FinnNSF
Ylipäällikkö
Mikä on kotkan siiven kohtauskulma? nostekerroin ja L/D tulevat suoraan siitä hypersoonisessa lennossa.
Topikki Juken ihmehärveleille
- Viestiketjun aloittaja crane
- Aloitus PVM
- Status
Mikä on kotkan siiven kohtauskulma? nostekerroin ja L/D tulevat suoraan siitä hypersoonisessa lennossa.
Sinä et sitkeästi sisäistä ettei luontoäiti välitä ideoistasi tuon taivaallista jos ne eivät noudata luontoäidin lakeja. Hypersooninen lento on hypersoonista lentoa, aina.
Se on totta ja avaruudessa siihen ei tarvita edes siipiä..nyt ollaan siinä rajapinnassa jossa ilmakehä muuttuu avaruudeksi jossa kukaan ei ole koskaan lentänyt ylöspäin.
Kyllä be yläilmakehän kaasumolekyylit tietävät tasan tarkkaan kohtaavatko ne härvelisi 60km/t vai 8000+ km/t ja käyttäytyvät näissä eri nopeuksissa hyvin erilailla.
Ei pidä ollenkaan paikkaansa..koska viskositeetti on se joka rankaisee alhaalla lennettäessä ja se on alhaisempi ylhäällä..samoin ilmaa on hyvin hintelästi jolloin painekin puuttuu ( tai on aivan marginaalinen ).
Ensimmäinen mahdollistaa Helioksien ja Solar Impulsien 80 L/D:n (voisit lopettaa jankuttamisen että olisin koskaan väittänyt sen näiden tapauksessa olevan utopiaa) koska liikutaan tukevasti alisoonisessa ympäristössä.
Alisoonisessa ympäristössä aurinkotkakin liikkuu 50 kilometriin asti.
Jälkimmäisessä syntyy shokkiaaltoja, ilma puristuu kasaan synnyttäen suurta kineettistä painetta ja stagnaatiolämpötiloja, siipiprofiili menettää merkityksensä ja puhtaasti "Newtoniaaninen" kohtaaminen kallistetun 2-D levyn kanssa astuu kehiin romahduttaen L/D arvon yksinumeroiseksi.
Aivan ja Baumgartner vaporisoitui tähän vuoksi atomeiksi koska hyppäsi laskuvarjolla 40 kilometristä ja rikkoi äänivallin...:
Se miksi kukaan muu ei ole rakentanut esittämääsi lentokonetta johtuu siitä että muu maailma ymmärtää näitä lainalaisuuksia sen verran hyvin ettei hassaa resursseja tuhoon tuomittuihin projekteihin.
Ei vaan tämä on ensimmäinen yritys tätä lajia.
Ihan silkasta uteliaisuudesta paljonkos Neiti Lumipallon potkurin kehänopeus yli turboboost asennossa?
Lähellä äänennopeutta.
Vuonna 2065 vallitsee ihan samat luonnonlait kuin nytkin siksi kotkasi suoriutuisi tehtävästään tuolloinkin ihan yhtä hyvin/huonosti.
Tässä olet oikessa..kun sinut vain saisi ymmärtämään näitä raskaita ihmisen kirjoittamia lakeja oikein..eikä lukemaan kuin piru raamattua.
Liitoluku on sama kuin L/D kun liitävän koneen nopeus on vakio.
Niinhän meille hoetaan.
Tähän en voi antaa yksiselitteistä vastausta koska kyseessä on trade secret...mutta voi kertoa että kantavia pintoja laitteessa on 7 kpl kun se on tuunattu oikein. Normaalit nostovoimat toteutuvat.
Tämä oli ovela kysymys ja kertoo että olet matkamuistomyyjien agentti. Tosin jo nimimerkkisikin sen paljastaa.
FinnNSF
Ylipäällikkö
Merkityksen parahdus. Uusi käsite puskasta joka ei muuta edelläsanomaani miksikään.
Yrittäköön liikkua aivan rauhassa, mitä lähemmäs se änkeäisi transsooniselle alueelle sitä enemmän sen L/D sukeltaa.
Aivan ja Baumgartner vaporisoitui tähän vuoksi atomeiksi koska hyppäsi laskuvarjolla 40 kilometristä ja rikkoi äänivallin...:
Toinen merkityksetön parahdus. Baumgartner rikkoi äänivallin mutta nopeus ei siltikään ollut lähellekään Mach 8:aa.
Merkityksen parahdus. Uusi käsite puskasta joka ei muuta edelläsanomaani miksikään.
Viskositeetti ei ole uusi käsite aerodynamiikassa..ota oppikirja käteen.
