Trump -psykoosi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ak.tied
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Portugali ei siis ole vielä tehnyt mitään kauppaa F-35 hävittäjistä, vaan siellä on hanke käynnissä ja F-35 on ilmavoimien suosikki. Portugali ei myöskään ole täysin poissulkenut F-35 hävittäjiä kyseessä on poistuvan puolustusministerin lausunto ja nykyisen valtapuolueen kanta. Portugalissa käydään uudet vaalit.

boldatut on toimittajan kysymyksiä

Europe is preparing a significant financial package for defence. If the AD government is re-elected, will it approve the purchase of F-35 aircraft?

The F-16s are at the end of their cycle and we will have to think about their replacement. However, we cannot ignore the geopolitical environment in our choices. The recent position of the United States, in the context of NATO and in the international geostrategic plan, must make us think about the best options, because the predictability of our allies is a greater asset to take into account. We must believe that, in all circumstances, these allies will be on our side. There are several options that must be considered, particularly in the context of European production and also taking into account the return that these options may have on the Portuguese economy.


The Air Force wants this replacement to be made with F-35s, which are American-made aircraft. What you are saying is that, due to the change in American foreign policy, it is less likely that Portugal will replace the F-16s with an American aircraft?

The world has already changed. There were elections in the US, there was a position in relation to NATO and the world, stated by the Secretary of Defense and by the US President himself, which must also be taken into account in Europe and in what concerns Portugal.


And this ally of ours, which has always been predictable over the decades, could bring limitations to use, maintenance, components, and everything that has to do with ensuring that aircraft will be operational and used in all types of scenarios.


And could the replacement be made by French aircraft, for example?

I won't have that discussion here.


https://www.publico.pt/2025/03/13/politica/entrevista/nuno-melo-afasta-compra-f35-eua-causa-trump-mundo-ja-mudou-2125727




/SPOILER]
 
Tuskin Yhdysvallat Putinia väärin lukee, mutta sen täytyy katsoa, mitä Venäjä tekee. Trumpin henkilökohtaisesta tulokulmasta nyt on vielä vaikea sanoa. Mielenkiintoista on, törmääkö Yhdysvallat niin sanottuun Minsk-ilmiöön, joka tarkoittaa karkeasti, että Venäjä suostuu tulitaukoon ja saa sen varjolla jotain vaatimuksiaan läpi, minkä jälkeen ampumakilpailu jatkuu, jopa samana päivänä.

"Eurooppalainen rauha" eli Etyj-järjestön kätilöimät Minsk I ja II meni näin: Surkov junaili sopparin ja Porosenko pisti nimen alle.

Yhdysvallat on nyt kuitenkin ottanut vastuuta tästä hommasta. Niin sodasta kuin rauhasta.

Looputulos on auki. Päättyy onnistumiseen tai kyyneliin.

Putinin täytyy olla kieli keskellä suuta ja ”yleisesti solidaarinen” Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin näkemyksille, jotta se pystyy kokeilemaan, mihin asti mennään. Kyllä sitä varmasti seurataan.

Venäjä on välittänyt Witkoffin kautta "omat arvionsa" ehdotetusta Ukrainan aselevosta Trumpille.
 
Trump tosiaan anto vanheta Bidenin määräyksen jolla tietyt venäläiset pankit vielä sisällytettiin USA:n maksujärjestelmään. Tämä merkkaa sitä, että on yhä vaikeampaa maksaa öljylaskuja Venäjälle, mikä on toki hyvä juttu.
 
Tuskin Yhdysvallat Putinia väärin lukee, mutta sen täytyy katsoa, mitä Venäjä tekee. Trumpin henkilökohtaisesta tulokulmasta nyt on vielä vaikea sanoa. Mielenkiintoista on, törmääkö Yhdysvallat niin sanottuun Minsk-ilmiöön, joka tarkoittaa karkeasti, että Venäjä suostuu tulitaukoon ja saa sen varjolla jotain vaatimuksiaan läpi, minkä jälkeen ampumakilpailu jatkuu, jopa samana päivänä.

"Eurooppalainen rauha" eli Etyj-järjestön kätilöimät Minsk I ja II meni näin: Surkov junaili sopparin ja Porosenko pisti nimen alle.

Yhdysvallat on nyt kuitenkin ottanut vastuuta tästä hommasta. Niin sodasta kuin rauhasta.

Looputulos on auki. Päättyy onnistumiseen tai kyyneliin.

Putinin täytyy olla kieli keskellä suuta ja ”yleisesti solidaarinen” Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin näkemyksille, jotta se pystyy kokeilemaan, mihin asti mennään. Kyllä sitä varmasti seurataan.

Venäjä on välittänyt Witkoffin kautta "omat arvionsa" ehdotetusta Ukrainan aselevosta Trumpille.
Putin sanoo että pitää poistaa sodan juurisyy(t), onhan se putte oikeassa, juurisyy löytyy peilistä. Venäjä on poistettava näyttämöltä putinin käskystä. Näin tulee todistettua taas ns. ryssiminen kun omaan kuoppaan kellahdetaan.
 
Maksumuuri mutta,
Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin hallinto on antanut venäläisiä pankkeja koskevien maksuliikennepoikkeuksien raueta.

Päätös tarkoittaa sitä, että muun muassa venäläiset Sperbank, VTB ja Venäjän keskuspankki on nyt suljettu yhdysvaltalaisista maksuliikennejärjestelmistä.
 
Päätös tarkoittaa sitä, että muun muassa venäläiset Sperbank, VTB ja Venäjän keskuspankki on nyt suljettu yhdysvaltalaisista maksuliikennejärjestelmistä.
Mitä Eurooppa sillä välin tekee Venäjän jäädytetyille varoille? Anna mun arvata. Viinereitä menee ja kokouksia pidetään, mutta Pena sen siinä keksi, että puheenjohtajamaa jarruttaa päätöksentekoa, eiks juu.

