km/s which is just enough to leave this solar system.". Ei pakonopeus aurinkokunnasta ole lähellekään tuhatta kilometriä sekunnissa kuin korkeintaan auringon pinnalta. Neljä luotainta on poistunut aurinkokunnasta, viides on poistumassa, yksikään ei ole liikkunut kuin maksimissaan muutama kymmenen kilometria sekunnissa.

Ahaa luin sen eräältä saitilta...pakonopeus googletuksen jälkeen.
 
Löydätkö tästä mitään rakentavaa ?

Liikkuu telavetoisesti myös wetten päällä !

Katso liite: 2798

Tämä tulee tiettävästi Jupiterin EUROPA retkikunnan vakiovarusteeksi kun tutkitaan jäistä kuuta 2018 ! Kulkee kivasti Aurinkokotkassa ja akut ladataan sen kennoilla. Alienit kulkee ruumassa hyvin..kunhan ne on pilkitty ensin esiin.

Kyllä löydän. Tuo ei Sherpa tai Sotilas versiona yritä rikkoa mitään fysiikan lakeja, voisi olla ihan pätevä. Onko Sherpa-versiossa ovi myös takana? Laittaisin jos olisi. Kylmänkankea kiipeilijäpotilas paareineen olisi helpompi ujuttaa sieltä sisään sulattelua varten.

TV_shop tyylinen sherpa-mainos lopussa hyvää komiikkaa!

Stingereitä katolle, Marsmanin korvaaja!
 
Tässä vielä telaversio KASI 2015 laitteesta.

Matalampi...jännä miten tulee tilaa sisälle kun telat eivät ole koko rungon pituudella.

Katso liite: 2796

Ajatushan se alkaa lentää ja lukuisat kehitysversiota koskevat kysymykset puskevat otsaluun alta.

Kasin kehittämiseen tai "operationaaliseen kirjekuoreen" seuraavaksi haasteeksi lumi: saataisiinko ajoneuvo toimimaan myös lumiolosuhteissa, missä lunta on paljon? Lumen ominaisuudet ovat hyvin vaihtelevia eli esim. kantavuus ja telojen/pyörien pito. Pintapaine ja rungon aiheuttama vastus pyörivät mielessä (huom. lumen ominaisuuksien vaikutus, vastus ja rungon kitka). Ovatko kaikki telat vetäviä ja kuinka veto ja ohjaus toteutetaan?

Etu- ja takakuvanto sekä "lintukuva" auttaisivat "hahamottammaan rojektia" vielä paremmin. Telamalli voisi olla sopiva pohja myös sinne Europalle/Marsiin/vaiks minne matkaavan tiedustelukömpijän kehittämiselle. ;)
 
Tässä muuten aikoinana utopistisin 7+ m dia potkurilla.

http://en.wikipedia.org/wiki/Linke-Hofmann_R.II

120 L/D on looginen koska 1/3 kokoisella Solar Impulsella on 80 L/D ja siitä 1/3 kokoisilla n 50 L/D parhaimmillaan.

Nyt on purjeet 63 hehtaaria.

Linke-Hofmann R.1 oli stealth pommari.

Katso liite: 2799

Linke-Hofmannin potkurin kehänopeus 545 rpm:ssa hyvin maltilliset hieman alle 200m/s.

http://www.aviastar.org/air/germany/linke-hoffmann_r-2.php

Tukevasti alisoonisen Solar Impulsen numerot ei päde tukevasti super/hypersooniseen Äitikotkaan. Ilmanpaineista öyhötys ei auta. Supersooninen lento on supersoonista lentoa ja siellä vallitsee tylsät supersoonisen lennon lainalaisuudet jotka pudottavat realistisen L/D:n yksinumeroiseksi.
 
Ainiin unohtui sanoa Europa sherpatelamobiilista se tärkein;

Etkö Juke muista mitä Tähtilapsi sanoi Europasta Avaruusseikkailu 2010:n lopussa?

ALL THESE WORLDS
ARE YOURS EXCEPT
EUROPA
ATTEMPT NO
LANDING THERE


 
Linke-Hofmannin potkurin kehänopeus 545 rpm:ssa hyvin maltilliset hieman alle 200m/s.

http://www.aviastar.org/air/germany/linke-hoffmann_r-2.php

Tukevasti alisoonisen Solar Impulsen numerot ei päde tukevasti super/hypersooniseen Äitikotkaan. Ilmanpaineista öyhötys ei auta. Supersooninen lento on supersoonista lentoa ja siellä vallitsee tylsät supersoonisen lennon lainalaisuudet jotka pudottavat realistisen L/D:n yksinumeroiseksi.


Kieltämättä ongelma tulee 22 metrisen potkurin testaus Mach 8 nopeudelle, koska se pitäisi tehdä melkein tyhjiössä.