Yrittäköön liikkua aivan rauhassa, mitä lähemmäs se änkeäisi transsooniselle alueelle sitä enemmän sen L/D sukeltaa.
Aivan ja tällöin lyödään akkuteho päälle kun alkaa sukeltamaan...sen jälkeen raketti ( SSME )
Toinen merkityksetön parahdus. Baumgartner rikkoi äänivallin mutta nopeus ei siltikään ollut lähellekään Mach 8:aa.
Tämä ei ole merkityksetön jos B olisi hypännyt 80 KM:stä olisi saavuttanut vielä suuremman nopeuden ( ehkä M10 ), mutta vaporisoinut oikeesti 25 kilometrissä.
Viimeksi muokattu:
Viskositeetista suomeksi; http://fi.wikipedia.org/wiki/Virtausdynamiikka
Ystävämme NASA valistaa näin; http://www.grc.nasa.gov/WWW/BGH/viscosity.html
Kansantajuisemmin; http://www.grc.nasa.gov/WWW/k-12/rocket/airsim.html
eli tahmeus ja jousivoima ( viskositeetti ja compressiblity )
Reynodsin luku ( reiska ) riippuu viskositeetista; http://www.grc.nasa.gov/WWW/k-12/airplane/reynolds.html
Ystävämme NASA valistaa näin; http://www.grc.nasa.gov/WWW/BGH/viscosity.html
Kansantajuisemmin; http://www.grc.nasa.gov/WWW/k-12/rocket/airsim.html
eli tahmeus ja jousivoima ( viskositeetti ja compressiblity )
Reynodsin luku ( reiska ) riippuu viskositeetista; http://www.grc.nasa.gov/WWW/k-12/airplane/reynolds.html
Viimeksi muokattu:
FinnNSF
Ylipäällikkö
Koska jossain selkäytimesi alitajunnan sopukoissa ilmeisesti joku neuroni tajuaa että mikä tahansa vastaus 0 ja 90 asteen välillä tuottaisi sellaiset nostekerroin ja L/D tulokset millä aurinkokotka tulisi alas kuin kivi niin pakenet totuutta trade secret ja illuminati harhoihin. Periaatteessa edistystä.
Hypersoonista lentoa tiivistettynä:
Jos kohtauskulma on α niin
L/D = cot(α)
Cl = 2sin^2(α)cos(α)
L/D nousee jos pienennät kohtauskulmaa mutta samalla nostekerroin romahtaa, oikein pienillä kohtauskulmilla kaava antaisi yhä suurempia L/D arvoja mutta oikeasti se romahtaa kun pintakitka jota kaava ei ota huomioon astuu kuvioon.
Cl on maksimissaan 0.77 noin 55 asteen kulmassa. L/D on tällöin 0.7
Esimerkkinä matalemmista kohtauskulmista L/D on 6 noin 9.5 asteen kohtauskulmalla, Cl on tällöin romahtanut arvoon 0.05
Lähde: mikä tahansa hypersoonista lentoa käsittelevä perustason oppikirja. Olen jo kertaalleen linkannut tänne esimerkin.
FinnNSF
Ylipäällikkö
Keksit väittämiä joita en ole tehnyt. Niin tyhmää ei voi olla etteikö ymmärtäisi että konteksti oli tämä keskustelu, ei koko aerodynaaminen tietämys.
Mutta kun sun perusoletus on ettei se sukeltaisi. Kaikki laskelmasi ovat perustuneet tähän.
Suuremman luonnollisestikin, pitäisi tietää avaruuspuvun aerodynaamiset ominaisuudet jotta sen voisi laskea. Perskannikkatuntumalta en usko että michelinmäisen ukkelin mm. ballistinen kerroin olisi niin suuri että saavuttaisi M10in.
Huomaa että hypersooninen scramjet ei voi lentää siellä missä AK koska siellä ei ole ilmaa ko laitteelle..eli hypersoninen lento pitäisi jakaa uudelleen tämän AKn antaman uuden tavan myötä jolla se liikkuu hypesoonisella alueella kyllä aivan oikein, mutta ei kuten tähän menneessä on tehty eli kuumentuen punaiseksi...väkisin. Näiden NASA scramjettien ja rakettien siipikuormitus 800 kg/m2 luokkaa ja AK:lla 20-40 kg/m2...tämä on se BIG DIFFERENCE !
Eli siis ikaankuin tämä http://www.indoorduration.com/buildingf1d.htm
vs tämä.
Viimeksi muokattu:
FinnNSF
Ylipäällikkö
Hamuilet vääriä oljenkorsia. Huomaa että nämä lait eivät välitä tuon taivaallista siitä millä voimalla sitä siipeä kaasun läpi työnnetään.