Ei se silti haittaa. Ollaan kunnon jevrooppalaisia. Laitetaan someen Je suis Ukraine ja lippu ja rynnätään nettiin haukkumaan Amerikkaa. Pyydetään Olaf Scholz konsultiksi kertomaan, miten Putte pannaan ruotuun. Homma pelaa.
 
Vastaan itse kysymykseeni. EU poisti juuri henkilöpakotelistalta väkeä Unkarin toiveesta, jotta pakotteita pystyttiin jatkamaan.

Pakotteet olisivat umpeutuneet lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.
 
*clip

Looputulos on auki. Päättyy onnistumiseen tai kyyneliin.

*clip
Toivottavasti konsensus on sitä että onnistuminen tarkoittaa <2014 rajoja Ukrainalle ja ryssille yms. paskajärjestelmille tulle selkeä signaali ettei tälläistä perseilyä "sivistynyt" maailma suvaitse.
 
Suomessa harvinainen julkisesti oikeistolaisen akateemisen yhteiskuntafilosofi Jari Ehrnroothin essee huomaa oivaltavasti Euroopan ja Yhdysvaltojen demokratiakäsitysten eroja.

Amerikkalainen kansanvalta ei syntynyt ylhäältä käsin, vaan itsenäisten yksilöiden oikeuksista puolustaa omaisuuttaan ja vapauttaan.​
Vanha manner aloitti liberaalin demokratian kehittämisen hieman nuoren jälkeen. Ranskassa vallankumous kaappasi keskusvallan edistyksellisten käyttöön. Tästä on jäänyt paha jälki kansanvallan traditioon. Euroopassa vapaus kasvaa valtiossa ja kansaa ohjataan ”demokraattisiin arvoihin” ylhäältä alas. Amerikasta katsoen tällainen ohjaus on autoritääristä.​

Ehrnrooth on rohkean optimistinen, ettei hallitsijan välttämättömyyksien paineen kieltävä Yhdysvaltojen narrikuningas kuitenkaan hylkää tai halua hylätä Eurooppaa. Silloin se luopuisi asemastaan maailman johtajana. Muttei supervalta tingi asemastaan. Länsivaltojen liitto on vain yhtä vahva kuin Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä.

Pohjois-Atlantin mantereiden välisessä myrskyssä kyse on saman arvoperheen perheriidasta ja trumpismin lopputuloksena läntisestä liittoumasta tulee entistä vahvempi Euroopan ottaessa vastuun itsestään. verkkouutiset

Narrikuninkaan toinen kausi Yhdysvaltojen presidenttinä muodostaa samalla historianfilosofisen testin.

Tolstoin väittämän mukaan toiminnan vapaus on historiassa kääntäen verrannollinen henkilön valta-asemaan. Kadunmies voi tehdä mitä huvittaa mutta valtiojohtaja ei voi sooloilla. Hänen on tehtävä se mitä historian voimavektorit määräävät, muuten hän suistuu sijoiltaan.

Tätä reunaehtoa Donald Trump ei hyväksy. Suureellisten puheidensa säestämänä hän aikoo muokata maailmanjärjestystä ja historiaa kuten Napoleon, jonka voitoista ja tappioista Tolstoi keksi teoriansa.

Trumpin avatessa suunsa kukaan ei tiedä, heilahtaako nyt pilkallinen narrinsauva vai vastuullinen valtikka. Anarkistinen puherekisterien vaihto on tarkoituksenmukaista. Yhdistämällä narrin ja kuninkaan roolit Trump luo itselleen pelivaraa.

Kun presidentin sanojen epäselvä status pitää kaikki varuillaan, Trump pääsee irti. Hämmennyksen keskellä hän laukoo kiekon maaliin ja uskoo olevansa historiaa viekkaampi.

Mutta voiko kukaan paeta välttämättömyyksien painetta ja voittaa pelin maailmaa vastaan? Nietzsche minussa nyökkää, Tolstoi epäilee.

Kansainvälisessä politiikassa Trump survoo likaisia maaleja eikä murehdi sivuvaikutuksia. Waterlooksi voi tulla kauppapolitiikka, kun liikemiestaustainen presidentti luottaa liikaa vaistoihinsa. Rauhaan pakottaminen Ukrainassa ja Lähi-idässä sujunee paremmin. Niistä saa isot pisteet historian tulostaululle.

Eurooppa ei pidä realismista

Euroopassa narrikuninkaan ronskit otteet herättävät paheksuntaa. Voimapolitiikan sijasta vanha manner on tottunut pitämään moraalisaarnoja. Turvallisuudessa on luotettu isoveli Amerikkaan ja sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen, jota ei koskaan ole ollut olemassakaan. Sitä kyllä yritettiin sotien välisenä aikana Kansainliitossa ja toisen maailmansodan jälkeen Yhdistyneissä Kansakunnissa, mutta suuret leijonat sen kuin sotivat pienten hiirten vikistessä säännöistä.

Kaksi maailmansotaa sytyttänyt Eurooppa on nyt uuden reaalipolitiikan edessä eikä se pidä roolistaan varustelun takamatkan kiinniottajana. Ranska, Saksa, Itävalta-Unkari, Britannia ja jopa Portugali olivat joskus suurvaltoja, mutta enää sellaisia ei tule Euroopasta muuta kuin Elysee-palatsin korskeiden eleiden tasolla. Traumaattinen historia ja poliittiset rakenteet estävät keskitetyn Euroopan. Brysselistä ei koskaan tule vallantahtoista johtajaa, joka pelaisi pokeria korkein panoksin Kiinan ja Yhdysvaltojen johtajien kanssa Venäjän muristessa jaloissa.

