Trump voisi perustaa jo nykyisten sopimusten perusteella Grönlantiin sotilastukikohtia aivan niin monta kuin haluaa ja rahat riittää. Ja rahathan riittävät paremmin, jos ei tarvitse maksaa kauppasummaa ja antaa Tanskan huolehtia grönlantilaisten sosiaaliturvasta.
Joku voisi ajatella, että kaiken taustalla on luonnonvarat. Minä en usko tuohonkaan. Eiköhän motiivina ole halu päästä historiankirjoihin maita valloittavana suurmiehenä. Täysin sama motiivi siis kuin esim. Putinilla ja monella monella muulla.
Meillä tavallisilla tallukoilla on joskus vaikea muistaa, että suuren valtion johtoon haluaa ja nousee lähes sataprosenttisella varmuudella vain äärimmäisen narsistiset uhkapelurit. Tämä koskee niin demokratioita kuin diktatuureja. Vakiintuneen demokratian vahvuus on siinä, että johtajakin yleensä tietää olevansa vallassa vain enemmistön armosta, joka asettaa rajat minkälaista politiikkaa johtaja voi ajaa. Tämän ansiosta kansan edut ovat todennäköisemmin edes jotenkin yhteneväiset johtajan etujen kanssa. Demokratiassa narsistinen psykopaatti voi olla ihan hyvä poliitikko. Diktatuurissa sama henkilö saisi aikaan kauheuksia.
Yhdysvaltojen kaltaisessa presidenttivetoisessa järjestelmässä, jossa kausien määrä on rajattu kahteen, toisella kaudellaan presidentillä ei ole yhtä suuria rajoitteita. Tällöin pääasiallisen rajoitteen muodostaa kongressi, jonne valitut narsistiset uhkapelurit joutuvat huolehtimaan oman pestinsä jatkosta. Lisäksi yleensä presidenttien toisella kaudella valta kongressissa on vaihtunut toiselle puolueelle. Nyt, kun Trumpin toinen kausi tulikin vasta yhden välikauden jälkeen valta kongressissa on keikahtanut takaisin presidentin puolueelle. Näiden seikkojen vuoksi Trump on ainakin välivaaleihin saakka poikkeuksellisen vahva johtaja. Tämä on asia joka minua Trumpissa pelottaa. Vapaana ihmisenä minulle henkilökohtaisesti, vahva on toiseksi kuvottavin johtajaan liitettävä adjektiivi, heti suuren jälkeen. Sivuhuomauksena sallinnette valistettavan, että vahvan ja suuren johtajan ero on toteutettujen kansanmurhien mittakaavassa.
Toinen asia, mikä minua Trumpissa hirvittää, on hänen runsaslukuiset faninsa, jotka muokkaavat omat mielipiteessä Trumpin mielipiteiden perusteella. Tämä kääntää arvoasetelman täysin päälaelleen. Demokratiassa äänestäjä on herra ja poliitikko palvelija. En keksi muuta syytä fanittaa poliitikkoa kuin, että fanilla täytyy olla orjan sielu. Tämä oli muuten asia, joka ärsytti Marinissa kaikista eniten. Myös hänellä oli poikkeuksellisen paljon faneja. Samaa voi ehkä sanoa osittain myös Halla-Ahosta.
Vaikka tästä tulikin aika negatiivinen vuodatus, en missään nimessä halua vaipua synkkyyteen. Trumpin kaudesta voi hyvinkin tulla menestys. Ukrainan sodan kehittyminen ja mahdollinen rauha on ylivoimaisesti merkittävin tekijä, jolla minä Eurooppalaisena Trumpin toimia tulen arvioimaan. Woket sun muut on hyttysen ininää sen rinnalla. Ukrainan sota on toinen erä taistelussa KGP-kommareita vastaa. Reagan voitti ekan erän, nyt nähdään voittaako Trump toisen. Voisi kuvitella, että antautuminen KGP-kommareille ei ole asia, josta Trump haluaa itsensä muistettavan.