Tässä olet täysin väärässä..etkä ymmärrä fysiikan lakeja vaan tarraat nykyisiin "epäonnistumisiin" raketeilla väkisin läpi tuon ohuen ilmakerroksen.
Väkisin tosin mikrofilmarikin lentää...mutta paljon kevyemmin.
FinnNSF
Ylipäällikkö
Onnea tuon todistamiseen.
Kiitos. Voisitko nyt ystävällisesti laskea sen kuumenemisen 80 kilsassa M8 nopeudella...siitä olisi apua.
FinnNSF
Ylipäällikkö
[Harri Holkeri imitaatio]
En, minä syön nyt kaalikäärylettä.
[/Harri Holkeri imitaatio]
Todista missä kohtaa esittämäni peruslait hypersooniseen lentoon liittyvät käytettyyn työntövoimaan. Kuumenemisen voit aivan helposti selvittää itse naputtelemalla tiedot omin pikku kätösin NASAn webbikalkulaattorin jonka linkkasin tähän ketjuun jo aikoja sitten.
On muuten "uusia" perunoita kaalikääryleen kanssa. Nostin pari riviä kasvimaahan unohtuneita kesäpotaatteja pari päivää ennen joulua, aivan priima kunnossa. Täytyy tänä vuonna istutella muutama rivi tahallaan raisusti myöhässä ja katsoa miten käy
FinnNSF
Ylipäällikkö
*röyh!* Hups, anteeksi. Mistä päättelet että noiden L/D olisi noin pieni. Sivukuvassa näkyi perus kaareva siipiprofiili ja juuri tämän alisoonisemminen ei pysty lentämään
Hauska video muutoin, kiitos. Kiva että noitakin vielä joku harrastaa tässä kaiken maailman korkeateknohimmeleiden maailmassa. Tuli nostalginen muisto kun 70luvulla maalaispitäjän ala-asteen kirjastosta lainasin sen ainoan lennokkejä käsittelevän kirjan joka oli jo silloin "raikas tuulahdus" jostain 50-luvun lopulta. Siinä oli juttua noista. Myös siimaohjatuista, kai niitäkin vielä joku lennättelee?. Radio-ohjattavista oli ohimenevä mainita että jossain saattaa olla joku 1-kanavainen jolla voi ohjata peräsintä.
Rakensin itse Tikan joskus vuonna Iranin vallankumous.
Viimeksi muokattu:
*röyh!* Hups, anteeksi. Mistä päättelet että noiden L/D olisi noin pieni. Sivukuvassa näkyi perus kaareva siipiprofiili ja juuri tämän alisoonisemminen ei pysty lentämään
Hauska video muutoin, kiitos. Kiva että noitakin vielä joku harrastaa tässä kaiken maailman korkeateknohimmeleiden maailmassa. Tuli nostalginen muisto kun 70luvulla maalaispitäjän ala-asteen kirjastosta lainasin sen ainoan lennokkejä käsittelevän kirjan joka oli jo silloin "raikas tuulahdus" jostain 50-luvun lopulta. Siinä oli juttua noista. Myös siimaohjatuista, kai niitäkin vielä joku lennättelee?. Radio-ohjattavista oli ohimenevä mainita että jossain saattaa olla joku 1-kanavainen jolla voi ohjata peräsintä.
Rakensin itse Tikan joskus vuonna Iranin vallankumous.
Mä myös tein Tikan aikoinaan..hyvin lensi..samoin Kiuru.
L/D on pieni koska liitää noin 5 m jos laittaa liikkeelle 2 m korkeudesta..olisiko silloin L/D 2.5 ?
Millä sivulla se lämpötila kalkulaattori oli ?
FinnNSF
Ylipäällikkö
http://www.grc.nasa.gov/WWW/BGH/stagtmp.html tarvitsee (yök) javan.
Kyllä tuo näyttäis alastullessakin lentävän paremmin. Noissa on ilmeisesti potkurissa vapaakytkin kuten Tikassakin oli? Pitää ottaa huomioon että potkurin lapojen koko suhteessa alukseen on erittäin suuri, jos se ei pyöri kuminauhavoimalla niin se aiheuttaa kovasti vastustusta ja pudottaa L/D:ta. Mikrofilmiliidokista potkuri pois tai edes taakse taittuvat lavat niin liitää varmasti hyvin.
Itse en Kiuruun asti päässyt, Ekan taisin väsätä. Sitten tuli tietokone taloon ja JokaPojan tilalle MikroBitti, siitä se alamäki alkoi.
No biteillä Suomi teki rahaa hetken aikaa...
Latasin JAVAn mutta ei silti aukea tuo laattori...80 km ja m8...voiko joku laskea sen mulle ?
Voihan se liitoluku olla jopa 5 mikrofilmarilla.
- Status