Länsivaltojen liitto on kuitenkin vain yhtä vahva kuin Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä. Aikamme kohtalonkysymys koskee niiden välistä ohipuhumisen draamaa. Eivätkö Euroopan vanha ja uusi manner enää käsitä tai edes hyväksy toistensa tapaa olla vapaita?

Amerikan suunnasta näen kolme väärinymmärrystä, joihin Eurooppa lankeaa kuin tragedian sankari, joka yrittää välttää oraakkelin ennustuksen ja juuri siksi sen toteuttaa.

Demokratia

Donald Trumpin vaalivoitto, Amerikka ensin ajattelu ja MAGA-liike on Euroopassa tulkittu uhkaksi demokratialle. Vasemmistoliberaali media maalaa kauhukuvia oligarkkien harvainvallasta ja vallan kolmijaon päättymisestä. Tämä on ensimmäinen ja ehkä kohtalokkain väärinymmärrys. Republikaaninen puolue ja Trumpia kannattava väestön enemmistö nimittäin katsoo edustavansa amerikkalaisen demokratian pelastusta.

Trump itse sanoi puheessaan kongressille ”Hallintoni ottaa vallan vastuuttomalta byrokratialta ja me elvytämme todellisen demokratian Amerikkaan”. Tarkoituksena on ”kuivattaa suo” ja samalla karsia budjetista 10-15 prosenttia, koska liittovaltion korkomenot nousevat jo samalle tasolle kuin puolustusmenot. Tähän tarvitaan tekninen avustaja Elon Musk.

Kun Trumpin hallinto lunastaa vaalilupauksensa, supistaa liittovaltion byrokratiaa ja säästää veronmaksajien rahoja esimerkiksi ulkomaan avusta, se nimenomaan tulkitaan hänen kannattajiensa keskuudessa kansanvallan vahvistamiseksi. Valtio tottelee kansaa eikä päinvastoin.

Amerikkalainen kansanvalta ei syntynyt ylhäältä käsin, vaan itsenäisten yksilöiden oikeuksista puolustaa omaisuuttaan ja vapauttaan. Osavaltioiden enemmistön perustuslaeissa kansalle taataan oikeus ryhtyä vallankumoukseen, jos hallinto kääntyy kansaa vastaan. Vahva aseenkanto-oikeus on myös kansavallan turva.

Alkuperäisen Amerikan vaistoissa kansan yläpuolelle asettuva valtio on pahin uhka yksilöiden vapaudelle ja kansanvallalle, joten miten ihmeessä kansan enemmistön mandaatilla liittovaltiota supistava presidentin hallinto voisi olla uhka demokratialle?

Tiede

Toinen valtaisa väärinymmärrys nousee tavasta tulkita ”Trumpin populismi” uhkaksi tieteelliselle maailmankuvalle. Amerikan konservatiivit voittivat kulttuurisodan, yleinen aborttioikeus kumottiin, binäärinen sukupuolikäsite palautettiin, positiivinen diskriminaatio lakkautettiin, DEI-ohjelmat purettiin, transnaisten kilpailu naisten sarjoissa kiellettiin.

Puheessaan kongressille Trump sanoi: ”Maamme ei ole enää woke, terveen järjen voitto on yleinen ja peruuttamaton”. Mielipidemittausten mukaan valtaenemmistö Trumpin puhetta seuranneista television katsojista suhtautui siihen myönteisesti. Vastavallankumous on tapahtunut.

Tolkun amerikkalaisten mielestä tiede on heidän puolellaan ja vasemmiston ideologiset opit tieteen vastaisia. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä. Biologiassahan elämä kiistattomasti alkaa hedelmöittymisestä, sukupuolia on kaksi eikä kenestäkään tule kyvykkäämpää laskemalla rimaa. Esimerkiksi gender-teoria, intersektionaalinen feminismi, positiivinen diskriminaatio tai critical race theory ovat radikaaliälymystön poliittisia rakennelmia, eivätkä ne kestä tieteellistä ja loogista kritiikkiä.

Edistyksellinen vasemmisto marssitti koko demokraattipuolueen tiedostuksen suohon. Nyt sen pitäisi itse nostaa itsensä hiuksista ylös.

Gender-opin kanssa on vaikeaa. Valtaenemmistö myös demokraattipuolueen kannattajista pitää epäilyttävänä transnaisten oikeutta urheilla naisten sarjoissa. Silti puoluetoverit paheksuivat tai vaikenivat Gavin Newsomin sanottua, että käytäntö on syvästi epäreilu.

Kriittisestä rotuopista luopuminen lienee helpompaa. Esimerkiksi käsite ”people of colour” on poistumassa demokraattipuolueen sanakirjasta. Kumma juttu, sorretuiksi määritellyt ihmiset eivät pitäneet siitä, että heitä nimitellään rasistisesti.

Tolkun ihmiset voittivat Amerikassa mutta kulttuurisota jatkuu kaikkialla länsimaissa. Tämä on varmaa siksi, että vasemmistolainen utopismi ja varsinkin feminismi tuottavat yhä uusia hullutuksia terveen järjen oikaistavaksi.

Kotimaiseksi esimerkiksi sopii Lapin yliopiston professori Anu Valtosen tutkimus ”nukkuvaan naisruumiiseen kietoutuneista biologis-kulttuurisista erityispiirteistä eettis-poliittisen vastarinnan mahdollisuutena”. Naistutkijan omaa nukkumisen arkikokemusta erittelevä käsitepuuro valuu kattilasta kuin Krista Kiurun puheet.

Mandaatti

Kolmas väärinymmärrys paljastui, kun varapresidentti J.D. Vance piti puheen Münchenin turvallisuuskonferenssissa.

Eurooppalaiset poliitikot närkästyivät puheesta ja jättivät huomiotta sen tärkeimmän viestin, joka koski demokratian huolestuttavaa tilaa vanhalla mantereella.