SOLAR_EAGLE-engines_props_12.webp

Ainiin unohtui sanoa Europa sherpatelamobiilista se tärkein;
Etkö Juke muista mitä Tähtilapsi sanoi Europasta Avaruusseikkailu 2010:n lopussa?
ALL THESE WORLDS
ARE YOURS EXCEPT
EUROPA
ATTEMPT NO
LANDING THERE

Marsista olisi hyvä aloittaa.
 
Viimeksi muokattu:
Kieltämättä ongelma tulee 22 metrisen potkurin testaus Mach 8 nopeudelle, koska se pitäisi tehdä melkein tyhjiössä.

Minulla on jossain pdf-muotoinen kirja missä kaikenmuotoisten kappaleiden lujuuslaskentaa mutta en äkkiseltään muista missä joten turvauduin pikakuuklaukseen. Täällä yksinkertaistettua juttua pyörivien lapojen lujuuslaskennasta.

http://www.eng-tips.com/viewthread.cfm?qid=220554

Eli jos lapasi yksinkertaistetaan suoraksi palkiksi on kuormitus rungon juurella 4m päässä pyörimisakselista 2.6GPa hiilikuitukomposiitille. Repeää. Puhumattakaan että sen lapoja pyörittävän sylinterin pitäisi kestää oman "hoop stressin" (mitä suomeksi, kehärasitus??) lisäksi tällaiset pistekuormat kehänsä ympäri.
 
Minulla on jossain pdf-muotoinen kirja missä kaikenmuotoisten kappaleiden lujuuslaskentaa mutta en äkkiseltään muista missä joten turvauduin pikakuuklaukseen. Täällä yksinkertaistettua juttua pyörivien lapojen lujuuslaskennasta.

http://www.eng-tips.com/viewthread.cfm?qid=220554

Eli jos lapasi yksinkertaistetaan suoraksi palkiksi on kuormitus rungon juurella 4m päässä pyörimisakselista 2.6GPa hiilikuitukomposiitille. Repeää. Puhumattakaan että sen lapoja pyörittävän sylinterin pitäisi kestää oman "hoop stressin" (mitä suomeksi, kehärasitus??) lisäksi tällaiset pistekuormat kehänsä ympäri.


Erikoista sillä hiilikuitu on 5 x kestävämpää kuin teräs eli 1680/5 = teräs menisi poikki jo 336 rpm:llä.

Täytyy tehdä se sitten kevlarista vaikka on hieman kalliimpaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Kevlar

1280px-Kevlar_canoe_algonquin.webp

Hyväksi havaittu; http://www.airkingpropellers.com/material/Kevlar-Fiber/4.html

Ak-59-K.webp
 
Viimeksi muokattu:
Erikoista sillä hiilikuitu on 5 x kestävämpää kuin teräs eli 1680/5 = teräs menisi poikki jo 336 rpm:llä.

Täytyy tehdä se sitten kevlarista vaikka on hieman kalliimpaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Kevlar

Katso liite: 2802

Hyväksi havaittu; http://www.airkingpropellers.com/material/Kevlar-Fiber/4.html

Katso liite: 2803

Kevlar-komposiitti ei auta juuri mitään. Se on hieman kevyempää kuin hiilikuituversio joten rasitus lavan juuressa n. 2.3GPa edellisen esimerkin mukaisesti mutta se on myös jonkin verran hiilikuitukomposiittia heikompaa.

http://www.performance-composites.com/carbonfibre/mechanicalproperties_2.asp

Ainoa toivosi saattaisi olla suunnitella jatkuvasti juurta kohti paksunevat lavat, tämä geometria kestäisi enemmän keskipakoisvoiman aiheuttamaa rasitusta. Sitten ongelma olisi vielä jakaa rasitus lapoja pyörittävälle sylinterille niin ettei sylinteri repeä.

Jos onnistuisit ratkaisemaan edellisen törmäät lopulta siihen ongelmaan että komposiittilapasi kärjet sulavat. Tästä oli jo aikaisemmin puhetta yleisesti runkorakenteiden osalta.

http://www.grc.nasa.gov/WWW/BGH/stagtmp.html

edit: PS kiitos airking linkistä, mielenkiintoinen. Tilaa tuolta ropelit Hippiäiseen! Mitenkäs noista kasataan kaksilapainen potkuri, pujotetaanko noita yksittäisiä lapoje vaan kaksi potkuri akselille ja ne menee jotenkin päällekäin ja lukittuvat toisiinsa?
 
Ainiin unohtui sanoa Europa sherpatelamobiilista se tärkein;

Etkö Juke muista mitä Tähtilapsi sanoi Europasta Avaruusseikkailu 2010:n lopussa?

