Donald Trumpilla oli hyviä ja huonoja syitä vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta
Trumpilla tuntuu olevan lähes pakkomielteinen yritys purkaa kaikki Obaman suurimmat saavutukset terveydenhoidosta Pariisin ilmastosopimukseen, kirjoittaa HS:n Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Laura Saarikoski.
Presidentti Trump ilmoitti päätöksestään tiistaina Valkoisessa talossa. (KUVA: JONATHAN ERNST / REUTERS)
Laura Saarikoski, HS
Julkaistu: 8.5. 22:19
WASHINGTON.
TIISTAINA Yhdysvaltain presidentti
Donald Trump teki sen, mitä pelättiin:
ilmoitti Yhdysvaltain irrottautuvan Iranin ydinsopimuksesta, jonka Yhdysvallat solmi vain vajaa kolme vuotta sitten. Samalla Trump ilmoitti uusista, entistä kovemmista Iranin-vastaisista pakotteista.
On liian aikaista sanoa, mitä tästä seuraa. Jatkaako Iran sopimuksen noudattamista siinä toivossa, että voisi tehdä kauppaa eurooppalaisten kanssa? Uhmaako se Yhdysvaltoja aloittamalla ydinohjelman uudestaan?
Yhdysvalloissa pidettiin mahdollisena myös sitä, että edessä on uusia neuvotteluja, aivan kuten Trumpin tullien suhteen. The New York Times -lehden arvion mukaan menee muutama kuukausi ennen kuin uudet pakotteet astuvat voimaan. Sinä aikana diilintekijä Trump yrittää varmasti vaatia Iranilta myönnytyksiä.
KANNATTAA muistaa, että Trumpilla on hyviä ja huonoja syitä vastustaa sopimusta. Huonoihin kuuluu se, että sopimuksen solmi hänen edeltäjänsä
Barack Obama. Trumpilla tuntuu olevan lähes pakkomielteinen yritys purkaa kaikki Obaman suurimmat saavutukset terveydenhoidosta Pariisin ilmastosopimukseen.
Hyvä syy vastustaa sopimusta on se, että se on kaukana täydellisestä. Tämän myöntävät myös eurooppalaiset – ja kovan luokan suomalainen ydinaseasiantuntija
Olli Heinonen, joka toimi pitkään YK:n atomienergiajärjestö IAEA:n johtotehtävissä.
Iran-sopimus rajoittaa vain Iranin ydinohjelmaa, ja sitäkin vain vuoteen 2025 asti. Sopimus ei siis puutu esimerkiksi Iranin ohjuskokeisiin. Länsimaat ajattelivat kuitenkin aikoinaan, että keskinkertainenkin diili on parempi kuin ei diiliä ollenkaan.
Jos sopimusta muutetaan eikä sitä revitä, tilanteen voi ehkä kääntää vielä eduksi, sanoi Heinonen tiistaina ennen Trumpin ilmoitusta.
Hän korjaisi sopimusta kolmella tavalla: ensinnäkin ydinohjelman rajoitusten takarajasta pitäisi luopua. Nykysopimuksen mukaan Iran saa lisätä rikastamiseen käytettävien sentrifugien määrää vuonna 2025. Heinosen mielestä olisi kohtuullista, että säännölliset tarkastukset jatkuisivat. Iranillahan ei pitäisi olla salattavaa.
Toiseksi Iranilla on Lähi-idän suurimmat ohjusvarastot. Länsimaiden pitäisi päästä varmistamaan, ettei Iran pysty asentamaan ballistisiin ohjuksiinsa ydinkärkeä, joka pystyisi lentämään Eurooppaan. Tämä ehto olisi eurooppalaisten etujen mukaista, Heinonen sanoo.
Kolmanneksi Iranin pitäisi päästää tarkastajat myös sotilaskohteisiinsa, mitä se ei ole Heinosen mukaan viime aikoina tehnyt.
YDINKYSYMYS on tietysti tämä: suostuuko Iran uusiin rajoituksiin?
Heinonen arvelee, että saattaa suostuakin. Hinta kieltäytymiselle on nimittäin kova: maahan ei tule kovan luokan ulkomaisia investointeja. Valuutan arvo tippuu. Iranilaiset ovat aiemminkin sanoneet, etteivät neuvottele, mutta neuvottelivat sitten kuitenkin, hän muistuttaa.
Trumpin uhkapeli saattaa toimia. Tai sitten kaikki voi mennä hirvittävän pieleen. Silloin edessä voi olla uusi sota Lähi-idässä.