Vancen mukaan Euroopan pahin uhka on sisäinen, koska kansalaisten äänet eivät ole tasa-arvoisia. Ne, jotka äänestävät vääriä puolueita, jäävät vaille heille kuuluvaa vaikutusvaltaa. Tuloksena on heikko mandaatti, jonka seurauksena myös poliittinen johtajuus on heikkoa eikä kykene vastaamaan läntistä sivilisaatiota esimerkiksi laittoman maahanmuuton kautta uhkaaviin haasteisiin.

Vain hieman kärjistäen, Yhdysvaltojen nykyhallinnosta katsoen Euroopassa on kehitetty ohjatun demokratian malli, jossa osa äänistä mitätöidään tuomitsemalle ne väärinajattelijoiden oppositioksi. Käytännössä malli estää oikeistolaisen politiikan historiallisen aloitteen ja pitää vasemmiston niskan päällä. Oikeistokonservatiivisia puolueita pidetään paitsiossa, vaikka ne saisivat viidenneksen äänistä. Onneksi Suomessa tämä epädemokraattinen malli on hylätty.

Vance esitteli myös tapauksia, joissa sananvapautta ja mielenosoitusvapautta on Euroopassa rajoitettu silloin kun sitä ovat halunneet käyttää liian oikeistokonservatiiviset henkilöt tai tahot. Ja tällaisen maanosan edustajat sitten alkavat saarnata Yhdysvalloista demokratian rappiomaana.

Nähdäkseni Vancella oli valtavan tärkeä viesti Euroopalle ja se torjuttiin täysin.

Vanha manner aloitti liberaalin demokratian kehittämisen hieman nuoren jälkeen. Ranskassa vallankumous kaappasi keskusvallan edistyksellisten käyttöön. Tästä on jäänyt paha jälki kansanvallan traditioon. Euroopassa vapaus kasvaa valtiossa ja kansaa ohjataan ”demokraattisiin arvoihin” ylhäältä alas. Amerikasta katsoen tällainen ohjaus on autoritääristä.

Yksilön vapautta suojaavien oikeuksien maksimaalinen hyväksikäyttö taloudessa, politiikassa ja kulttuurissa on tehnyt Yhdysvalloista ainutlaatuisen dynaamisen yhteiskunnan, jonka innovaatioista koko maailma hyötyy. Erityisesti sananvapaus on pyhä asia.

Vanha manner ei voi muuttua uuden kaltaiseksi, mutta valtiokeskeinen ohjattu demokratia ei saa Euroopassa kehittyä vapauksia rajoittavaksi niin pitkälle, että osa kansasta kokee itsensä toisen luokan kansalaisiksi mielipiteidensä vuoksi. Tasavallassa jokaisen ääni on samanarvoinen. Siinä on länsimaisen kansanvallan kova ydin.

Oikeistokonservatiivinen uudistaja saa vasemmiston tolaltaan

Liberaalin demokratian ideana on sallia toisistaan poikkeavat ja vastakkaiset näkemykset, jotka kilpailevat äänestäjien suosiosta. Taloudessa idea toteutuu markkinoilla. Kun moninaiset kyvykkyydet pääsevät loistamaan, se on voittoisa tapa ottaa tehot irti luonnonvalinnan luomasta geenikirjosta. Tästä vapausperiaatteesta nousee niin Euroopan kuin Amerikan kukoistus.

Vanhan ja uuden mantereen riitojen selityksenä mediassa on Donald Trump. Häntä koskeva tarina kertoo hirviöstä tai hullusta, joka on sekoittanut vanhan hyvän järjestyksen. Erityisen vastenmielistä on, että hän edustaa vanhoja hyviä arvoja.

Kyvykkäät oikeistokonservatiiviset uudistajat kuten Margaret Thatcher ja Ronald Reagan saavat vasemmistoälymystön pois tolaltaan. Punavihreät pitävät maailman pelastamista etuoikeutenaan. Ei saa tuolla tavoin kaapata radikaalien taikasauvaa ja heiluttaa sitä perinteisellä tyylillä. Kun Trump lisää tähän vielä surrealistisen narrikuninkaan vapauden, tiedostavalla vasemmistolla menee sormi suuhun.

Konservatiivisen kärkipoliitikon persoonasta edistyksellinen lehdistö löytää aina jotakin typerää, jotakin iljettävää ja jotakin oikein pahaa. Kun vihaobjekti on luotu, sitä koskeva diskurssi elää omaa elämäänsä.

Trumpin hallintoa voi arvioida myös tyynesti. Euroopan ja Amerikan välille revennyt väärinymmärryksen kuilu on jäsentenvälinen. Politiikan tosiasialliset vaikutukset paljastuvat sanaharkan takaa.

Supervalta ei tingi asemastaan

Donald Trumpin hallintoa on kuvattu suunnanmuuttajaksi. Joidenkin mielestä amerikkalaisen ekseptionalismin idea on kuopattu ja maa kääntyy sisäänpäin ajamaan maailmalla vain omia etujaan puhtaalla voimapolitiikalla muiden valtojen rinnalla.

Minusta tulkinta on väärä. Voimien ja vastavoimien laki kansainvälisessä politiikassa johtaa siihen, että Trumpin kaudella Yhdysvallat kasvattaa vaikutustaan painostamalla liittolaisiaan kasvamaan vahvemmiksi. Tästä on kysymys Amerikan ja Euroopan turvallisuusdraamassa. Ajatus että Amerikka hylkäisi Euroopan on järjetön. Miksi supervalta Yhdysvallat luopuisi asemastaan läntisen maailman johtajana?

Perusjännite maailmanvaltojen välisessä kamppailussa pysyy samana, Washington ja Bryssel vastaan Peking ja Moskova.