ALL THESE WORLDS
ARE YOURS EXCEPT
EUROPA
ATTEMPT NO
LANDING THERE

Europa alkaa kuulostaa koko ajan kiinnostavammalta... kirjassa muistaakseni kiinalaiset laskeutuivat sinne tankkaamaan ja... Sinne on siis miltei välttämätöntä päästä. Robottiluotaimet voidaan lähettää ensin tiedustelemaan ja rakentamaan perusinfraa tutkimusretkikunnalle valmiiksi. Samalla tavalla voitaisiin suunnata (ensiksi) Marsiin. Kuussa voidaan käydä tekemässä Mars-harjoituksia ja tarkistamassa pari kiintoisaa paikkaa jenkkien laskeutumispaikkojen lisäksi.
 
Kevlar-komposiitti ei auta juuri mitään. Se on hieman kevyempää kuin hiilikuituversio joten rasitus lavan juuressa n. 2.3GPa edellisen esimerkin mukaisesti mutta se on myös jonkin verran hiilikuitukomposiittia heikompaa.

http://www.performance-composites.com/carbonfibre/mechanicalproperties_2.asp

Ainoa toivosi saattaisi olla suunnitella jatkuvasti juurta kohti paksunevat lavat, tämä geometria kestäisi enemmän keskipakoisvoiman aiheuttamaa rasitusta. Sitten ongelma olisi vielä jakaa rasitus lapoja pyörittävälle sylinterille niin ettei sylinteri repeä.

Jos onnistuisit ratkaisemaan edellisen törmäät lopulta siihen ongelmaan että komposiittilapasi kärjet sulavat. Tästä oli jo aikaisemmin puhetta yleisesti runkorakenteiden osalta.

http://www.grc.nasa.gov/WWW/BGH/stagtmp.html

edit: PS kiitos airking linkistä, mielenkiintoinen. Tilaa tuolta ropelit Hippiäiseen! Mitenkäs noista kasataan kaksilapainen potkuri, pujotetaanko noita yksittäisiä lapoje vaan kaksi potkuri akselille ja ne menee jotenkin päällekäin ja lukittuvat toisiinsa?


Ei ne ohuessa ilmassa sula...ja toki ne levenevät tyveä kohden, mutta kuvakulmasta sitä ei nyt voi hahmottaa oikein, kun ne kiertyvät. Ne ovat pyöreät tyvestä ja alkavat litistyä kohti lavan kärkiä.

Säätömekanismi tähän voi olla kimurantti.
 
Ajatushan se alkaa lentää ja lukuisat kehitysversiota koskevat kysymykset puskevat otsaluun alta.

Kasin kehittämiseen tai "operationaaliseen kirjekuoreen" seuraavaksi haasteeksi lumi: saataisiinko ajoneuvo toimimaan myös lumiolosuhteissa, missä lunta on paljon? Lumen ominaisuudet ovat hyvin vaihtelevia eli esim. kantavuus ja telojen/pyörien pito. Pintapaine ja rungon aiheuttama vastus pyörivät mielessä (huom. lumen ominaisuuksien vaikutus, vastus ja rungon kitka). Ovatko kaikki telat vetäviä ja kuinka veto ja ohjaus toteutetaan?

Etu- ja takakuvanto sekä "lintukuva" auttaisivat "hahamottammaan rojektia" vielä paremmin. Telamalli voisi olla sopiva pohja myös sinne Europalle/Marsiin/vaiks minne matkaavan tiedustelukömpijän kehittämiselle. ;)


Olisko tämä parempi ?

KASI_SNOWFLYER_4.webp
 
Tämähän todistettiin jo aiemmin SS2 tapauksessa..Mach 3.1 65 kilsassa.

Okei M5 taitaa olla soppeli 70 kilsaan.


Ropelin kärjet kulkevat siis melkein 9.5M. Sekä lämpö että paine nousevat nopeuden neliössä, siksi 8+M tarjoaa radikaalisti rajummat olosuhteet kuin 3M.

SS2 ei ole todistanut vielä mitään, sehän meni päreiksi. SS1 käytti ohutta päälle maalattua lämpösuojaa lämpöpulssiin joka oli nopeasti ohimenevä.
 
Lumikiituri, pitkätelainen suksimalli:
Tässä on edessä sukset, jotka keventävät etuakseliston rakennetta kun vetäviä komponentteja ei tarvitse sijoittaa eteen. Rakenne tuntuisi ainakin teoriassa kevyemmältä toteutukselta kuin nelitelainen konstruktio. Sukset rajoittavat toisaalta ympärivuotista käyttöä maalla joten olisi hyvä jos ne voisi korvata kesäkelillä jollain muulla, esim. pyörillä mutta silloin taidettaisiin olla tässä:
image.webp

Vaihtoehtoinen telakonstruktio?
http://www.loukko.com/images/tuotteet/Camoplast_Tatou_ATV_T4S_Telasarja_20120906140804.jpg

Saaristojen perkaamiseen lumikiituri voisi soveltua hyvin? Jäällä melkoisen menevä peli. Mitenkäs se vesiajelun propulsio toimii?

P.S. Kaseista on jo kehkeytymässä kokonainen ajoneuvoperhe. :D
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top