Yhdysvaltojen ja Euroopan arvopohja on yhtenäinen, aivan kuten Vance puheessaan sanoi, eikä siteitä voi katkaista. Presidentti Trumpin sukujuuret ovat Saksassa, varapresidentti Vancen Skotlannissa ja Irlannissa. Perhepiirissä tässä nyt otellaan.

Trump haluaa Euroopalta tekoja, ei moraaliposeerausta ja suuria puheita. Puolustusmenot ja asevoimat alkavat vihdoin kasvaa, kun sotaväen töitä ei enää voi prinsessamaisesti ulkoistaa Yhdysvalloille. Lopputuloksena läntisestä liittoumasta tulee entistä vahvempi.

Se on tietysti hyväksi meille kaikille.
 
Viimeksi muokattu:
Suomessa harvinainen julkisesti oikeistolaisen akateemisen yhteiskuntafilosofi Jari Ehrnroothin essee huomaa oivaltavasti Euroopan ja Yhdysvaltojen demokratiakäsitysten eroja.

Amerikkalainen kansanvalta ei syntynyt ylhäältä käsin, vaan itsenäisten yksilöiden oikeuksista puolustaa omaisuuttaan ja vapauttaan.​
Vanha manner aloitti liberaalin demokratian kehittämisen hieman nuoren jälkeen. Ranskassa vallankumous kaappasi keskusvallan edistyksellisten käyttöön. Tästä on jäänyt paha jälki kansanvallan traditioon. Euroopassa vapaus kasvaa valtiossa ja kansaa ohjataan ”demokraattisiin arvoihin” ylhäältä alas. Amerikasta katsoen tällainen ohjaus on autoritääristä.​

Ehrnrooth on rohkean optimistinen, ettei hallitsijan välttämättömyyksien paineen kieltävä Yhdysvaltojen narrikuningas kuitenkaan hylkää tai halua hylätä Eurooppaa. Silloin se luopuisi asemastaan maailman johtajana. Muttei supervalta tingi asemastaan. Länsivaltojen liitto on vain yhtä vahva kuin Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä.

Pohjois-Atlantin mantereiden välisessä myrskyssä kyse on saman arvoperheen perheriidasta ja trumpismin lopputuloksena läntisestä liittoumasta tulee entistä vahvempi Euroopan ottaessa vastuun itsestään. verkkouutiset

Narrikuninkaan toinen kausi Yhdysvaltojen presidenttinä muodostaa samalla historianfilosofisen testin.

Tolstoin väittämän mukaan toiminnan vapaus on historiassa kääntäen verrannollinen henkilön valta-asemaan. Kadunmies voi tehdä mitä huvittaa mutta valtiojohtaja ei voi sooloilla. Hänen on tehtävä se mitä historian voimavektorit määräävät, muuten hän suistuu sijoiltaan.

Tätä reunaehtoa Donald Trump ei hyväksy. Suureellisten puheidensa säestämänä hän aikoo muokata maailmanjärjestystä ja historiaa kuten Napoleon, jonka voitoista ja tappioista Tolstoi keksi teoriansa.

Trumpin avatessa suunsa kukaan ei tiedä, heilahtaako nyt pilkallinen narrinsauva vai vastuullinen valtikka. Anarkistinen puherekisterien vaihto on tarkoituksenmukaista. Yhdistämällä narrin ja kuninkaan roolit Trump luo itselleen pelivaraa.

Kun presidentin sanojen epäselvä status pitää kaikki varuillaan, Trump pääsee irti. Hämmennyksen keskellä hän laukoo kiekon maaliin ja uskoo olevansa historiaa viekkaampi.

Mutta voiko kukaan paeta välttämättömyyksien painetta ja voittaa pelin maailmaa vastaan? Nietzsche minussa nyökkää, Tolstoi epäilee.

Kansainvälisessä politiikassa Trump survoo likaisia maaleja eikä murehdi sivuvaikutuksia. Waterlooksi voi tulla kauppapolitiikka, kun liikemiestaustainen presidentti luottaa liikaa vaistoihinsa. Rauhaan pakottaminen Ukrainassa ja Lähi-idässä sujunee paremmin. Niistä saa isot pisteet historian tulostaululle.

Eurooppa ei pidä realismista

Euroopassa narrikuninkaan ronskit otteet herättävät paheksuntaa. Voimapolitiikan sijasta vanha manner on tottunut pitämään moraalisaarnoja. Turvallisuudessa on luotettu isoveli Amerikkaan ja sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen, jota ei koskaan ole ollut olemassakaan. Sitä kyllä yritettiin sotien välisenä aikana Kansainliitossa ja toisen maailmansodan jälkeen Yhdistyneissä Kansakunnissa, mutta suuret leijonat sen kuin sotivat pienten hiirten vikistessä säännöistä.

Kaksi maailmansotaa sytyttänyt Eurooppa on nyt uuden reaalipolitiikan edessä eikä se pidä roolistaan varustelun takamatkan kiinniottajana. Ranska, Saksa, Itävalta-Unkari, Britannia ja jopa Portugali olivat joskus suurvaltoja, mutta enää sellaisia ei tule Euroopasta muuta kuin Elysee-palatsin korskeiden eleiden tasolla. Traumaattinen historia ja poliittiset rakenteet estävät keskitetyn Euroopan. Brysselistä ei koskaan tule vallantahtoista johtajaa, joka pelaisi pokeria korkein panoksin Kiinan ja Yhdysvaltojen johtajien kanssa Venäjän muristessa jaloissa.

Länsivaltojen liitto on kuitenkin vain yhtä vahva kuin Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä. Aikamme kohtalonkysymys koskee niiden välistä ohipuhumisen draamaa. Eivätkö Euroopan vanha ja uusi manner enää käsitä tai edes hyväksy toistensa tapaa olla vapaita?

Amerikan suunnasta näen kolme väärinymmärrystä, joihin Eurooppa lankeaa kuin tragedian sankari, joka yrittää välttää oraakkelin ennustuksen ja juuri siksi sen toteuttaa.

Demokratia

Donald Trumpin vaalivoitto, Amerikka ensin ajattelu ja MAGA-liike on Euroopassa tulkittu uhkaksi demokratialle. Vasemmistoliberaali media maalaa kauhukuvia oligarkkien harvainvallasta ja vallan kolmijaon päättymisestä. Tämä on ensimmäinen ja ehkä kohtalokkain väärinymmärrys. Republikaaninen puolue ja Trumpia kannattava väestön enemmistö nimittäin katsoo edustavansa amerikkalaisen demokratian pelastusta.

Trump itse sanoi puheessaan kongressille ”Hallintoni ottaa vallan vastuuttomalta byrokratialta ja me elvytämme todellisen demokratian Amerikkaan”. Tarkoituksena on ”kuivattaa suo” ja samalla karsia budjetista 10-15 prosenttia, koska liittovaltion korkomenot nousevat jo samalle tasolle kuin puolustusmenot. Tähän tarvitaan tekninen avustaja Elon Musk.

Kun Trumpin hallinto lunastaa vaalilupauksensa, supistaa liittovaltion byrokratiaa ja säästää veronmaksajien rahoja esimerkiksi ulkomaan avusta, se nimenomaan tulkitaan hänen kannattajiensa keskuudessa kansanvallan vahvistamiseksi. Valtio tottelee kansaa eikä päinvastoin.

Amerikkalainen kansanvalta ei syntynyt ylhäältä käsin, vaan itsenäisten yksilöiden oikeuksista puolustaa omaisuuttaan ja vapauttaan. Osavaltioiden enemmistön perustuslaeissa kansalle taataan oikeus ryhtyä vallankumoukseen, jos hallinto kääntyy kansaa vastaan. Vahva aseenkanto-oikeus on myös kansavallan turva.

Alkuperäisen Amerikan vaistoissa kansan yläpuolelle asettuva valtio on pahin uhka yksilöiden vapaudelle ja kansanvallalle, joten miten ihmeessä kansan enemmistön mandaatilla liittovaltiota supistava presidentin hallinto voisi olla uhka demokratialle?

Tiede

Toinen valtaisa väärinymmärrys nousee tavasta tulkita ”Trumpin populismi” uhkaksi tieteelliselle maailmankuvalle. Amerikan konservatiivit voittivat kulttuurisodan, yleinen aborttioikeus kumottiin, binäärinen sukupuolikäsite palautettiin, positiivinen diskriminaatio lakkautettiin, DEI-ohjelmat purettiin, transnaisten kilpailu naisten sarjoissa kiellettiin.

Puheessaan kongressille Trump sanoi: ”Maamme ei ole enää woke, terveen järjen voitto on yleinen ja peruuttamaton”. Mielipidemittausten mukaan valtaenemmistö Trumpin puhetta seuranneista television katsojista suhtautui siihen myönteisesti. Vastavallankumous on tapahtunut.

Tolkun amerikkalaisten mielestä tiede on heidän puolellaan ja vasemmiston ideologiset opit tieteen vastaisia. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä. Biologiassahan elämä kiistattomasti alkaa hedelmöittymisestä, sukupuolia on kaksi eikä kenestäkään tule kyvykkäämpää laskemalla rimaa. Esimerkiksi gender-teoria, intersektionaalinen feminismi, positiivinen diskriminaatio tai critical race theory ovat radikaaliälymystön poliittisia rakennelmia, eivätkä ne kestä tieteellistä ja loogista kritiikkiä.

Edistyksellinen vasemmisto marssitti koko demokraattipuolueen tiedostuksen suohon. Nyt sen pitäisi itse nostaa itsensä hiuksista ylös.

Gender-opin kanssa on vaikeaa. Valtaenemmistö myös demokraattipuolueen kannattajista pitää epäilyttävänä transnaisten oikeutta urheilla naisten sarjoissa. Silti puoluetoverit paheksuivat tai vaikenivat Gavin Newsomin sanottua, että käytäntö on syvästi epäreilu.

Kriittisestä rotuopista luopuminen lienee helpompaa. Esimerkiksi käsite ”people of colour” on poistumassa demokraattipuolueen sanakirjasta. Kumma juttu, sorretuiksi määritellyt ihmiset eivät pitäneet siitä, että heitä nimitellään rasistisesti.

Tolkun ihmiset voittivat Amerikassa mutta kulttuurisota jatkuu kaikkialla länsimaissa. Tämä on varmaa siksi, että vasemmistolainen utopismi ja varsinkin feminismi tuottavat yhä uusia hullutuksia terveen järjen oikaistavaksi.

Kotimaiseksi esimerkiksi sopii Lapin yliopiston professori Anu Valtosen tutkimus ”nukkuvaan naisruumiiseen kietoutuneista biologis-kulttuurisista erityispiirteistä eettis-poliittisen vastarinnan mahdollisuutena”. Naistutkijan omaa nukkumisen arkikokemusta erittelevä käsitepuuro valuu kattilasta kuin Krista Kiurun puheet.

Mandaatti

Kolmas väärinymmärrys paljastui, kun varapresidentti J.D. Vance piti puheen Münchenin turvallisuuskonferenssissa.

Eurooppalaiset poliitikot närkästyivät puheesta ja jättivät huomiotta sen tärkeimmän viestin, joka koski demokratian huolestuttavaa tilaa vanhalla mantereella.

Vancen mukaan Euroopan pahin uhka on sisäinen, koska kansalaisten äänet eivät ole tasa-arvoisia. Ne, jotka äänestävät vääriä puolueita, jäävät vaille heille kuuluvaa vaikutusvaltaa. Tuloksena on heikko mandaatti, jonka seurauksena myös poliittinen johtajuus on heikkoa eikä kykene vastaamaan läntistä sivilisaatiota esimerkiksi laittoman maahanmuuton kautta uhkaaviin haasteisiin.

Vain hieman kärjistäen, Yhdysvaltojen nykyhallinnosta katsoen Euroopassa on kehitetty ohjatun demokratian malli, jossa osa äänistä mitätöidään tuomitsemalle ne väärinajattelijoiden oppositioksi. Käytännössä malli estää oikeistolaisen politiikan historiallisen aloitteen ja pitää vasemmiston niskan päällä. Oikeistokonservatiivisia puolueita pidetään paitsiossa, vaikka ne saisivat viidenneksen äänistä. Onneksi Suomessa tämä epädemokraattinen malli on hylätty.

Vance esitteli myös tapauksia, joissa sananvapautta ja mielenosoitusvapautta on Euroopassa rajoitettu silloin kun sitä ovat halunneet käyttää liian oikeistokonservatiiviset henkilöt tai tahot. Ja tällaisen maanosan edustajat sitten alkavat saarnata Yhdysvalloista demokratian rappiomaana.

Nähdäkseni Vancella oli valtavan tärkeä viesti Euroopalle ja se torjuttiin täysin.

Vanha manner aloitti liberaalin demokratian kehittämisen hieman nuoren jälkeen. Ranskassa vallankumous kaappasi keskusvallan edistyksellisten käyttöön. Tästä on jäänyt paha jälki kansanvallan traditioon. Euroopassa vapaus kasvaa valtiossa ja kansaa ohjataan ”demokraattisiin arvoihin” ylhäältä alas. Amerikasta katsoen tällainen ohjaus on autoritääristä.

Yksilön vapautta suojaavien oikeuksien maksimaalinen hyväksikäyttö taloudessa, politiikassa ja kulttuurissa on tehnyt Yhdysvalloista ainutlaatuisen dynaamisen yhteiskunnan, jonka innovaatioista koko maailma hyötyy. Erityisesti sananvapaus on pyhä asia.

Vanha manner ei voi muuttua uuden kaltaiseksi, mutta valtiokeskeinen ohjattu demokratia ei saa Euroopassa kehittyä vapauksia rajoittavaksi niin pitkälle, että osa kansasta kokee itsensä toisen luokan kansalaisiksi mielipiteidensä vuoksi. Tasavallassa jokaisen ääni on samanarvoinen. Siinä on länsimaisen kansanvallan kova ydin.

Oikeistokonservatiivinen uudistaja saa vasemmiston tolaltaan

Liberaalin demokratian ideana on sallia toisistaan poikkeavat ja vastakkaiset näkemykset, jotka kilpailevat äänestäjien suosiosta. Taloudessa idea toteutuu markkinoilla. Kun moninaiset kyvykkyydet pääsevät loistamaan, se on voittoisa tapa ottaa tehot irti luonnonvalinnan luomasta geenikirjosta. Tästä vapausperiaatteesta nousee niin Euroopan kuin Amerikan kukoistus.

Vanhan ja uuden mantereen riitojen selityksenä mediassa on Donald Trump. Häntä koskeva tarina kertoo hirviöstä tai hullusta, joka on sekoittanut vanhan hyvän järjestyksen. Erityisen vastenmielistä on, että hän edustaa vanhoja hyviä arvoja.

Kyvykkäät oikeistokonservatiiviset uudistajat kuten Margaret Thatcher ja Ronald Reagan saavat vasemmistoälymystön pois tolaltaan. Punavihreät pitävät maailman pelastamista etuoikeutenaan. Ei saa tuolla tavoin kaapata radikaalien taikasauvaa ja heiluttaa sitä perinteisellä tyylillä. Kun Trump lisää tähän vielä surrealistisen narrikuninkaan vapauden, tiedostavalla vasemmistolla menee sormi suuhun.

Konservatiivisen kärkipoliitikon persoonasta edistyksellinen lehdistö löytää aina jotakin typerää, jotakin iljettävää ja jotakin oikein pahaa. Kun vihaobjekti on luotu, sitä koskeva diskurssi elää omaa elämäänsä.

Trumpin hallintoa voi arvioida myös tyynesti. Euroopan ja Amerikan välille revennyt väärinymmärryksen kuilu on jäsentenvälinen. Politiikan tosiasialliset vaikutukset paljastuvat sanaharkan takaa.

Supervalta ei tingi asemastaan

Donald Trumpin hallintoa on kuvattu suunnanmuuttajaksi. Joidenkin mielestä amerikkalaisen ekseptionalismin idea on kuopattu ja maa kääntyy sisäänpäin ajamaan maailmalla vain omia etujaan puhtaalla voimapolitiikalla muiden valtojen rinnalla.

Minusta tulkinta on väärä. Voimien ja vastavoimien laki kansainvälisessä politiikassa johtaa siihen, että Trumpin kaudella Yhdysvallat kasvattaa vaikutustaan painostamalla liittolaisiaan kasvamaan vahvemmiksi. Tästä on kysymys Amerikan ja Euroopan turvallisuusdraamassa. Ajatus että Amerikka hylkäisi Euroopan on järjetön. Miksi supervalta Yhdysvallat luopuisi asemastaan läntisen maailman johtajana?

Perusjännite maailmanvaltojen välisessä kamppailussa pysyy samana, Washington ja Bryssel vastaan Peking ja Moskova.

Yhdysvaltojen ja Euroopan arvopohja on yhtenäinen, aivan kuten Vance puheessaan sanoi, eikä siteitä voi katkaista. Presidentti Trumpin sukujuuret ovat Saksassa, varapresidentti Vancen Skotlannissa ja Irlannissa. Perhepiirissä tässä nyt otellaan.

Trump haluaa Euroopalta tekoja, ei moraaliposeerausta ja suuria puheita. Puolustusmenot ja asevoimat alkavat vihdoin kasvaa, kun sotaväen töitä ei enää voi prinsessamaisesti ulkoistaa Yhdysvalloille. Lopputuloksena läntisestä liittoumasta tulee entistä vahvempi.

Se on tietysti hyväksi meille kaikille.
Eipä ole Ehrnrooth enää tekemässä vallankumousta ja suunnittelemassa professorien hirttämistä lyhtypylväisiin. On näköjään nauha haalistunut.
 
Eipä ole Ehrnrooth enää tekemässä vallankumousta ja suunnittelemassa professorien hirttämistä lyhtypylväisiin. On näköjään nauha haalistunut.
Joskus mietin sitä muutosta näissä. Hannu Himanen, Jari Ehrnrooth, Björn Wahlroos, Kimmo Rentola... siinä muutamia äärivasemmistosta irtautuneita.

Yliopistossa puhutaan kriittisyydestä, kriittisestä ajattelusta, mutta kun katsoo 1970- ja 1980-lukuja, siellä ei ollut kriittisyydestä tietoakaan. 1990-luku oli kriittisen ajattelun aikaa. Silloin alkoivat Ehrnroothin julkaisut.

Ehrnrooth oppi kasvaessaan, että vasemmistolla on ryhmäarvomaailma, joka estää kriittisyyden. Konservatiivi nimittäin helpommin kestää erimielisyyttä.

Äärioikeistolla on tietysti sitten jälleen se ryhmäarvomaailma, ja uskoisin Ehrnroothin jäävän klassiseen liberalismiin lopuksi ikäänsä.

Jos hän puhuu Amerikasta, kyllä se kannattaa lukea.
 
Joskus mietin sitä muutosta näissä. Hannu Himanen, Jari Ehrnrooth, Björn Wahlroos, Kimmo Rentola... siinä muutamia äärivasemmistosta irtautuneita.

Yliopistossa puhutaan kriittisyydestä, kriittisestä ajattelusta, mutta kun katsoo 1970- ja 1980-lukuja, siellä ei ollut kriittisyydestä tietoakaan. 1990-luku oli kriittisen ajattelun aikaa. Silloin alkoivat Ehrnroothin julkaisut.

Ehrnrooth oppi kasvaessaan, että vasemmistolla on ryhmäarvomaailma, joka estää kriittisyyden. Konservatiivi nimittäin helpommin kestää erimielisyyttä.

Äärioikeistolla on tietysti sitten jälleen se ryhmäarvomaailma, ja uskoisin Ehrnroothin jäävän klassiseen liberalismiin lopuksi ikäänsä.

Jos hän puhuu Amerikasta, kyllä se kannattaa lukea.
No joo. Mutta esim. tuo heitto, että Ranskan suuri vallankumous luotiin ylhäältä johdettuna ja Amerikan itsenäistyminen alhaalta johdetuna, on ihan tuulta ja paskoo. Amerikan "perustajaisät" ne vasta elitistisiä ja meritokraattisia olivatkin! Eihän Yhdysvallat edes ole "demokratia" siinä mielessä kuin me sen käsitämme, vaan nimenomaan meritokratiaksi tarkoitettu. Ja tuo Trumpin ja kumppanien valkopesu tai oikeastaan "sanewashing" on kyllä aika helppoa ämpäristä kalastamista. Ehrnrooth tykkää olla erimieltä enemmistön kanssa, koska silloin saa tuntea olevansa viisaampi kuin muut. Sillä saa tietyissä piireissä helpolla älykön maineen. Joku vitun "kulttuurisodan voitto"! Voi vittu.

Edit. Niin ja siis tietenkin hänellä on oikeus mielipiteeseensä ja sen ilmaisuun, eikä Jari kokonaan väärässä ole. Kuitenkin pidän häntä Sarasvuon tyyppisenä "älykkönä", joka tykkää sulkeutua puhelinkoppiin haistelemaan pierujaan (kuten Jari Tervosta aikoinaan sanottiin).
 
Hetki meni spermapankkien sulussa, Lipponen ja demarit varmaan vuodattaa kyyneleitä. EU on leikkinyt pakotteilla vuosia, miksi ei ole tehty vastaavaa?

Trump kiristää Venäjä-ruuvia: Teki sen mitä Biden ei uskaltanut​

Venäjän keskuspankki ja muut venäläiset pankit on nyt lopulta suljettu Yhdysvaltojen maksuliikennejärjestelmän ulkopuolelle.
Päätös tarkoittaa sitä, että muun muassa venäläiset Sberbank, VTB ja Venäjän keskuspankki on nyt suljettu yhdysvaltalaisista maksuliikennejärjestelmistä. Poikkeukset koskivat energiaan liittyviä transaktioita.


Bonus uutinen:

ISIS numero 2 vedetty kylmäksi. Nyt varmaan kaikki sinitukat palestiinlaishuivit kauloilla vetää hiekkaa pimputtimeen.

 
No joo. Mutta esim. tuo heitto, että Ranskan suuri vallankumous luotiin ylhäältä johdettuna ja Amerikan itsenäistyminen alhaalta johdetuna, on ihan tuulta ja paskoo.
Ei näistä mitään selvää saada voi. Sekä Ranskan että Yhdysvaltain vallankumouksesta on salaliittoselitys. Ranskan vallankumousta johti ja suojeli Filip II, joka tahtoi ykköspaikalle. Paul Revere ampui Lexingtonin ensimmäisen laukauksen ja uhrasi hölmöt kaverinsa.
 
Ranskan vallankumousta johti ja suojeli Filip II, joka tahtoi ykköspaikalle.
Enpä usko. Tyyppi nimittäin kuoli melkein 200 vuotta aiemmin.
Edit: Tarkoitat varmaan Philippe II:ta.
Ottaen huomioon että tämäkin joutui giljotiiniin niin hän ei ollut erityisen vahvassa johtoasemassa.
 
Back
Top